SUUNTAVIIVAT LUKION, AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN SEKÄ VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISEKSI UUDISTAMISEKSI

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö 15.10.2014 SUUNTAVIIVAT LUKION, AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN SEKÄ VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISEKSI UUDISTAMISEKSI 1. Tavoitetila Työelämän osaamistarpeiden muutokset ja väestön ikääntyminen asettavat kasvavia vaatimuksia ammatillisten koulutuspalveluiden laadulle, asiakaslähtöisyydelle, työelämävastaavuudelle ja järjestämisedellytyksille. Lukiokoulutuksen alueellisen ja valtakunnallisen palvelukyvyn, elinvoimaisen, toimintakykyisen ja eheän järjestäjärakenteen sekä koulutuksen saavutettavuuden varmistaminen tulevat lähivuosina olemaan keskeinen kehittämiskohde. Lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön keskeinen tavoite on tarjota opiskelijoille mahdollisuudet joustaviin ja monipuolisiin opintoihin ja edistää kansalaisten tasa-arvoa laadukkaiden koulutuspalvelujen saamisessa. Julkisen talouden kestävyysvaje pienentää käytettävissä olevia resursseja ja lisää vaatimuksia niiden tehokkuudelle. Talouden rakenteellinen muutos ja lukioon, ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön kohdistetut menosäästöt edellyttävät toimintatapojen ja rakenteiden merkittävää uudistamista sekä koulutuksen vähentyvien voimavarojen entistä tehokkaampaa allokaatiota, mikä toteutetaan uudistamalla sekä järjestäjäverkkoa että rahoitusjärjestelmää. Työnjakoa tehostetaan päällekkäisiä toimintoja karsimalla. Koulutusjärjestelmän toimintaa on tehostettava merkittävästi ja toimintaa sopeutettava tilanteeseen, jossa resursseja on nykyistä niukemmin. Nykyinen lukiokoulutuksen järjestäjien, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäkenttä on hajautunut liiaksi, jotta se kykenisi vastaamaan 2020-luvun työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin. Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään jatkossa nykyistä parempaa reagointikykyä ja erikoistumista, jotta muutokseen voidaan menestyksellisesti vastata. Niukkenevien resurssien ja kasvavien haasteiden olosuhteissa on keskityttävä toiminnan laatuun ja koulutuksen oikea-aikaiseen kohdentamiseen. Hallitus vastaa tavoitteisiin kokoamalla järjestäjäkenttää lukiokoulutuksessa, ammatillisessa perusja lisäkoulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä. Nykyistä vahvemmat järjestäjät voivat käyttää resurssinsa tehokkaammin koulutukseen ja koulutuksen tuloksellisuuteen. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkon tulee muodostaa kansalaisten ja työelämän kannalta toimiva kokonaisuus. Hallitus on päättänyt rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013. Uudistuksessa toteutetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2015-

2 2018 on tehty uudistusta koskevat resursseihin liittyvät linjaukset. Uudistukset liittyvät myös hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011-2015 linjauksiin lukiokoulutuksen sekä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uudistamisesta. Uudistuksen tavoitteena on, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään. Tavoitteena on vahvojen lukio- ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten, yhteistyön ja laadun parantaminen ja jatkoopintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen valtakunnallisen ja alueellisen saavutettavuuden turvaaminen. Lukiokoulutusta kehitetään edelleen niin, että se antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Myös ammatillisen koulutuksen tuottamia jatko-opintomahdollisuuksia vahvistetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää jatkossakin koulutuksen järjestämisluvat ja rahoitus maksetaan suoraan valtiolta koulutuksen järjestäjille. Koulutuksen ohjausta, säätelyä ja budjettirakennetta kehitetään samoin nykyisen mallin mukaisesti. Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta kehitetään siten, että se palvelee sekä työuran alkua että työuran aikaista osaamisen kehittämistä työelämän tulevaisuuden osaamistarpeista lähtien. Tavoitteena on, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus lähialueellaan laadukkaaseen koulutukseen, joka luo edellytykset työllistymiseen ja vakaaseen työuraan tai jatko-opintoihin korkeakouluissa. Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistetaan lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjien edellytyksiä vastata nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja koulutuksella. Koulutuksen järjestäjien hallintoa uudistetaan siten, että strateginen päätöksenteko vahvistuu ja koulutuksen järjestäjien kytkentä omaan toimialaansa, toisiin koulutuksen järjestäjiin ja ympäröivään yhteiskuntaan vahvistuu. Muutokset parantavat toiminnan strategista ohjausta. Uudistuksessa otetaan huomioon hyvään hallintoon ja yhteistyöhön liittyvät uudistamistarpeet. Uudistuksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Tämän varmistamiseksi henkilöstö tulee ottaa mukaan prosessin kaikkiin vaiheisiin. Uudistuksen yhteydessä ei muuteta koulutuksen järjestäjien perustehtäviä, vaan tuetaan järjestäjiä niiden toiminnan laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi. Koulutuksen ohjausta, säätelyä ja budjettirakennetta kehitetään samoin nykyisen mallin mukaisesti.

