MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS Tilannekatsaus lukuvuodesta 2003 2004 Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen linja Ulla Aunola Laura Ruuskanen Elokuu 2004
2 SISÄLLYSLUETTELO Tilannekatsaus maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta lukuvuonna 2003 2004 1. Tausta 3 2. Määrälliset tiedot 3 2.1. Opiskelijoiden määrä 3 2.2. Opiskelijoiden ikäjakauma 4 3. Koulutuksen laajuus 4 4. Opettajat ja lisäresursointi 4 5. Suuntautumisala 5 6. Koulutuksen loppuun suorittaminen 5 6.1. Keskeyttämisen syitä 5 7. Suomen kielen taito (huom! sisältää myös tiedot ruotsin 6 kielestä kahdessa oppilaitoksessa) 7.1. Koulutuksen alkaessa 6 7.2. Suomen kielen taidon kehittyminen yleisesti 6 7.3. Suomen kielen suullisen viestintätaidon kehittyminen 8 7.4. Suomen kielen kirjallisen viestintätaidon kehittyminen 8 7.5. Suomenkielisen tekstinymmärtämisen kehittyminen 8 8. Yhteenveto suomen kielen taidon kehittymisestä ja vertailua 8 vuoden 2000 kyselyn tuloksiin 9. Ruotsinkielisten oppilaitosten tilanne 9 10. Sijoittuminen muualle kuin ammatilliseen peruskoulutukseen 9 11. Oman äidinkielen opetus 9 12. Kommentteja koulutuksesta 10 13. Tulosten tarkastelua 11 Liite Kyselylomake 12 Liite Valmistavan koulutuksen seurantakyselyyn vastanneet oppilaitokset 16 vuonna 2004
3 TILANNEKATSAUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA LUKUVUONNA 2003 2004 1. Tausta Tämä katsaus ja sen tulokset perustuvat kyselyyn (liite 1), jonka Opetushallitus lähetti toukokuussa 2004 valmistavaa koulutusta järjestävien oppilaitosten yhdyshenkilöille. Ensisijassa haluttiin tietää, missä määrin koulutus oli vaikuttanut suomen kielen valmiuksien lisääntymiseen kielen eri osaalueilla. Samalla haluttiin selvittää myös koulutuksen keskeyttäneiden määrää ja keskeyttämisen syitä sekä pyytää yleisempiä kommentteja koulutuksesta. Kysely lähetettiin kirjeellä niille koulutuksen järjestäjille, joilla on lupa valmistavan koulutuksen antamiseen. Kysely lähetettiin myös sähköpostilla valmistavaa koulutusta antavien oppilaitosten yhdyshenkilöille. Vastaukset tulivat useimmiten sähköpostin kautta, joten ei ole tiedossa, miten ne edustavat koulutuksen järjestäjän virallista kantaa. Kysely lähetettiin 41 koulutuksen järjestäjälle. Vastaus saatiin 43 oppilaitoksesta tai toimipisteestä. Kahdessa oppilaitoksessa oli ruotsinkielinen vastaava koulutus. Kyselyyn vastanneet oppilaitokset ovat liitteessä 2. Tulosten käsittelystä ja laskennasta huolehti harjoittelija Rita Kaksonen ja tuloksia (erityisesti suomi toisena kielenä -osuuksia) analysoi korkeakouluharjoittelija Laura Ruuskanen. Oman äidinkielen opetuksen kannalta tuloksia tarkasteli suunnittelija Sonja Hyvönen ruotsinkielisen koulutuksen linjalta. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta (20 40 ov) on järjestetty viiden vuoden ajan. Tällä hetkellä 41 koulutuksen järjestäjällä on opetusministeriön lupa antaa tätä koulutusta. Ensimmäisenä lukuvuonna 1999 2000 koulutuksessa opiskeli hieman yli 500 opiskelijaa, toisena lukuvuonna lähes 700, lukuvuonna 2001 2002 lähes 800 opiskelijaa ja lukuvuonna 2002 2003 lähes 900 opiskelijaa. Valtionosuustilastojen mukaan koulutuksessa oli vuoden 2004 tammikuussa 938 opiskelijaa. Opetushallitus on tehnyt seurantaselvityksiä valmistavasta koulutuksesta kahden vuoden välein. Edelliset tilannekatsaukset ovat vuosilta 2000 (käsitteli lukuvuotta 1999 2000) ja 2002 (käsitteli lukuvuotta 2001 2002). Vuonna 2000 selvitettiin erityisesti opiskelijoiden taustoja, opiskelijavalintoja, kielitaidon kehittymistä, työhön tutustumista ja opiskelija-arviointia. Vuonna 2002 tarkastelun kohteena olivat jatko-opintopaikat ja mahdolliset keskeyttämiset. Tuloksien tarkastelun yhteydessä verrataan saatuja tietoja aikaisempien vuosien tietoihin niissä kohdin, missä se on mahdollista. 2. Määrälliset tiedot 2.1. Opiskelijoiden määrä Tämän kyselyn perusteella lukuvuonna 2003 2004 valmistavassa koulutuksessa aloitti opiskelun 886 opiskelijaa. Opetushallituksen valtionosuustilastojen mukaan tammikuussa 2004 valmistavassa koulutuksessa oli 938 opiskelijaa. Tämä kysely on siis hyvin kattava. Kyselyssä mukana olleista 886 opiskelijasta 310 oli naisia (35 %) ja 576 miehiä (65 %). Vuoden 2000 kyselyssä vastaavat prosentit olivat: naisia 38.6 % ja miehiä 61.4 % (N= 547). Edelleen noin kaksi kolmasosaa opiskelijoista on miehiä.
