Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO KombiSuomi - Combining Cargo
Esityksen sisältö 2
Hankkeessa mukana Logistiikka-alan yritykset liittojensa kautta: Logistiikkayritysten liitto, Satamaoperaattorit, Suomen Huolintaliikkeiden Liitto, SKAL Yritykset suoraan: Ecomond, Kalmar Industries, Helsingin ja Rauman satamat ja VR Cargo Muita tahoja: Ajoneuvovalmistajien jaosto, Huoltovarmuuskeskus, Puolustusvoimat, Ratahallintokeskus, LVM, ShortSea Promotion Center, Tampereen kaupunki, Kouvolan Innorail, Tampereen Teknillinen yliopisto ja TEKES Hankkeen koordinointi: Yleinen Teollisuusliitto (EK:n jäsenliitto) 3
Hankkeen tavoitteet Otetaan käyttöön kestävän kehityksen mukaiset yhdistetyt runkokuljetukset Suomessa Edesauttaa ilmastotavoitteen saavuttamista maaliikenteen osalta Tehokkuuden parantaminen yhdistämällä kuljetuksia isommiksi kokonaisuuksiksi Logistiikka-alan kilpailukyvyn kehittäminen Pohjoisen logistisen reitin kilpailukyvyn varmistaminen 4
Yhdistettyjen kuljetusten idea Luomalla Suomeen kiskokuljetuksiin perustuvia runkolinjoja, voidaan suurin osa tavaravirroista kuljettaa lähelle loppuasiakkaita suuryksiköissä (kontit ja perävaunut junaan pitkillä reiteillä) Pitkien maantiekuljetusten väheneminen vähentää infrastruktuurin rasitusta, CO 2 -päästöjä ja kuljetuskustannuksia Runkolinjat linkittyvät kiinteästi kansainvälisiin logistisiin reitteihin ja lisäävät pohjoisen logistiikan kilpailukykyä Kestävän meriliikenteen osuus Länsi-Euroopasta Venäjälle suuntautuvista kuljetuksista kasvaa 5
KombiSuomi käytännössä Suomessa tarvitaan vain muutama tehokas runkolinja, perusinfrastruktuuri on käytännössä olemassa Päälinjat ovat etelä-pohjoinen, lounasitä ja etelärannikon länsi-itä linjat Keskeiset solmukohdat ovat rahdin valtaväylien risteyksissä Runkolinjat kytkevät suurimmat satamat osaksi tehokasta logistiikka verkostoa Rauma Vaasa Turku Kokkola Seinäjoki Jyväskylä Hanko Lahti Kemi / Tornio Oulu Helsinki Rovaniemi Kouvola Kuopio Varkaus Hamina Kotka Joensuu Imatra Lappeenranta 6
Runkokuljetusten kehittämisen esteet Rautatieliikenteen kehitysvaihe: kilpailua ei vielä ole syntynyt kotimaan tavaraliikenteeseen Vaatimaton yhdistettyjen kuljetusten tarjonta Kuljetusmuotojen välinen kilpailu Verkottumisen ongelmat: järjestelmän rakentaminen edellyttää monitahoista yhteistyötä Muutosvastarinta: pitkän aikavälin kehitys ei ole selkeästi ymmärretty Asiakaskeskeisyyden puute logistiikka-alalla 7
Miten yhdistettyjä kuljetuksia voidaan edistää? Markkinoille on saatava lisää tietoa intermodaalisten kuljetusten hyödyistä Yhteisten toimintamallien kehittäminen eri logistiikkatoimijoiden kesken, standardointi Valtion ohjaus ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi asettaa tavoitteet ja edellytykset työlle Toiminnan esteitä poistamalla voidaan nopeuttaa kilpailun syntymistä rautateiden tavaraliikenteeseen Kansainvälisen tarjonnan tulo markkinoille voi laukaista kehityksen käyntiin myös kotimaisten toimijoiden kesken 8
Mitä tarvitaan? Yhdistettyjen kuljetusten profiilin nosto > KombiSuomesta kansallinen hanke Valtion tuki tärkeä infran kehitystyössä ja ympäristöasioiden ohjeistamisessa, esim. päästöoikeuksien käyttö porkkanana Aktiivisesti mukaan EU:n päätöksentekoon ja logistiikkahankkeisiin Asiakaskeskeisiä kehityshankkeita runkolinjojen kehittämiseksi Logistiikka-yritysten yhteiset kehityshankkeet käyntiin Uusi ympäristöystävällinen ja tehokas kuljetusvaihtoehto 9