3 Koulutuksen järjestämisen oikeushenkilöasema lukiokoulutuksessa, ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä on yhdenvertainen koulutuksen järjestämislupia myönnettäessä tai siirryttäessä yksityisoikeudelliseen muotoon. Vahvoihin lukiokoulutuksen, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeva uudistus tulee voimaan 1.1.2017. 2. Toimintaympäristön muutos Ikäluokkien kehitys alueellisesti Toiselle asteelle siirtyvien 16-vuotiaiden ikäluokka tulee 2025 olemaan miltei yhtä suuri kuin se oli vuonna 2011. Toiselle asteelle siirtyvän ikäluokan alueellisessa jakautumisessa tapahtuu kuitenkin muutoksia. Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla nuorisoikäluokat kasvavat, mutta muualla säilyvät nykyisellään tai pienenevät. (liite 1) Työvoiman määrä tulee laskemaan. 25-65-vuotiaiden määrä tulee pienenemään noin 90 000:llä vuodesta 2011 vuoteen 2025. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä tulee alueellisesti muuttumaan siten, että väestön määrä pienenee kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. (liite 1) Osaamisvaatimusten kasvu Tulevilla työmarkkinoilla ja yleisemmin yhteiskunnassa menestymisen edellytyksenä on, että kaikilla nuorilla on vähintään ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto sekä jatkoopintokelpoisuus. Järjestäjäkentän rakenteellisessa kehittämisessä otetaan huomioon koulutuksen valtakunnallinen ja alueellinen saatavuus siten, että tavoite koko ikäluokan koulutuksesta toteutuu. Työmarkkinoilla käynnissä oleva rakennemuutos edellyttää työvoiman osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja nopeaa reagointia työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Kansantalouden kantokyvyn ja työmarkkinoiden hyvän toiminnan kannalta on tärkeää, että työuran katkokset ovat mahdollisimman lyhyitä ja työllisyysaste korkea. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa tulee kohdentaa väestökehityksen ja työmarkkinoiden tarpeen mukaisesti. Elinkeinorakenteen ja työelämän murros Kansallisiin työmarkkinoihin vaikuttaa kaksi keskeistä kehityssuuntaa: Globalisaatiossa on siirrytty vaiheeseen, jossa teollisuuden tavaratuotanto tapahtuu yhä keskittyneemmin halvan työvoiman maissa ja mm. kokoonpanotyössä toimivan työvoiman määrä tulee edelleen laskemaan. Kansallisina vahvuuksina voivat kehittyä korkeaan innovaatio- ja jalostusarvoon perustuvien