4 Kuusi oppilaitosta vastasi, ettei heillä tällä hetkellä ole maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Neljällä oppilaitoksella ei ollut tiedossa, milloin kyseinen koulutus heidän oppilaitoksessaan alkaa. Yksi oppilaitos ilmoitti aloittavansa valmistavan koulutuksen syksyllä 2004 tai keväällä 2005 ensimmäisen kerran. 2.2. Opiskelijoiden ikäjakauma Kyselyssä saatiin tiedot 812 opiskelijan iästä. Todennäköisesti kysymykseen oli vastattu loppukeväällä koulutuksessa mukana olleiden opiskelijoiden kannalta. Ikäjakauma oli seuraava: vertailu vuoden 2000 kyselyyn: 15 19 vuotta 189 23.3 % 17.3 % 20 24 135 16.6 26.2 25 29 140 17.2 18.9 30 39 218 26.8 22.7 yli 40 130 16.0 14.9 (N=550) Kyselyn perusteella näyttää siltä, että koulutukseen osallistuu paljon myös vanhempia opiskelijoita (yli 30- ja 40-vuotiaiden osuudessa oli nousua). Eniten oli kuitenkin kasvanut 15 19-vuotiaiden osuus. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti tutkintoon johtavaan ammatilliseen peruskoulutukseen aikovia nuoria varten, mutta sitä voidaan käyttää myös aikuisten koulutukseen valmistavana koulutuksena. 3. Koulutuksen laajuus Opetussuunnitelman perusteiden mukaan valmistavan koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Kyselyvastauksissa 29 tahoa ilmoitti koulutuksensa laajuudeksi 40 opintoviikkoa. Koulutuksen laajuudeksi ilmoitettiin myös 38, 36, 35 ja 20 opintoviikkoa siten, että kunkin laajuista koulutusta oli järjestetty kahdessa paikassa. 32, 21,5 ja 19 opintoviikon laajuista koulutusta järjestettiin kutakin yhdessä paikassa. Kahdessa vastauksessa koulutuksen laajuudeksi ilmoitettiin 40/20 opintoviikkoa, mikä tarkoittanee sitä, että näissä on ollut tarjolla sekä 20 että 40 opintoviikon laajuista koulutusta. Tuloksia voinee arvioida siten, että suurin osa järjestetyistä koulutuksista on noin vuoden mittaista (n. 40 ov), joskin 20 opintoviikon koulutusta järjestetään monissa oppilaitoksissa. Vuoden 2000 kyselyn mukaan 80 % oppilaitoksista järjesti noin vuoden mittaisen ja 20 % puolen vuoden mittaisen valmistavan koulutuksen. 4. Opettajat ja lisäresursointi Oppilaitokset ilmoittivat, että olivat palkanneet 95 opettajaa nimenomaan valmistavaa koulutusta varten. Heistä yhdellätoista (11) eli 12 %: lla oli itsellään maahanmuuttajatausta. Ensimmäisenä lukuvuonna (1999 2000) erikseen valmistavaan koulutukseen palkattiin 49 opettajaa. Opiskelijoiden määräkin on lukuvuonna 2003 2004 lähes puolta suurempi kuin tuolloin. Kysymyksessä 7 tiedusteltiin, onko koulutuksen järjestäjä käyttänyt normaalin valtionosuuden lisäksi muuta lisäpanostusta/rahoitusta valmistavaan koulutukseen. Suurin osa oppilaitoksista ei ollut käyttänyt muuta rahoitusta (36 vastausta). Yhdessä oppilaitoksessa koulutus oli toteutettu työvoimakoulutuksena ilman valtionosuutta.
5 Kaksi oppilaitosta ilmoitti käyttäneensä Opetushallituksen lisärahoitusta, yhdessä oli käytetty oppilaitoksen tukiopetusrahaa ja yhdessä ESR -projektirahoitusta (EQUAL, Kulttuurilaboratorio). Yhdessä ei mainittu tarkemmin lisärahoituksen lähdettä. Yhdessä oppilaitoksessa oli aiemmin käytetty hankerahoitusta (Maahanmuuttajat osaksi opiston toimintaa -hanke). Eräs oppilaitos ilmoitti, että opettajat olivat saaneet maahanmuuttajaopiskelijoiden tutorointiin kaksinkertaisen resurssin. Eräs oppilaitos oli hankkinut digitaalisen kielistudio-ohjelman, CD-soittimia ja muita materiaaleja. 5. Suuntautumisala Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulutus valmistaa yleisesti kaikkeen ammatilliseen peruskoulutukseen, mutta se voi suuntautua alakohtaisesti. Joka tapauksessa koulutukseen tulee sisältyä vähintään kahden alan ammatilliseen opiskeluun tutustumista. Seuraavia suuntautumisaloja mainittiin: - sosiaali- ja terveysala (2 mainintaa) - sähkö-, rakennus-, metalli-, puu- ja LVI-ala - painoviestintä, kemianteollisuus ja sähkötekniikka - @-kortti - kauneudenhoitoala - IT, kauppa ja hallinto - hotelli-, ravintola- ja catering-ala. Vuoden 2000 kyselyssä suuntautumisaloittaista koulutusta oli saman verran, joskin oppilaitoksia oli mukana silloin vähemmän. 