Peruspalveluliikelaitoksen osavuosikatsaus1.1.-30.4.2016
1. YLEINEN TOIMINNALLINEN JA TALOUDELLINEN KATSAUS Peruspalveluliikelaitoksen kahdeksas toimintavuosi on alkanut odottavissa tunnelmissa. Alueen kuntien päätettyä uuden sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän perustamisesta vuoden 2015 lopulla, ovat vuoden alkukuukauden kuluneet joutuisasti uuden valmistelussa ja nykyisen toiminnan eteenpäin viemisessä ja häiriöttömän, ammattitaitoisen palvelutuotannon järjestämisessä. Peruspalvelulautakunnan vuodelle 2016 asettamat tavoitteet ovat ohjanneet toimintaa. Palvelurakennemuutokset ovat jatkuneet tehtyjen linjausten pohjalta. Vähitellen keskusteluihin ovat tulleet mukaan uuden Soite-kuntayhtymän tavoitteet ja muutostarpeet uudessa tilanteessa. Vaikka tilanne on vaativa, on vuoden alku sujunut pääosin hyvin palvelutuotannossa ja hallinnossa. Liikelaitos on alkuvuoden aikana pysynyt talousarviossa ja kustannuskehitys on ollut maltillinen. Kuntaosuudet ovat nousseet yhteensä 1,2 %. Kuntakohtainen suuri vaihtelu on harmillisempi asia, mutta asiakastarpeiden vaihtelutkin
aiheuttavat osaltaan kustannusvaihtelua kuntien kesken. Palveluiden peittävyydet ovat kehittymässä maltillisesti tavoitteeksi asetettuja avohoitopainotteista ja nopeaa sekä ennakoivaa toimintatapaa kohden. Tulosalueet ovat jo alkuvuonna päässeet hyvin eteenpäin talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan sisältyvien muutosten eteenpäin viemisessä. 2. PERHEIDEN PALVELUJEN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Toimintavuoden tavoitteena ovat palveluiden saatavuus, palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin joustavasti ja määräaikojen puitteissa, palvelut ovat laadukkaita ja vaikuttavia. Palvelut on pystytty tuottamaan määräaikojen puitteissa hyödyntäen henkilöstöresursseja yli kuntarajojen. Palveluista on tiedotettu kuntalaisille ja palvelu-esitteet sekä palveluiden prosessimallinnukset ovat ajan tasalla. Palveluiden saatavuuden osalta on myös tehty suunnitelmat kesäkaudelle niin, että palveluiden saatavuus on turvattu henkilöstön vuosilomista huolimatta. Alkuvuoden aikana psykiatrian sairaanhoitajan palveluissa on ollut vajetta poissaoloista johtuen Lestijokilaaksossa ja sinne jouduttiin rekrytoimaan määräaikainen työntekijä toukokuun alusta. Tämän lisäksi puutteena sekä mielenterveys- että päihdepalveluissa on ollut erillisen vastuulääkärin puuttuminen Lestijokilaaksossa. Puheterapiapalvelut paranivat edellisvuoteen verrattuna kolmannen puheterapeutin palattua töihin 1.2.2016. Parantunut puheterapeuttitilanne tulee helpottamaan ko. toiminnassa ajoittain syntyviä jonoja sekä selvästi vähentää ostopalveluja. Ennalta ehkäisevän työn merkitys on nostettu vahvasti esille ja sitä on pyritty yllä pitämään ja tehostamaan edelleenkin kaikissa perheiden palveluiden tulosyksiköissä. Moniammatillista yhteistyötä on ollut runsaasti paitsi yksikön sisällä myös yhteistyökumppaneiden kanssa. Jytan mielenterveyspalvelut ja psykiatrian aluepoliklinikoiden toiminta nivelletään vuoden aikana yksiportaiseksi, yhtenäiseksi toiminnaksi tulevan Soiten toiminnan mukaisesti. Kaustisella psykiatrian sairaanhoitaja ja psykologi muuttivat tammikuun lopussa Pajalan palvelukeskuksen uudistettuihin yhteisiin työtiloihin psykiatrian aluepoliklinikan kanssa. Samaan aikaan myös neuvola muutti Pajalan palvelukeskuksen uusiin tiloihin, jossa nyt toimivat kaikki lapsiperheiden palvelut keskitetysti saman katon alla. Qpro-asiakastyytyväisyyskysely on otettu käyttöön ja tästä on informoitu asiakkaita. Tästä huolimatta asiakaspalaute on ollut vähäistä, joten on oletettavaa, että asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Asiakkaita on ohjattu itsehoitopalveluihin niiltä osin kuin se on ollut mahdollista. Kanta-arkiston myötä muun muassa äitiys- ja lastenneuvola-asiakkaiden on ollut mahdollista päästä katsomaan omia terveystietojaan. Mielenterveyskuntoutujien palveluiden kehittämis- ja palvelurakenneohjelma hyväksyttiin keväällä 2013 peruspalvelulautakunnassa, ja sen täytäntöönpanotyöhön joudutaan jatkossakin panostamaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa.