4 räätälöityjen tuotanto- ja palveluketjujen ylläpito ja toisaalta hyvään ja kansainvälisesti luotettuun tuotemerkkiin perustuvan arvonlisän luonti. Viennin rakenne tulleekin muuttumaan siten, että tavaraviennin sijaan suomalaisten palveluiden kansainvälinen kysyntä tulee lisääntymään. Osa palveluviennistä kytkeytyy tavaravientiin mm. erilaisina huolto- ja ylläpitopalveluina ja osa on muuta palvelutoimintaa. Palveluiden kysyntä tulee kasvamaan myös kotimaisilla markkinoilla jo väestön ikääntymisen takia. Toinen merkittävä muutos työmarkkinoilla on digitaalisuuden, automatisaation ja robotisaation kasvava vaikutus tuotantoon ja palveluihin. Kehitys muuttaa työn sisältöjä ja osaamisvaatimuksia merkittävästi ja vaikuttaa myös ammattirakenteeseen. Osa nykyisistä ammateista katoaa ja uusia ammatteja syntyy sisällöiltään toisenlaisiin tehtäviin. Koulutuksen merkitys työmarkkinoiden muutokseen vastaajana tulee korostumaan työuran kaikissa vaiheissa. Yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan joustavia tapoja uuden erikoistuvan osaamisen hankkimiseen ja ammattitaidon päivittämiseen. Muutos näkyy jo nyt selvästi Suomen talouden tuotantorakenteessa. Työllisyysrakenteessa palveluiden osuus on kasvanut keskeytyksettä vuodesta 1980 ja sen ennakoidaan edelleen kasvavan vuoteen 2030 1, jolloin palvelusektorilla toimivien osuus on noin 74 prosenttia työllisistä. Erityisen merkittävänä muutos näkyy yksittäisen toimialojen ja ammattien osalta. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat tarvitsemaan vuonna 2030 selvästi enemmän työvoimaa kuin nykyisin, kun taas esimerkiksi kaupan ala ja teollisuus tulevat toimeen nykyistä vähemmällä työvoimalla. Yksilötasolla kehitys näkyy tarpeena sopeutua työelämän muutokseen ja äkillisiin rakennemuutostilanteisiin, johon koulutusjärjestelmä luo edellytykset. Sekä laadullisen että määrällisen työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Keskeiset toimenpiteet ja aikataulu Lukion, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön säädöspohja uudistetaan, jotta tarvittavat muutokset voidaan toteuttaa edellä kuvatulla tavalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee asiaa koskevan hallituksen esityksen syksyllä 2014. Muutokset kohdentuvat järjestämislupien ja ylläpitämislupien määräämistä ja myöntämisedellytyksiä koskeviin säännöksiin. Lainsäädännöllä kumotaan voimassaolevat luvat, vapaan sivistystyön toimijoiden ylläpitämislupia lukuun ottamatta. Lainsäädännön pohjalta käynnistetään järjestämislupia koskeva haku vuoden 2015 alussa. Uusista järjestämisluvista päätetään 1.3.2016 mennessä. Vapaan sivistystyön osalta arvioidaan oppilaitoksen ylläpitämisen taloudelliset edellytykset. 1 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 176

5 Uudistukseen liittyvä prosessi ja aikataulut on esitetty tarkemmin liitteessä 2. 3. Järjestäjäverkkoon kytkeytyvät valmistelut Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen uudistamisen kokonaisuuteen liittyy lukiokoulutuksen sekä ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskevan säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen, ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän sekä näyttötutkintojärjestelmän uudistaminen. Samanaikaisesti lukiokoulutuksessa valmistellaan lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen. Lisäksi toteutetaan vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä lukiokoulutuksen rahoitusta koskeva hallituksen esitys annetaan vuonna 2014 ja lainsäädäntöä sovelletaan 1.1.2017 alkaen. Uudistuksessa rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoituksen uudistusta valmisteltiin työryhmässä, joka antoi esityksensä rahoituksen sisällöksi kesäkuussa 2014. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevan päätöksen mukaisesti ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden ja rahoitus maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus uudistetaan kokonaisuutena tukemaan nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Lukiokoulutuksen rahoitus uudistetaan siten, että rahoitus turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen alueellisen saavutettavuuden, tukee lukioverkon kehittämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta sekä kannustaa koulutuksen läpäisyyn. Rahoitus maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Lukiokoulutuksen rahoitusuudistusta on valmisteltu ministeriön asettamassa yhteistyöryhmässä. Hallitus on jättänyt ammatillista tutkintojärjestelmää koskevan hallituksen esityksen keväällä 2014. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteisuutta sekä lisätä tutkintojärjestelmän joustavuutta työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamisessa. Jatkossa kaikessa ammatillisessa koulutuksessa laaditaan opetussuunnitelman perusteiden sijaan tutkinnon perusteet. Tutkintojärjestelmää koskeva hallituksen esitys on annettu keväällä 2014 ja lainsäädäntö tulee voimaan 1.8.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut laajapohjaisen työryhmän arvioimaan näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta osaamisen hankkimistavasta riippumattomana tutkintojärjestelmänä sekä tekemään esityksen järjestelmän kehittämiseksi. Ryhmä jätti esityksensä 30.9.2014 mennessä.