6. Koulutuksen loppuun suorittaminen Aloittaneista 886 opiskelijasta koulutuksen keskeytti lukuvuoden aikana 150 opiskelijaa (17 %). Aikaisempien kyselyjen perusteella vuonna 2000 keskeyttäneitä oli 11 % (joista viidesosa siirtyi muuhun koulutukseen tai työhön) ja vuonna 2002 12 % (joista noin puolet siirtyi muuhun koulutukseen tai työhön). Vuoden 2004 kyselyn mukaan näyttää siltä, että valmistavan koulutuksen keskeyttäneitä olisi aiempaa enemmän, joskin heistäkin suuri osa myös siirtyi muuhun koulutukseen. Keskeyttäneiden määrä valmistavassa koulutuksessa on melko korkea verrattuna ammatillisen koulutuksen tutkintoon johtavaan koulutukseen, jossa se on keskimäärin hieman yli kymmenen prosenttia. 6.1 Keskeyttämisen syitä Oppilaitoksia pyydettiin arvioimaan keskeyttämisen syitä ja merkitsemään annetut syyt tärkeysjärjestykseen. Lisäksi oli mahdollista itse kirjoittaa muita syitä. Suurin osa vastaajista oli tulkinnut kysymyksen niin, että siinä olisi tiedusteltu kustakin syystä opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden lukumäärää, siis ei syiden tärkeysjärjestystä. Erilaisten vastaustapojen vuoksi tuloksista ei voida varmasti päätellä, mikä on tärkein keskeyttämisen syy tai tietystä syystä keskeyttäneiden opiskelijoiden tarkka yhteismäärä. Näyttää kuitenkin siltä, että tyypillisimmäksi keskeyttämisen syyksi nousee muun opiskelupaikan saanti. Myös taloudelliset syyt, perhesyyt ja työn saanti mainitaan usein keskeyttämisen syynä. Erään vastaajan mukaan taloudelliset syyt ovat tärkein keskeyttämisen syy ja suurin ongelma opiskelijoiden motivoimisessa, koska opiskelijat eivät halua opiskella opintotuen varassa, sillä se on pienempi kuin työmarkkinatuki. Joissakin vastauksissa perhesyyt -kohdan yhteydessä oli lisätietona kerrottu, että kyseessä on äitiysloma. Myös riittämättömät suomen kielen taidot ja motivaatiovaikeudet mainitaan melko usein. Muut syyt -kohdassa tyypillinen vastaus oli muutto toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan.
6 Lisäksi mainittiin mm. sairaudet, elämäntilanne, psykososiaaliset syyt, oleskeluluvan ongelmat ja hylätty turvapaikkahakemus. 7. Suomen kielen taito (huom! sisältää myös tiedot ruotsin kielestä kahdessa oppilaitoksessa) Valmistavan koulutuksen tärkeimpiä tavoitteita on parantaa opiskelijoiden kielellisiä ja muita opiskeluvalmiuksia. Suomen kielen (tai ruotsin kielen) taidon kehittäminen on keskeistä. Pääsyvaatimuksena koulutukseen on suositettu auttavaa kielitaitoa, joka vastaa likimain yleisten kielitutkintojen tasoa 2. Koska kyseessä ei ole varsinainen pääsyvaatimus, vaan opetussuunnitelman perusteissa mainittu lähtötaso tavoitteille, oppilaitokset eivät ole voineet tiukasti tätä tasoa edellyttää. Tämä on aiheuttanut joitakin ongelmia. 7.1. Koulutuksen alkaessa Oppilaitoksia pyydettiin arvioimaan opiskelijoiden suomen kielen taitoa annetuilla määritelmillä hyvin vähäinen, auttava, kohtalainen ja hyvä. Arviot saatiin 863 opiskelijan suomen kielen taidosta koulutuksen alussa. Hyvin vähäisellä kielitaidolla aloitti 74 opiskelijaa (8.6 %) ja auttavalla kielitaidolla 326 (37.8 %). Eniten (352 eli 40.8 %) oli niitä opiskelijoita, joilla oli koulutuksen alkaessa kohtalainen kielitaito. Hyvä kielitaito oli 111 opiskelijalla (12.9 %). Tulosten tulkinnassa ongelmallista on vastaajien esittämien arvioiden yhteismitattomuus. Kullakin arvioijalla on oma käsityksensä annettujen määritelmien mukaisesta kielitaidosta. Myös oppilaitoksen opiskelijoiden yleinen kielitaidon taso on saattanut vaikuttaa siihen, mille tasolle vastaaja on arvioinut yksittäisen oppilaan. Lisäksi kielitaidon aloitustason arvioiminen ilman varsinaista kielitestiä on hankalaa, koska koulutuksen alussa opettaja ei ole vielä tuntenut opiskelijoita. Tällaiset tulosten tulkintaan liittyvät ongelmat on syytä ottaa huomioon kaikissa tämän selvityksen kohdissa, jotka koskevat kielitaidon arviointia (luvut 7.1-8.). Kun verrataan vuoden 2000 ja 2004 kyselyjä (vuonna 2000 kysyttiin samaa asiaa), voidaan todeta, että hyvin vähäisellä kielitaidolla aloittaneiden määrä on hiukan pienentynyt, auttavalla kielitaidolla aloittaneiden määrä lisääntynyt ja vastaavasti kohtalaisella kielitaidolla aloittaneiden osuus vähentynyt. Vuonna 2000 hyvin vähäisellä kielitaidolla aloitti 11.7 %, auttavalla 26.7 %, kohtalaisella kielitaidolla 48.7 % ja hyvällä kielitaidolla 12.7 % opiskelijoista (N= 521 opiskelijaa). 