Perheiden palveluiden tilastoja Psykiatrinen palveluasuminen: ostetut asumisvuorokaudet Vuosi Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli 2016 196 1386 907 208 453 696 2015 120 720 960 720 360 840 2014 145 1509 979 853 446 563 2013 120 1791 978 933 600 811 Lastensuojeluilmoitukset Vuosi Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Perho 2016 4 15 7 0 9 8 20 2015 9 38 21 4 13 9 9 2014 4 25 38 4 5 20 15 2013 1 37 46 0 11 13 9 Lastensuojelu: perhekotihoitopäivät Vuosi Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Perho 216 0 579 242 0 242 120 49 2015 0 275 180 0 91 0 210 2014 30 285 323 0 37 168 218 2013 0 139 498 0 122 332 301 Prosessien näkökulma Tavoitteena ovat toimivat ja asiakaslähtöiset palveluprosessit, uusien lakien mukanaan tuomiin velvoitteisiin vastaaminen (esim. sosiaalihuoltolaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä), asukkaiden turvallisuuden takaaminen. Varhaisen avoimen yhteistyömallin mukaan on ohjattu asiakaslähtöiseen, moniammatilliseen ja verkostomaiseen yhteistyöhön. Lähtökohtana on ollut tarttua huolta herättäviin asioihin mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä niin asiakkaiden kuin muiden työntekijöiden ja ammattiryhmien kanssa.
Tätä toimintaa tukemaan on kehitetty ja jatko työstetään yhteistyössä äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä kuntien sivistystoiminen kanssa Lapset puheeksi -menetelmää, jonka myötä on tarkoitus vakioida kaksiportainen lapset puheeksi -menetelmään perustuva palvelurakenne. Sen keskeinen idea on pitää huolta lapsen tai nuoren normaalista kehityksestä silloin, kun perheen, lapsen tai nuoren elämäntilanteeseen liittyy tavanomaista kehitystä uhkaavaa painetta. Varhaista avointa yhteistoimintaa on myös osaltaan tukenut perheohjaajien ja neuvolan välinen yhteistyö, joka on alkanut löytää vakiintuneita toimintamuotoja ja jonka myötä perheohjaajien asiakaskäynnit ovat koko ajan lisääntyneet. Vuoden alusta aloitettiin neuvottelut 1-portaisen toimintamallin käyttöönotosta psykososiaalisten palvelujen aikuispsykiatristen palvelujen sekä molempien jokilaaksojen psykiatristen aluepoliklinikoiden välillä. Toiminnan tavoitteena on yhdessä tehostaa ja helpottaa aikuispsykiatristen palvelujen käyttöä. Perheneuvolan sosiaalityöntekijä kuuluu Jytan edustajana perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaiseen työryhmään, mikä on valmistellut MARAK-toimintamallin käyttöönottoa Kokkolan ja Jytan alueella. Jyta-alueen perheneuvoloiden sosiaalityöntekijät ovat myös mukana tuomioistuinten perheasiain sovittelutoiminnassa ja eroneuvojaryhmien toiminnassa. Keski-Pohjanmaan päihde- ja mielenterveysstrategia on päivitetty hyväksyttyjen toiminta strategioiden mukaisesti toukokuussa 2015. Sonetbotnian vammaissosiaalityön kehittämisverkosto jatkaa edelleen toimintaansa ja sen myötä vammaistyön seudullinen verkostoituminen ja yhteistyö on edelleen vahvistunut. Yhteistyön myötä on pystytty tarkastelemaan uusien lakien ja niiden muutosten vaikutuksia vammaissosiaalityössä ja sen palveluiden tuottamisessa/järjestämisessä. Erityislainsäädännön osalta odotetaan uutta lakia, joka tällä hetkellä lausuntokierroksella. Vammaispalvelujen tulosyksikössä koulutuksissa on kuluvana vuonna erityisesti panostettu kehitysvammahuollon kouluttautumiseen (kehitysvammakoulutus, itsemääräämisoikeuskoulutus) sekä uudistuneen sosiaalihuoltolain koulutuksiin. Henkilöstön näkökulma Toimintavuoden tavoitteena on ammattitaitoinen ja työhönsä positiivisesti suhtautuva henkilöstö. Täydennyskoulutuspäiviä on toteutunut alkuvuonna jokaisen työntekijän kohdalla aikataulun mukaisesti. Koulutustarjontaa on ollut alkuvuonna hyvin ja joidenkin työntekijöiden kohdalla 3 koulutuspäivää on jo täyttynytkin. Suunnitellut työnohjaukset ovat toteutuneet alkuvuoden osalta ja tulosyksikön esimiehille on ollut järjestettynä oma ryhmätyönohjaus. Tulosyksikössä on järjestetty kehittämispäiviä, jonka pääotsakkeina on ollut mm. työhyvinvointi, johtaminen/esimiestyöskentely ja organisaatiomuutokset. Yksikkökohtaisesti asioiden työstämistä tullaan jatkamaan toimintakauden aikana. Kehityskeskustelut ovat toteutuneet osittain ja niitä tullaan jatkamaan kesälomien jälkeen. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Talouden ja toiminnan toteutumista on seurattu kuukausittain saatujen raporttien avulla. Henkilöstö on tietoinen oman yksikkönsä talous- ja toimintasuunnitelmasta. Vammaispalvelun ja sosiaalityön osalta erityisenä haasteena on lakisääteisten palvelujen tuottaminen taloudellisten säästöjen tuottamisen ristipaineessa. Lakisääteisten palvelujen tuottamisessa ja kohdentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota vammaispalvelun kriteerien täyttymiseen sekä erilaisiin palvelujen tuottamisen malleihin, joilla pyritään hakemaan tarvittavia kustannussäästöjä. Erilaisten palvelujen tuottamisen uudelleen
organisoinnilla voidaan pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna saada aikaan selkeitä säästöjä, verraten nykyisesti käytössä oleviin malleihin. Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan osalta on noudattaen hallintosäännön ja kuntayhtymähallituksen ohjeistusta 15.6.2009. Sisäisessä valvonnassa on kiinnitetty huomioita talousraportteihin ja niihin tehtyihin kirjauksiin. Maisemamallin raporttien syöttäminen on ollut vielä aikaa vievää eikä kyseinen ohjelma kaikilta osin toimi joustavasti. Tilastointivirheitä tapahtuu edelleen paljon ja niiden oikeellisuuteen pitää jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. 3. KOTIHOIDON JA PALVELUASUMISEN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaamisen tavoitteessa on hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä jatkettu. Kotikäynnit suunnataan tänä vuonna 80 vuotta täyttäville kuntalaisille. Kotikäynneillä on noussut esille, että ihmisten tietoisuus toimintakyvyn tärkeydestä on parantunut ja ihmiset myös ovat ryhtyneet toimeen eli osallistuvat monenlaiseen toimintaan ja ovat selvästi lisänneet liikuntaa. Toimintakyvyn edistämisen ja ylläpitämisen tärkeydestä puhuttiin myös Vallaton vanheneminen -tapahtumissa, joita järjestettiin kaikissa Jyta-kunnissa. Osallistujia oli 560 henkilöä. Terveystarkastuksia 75-vuotiaille on jatkettu ja niistä on saatu erittäin hyvää palautetta. Tarkastuksesta kieltäytyneiden syistä ei ole saatu tarkempia tietoja. Ikäneuvola on jalkautunut monenlaisiin tilaisuuksiin kertomaan omasta toiminnastaan. Lestijokilaaksossa on aloittanut vuoden alussa yhteinen ikäneuvola (50 % työaika). Kotikuntoutuksen vuoden alussa käyttöön ottama uusi toimintamalli on käynnistynyt hyvin ja saanut hyvän vastaanoton asiakkailta. Tähän mennessä asiakkaita on ollut 270. Kotikuntoutus tarjoaa sekä ryhmätoimintaa että kotikäyntejä ja tekee kiinteää yhteistyötä kotihoidon kanssa. Ikäihmisille tarjottavien ryhmien määrä vaihtelee kunnittain ja Jytan toiminnassa pyritään ottamaan huomioon kunnan muu tarjonta. Toisilla paikkakunnilla kunta, yritykset tai yhdistykset tarjoavat paljon mm. liikuntaryhmiä ikäihmisille, toisilla taas tällaista tarjontaa on vähän. Lestin Virkeät -toimintamalli on levitetty koko Jyta-alueelle ja siinä korostuu järjestöyhteistyö ja vertaisveturien toiminta. Kaikkia toimijoita tarvitaan toimintakykyä ylläpitävän ja hyvinvointia edistävien toimintojen tekemiseen. SenioriKaste -hanke on tukenut Jytan toimijoita näiden toimijoiden yhdistämisessä ja kehittämisessä. Asiakastyytyväisyyskyselyjä on tehty ikäneuvolan toiminnasta ja omaishoidosta alkuvuonna. Ikäneuvolan tulokset olivat erittäin hyvät. Omaishoidon kyselyn tulokset saadaan analysoitua kesän aikana. Syksyllä toteutetaan kotihoidon asiakaskysely.