6 Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista valmistellut työryhmä jätti ehdotuksensa joulukuussa 2013. Ehdotusten mukaan oppimäärän laajuus säilyisi edelleen kolmena vuotena ja 75:nä kurssina. Yleissivistyksen vahvistamiseksi lukiokoulutukseen ehdotettiin lisättäväksi mm. kokonaisuuksien hallintaa vahvistavaa opetusta ja opiskelua kaikille yhteisinä opintoina sekä kehitettävän lukiokoulutukseen yhteisöllisempää ja osallistavampaa toimintakulttuuria. Hallituksen rakennepoliittisen päätöksen mukaisesti toteutetaan vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus. Tavoitteena on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän vahvat vapaan sivistystyön oppilaitokset. Uudistusta tehtäessä huomioidaan oppilaitosten erityisyys, mukaan lukien arvo- tai aatetausta. Vapaan sivistystyön järjestäjäverkon ja rahoituksen uudistusta valmistellaan työryhmässä, jonka määräaika on 15.12.2014 saakka. Koska osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista järjestää merkittävässä määrin ammatillista perus- ja lisäkoulutusta, on ohjausryhmän tehtävänä tarkastella myös ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukioiden ja vapaan sivistystyön muodostamaa kokonaisuutta. Uudistuksessa ruotsinkielistä koulutusta ja koulutusverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena ja turvataan riittävä koulutustarjonta myös ruotsiksi. 4. Tavoitteet järjestäjä- ja ylläpitäjäverkon uudistamiseksi ja lupien myöntämisedellytykset Koulutuksen järjestäjä- ja ylläpitäjäverkkoa sekä järjestäjiä ja ylläpitäjiä koskevat yleiset periaatteet Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten ja koulutuksen laadun parantamiseksi. Uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa myös alueen lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten välistä yhteistyötä. Uudistuksessa turvataan opiskelijoiden jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus. Koulutuksen sääntely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen säädöksiä muuttamalla. Koulutuksen järjestäjäverkko rakentuu vahvoista koulutuksen järjestäjistä ja oppilaitosten ylläpitäjistä, jotka palvelevat laaja aluetta, väestöpohjaa, toimialaa tai muuta koulutustarvetta ja järjestäjien työnjako alueella on selkeä. Koulutuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon mm. väestö- ja opiskelijapohja, opiskelijamäärä, työvoiman tarve ja osaamistarve, opetuskieli, koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva koulutustarjonta. Järjestäjä- ja ylläpitäjäverkon rakentumisessa otetaan huomioon myös

7 valtakunnalliset koulutustarpeet, ja turvataan monipuolinen koulutustarjonta myös ruotsiksi. Vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkkoa arvioitaessa otetaan huomioon myös niiden syrjäytymistä ehkäisevä työ. Järjestämisluvassa määrätään opetuskieli. Opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Koulutustarjonnan monipuolisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi koulutuksen järjestäjäverkkoa kehitettäessä arvioidaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön kokonaisuutta. Lupia arvioitaessa ja myönnettäessä huomioidaan koulutuksen järjestäjän kokonaisuus, jossa järjestäjällä voi olla myös muiden koulutusasteiden tehtäviä kuten esimerkiksi perusopetus, taiteen perusopetus tai vapaa sivistystyö. Saavutettavuus toteutetaan siten, että nuorilla on tasapuoliset mahdollisuudet hakeutua joko lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen. Nuorten osallistumista oppisopimuskoulutukseen edistetään. Koulutuksen järjestäjällä ja oppilaitoksen ylläpitäjällä on oltava taloudelliset edellytykset hakemansa koulutuksen järjestämiseen. Valtionosuusrahoitteinen koulutus on toteutettava laadukkaasti ja tuloksellisesti. Hakijan on myös osoitettava vakavaraisuutta siinä määrin, että se kykenee selviytymään yllättävistä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista kuten esimerkiksi kohtuullisista opiskelijamäärien vaihteluista sekä tarvittavista investoinneista. Koulutuksen järjestäjällä ja oppilaitoksen ylläpitäjällä on koulutustehtävänsä edellyttämä vahva osaaminen, riittävä ja kelpoisuuden omaava henkilöstö, toimivat ja ajanmukaiset pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja -välineet sekä yhteistyösuhteet. Uudistuksen keskeiset periaatteet ovat ylläpitäjäneutraaliteetti ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus Tavoitteena on säilyttää monimuotoinen koulutuksen järjestäjä- ja ylläpitäjäkenttä. Kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon uuden kuntalain yhtiöittämistä koskevat säädökset. Ministeriön päätös uusista järjestämisluvista perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin ja kokonaisharkintaan. Tavoitteet järjestäjäverkon ja ylläpitäjäverkon uudistamiseksi Lukiokoulutus Tavoitteena on elinvoimainen ja monipuolinen lukiokoulutuksen järjestäjäverkko. Se muodostuu erilaisista koulutuksen järjestäjistä, jotka voivat palvella myös yksittäistä kuntaa laajempaa