7.2. Suomen kielen taidon kehittyminen yleisesti Kyselyvastausten mukaan suurimmalla osalla opiskelijoista (393 opiskelijaa eli 48.3 %) kielitaito kehittyi valmistavan koulutuksen aikana melko paljon. Paljon kehittyi 217 opiskelijan suomen kielen taito (26.7 %). Kehitystä oli vähän 162 opiskelijalla (19.9 %) ja 42 opiskelijalla (5.2 %) ei lainkaan. Kyselytuloksista ei käy ilmi, millä aloitustasolla olleiden opiskelijoiden kielitaito kehittyi koulutuksen aikana eniten/vähiten. Tulos ei siis kerro, kehittyivätkö esim. koulutuksen alkaessa heikoimmalla tasolla olleet eniten vai tapahtuiko kehitystä kaikkien eri aloitustasojen opiskelijoilla tasaisesti yhtä paljon. Kun verrataan tilannetta vuoden 2000 vastaaviin lukuihin, voidaan todeta, että neljä vuotta sitten tulokset olivat samansuuntaisia. Jonkin verran on lisääntynyt niiden opiskelijoiden määrä, joiden kielitaito ei kehittynyt lainkaan. Vuonna 2000 ryhmässä oli vain 5 opiskelijaa (2 %), vuonna 2004 jo
7 42 opiskelijaa (5 %). Myös vuonna 2000 suurimmalla osalla opiskelijoista (44 %) kehittyi kielitaito melko paljon (146 opiskelijaa). Vuonna 2000 kielitaito kehittyi vähän 22 %:lla opiskelijoista (74 opiskelijaa) ja paljon 33 %:lla opiskelijoista. Vuoden 2004 kyselyssä oppilaitoksen edustajia pyydettiin pohtimaan, miksi joidenkin opiskelijoiden kielitaito kehittyi koulutuksen aikana vain vähän tai se ei kehittynyt lainkaan. Yleisimmäksi syyksi opettajat nimesivät opiskelijoiden poissaolot. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi arveltiin opiskelijoiden motivaatio-ongelmia. Muina syinä mainittiin mm. opiskelijoiden liian alhainen lähtötaso, opiskelijoiden henkilökohtaiset syyt, opintojen keskeyttäminen liian aikaisin, sairaudet ja väsymys sekä oppimis- ja lukivaikeudet. Seuraavassa on koonti kaikista vastauksissa esiintyneistä syistä sekä mainintojen lukumäärä. Syyt kielitaidon vähäiseen kehittymiseen mainintojen määrä - poissaolot 14 - motivaatio-ongelmat 8 - lähtötaso liian alhainen (pohjakoulutus, koulutustausta) 6 - henkilökohtaiset syyt / elämänvaikeudet (esim. perhetilanne) 6 - sairauden aiheuttama väsymys / poissaolot 6 - opintojen keskeyttäminen liian aikaisin 5 - oppimisvaikeudet, lukivaikeudet 5 - kielitaito jo alussa niin hyvä, ettei edennyt 5 - kotitehtävien laiminlyönti 4 - kielitaito alun perin heikko 3 - heikot opiskelutaidot 2 - kielitaito kehittyi heikoimmin niillä oppilailla, jotka olivat ilman kielioppiopintoja oppineet selviytymissuomen 2 - vähäiset mahdollisuudet/arkuus käyttää kieltä kurssin ulkopuolella 2 - psyykkiset syyt 2 - sopeutumisongelmat - elämäntilanteen selkiytymättömyys - passiivisuus, oma-aloitteisuuden puute - kielen kehittämiseen ei panostusta omalla ajalla - kurssilla jälkeen jääminen vei opiskeluhalut - iltatyöt - toiminnallisemman opetuksen tarve - ainoastaan kielenopettajat erikoistuneet maahanmuuttajiin - suomen kielen opiskeluun ei tarpeeksi aikaa. Kysymyksessä 17 pyydettiin arviota siitä, kuinka monen opiskelijan kielitaito kehittyy sille tasolle (likimain yleisten kielitutkintojen taso 3), että he voivat siirtyä ammatilliseen peruskoulutukseen. Oppilaitosten edustajien arvion mukaan 399 opiskelijaa eli 54.2 % kyselyhetkellä opiskelleista opiskelijoista saavuttaa tämän kielitaidon tason. Lukuvuonna 1999 2000 tämä luku oli 61 %. Jotkut opiskelijat ovat voineet osallistua valmistavan vuoden aikana tai sen jälkeen varsinaiseen yleisen kielitutkinnon testiin. Tästä kyselystä ei kuitenkaan käy ilmi testiin osallistuneiden määrä eikä se, kuinka moni saavutti siinä tason 3.