Omaishoidon intervallijaksojen määrät eivät ole juuri nousseet, toimeksiantosopimusten määrä on pysynyt ennallaan. Perhehoitoa on viety eteenpäin ja ensimmäiset perhehoitajavalmennuksen käyneet perhehoitajat Keski-Pohjanmaalle valmistuvat toukokuussa. Heistä toivotaan saatavan apua omaishoitajien lomituksiin. Palvelusetelin käyttö virkistysvapaissa ei ole lisääntynyt. Omaishoitajat kokevat virkistyssetelien määrän liian pieneksi. Alueella on myös huonosti palvelun tuottajia. Omaishoitajien järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa on tehty yhteistyötä ja järjestetty yhdessä omaishoitajien ryhmätoimintaa. Hoito- ja palvelusuunnitelmien tekemisessä on edelleen pyritty lisäämään asiakkaiden osallistumista ja kuulemaan heidän tarpeitaan. Palvelutalojen asiakasraadit ovat toiminnassa, omaishoidon raati on koottu ja se aloittaa toiminnan syksyllä. Kotihoidossa asiakasraatitoiminta ei ole käynnistynyt. Asiakasraadin kokoaminen on koettu vaikeaksi ja toisaalta monet muut muutokset kotihoidossa ovat vieneet aikaa. Koneelliseen lääkkeenjakeluun siirtyminen on käynnistetty ja toiminta ulottuu koko Jyta-alueelle syksyyn mennessä. Männistön ja Kotipirtin siirtyminen etälääkäripalvelun (Doctagon) piirin vuoden alusta on toiminut hyvin. Kevään aikana on suunniteltu Toholampi-Lestijärvi alueen kotihoidon siirtymistä etälääkäripalvelun piiriin syyskuussa 2016. Palvelurakennemuutosta on viety eteenpäin lautakunnan päättämien linjausten pohjalta. Yli 75-vuotiaiden palveluiden käytön luvut Maisemamallin mukaan 30.4.2016 olivat seuraavat: Jyta-kuntien palvelurakenneluvut, yli 75-vuotiaat 30.4.2016 (Maiseman mukaan) (suluissa tavoite 2017) Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Perho Säännöllinen kotihoito (tavoite 11 %) 8,7 11,1 8,8 12,4 8,5 7,4 Omaishoidontuki (7 %) 9,4 8,7 8,8 5,7 6 5,2 11 Tehostettu palveluasuminen (9 %) 9,4 10,2 7,8 14,4 9,7 12 12,1 Kotona asuu (91 %) 90,6 89,9 92,2 85,6 90,3 88 87,9 Bruttokustannus /75-vuotias (sis.vanhuspalvelut ja vuodeos.hoidon) 3937 3513 3044 4445 3695 4263 4728 Lyhytaikaishoidon asiakkuuskriteerit ja palveluprosessi on uudistettu ja suunniteltu yhteistyössä SenioriKaste -hankkeen kanssa. Alueella toimii kaksi lyhytaikaishoitoon erikoistunutta yksikkö, Lestijoki Männistössä ja Kuntola Iltaruskossa. Toiminnassa korostetaan kuntoutusta ja toimintakyvyn ylläpitoa. Kevään aikana on suunniteltu kokeiluna lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämistä vuodeosaston sijasta Kuntolassa. Ensimmäiset kuntoutusjaksot toteutuvat toukokuussa. Ikäneuvolassa matalan kynnyksen käynnit ovat pysyneet ennallaan. Muistisairaiden tunnistamisesta ja hoidosta on järjestetty paljon koulutusta. Myös vapaaehtoisille on järjestetty koulutusta, erityisesti SenioriKaste -hanke on ollut aktiivinen tässä asiassa. Palvelusetelin käyttö ei ole lisääntynyt.