8 väestöpohjaa tai muuta koulutustarvetta. Järjestäjäverkon muodostamisessa ja järjestämislupaa myönnettäessä otetaan huomioon myös alueen aineenopetukseen, aikuisten lukio- ja perusopetukseen, jatkokoulutukseen sekä opetuskieleen liittyvän koulutustarpeet. Uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa myös alueen lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten välistä yhteistyötä. Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuu elinvoimaisista ja monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala). Järjestäjällä on harkintavaltaa käyttää ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa joustavasti työelämän ja opiskelijan tarpeen mukaan. Järjestäjällä voi olla lupa sekä ammatilliseen peruskoulutukseen että lisäkoulutukseen tai toiseen näistä. Luvat säilyvät erillisinä. Koulutuksen järjestäjä voi lupiensa puitteissa kohdentaa joustavasti koulutustarjontaa koulutustarpeen mukaisesti. Monialaisilla koulutuksen järjestäjällä on pääsääntöisesti palveluvalikoimassaan riittävällä volyymilla kaikki ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämis- ja tutkinnonsuorittamismuodot. Erityisin perustein koulutustehtävä voidaan antaa sellaiselle hakijalle, joilla ammatillisen koulutuksen lisäksi on riittävästi muuta koulutustoimintaa, esim. vapaan sivistystyön koulutusta. Koulutuksen järjestäjän tulee profiloitua ja erikoistua strategiansa mukaisesti, esimerkiksi kohderyhmän tai toimialan perusteella. Vapaa sivistystyö Tavoitteena on elinvoimainen ja vahvoihin ylläpitäjiin perustuva ylläpitäjäverkko. Ylläpitäjäverkon muodostumiseen vaikuttavat olennaisesti vapaan sivistystyön lisäksi ne ratkaisut, joita tehdään koskien ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta ja perusopetusta. Vapaan sivistystyön järjestäjän lupaa arvioitaessa otetaan huomioon järjestäjän koko toiminta, mukaan lukien oppilaitoksen mahdollinen tutkintoon johtava koulutus. Lisäksi lupia arvioitaessa otetaan huomioon oppilaitosten arvo- tai aatetausta tai muu koulutustehtävän tuoma erityisyys sekä syrjäytymistä ehkäisevä työ.

9 Järjestämislupien myöntämisen kriteerit Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus Järjestämislupien myöntämistä arvioidaan kokonaisuutena seuraavien kriteerien perusteella: Koulutustoiminta vastaa alueelliseen ja/tai valtakunnalliseen koulutustarpeeseen o Millä aloilla (tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin) koulutusta järjestettäisiin ja missä laajuudessa sekä mikä on koulutuksen järjestäjän opetuskieli. o Millä paikkakunnilla koulutusta järjestetään. Hakijalla on pitkän aikajänteen ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen o Hakijalla on taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tähän liittyen toimitetaan selvitys mm. omistajatahoista ja niiden keskinäisistä suhteista, hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta, riskien hallinnasta sekä hakijan tilinpäätösasiakirjat tai muu vastaava selvitys, selvitys vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta ja niiden hallinnasta toimintaa aloitettaessa ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla. o Järjestämisluvasta päätettäessä otetaan huomioon opetuksen laatutekijät o Hakijalla on järjestämisluvan mukaisen koulutustehtävän hoitamisen edellyttämä osaaminen, oppimisympäristöt ja muut laadukkaan koulutuksen järjestämisen edellyttämät puitteet. o Hakijalla on toimivat ja laajat työelämäsuhteet. Hakija ennakoi ja arvioi alueen työelämä- ja koulutustarpeita. o Hakija toimii yhteistyössä erityisesti alueen ammattikorkeakoulujen ja myös yliopistojen kanssa sekä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa. Hakijalla on koko sen toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt o Miten hakija varmistaa koko toimintansa korkean laadun. o Miten hakija varmistaa opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun opintojen järjestämisen ja saatavuuden sekä opiskelijapalvelujen osalta. Tähän liittyen edellytetään tiivistä kuvausta hakijan laadunvarmistuksen menettelytavoista ja prosesseista. Aikuiskoulutustehtävä (ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus) voidaan antaa pääsääntöisesti sellaiselle hakijalle, joilla on vahvan omaehtoisen aikuiskoulutuksen lisäksi riittävästi muiden tahojen rahoittamaa koulutusta ja työelämän kehittämistoimintaa.