8 7.3. Suomen kielen suullisen viestintätaidon kehittyminen Eniten (360 eli 48.3 %) oli sellaisia opiskelijoita, joiden suullinen viestintätaito kehittyi melko paljon. 210 opiskelijan (28.2 %) suullinen viestintätaito kehittyi paljon, 137:n (18.4 %) vähän ja 38:n (5.1 %) ei lainkaan. Vuonna 2000 tulokset olivat samansuuntaisia. Suurin ero oli tässäkin niiden opiskelijoiden ryhmässä, joiden kielitaito ei kehittynyt lainkaan vuonna 2004 noin 5 %:lla ei suullinen kielitaito kehittynyt lainkaan, vuonna 2000 noin 2 %:lla. Tilanne vastaa yleisen kielitaidon kehittymisen tuloksia (luku 7.2.). Opiskelijamäärä oli tosin pienempi vuonna 2000. 7.4. Suomen kielen kirjallisen viestintätaidon kehittyminen Eniten (325 opiskelijaa eli 43.2 %) oli niitä, joiden kirjallinen viestintätaito kehittyi melko paljon. Lähes yhtä paljon oli niitä, joiden kirjallinen viestintätaito kehittyi vähän (188 eli 25 %) kuin niitä, joilla se kehittyi paljon (193 eli 25.6 %). 47 opiskelijalla (6.2 %) kirjallinen viestintätaito ei kehittynyt lainkaan. Vuonna 2000 luvut olivat samansuuntaisia. 7.5. Suomenkielisen tekstinymmärtämisen kehittyminen Jälleen suurin ryhmä (359 eli 48.4 %) olivat opiskelijat, joiden luetunymmärtäminen kehittyi melko paljon. Opiskelijoista 230:lla (31 %) luetunymmärtäminen kehittyi paljon, 119:llä (16.1 %) vähän ja 33:lla (4.5 %) ei lainkaan. Tätä osa-aluetta ei ollut vuoden 2000 kyselyssä. 8. Yhteenvetoa suomen kielen taidon kehittymisestä ja vertailua vuoden 2000 kyselyn tuloksiin Oppilaitosten edustajien arvion mukaan suurimmalla osalla valmistavaan koulutukseen lukuvuonna 2003-2004 osallistuneista opiskelijoista on koulutuksen alussa ollut kohtalainen tai auttava suomen kielen taito. Tilanne oli samankaltainen vuonna 1999 aloittaneiden opiskelijoiden kohdalla: silloin kohtalaisella kielitaidolla aloitti lähes puolet opiskelijoista ja auttavalla kielitaidolla 26.7 % opiskelijoista. Lähes puolella opiskelijoista suomen kielen taito kehittyi valmistavan koulutuksen aikana melko paljon. Myös lukuvuonna 1999-2000 suurimman joukon kielitaito kehittyi melko paljon, mutta tuolloin oli lukuvuoteen 2003-2004 verrattuna hieman enemmän niitä, joiden kielitaito kehittyi paljon ja hieman vähemmän niitä, joiden kielitaito ei kehittynyt lainkaan (1999 2000 1 %, vrt. 2003 2004 5.2 %). Suullista ja kirjallista viestintätaitoa sekä tekstinymmärtämistä erikseen arvioitaessa opiskelijoista lähes puolella kielitaito kehittyi melko paljon. Niitä, joiden kielitaito kehittyi paljon, on kielitaidon osa-alueesta riippuen alle kolmasosa kaikista opiskelijoista. Kielitaito ei kehittynyt lainkaan 4.5 6.2 %:lla opiskelijoista. Suurimmalla osalla kehitystä tapahtui eniten (melko paljon tai paljon) tekstinymmärtämisessä. Lukuvuoden 1999 2000 kyselyssä ei kerätty tietoja tekstinymmärtämisen kehittymisestä. Suullisen ja kirjallisen viestintätaidon kehittymisen osalta tulokset ovat samankaltaisia kuin nyt tehdyssä
9 kyselyssä: myös tuolloin eniten oli niitä, joiden suullinen ja kirjallinen viestintätaito kehittyi melko paljon. Lukuvuonna 1999 2000 nämä taidot eivät kehittyneet lainkaan 2 %:lla opiskelijoista, kun lukuvuoden 2003 2004 vastaavat prosenttiluvut ovat 5.1 % (suullinen viestintätaito) ja 6.2 % (kirjallinen viestintätaito). Vastaavasti niitä, joiden suullinen ja kirjallinen viestintätaito kehittyi paljon, oli lukuvuonna 1999 2000 enemmän kuin lukuvuonna 2003 2004. Sekä vuonna 2000 että 2004 vain hieman yli puolet valmistavan koulutuksen opiskelijoista saavutti suomen kielessä YKI:n taitotasoa 3 vastaavat tiedot ja taidot, joita voidaan pitää ammatilliseen peruskoulutukseen vähimmäisvaatimuksena. 9. Ruotsinkielisten oppilaitosten tilanne Kahta ruotsinkielistä koulutuksenjärjestäjää koskevat tiedot sisältyvät aineiston käsittelyssä yhteisiin lukuihin. Ryhmissä oli yhteensä 17 opiskelijaa, jotka opiskelivat kielen opinnoissa ruotsin kieltä. Koulutuksen alussa kohtalainen tai hyvä ruotsin kielen taito oli 16 opiskelijalla, vain yhdellä hyvin vähäinen. Kolmen opiskelijan kielitaito kehittyi paljon, kuuden melko paljon ja neljän vähän. Tason 3 saavutti opettajien arvion mukaan neljä opiskelijaa. Neljä opiskelijaa keskeytti koulutuksen. 