Omaishoitajien terveystarkastukset pyörivät ja niitä järjestetään niin paljon kuin ehditään ikäneuvolan terveydenhoitajien toimesta. Tarkastuksia pystytään tarjoamaan omaishoitajille. Alueellisten hoitoketjujen kehittämisessä on toimittu mm. tuotekehittäjäkoulutuksessa. Kotiuttamishoitaja, yms. kysymykset ovat siirtymässä vähitellen Soite-kuntayhtymän valmistelun osaksi. Asiakasprossien turvallisuuden takaamiseksi omavalvontasuunnitelmat tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Lääkeluvat ovat ajan tasalla niillä, jotka toteuttavat lääketieteellistä hoitoa. Henkilöstöä on koulutettu laajasti eri alojen koulutuksissa, mm. muistisairaudet, geriatria, elämän loppuvaiheen hoito, toimintakyvyn tukeminen, mielenterveysasiat. HaiPro-ilmoituksissa on korostunut erityisesti asiakkaiden väkivaltainen käytös tai sen uhka. Läheltä piti tilanteita näyttää olevan entistä enemmän. Palveluohjausmallin käyttöönotto on siirtynyt Soite-valmisteluun. Digiavaimet otetaan käyttöön kesäkuun alussa. Henkilöstön näkökulma Henkilöstöä on ollut suhteellisen hyvin saatavilla. Avoimiin vakituisiin tehtäviin hakijoita on saatu hyvin. Sijaisuuksia on ajoittain vaikeampi täyttää. Perehdytyskorttien käytössä on kehitettävää. Ammatillista täydennyskoulutusta järjestetään henkilöstölle aktiivisesti, kolmen päivän tavoite ei täysin kaikilla ammattiryhmillä ole alkuvuoden perusteella täyttymässä. Kehityskeskustelut on pidetty noin 50 %, loput pidetään syksykaudella. Muutostilanne luo painetta keskusteluihin, työntekijöiden kysymykset vuoden 2017 muutoksesta ovat lisääntyneet loppukeväästä selvästi. Sairaspäiviä oli 1.783 päivää ja tämä on 5,2 päivää/työntekijä. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Neotide ja Maisemamalli ovat käytössä. Taloutta ja toimintalukuja seurataan tulos- ja vastuuyksiköissä aktiivisesti. Palveluasumisen talousarvion toteuma oli 30 %, kustannukset ovat laskeneet edellisestä vuodesta -1,4 %, noin 61.000. Kotihoidon kustannukset olivat vastaavasti nousseet +5,6 %, noin 94.000. Talousarvion toteuma oli 29,9 % eli kotihoitokin olisi pysymässä talousarviossaan. Kotihoitoon sisältyvät talousarviossa mm. kotipalvelu, kotisairaanhoito, tukipalvelut, vanhusten omaishoidon tuki, perhehoito. Sisäinen valvonta Sisäistä valvontaa on toteutettu pistokokein mm. laskujen ja viranhaltijan päätösten tarkastamisessa. Tiettyjä otantoja on tehty myös asiakasmaksuihin liittyen. 4. TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Lääkärin vastaanotoilla on lain mukaan hoidon tarve arvioitava kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Hoidon tarpeen voi arvioida terveydenhuollon ammattihenkilö joko puhelimessa tai vastaanotolla. Tavoitteena on, että asiakas saa
puhelimella yhteyden ajanvaraukseen alle 5 minuutissa. Vastaanottojen puhelintietojen mukaan 1.