10 Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupien arvioinnissa otetaan huomioon seuraavia tekijöitä: Osaaminen näyttötutkintojen järjestämisessä sekä tutkinnon ja siihen valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisessa, jota kuvataan: o Näyttötutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen määrällä o Näyttötutkintojen järjestämisen ja valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisen laadulla. Toteutuneella työelämäyhteistyöllä ja työelämän kehittämisellä, jota kuvataan: o Toteutuneella työvoimakoulutuksella o Maksullisena palvelutoimintana toteutettuna osaamispalveluiden ja työelämän kehittämistoimien määrällä. o Kokemuksella lyhytkestoisten ammatillisia valmiuksia edistävän koulutuksen järjestämisestä ml. erilaiset sertifikaattikoulutukset. Osaaminen oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa, jota kuvataan: o Kokemuksella oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä ja oppisopimusten määrällä. Oppisopimusosaamista arvioidaan myös erikseen. Oppisopimuskoulutusta koskevassa lupaharkinnassa otetaan huomioon nuorten mahdollisuudet opiskella oppisopimuskoulutuksessa ja joustavat opintopolut oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen välillä. Lukiokoulutus Koulutuksen tarve Arvioinnissa keskeistä on riittävä opiskelija- ja väestöpohja. Arvioitaessa otetaan huomioon koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva lukiokoulutuksen koulutustarjonta. Arvioitaessa lukiokoulutuksen järjestämisluvan myöntämistä otetaan huomioon lukiokoulutuksen järjestämisen vaikutus alueen aineenopetukseen, aikuisten lukio- ja perusopetukseen ja jatkokoulutukseen. Taloudelliset edellytykset Koulutuksen järjestämistä kustannustehokkaasti, opiskelijan joustavia opintopolkuja ja opintovalintoja mahdollistavaksi edellyttää taloudellisesti riittävän vahvaa koulutuksen järjestäjää. Lähtökohtaisesti hakijan on kyettävä järjestämään koulutuksensa siihen kohdennettavan valtion- ja kuntaosuuden turvin laadukkaasti ja tuloksellisesti.

11 Hakijan on myös osoitettava vakavaraisuutta siinä määrin, että se kykenee selviytymään yllättävistä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista kuten esimerkiksi opiskelijamäärien kohtuullisista vaihteluista. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. hakijan kulurakenne, arvioitu tulokehitys, opiskelijamäärän vakaus. Ammatilliset edellytykset Koulutuksen järjestäminen edellyttää lainsäädännön ja tutkintojen ja opetussuunnitelman perusteista annettujen määräysten täyttymistä. Järjestämisluvasta päätettäessä otetaan huomioon opetuksen laatutekijät. Hakijalla on käytettävissään koulutuksen järjestämiseen tarvittavat pedagogisesti ajanmukaiset, opiskelun kannalta turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet. Hakijalla on tehtävän hoitamiseksi tarvittava määrä kelpoista henkilöstöä. Hakija toimii yhteistyössä alueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa sekä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa. Hakijalla on koko sen toiminnan kattava toimintajärjestelmä.

12 LIITTEET Liite 1 16-vuotiaiden määrällinen kehitys alueellisesti Väestöennuste 2012 iän mukaan alueittain Sukupuolet yhteensä 2011 2025 16-vuotiaat MANNER-SUOMI 63 994 63 320 Uudenmaan maakunta 18 059 18 986 Varsinais-Suomen maakunta 5 381 5 167 Satakunnan maakunta 2 742 2 391 Kanta-Hämeen maakunta 2 157 2 163 Pirkanmaan maakunta 5 516 5 980 Päijät-Hämeen maakunta 2 397 2 258 Kymenlaakson maakunta 2 196 1 800 Etelä-Karjalan maakunta 1 481 1 232 Etelä-Savon maakunta 1 733 1 363 Pohjois-Savon maakunta 2 953 2 656 Pohjois-Karjalan maakunta 1 978 1 695 Keski-Suomen maakunta 3 236 3 292 Etelä-Pohjanmaan maakunta 2 368 2 382 Pohjanmaan maakunta 2 253 2 353 Keski-Pohjanmaan maakunta 954 930 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 5 465 5 851 Kainuun maakunta 1 026 820 Lapin maakunta 2 099 2 001 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste

13 25-65-vuotiaiden määrällinen kehitys alueellisesti Väestöennuste 2012 iän mukaan alueittain Sukupuolet yhteensä 2011 2025 MANNER-SUOMI 2 934 668 2 846 536 Uudenmaan maakunta 888 429 948 419 Varsinais-Suomen maakunta 254 414 245 027 Satakunnan maakunta 120 692 104 984 Kanta-Hämeen maakunta 94 438 92 410 Pirkanmaan maakunta 268 533 272 854 Päijät-Hämeen maakunta 109 559 101 652 Kymenlaakson maakunta 98 665 84 928 Etelä-Karjalan maakunta 71 834 62 412 Etelä-Savon maakunta 81 356 64 686 Pohjois-Savon maakunta 133 382 117 165 Pohjois-Karjalan maakunta 88 891 75 854 Keski-Suomen maakunta 146 069 137 237 Etelä-Pohjanmaan maakunta 100 772 91 536 Pohjanmaan maakunta 92 350 92 125 Keski-Pohjanmaan maakunta 35 224 32 644 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 207 235 202 334 Kainuun maakunta 43 631 34 778 Lapin maakunta 99 194 85 491 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste

14 Medeltalet av årsklassen för 16 21-åringar för den svenskspråkiga utbildningen åren 1995 2028, den verkliga årsklassen och som prognos enligt landskap. Åland ingår. År Nyland Egentliga Finland Österbotten Mellersta Österbotten Åland Alla landskap totalt. 16 21-åringar i medeltal 2005 1 712 341 1 305 123 320 3 801 2006 1 749 349 1 316 121 328 3 863 2007 1 788 357 1 334 121 347 3 947 2008 1 832 361 1 352 119 354 4 018 2009 1 854 367 1 358 120 348 4 047 2010 1 872 375 1 355 121 353 4 076 2011 1 886 384 1 307 125 352 4 054 2012 1 851 376 1 282 123 346 3 978 2013 1 814 369 1 257 121 339 3 899 2014 1 783 363 1 235 119 333 3 832 2015 1 744 355 1 208 116 326 3 749 2016 1 699 345 1 177 113 317 3 651 2017 1 665 339 1 153 111 311 3 579 2018 1 657 337 1 148 110 310 3 562 2019 1 666 339 1 154 111 311 3 580 2020 1 663 338 1 152 111 311 3 574 2021 1 670 340 1 157 111 312 3 590 2022 1 690 344 1 171 112 316 3 633 2023 1 717 349 1 190 114 321 3 691 2024 1 739 354 1 205 116 325 3 738 2025 1 760 358 1 219 117 329 3 783 2026 1 780 362 1 233 118 333 3 826 2027 1 785 363 1 237 119 333 3 837 2028 1 779 362 1 232 118 332 3 823

15 Källa: Statistikcentralen. Utbildningsstyrelsens webb-rapporteringstjänst WERA och Vipunen undervisningsväsendets rapporteringstjänst. Årsklasserna i tabellen följer inte Statistikcentralens officiella statistik, eftersom antalet studerande vid svenskspråkiga skolor och läroanstalter överskridit antalet svenskspråkiga med 9,4 procent i medeltal under de senaste åren. Det årliga överskottet beror på det stora antalet barn från tvåspråkiga familjer som, även om de registrerats som finskspråkiga, placeras i svensk skola. Utgångspunkten är att de som gått i svensk skola fortsätter studera på svenska. Så har också vanligtvis varit fallet. Medeltalet har räknats utgående från följande uppgifter: Fram till år 2012 är årsklassen den verkliga, dvs antalet elever som har avslutat åk 9 i de svenskspråkiga skolorna och en framskrivning av dessa. Åren 2013 2020 är utgångspunkten antalet elever inom den grundläggande utbildningen (åk 1 9) och en framskrivning av dessa. Åren 2021 2028 är årsklassen en framskrivning av antalet födda och svenskregistrerade enligt Statistikcentralen med ett tillägg på i medeltal 9,4 procentenheter. Elevtillskottet, skillnaden mellan eleverna i årskurs 1 och antalet 7-åringar som är svenskregistrerade enligt Statistikcentralen har under de senaste åren varit i medeltal 300 elever eller 9,4 procent (Åland ingår). Flyttningen mellan landskap och regioner är inte beaktad i prognosen. Observera att språköarna är anslutna till olika regioner, eftersom utbildningen skall betjäna svenskspråkiga också i dessa områden. Av dessa är 53 % (Tammerfors och Björneborg) överförda till Egentliga Finland; 27 % (Lahtis, Pyttis, Kotka och Kouvola) överförda till Nyland och 20 % (Varkaus och Uleåborg) överförda till Mellersta Österbotten. Ruotsia äidinkielenään puhuvat maakunnan mukaan vuonna 2013 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 MANNER-SUOMI 14 496 14 296 14 313 14 456 16 105 15 598 16 311 17 624 19 807 Uudenmaan maakunta 7 309 7 145 7 342 7 211 8 290 7 936 8 083 8 690 10 405