10. Sijoittuminen muualle kuin ammatilliseen peruskoulutukseen Kyselyssä selvitettiin myös sitä, mihin opiskelija ohjataan, jos hän ei saavuta riittävää kielitaitoa siirtyäkseen ammatilliseen peruskoulutukseen. Useimmiten tällainen opiskelija ohjataan kielikurssille (22 mainintaa). Opiskelijoita ohjataan yleisesti myös työharjoitteluun (12 mainintaa), muuhun valmistavaan koulutukseen (10 mainintaa) sekä työvoimapoliittiseen koulutukseen (9 mainintaa). Lisäksi mainittiin mm. työvoimatoimistot, siirtyminen työelämään, aikuiskoulutus, muu maahanmuuttajien koulutus, käytännön kieliharjoittelu työssäoppimispaikoilla, oppisopimuskoulutus, työelämävalmennukset, talouskoulu ja erilaiset ESR-toimenpiteet. Vuoden 2000 kyselyn mukaan opiskelijat, jotka eivät saaneet varsinaista jatko-opintopaikkaa, ohjattiin erilaisiin muihin opiskelupaikkoihin, työhön tai työvoimahallinnon palveluihin. 11. Oman äidinkielen opetus Kyselyyn vastanneista 47 oppilaitoksesta vain kuudessa järjestettiin oman äidinkielen opetusta. Lisäksi yhdessä oppilaitoksessa opiskelijoilla oli satunnaisesti mahdollisuus saada omakielistä ohjausta. Yhteensä 32 opiskelijaa sai oman äidinkielen opetusta. Yhdessä oppilaitoksessa 19 opiskelijaa, valtaosa ryhmästä, sai oman äidinkielen opetusta. Viidessä oppilaitoksessa vain pieni osa ryhmästä, 1 5 oppilasta, sai oman äidinkielen opetusta. Neljässä oppilaitoksessa oman äidinkielen opetusta järjestettiin 1 2 tuntia viikossa ja yhdessä oppilaitoksessa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Oman äidinkielen opetusta annettiin kuudessa kielessä (venäjä, somali, arabia, portugali, kurdi ja farsi/persia). Kysymyksessä 22 pyydettiin arvioimaan, onko oman äidinkielen opetuksella ollut myönteistä merkitystä/vaikutusta suomen kielen oppimiseen. Neljä vastaajaa oli sitä mieltä, että sillä on ollut myönteinen vaikutus, kahden vastaajan mukaan sillä ei ole ollut myönteistä vaikutusta suomen kielen oppimiseen. Vapaissa kommenteissa erään vastaajan mukaan oman äidinkielen opetus ei välttämättä palvele oppilasta, joka jo osaa lukea ja kirjoittaa. Oman äidinkielen opetusta ei myöskään voida tarjota tasapuolisesti kaikissa kielissä.
10 12. Kommentteja koulutuksesta Kyselyssä pyydettiin myös vapaita vastauksia ja palautetta valmistavasta koulutuksesta. Seuraavassa on poimintoja keskeisistä aiheista (lopussa mainintojen lukumäärä): mainintoja - Opiskelijoiden lähtötason tulee olla tarpeeksi korkea, jotta koulutuksesta saisi täyden hyödyn (motivaatiokaan ei auta, jos on liian heikko kielitaito) 9 - Koulutus ei riitä takaamaan valmiuksia ammatillisessa koulutuksessa 4 - Opiskelijoiden lähtötaso/peruskoulutus omassa maassa vaihteleva tasapuolisen opetuksen järjestäminen on hankalaa 3 - Alueellinen maahanmuuttajien vähyys ryhmän heterogeenisuus vaikeuttaa opetusta 2 - Koulutus on todella tarpeellinen ja hyödyllinen 2 - Opiskelijat ovat pääasiassa erittäin motivoituneita - Oman kielen opetusta mahdotonta järjestää kaikille tasapuolisesti, jos koulutuksessa on 5 6 eri kansallisuutta - Opetussuunnitelmaa mukautettiin opiskelijoiden lähtötason mukaiseksi - Koulutuksen jatkuvuus takaa sen, että kehittäminen on mahdollista - Valtakunnalliset valmistavan koulutuksen tapaamiset ovat olleet antoisia tilaisuuksia - Koulutuksen perusmalli toimii (opiskelijat oppivat toimimaan monikulttuurisessa ryhmässä, koulutuksen pituus, 40 ov, luo turvallisuutta) - Opetussuunnitelman monipuolisuus sekä useat opettajat ovat valttia - Valmistava koulutus on hyvä pohja jatko-opintoihin tai työllistymiseen sen mukaan, millainen tausta/lähtövalmiudet opiskelijalla on - Opiskelijoiden taidot kehittyivät myös muissa oppiaineissa, mikä ei näy kielikokeissa - Ryhmän rakentumista koulutuksen alkuvaiheessa kannattaa tukea entistä enemmän - Työssäoppimisesta positiivisia kokemuksia, mutta työssäoppimisjakson tulisi olla pidempi - Suomen kielen tuntien määrää lisättävä - Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet voisi muokata uudelleen olisi tärkeää ottaa huomioon myös aikuisten näkökulma niitä laadittaessa - Jatkossa koulutukseen kaksinkertaiset resurssit tai koko koulutus muun järjestäjän vastuulle - Ryhmiä ei missään tapauksessa saisi vähentää (tämä on maahanmuuttajien ainoa väylä sijoittua ammatilliseen koulutukseen, on aina parempi kouluttaa maahanmuuttajat työelämään kuin jättää kouluttamatta) - Suuntautumisesta saatu ristiriitaista palautetta, koska suurin osa opiskelijoista miettii vielä itselleen sopivaa koulutusalaa - Jos osallistuminen koulutukseen vie opiskelijalta sen hetkiset etuudet pois, hän lopettaa koulutuksen heti tähän ongelmaan pitäisi puuttua, sillä koulutukseen tulisi vanhempiakin, n. 30-40-vuotiaita, jotka haluavat opiskella uuden ammatin tai pätevöityä vanhaan Suomessa - Opiskelijat eivät omalla ajallaan yritä kehittää kielitaitoaan - Näkyvä kielitaidon kehitys hämmästyttävän vähäistä ja hidasta - Suuri osa opiskelijoista haluaa työhön