-30.4.2016 puheluiden läpipääsy onnistui seuraavasti: Puhelujen määrä (kpl) Läpipäässeet (kpl) Jonosta itse luopuneet (kpl) Keskimääräine n vastaamisen odotusaika Alle 1 min vastattujen puheluiden osuus Alle 5 min vastattujen puheluiden osuus Perho 1175 911 192 37 sek 77 % 98 % Lestijokilaakso 3174 1312 1163 6 min 14 sek 40 % 62 % Tunkkari 2902 1479 609 2 min 53 sek 48 % 75 % Jyta yhteensä 7251 3702 1964 3 min 14 sek 55 % 78 % Vastaanotoille ei-kiireellisen ajan lääkärille sai pääosin 2-4 viikon sisällä. Asiantuntijahoitajien ja päivystävien sairaanhoitajien vastaanotoille pääsi yleensä viikon sisällä. Yhteensä vastaanotoilla on tuotettu 13 105 lääkärillä tai hoitajalla tapahtunutta vastaanottokäyntiä kun edellisenä vuonna vastaavaan aikaan vastaavia käyntejä oli tuotettu 14106. Käyntimääristä lääkärillä käyntejä on ollut 7480 kun vuonna 2015 niitä oli 8213 tuotettu vastaavana aikana. Käyntimäärien vähentyminen selittyy sillä, että lääkäreiden kokonaismäärä on edelliseen vuoteen verrattuna pienempi. Käyntimäärien laskuun vaikuttaa myös se, että keväällä Kannuksen ja Tunkkarin vastaanotoilla hoidettiin viikon ajan vain päivystyksellistä ja kiireellistä hoitoa vaativat asiat ja Lestijärven ja Toholammin vastaanotot olivat sen viikon kiinni. Jonoja on, mutta pääosin on pysytty hoitotakuulain aikarajoissa. Myös suun terveydenhuollossa ei-kiireellisen ajan sain lain sallimissa rajoissa eli viimeistään kuuden kuukauden sisällä. alle 3 kk 3-6 kk yli 6 kk yhteensä jonottaneet jo-nottaneet jo-nottaneet HaKaVe 160 15-175 Lestijoki 74 22-96 Perho 65 - - 65 Yhteensä 299 37-336 Työterveyshuollossa asiakasyritysten määrä on 566, joista sairaanhoidon palveluita ostaa 277 yritystä. Asiakasyritysten määrä on vähentynyt 16 yrityksellä ja työntekijämäärä 162 henkilöllä. Taustalla on suurehkon yrityksen toiminnan lopettaminen sekä kritiikki työterveyshuollon lääkäripalveluiden saatavuuteen. Prosessien näkökulma Itseilmoittautumispisteet otettiin käyttöön maaliskuussa Kannuksen, Toholammin ja Tunkkarin vastaanotoilla ja suun terveydenhuollossa. Käyttöönotto on sujunut ongelmitta ja asiakkaat ovat ottaneet ne hyvin käyttöön. Pääosin ilmoittautuminen tapahtuu nyt niiden kautta ja käytöstä on tullut jo vakiintunut toimintatapa.
Kannuksen terveyskeskuksessa hoidetaan Lestijokilaakson alueen kaikki kiireellistä hoitoa vaativat potilaat eli päiväaikainen lääkäripäivystyspalvelu on keskitetty sinne. Lestijärven terveysasemalla lääkärin kiireetöntä vastaanottoa on järjestetty yhtenä arkipäivänä viikossa aikaisemman kahden päivän sijasta. Toholammin vastaanotolla lääkäritilanne on elänyt koko kevään ajan paljon ja siinä on ollut paljon muutoksia. Keskimäärin Toholammilla on työskennellyt päivittäin 1-2 lääkäriä arkipäivisin, lisäksi yhtenä lauantaina huhtikuussa on ollut 10 h lauantain vastaanottopäivä. Maaliskuussa lääkäripalveluita on ollut vähiten saatavilla Toholammin vastaanotolla. Reseptien uusinnassa on ollut kevään aikana viivettä kaikilla vastaanotoilla ja palautetta tästä on saatu asiakkailta sekä apteekeilta. Reseptin uusintaprosessia pyritään tarkastelemaan kriittisesti ja löytämään siihen keinoja, joiden avulla pysyttäisiin sille määritettyjen lakisääteisten aikarajojen puitteissa. Lestijokilaakson reseptien uusinta muuttui huhtikuussa yhdelle listalle aikaisemman kolmen terveyskeskuksen mukaisen listan sijaan. Tämän muutoksen myötä reseptien uusinta tapahtuu aikajärjestyksessä kohdellen asiakkaita tasapuolisesti riippumatta asuinkunnasta. Kannuksen vastaanotolla on aloitettu kevään aikana korvaushoitopotilaiden hoito sekä Marevan-annosten määrittäminen hoitajien toimesta. Nämä kaksi toiminnallista muutosta ovat vielä alkuvaiheessa ja hakevat muotoaan. Lestijokilaakson alueella on työstetty