16 Varsinais-Suomen maakunta 1 627 1 526 1 543 1 466 1 547 1 477 1 618 1 805 1 999 Satakunnan maakunta 30 36 40 46 44 44 64 62 77 Kanta-Hämeen maakunta 25 26 29 39 44 46 39 49 39 Pirkanmaan maakunta 104 115 108 95 102 105 102 107 127 Päijät-Hämeen maakunta 30 41 21 35 41 38 39 45 81 Kymenlaakson maakunta 55 60 55 72 71 70 114 113 140 Etelä-Karjalan maakunta 8 14 7 13 18 11 15 20 19 Etelä-Savon maakunta 11 7 9 16 8 11 24 29 33 Pohjois-Savon maakunta 11 13 7 9 20 14 15 14 23 Pohjois-Karjalan maakunta 13 6 8 5 10 14 10 11 14 Keski-Suomen maakunta 35 25 21 22 33 26 28 37 52 Etelä-Pohjanmaan maakunta 15 28 20 36 47 49 52 59 52 Pohjanmaan maakunta 4 871 4 880 4 739 4 987 5 350 5 266 5 591 5 996 6 187 Keski-Pohjanmaan maakunta 280 287 304 326 391 424 440 506 478 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 39 42 39 46 45 35 40 48 44 Kainuun maakunta 3 4 0 4 6 7 9 9 6 Lapin maakunta 30 41 21 28 38 25 28 24 31

17 Liite 2 Uudistuksen organisoiminen Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen toteutetaan seuraavia vaiheita ja aikatauluja noudattaen: - 5/2014 Järjestäjäverkon ja ylläpitäjien kriteerien valmistelu - 8-10/2014 Kehittämisen suuntaviivat, kriteerit ja poliittiset linjaukset (OKM, sivistyspoliittinen ministerityöryhmä) - 9-11/2014 Vuorovaikutus toisen asteen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön kentän kanssa - 10-11/2014 Muutokset toimialalainsäädäntöön, HE:t annetaan - 12/2014-1/2015 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmä jättää ehdotuksensa rakenteellisesta kehittämisestä sekä rahoitusperusteiden ja lainsäädännön muutostarpeista opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lausuntokierros. Esitysten poliittinen käsittely (sivistyspoliittinen ministerityöryhmä) - 1/2015 OKM:n ohje järjestämislupien ja ylläpitämislupien hakemisesta sekä ylläpitämislupien taloudellisten edellytysten selvittämisestä - 8/2015 Hakemukset ja selvitykset koulutuksen järjestäjiltä ja ylläpitäjiltä - 09-11/2015 Hakemusten käsittely ja esitykset uusiksi järjestämis- ja ylläpitämisluviksi sekä palaute-esitykset ylläpitämislupien taloudellisten edellytysten selvittämisen johdosta - 11-12/2015 Poliittinen käsittely (OKM, sivistyspoliittinen käsittely) - 1.1.2016 Vapaan sivistystyön osalta uusi rahoitusjärjestelmä tulee voimaan - 1-3/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset uusista järjestämis- ja ylläpitämisluvista - 1.1.2017 Uudet koulutuksen järjestämis- ja ylläpitämisluvat voimaan. Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellisen uudistuksen toteuttamista valmistelee ja tukee toimialan ja sidosryhmien edustajista koostuva ohjausryhmä sekä virkamiesvalmistelusta vastaava projektiryhmä.