11 13. Tulosten tarkastelua Valmistavaa koulutusta on järjestetty viiden vuoden aikana ja opiskelijamäärä on noussut vuosittain noin sadalla opiskelijalla. Muutamat koulutuksen järjestäjät eivät ole aloittaneet koulutusta vielä ollenkaan, vaikka heillä on järjestämislupa. Syitä tähän olisi pohdittava tarkemmin, ovatko ne alueellisia vai aloituspaikkojen riittävyyteen liittyviä. Koulutuksista suurin osa noin vuoden mittaisia, mutta myös 20 opintoviikon koulutusta järjestetään. Alakohtaisesti suuntautunutta koulutusta (joka ilmoitetaan jo hakuvaiheessa) järjestetään jonkin verran. On hyvä, että koulutuksessa on joustoa sekä pituuden että mahdollisen alakohtaisuuden suhteen. Se antaa liikkumavaraa järjestää erilaisten tarpeiden mukaista koulutusta. Koulutusmuodon tarpeellisuutta korostettiin monissa vapaissa kommenteissa. Opetussuunnitelmia on mukautettu vastaamaan opiskelijoiden tarpeita. Koulutukseen osallistuu edelleen paljon myös vanhempia opiskelijoita (yli 30-vuotiaita), jolloin aikuiskoulutuksen sovellukset opetussuunnitelmissa ovat tarpeen. Opintotuki on pienempi kuin kotoutumistuki tai työmarkkinatuki, mikä vastaajien mielestä lisää keskeyttämisiä. Opiskelijoista noin 2/3 on miehiä. Koulutuksen keskeyttäminen näytti lisääntyneen, vaikkakin tärkeimmäksi syyksi arveltiin muuhun koulutukseen tai työhön siirtyminen (positiivinen keskeyttäminen). Tietoa on tarkasteltava myöhemmin yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Ovatko koulutuksen tukimuodot (myös taloudelliset) riittävät ja/vai tulisiko pohjakielitaidon vaatimusta valvoa tarkemmin? Oppilaitokset (koulutuksen järjestäjät) olivat palkanneet lähes 100 opettajaa nimenomaan valmistavaan koulutukseen ja näistä yli 10 %:lla oli itsellään maahanmuuttajatausta. Suurin osa oppilaitoksista ei ollut käyttänyt mitään lisärahoitusta normaalin valtionosuuden lisäksi. Laskennallinen valtionosuuden peruste on keskimääräinen yksikköhinta riippumatta alasta (vuonna 2003 keskimääräinen yksikköhinta oli 7 406,51 /opiskelija). Maininnan arvoista on, että eräässä oppilaitoksessa opettajat saivat maahanmuuttajaopiskelijoiden tutorointiin kaksinkertaisen resurssin. Koulutus on mahdollista myös työvoimakoulutuksena, jota oli ollut yhdessä oppilaitoksessa. Tärkeimpiä tarkasteltavia asioita on se, miten suomen/ruotsin kielen valmiudet kehittyvät koulutuksen aikana ja paranevatko jatko-opintomahdollisuudet. Asia on yhteydessä siihen kielitaitoon, jota vaaditaan valmistavaan koulutukseen valittaessa. Jos lähes 10 % opiskelijoista aloittaa opiskelun hyvin vähäisellä kielitaidolla, vuoden aikana on vaikea saavuttaa riittävää tasoa. Huolestuttavaa on se, että vain hieman yli puolet opiskelijoista saavutti ammatillisissa opinnoissa tarvittavan kielitason. Tilanne on ollut sama myös aikaisempina vuosina. Suurimmat syyt kielitaidon huonoon kehittymiseen olivat vastaajien arvioiden mukaan poissaolot, motivaatioongelmat ja liian alhainen lähtötaso. Erittäin monissa vapaissa kommenteissa toivottiin, että opiskelijoiden lähtötason tulisi olla parempi, jotta opetuksesta saisi täyden hyödyn. Asia tulee joka vuosi esille myös muissa yhteyksissä. Toki opiskelijoiden muut valmiudet saattavat parantua, vaikka kielitaito ei niinkään. Tulisi tarkemmin selvittää, miksi jatkuvasti valitaan opiskelijoita, joiden valmiudet ovat liian vähäiset. Lisäksi pitäisi selvittää, mitkä ovat kielen kehittymisen esteet. Oman äidinkielen opetusta, jota opetussuunnitelman perusteiden mukaan voi sisältyä kielen opintoihin, järjestetään hyvin vähän. Asian merkitystä tulisi pohtia yhteisissä tilaisuuksissa. Viiden lukuvuoden kokemusten ja kolmen tilannekatsauksen perusteella tapaamisia ja koulutusta edelleen tarvitaan. Uusia koulutuksen järjestäjiä on tullut jonkin verran mukaan (opetusministeriö myönsi myös uusia järjestämislupia). Erityisesti opiskelijavalinnasta ja kielen opetuksen riittävyydestä on neuvoteltava sekä arvioitava tarvittavat tukitoimenpiteet. Liitteet: 1. Kyselylomake 2. Luettelo kyselyyn vastanneista oppilaitoksista