kevään aikana välinehuoltopalvelun siirtämistä Kokkolaan yhteiseen välinehuoltoon. Välinehuoltopalvelu siirtyy keskussairaalan välinehuoltoon 1.6. lukien. Myös Perhon välinehuolto siirretään Tunkkarin välinehuoltoon 1.6. lukien. Työterveyshuollon yhtiöittämisvelvoite astuu voimaan 1.1.2017. Yhtiöittämisestä on neuvoteltu kuntien kanssa ja on päädytty, että työterveyshuolto yhtiöitettäisiin yhdessä Työplussan kanssa. Lestijokilaakson kuntoutus muuttui yhdeksi kustannuspaikaksi 1.1.2016. Sähköiset palvelusetelit otettiin käyttöön 1.4. alkaen. Alussa on ollut epätietoisuutta niin henkilöstöllä kuin palvelun tuottajilla mm. asiakkaan maksamasta osuudesta. Palvelua kehitetään kokoajan kokemusten kertyessä ja epäkohtia tarvittaessa korjaten. Huhtikuussa päätettiin siirtää osastokuntoutusjaksoja Halsua-Kaustine-Veteli alueella Kuntolassa tapahtuvaksi. Aloitetaan kokeiluluonteisesti ja mietitään jatko palautteen perusteella. Lestijokilaakson alueella yksi fysioterapeutti lisäkouluttautunut lasten fysioterapiaan, joten alueella voidaan tehdä lasten fysioterapia-arvioita tällä hetkellä myös omana työnä. Henkilöstön näkökulma Henkilöstön rekrytointi aiheuttaa haasteita erityisesti lääkäreiden osalta, mutta myös sairaanhoitajien sijaisista on pulaa. Lestijokilaakson alueella on 8 + 1 (työterveyslääkärin virka) lääkärin virkaa. Laskennallisesti etälääkäripalvelu vie noin yhden viran verran erityisesti nyt kun on päätetty ottaa se käyttöön myös Toholampi-Lestijärvi-alueen kotihoitoon, jolloin kansanterveystyön käytössä on 7 virkaa. Huhtikuun lopun tilanteessa Lestijokilaaksossa oli kuudessa virassa vakituinen viranhaltija, mutta kolme heistä on eri syistä virkavapaalla. 1.5. lukien kansanterveystyöhön käytössä oleva Jytaan sekä määräaikaisissa että vakituisissa virkasuhteissa oleva lääkäriresurssi sijaiset mukaan luettuna oli 1.5. alkaen 5,4 lääkäriä. Tilannetta parantaa keskussairaalasta lääkäriresurssin siirto Toholammille, jota ei ole laskettu mukaan kokonaisresurssiin.
Lestijokilaakson vastaanoton Toholammin toimipiste siirtyi hoitajavetoiseksi vastaanotoksi maaliskuussa, koska Toholammille ei ollut saatavissa lääkäriä. Käytännössä Toholammilla on kuitenkin ollut yksi lääkärihenkilötyövuosi käytössä kiireettömään vastaanottoon kevään ajan. Lestijokilaakson alueen työterveyslääkärin virka on täytetty ostopalveluna. Alueelle on ostettu 0,8 työterveyslääkäriä ja lisäksi yleislääkärin työpanosta sairasvastaanottoon. Tunkkarin työterveyshuollossa ei ole ollut työterveyshuollon erikoislääkäriä ja muutoinkin lääkäriresurssia ei ole ollut riittävästi työterveyshuollon tarpeisiin. Tämä on näkynyt asiakaspalautteessa ja hankaloittanut toimintaa. Hammaslääkäritilanne on ollut kohtuullisen hyvä. Alueelle on saatu rekrytoitua hyvin mm. orientoivia hammaslääkäreitä. Kuntoutuksessa toimintaterapeuttia lukuun ottamatta kaikki vakanssit on saatu täytettyä. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma 1.1.2016 työterveyshuolto on ollut yksi kustannuspaikka. Vuoteen 2015 verrattuna tulot ovat hieman laskeneet, joka johtuu Tunkkarin alueen lääkäripalveluiden vajeesta. Tuloslaskelmien mukaan Lestijokilaakson ja Tunkkarin vastaanotoilla ovat toimintamenot pysyneet keskimäärin määrärahojen puitteissa ensimmäisen neljän kuukauden aikana.