12 Liite 1 OPETUSHALLITUS KYSELY Palautus: 14.5.2004 mennessä: OPH/Ulla Aunola PL 380, 005310 HKI MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS A. Koulutus 1. Oppilaitoksen nimi 2. Koulutuksen järjestäjä (kunta, kuntayhtymä tai muu taustayhteisö) 3. Koulutusta on järjestetty keväällä 2004 Laajuus OV Mahdollinen suuntautumisala (t) 4. Koulutusta ei ole nyt, aiomme aloittaa 5. Montako opettajaa on palkattu nimenomaan valmistavaa koulutusta varten? 6. Monellako heistä on itsellään maahanmuuttajatausta? 7. Onko koulutuksen järjestäjä käyttänyt muuta lisäpanostusta/rahoitusta valmistavan koulutuksen kustannuksiin normaalin valtionosuuden lisäksi? B. Opiskelijat 8. Koulutuksen alussa valittujen opiskelijoiden määrä yhteensä :
13 joista miehiä naisia 9. Opiskelijoiden ikäjakauma 15-19 vuotta 20-24 25-29 30-39 yli 40 10. Montako opiskelijaa on keskeyttänyt opinnot kuluvan koulutuksen aikana? Keskeyttämisen tärkeimmät syyt: Merkitkää 1= tärkein syy, 2= toiseksi tärkein syy jne. (voitte mainita useita) taloudelliset perhesyyt riittämättömät suomen kielen taidot muut opiskeluvalmiudet motivaatiovaikeudet työn saanti muun opiskelupaikan saanti muu syy, mikä C. Suomen kielen taito 11. Arvio suomen kielen taidosta koulutuksen alkaessa, yleisten kielitutkintojen taitotasoasteikkoa (YKI) vapaasti soveltaen (opiskelijoiden määrä): 1= Hyvin vähäinen 3= Kohtalainen 2= Auttava 4= Hyvä 12. Kuinka monen opiskelijan suomen kielen taito yleisesti kehittyi valmistavan koulutuksen aikana? Ei lainkaan: opiskelijaa Melko paljon: opiskelijaa Vähän: opiskelijaa Paljon: opiskelijaa 13. Jos kehitystä oli vähän tai ei lainkaan, arvioikaa miksi Jos voitte tarkentaa: 14. Kuinka monen opiskelijan suullinen viestintätaito kehittyi valmistavan koulutuksen aikana?
14 Ei lainkaan: opiskelijaa Melko paljon: opiskelijaa Vähän: opiskelijaa Paljon: opiskelijaa 15. Kuinka monen opiskelijan kirjallinen viestintätaito (ymmärrettävän tekstin tuottaminen) kehittyi valmistavan koulutuksen aikana? Ei lainkaan: opiskelijaa Vähän: opiskelijaa Melko paljon: opiskelijaa Paljon: opiskelijaa 16. Kuinka monen opiskelijan luetun tekstin ymmärtämisen taito kehittyi koulutuksen aikana? Ei lainkaan: opiskelijaa Melko paljon: opiskelijaa Vähän: opiskelijaa Paljon: opiskelijaa 17. Kuinka moni opiskelija (nyt opiskelevista) saavuttaa sellaisen kielitaidon (väh. YKI 3), että voi siirtyä ammatilliseen peruskoulutukseen Jos ei saavuta, mihin opiskelijoita ohjataan D. Oman äidinkielen opetus 18. Kuinka moni opiskelija nyt opiskelevassa ryhmässä on saanut oman äidinkielensä opetusta? Montako tuntia viikossa? 19. Missä kielissä opetusta on järjestetty? 20. Miten oman äidinkielen opetus on järjestetty? omassa oppilaitoksessa toisessa oppilaitoksessa muulla tavoin, miten 21. Oman äidinkielen opettajien koulutus (opettajien määrä): opettajan kelpoisuus lähtömaasta Suomesta
15 muun alan koulutus lähtömaasta Suomesta ei virallista koulutusta ei tiedossa 22. Onko oman äidinkielen opetuksella ollut mielestänne myönteistä merkitystä/vaikutusta suomen kielen oppimiseen? kyllä ei Muita kommentteja valmistavasta koulutuksesta KIITOS VASTAUKSESTANNE JA YHTEISTYÖSTÄ! Vastaajan nimi Puhelin tai muut yhteystiedot
16 Liite 2 Valmistavan koulutuksen seurantakyselyyn vastanneet oppilaitokset vuonna 2004 Adulta Oy Amiedu Espoon tekniikan alan oppilaitos Espoon terveys- ja sosiaalialan oppilaitos Etelä-Karjalan ammattiopisto Forssan ammatti-instituutti Helsingin diakoniaopisto Helsingin palvelualojen oppilaitos/kauneudenhoitoalan koulutusyksikkö Helsingin palvelualojen oppilaitos/roihuvuoren koulutusyksikkö Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Helsingin tekniikan alan oppilaitos/käpylän koulutusyksikkö Helsingin tekniikan alan oppilaitos/vallilan koulutusyksikkö Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskus Jyväskylän aikuisopisto Järvenpään diakoniaopisto Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Karjaan kurssikeskus Keravan ammattiopisto Keskuspuiston ammattiopisto Kokkolan ammattiopisto Kotkan ammatillinen koulutuskeskus Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Tavastia Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Kristliga Folkhögskolan i Nykarleby Mikkelin aikuiskoulutuskeskus Mikkelin aikuiskoulutuskeskus/heinola Oulun aikuiskoulutuskeskus Oulun diakoniaopisto Pohjois-Karjalan ammattiopisto/niittylahti Pohjois-Pirkanmaan koulutusinstituutti Porin palveluopisto Porvoon ammattiopisto, Amisto Porvoon kauppaoppilaitos Salon ammattioppilaitos Savon aikuisopisto Seinäjoen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Tampereen aikuiskoulutuskeskus Tampereen ammattiopisto Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto Turun ammatti-instituutti Vaasan ammattiopisto Vantaan ammatillinen koulutuskeskus (Rovaniemen terveys- ja sosiaalialan oppilaitos myöhässä tullut vastaus)