Potentiaalisia yhteysvälejä haastattelujen perusteella Rovaniemi Oulu Kokkola Ylivieska Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Varkaus Tampere Turku Hanko Pääkaupunkiseutu Kotka/Hamina 10
Reittivaihtoehtoja 11
Tiekuljetusvirtoja 200 km Matka vähintään 200 km Vähintään keskim. 10 ajon./vrk Lähialue 30 km Etäisyys asemalle enintään 30 km 22 31 25 40 12 22 23 28 30 33 36 49 Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetustilastojen aineistot vuosilta 2002 2004 42 43 38 32 37 47 35 31 24 22 27 27 27 19 12
Hankkeen organisointi Ohjausryhmä Hankkeeseen sitoutuneet osapuolet Teematyöryhmät Operointi ja kuljetukset Toimintaedellytykset Ympäristö, energiatehokkuus ja turvallisuus Tekninen ryhmä Alueelliset ryhmät 2009 Pääkaupunkiseutu Pirkanmaa Kaakonkulma Tutkimukset Markkinatutkimus Konttiliikennetutkimus YTL koordinoi hanketta 13
Hankeohjelma 2009 Teematyöryhmien loppuraportit keväällä 2009 Alueelliset työryhmät loppuvuodesta 2009 Helsinki, Tampere, Kaakonkulma TEKESin tukema hankeohjelma päättyy nykymuodossaan vuoden 2009 lopussa 14
Potentiaali ja Visio Potentiaali Halukkuutta ja valmiutta yhdistettyjen kuljetusten laajemmalle käytölle on YK:n potentiaali on moninkertainen nykyiseen volyymiin verrattuna Visio Tehokas ja ympäristöystävällinen vaihtoehto tavaraliikenteen runkolinjoille Toimiva ja kattava yhdistettyjen kuljetusten runkoverkko Kaikille avoin hyvin aikataulutettu palvelu Vaihtoehto nykyisen YK-tarjonnan rinnalle Maantieliikenteen siirtymä runkolinjoilta rautateille Auttaa Suomea toimimaan fiksummin osana eurooppalaisia rahdin valtaväyliä 15
Jatkohanke 2010...2011 Elinkeinoelämän kuljetusjärjestelmän strateginen kehittäminen mallintamisen avulla 1. Kartoitettiin mallintajat 2. Valittiin kumppanit 3. Hankittiin rahoitus 4. Käärittiin hihat 5. Kirjoitettiin raportti 16
Mallintamisen pelikenttä Ohjaus - keppi - porkkana Kilpailukyky Tehokkuus, kustannukset, kilpailu, toimintavarmuus, asiakaslähtöisyys Strateginen taso Turvallisuus Ympäristö Elinkeinoelämän kuljetusjärjestelmän kehittäminen -tavaravirrat -liikenne -infra MALLINTAMINEN JA SIMULOINTI Energia 17
Suuryksikkökuljetusten toimitusketju 18
Lähtötiedot 1. Suomen ulkomaankauppa, vienti- ja tuontikuljetukset, 2007 Tarkasteltu koko kuljetusketjua Suomen ja ulkomaiden välillä, valmiina Frisbee-mallissa, päivitetty 2. Suomen tieliikenteen tavarankuljetukset Tilastokeskuksen vuosien 2007, 2008 ja 2009 yhdistelmäaineisto, Liikennevirasto 3. Suomen rautatiekuljetukset Kokonaismäärä ja kokonaissuorite 4. Tavaralajit, Eurostat 13 ja Tilastokeskus 45 5. Päästöt: VTT:n Lipasto Frisbee on liikenne- ja viestintäministeriölle tehty koko Euroopan kattava, mutta erityisesti Itämeren ja Barentsin alueita koskeva strategisen tason tavaraliikenteen ja logistiikan tietojärjestelmä. Reitin- ja kuljetustavan valintaan mallissa vaikuttavat operointikustannukset (markkinahintaiset), vahingoittumisriski, luotettavuus, tavaran arvo, kuljetusaika ja meriliikenteen vuorotiheys. 19
Tie- ja rautatiekuljetukset (keskimäärin) Tieliikenteessä kuljetetaan n. 400 milj. tonnia vuodessa - Maa-aineskuljetuksia n. 200-220 milj. tonnia - Kuntien sisäisiä kuljetuksia 50 % - Seutukuntien välisiä kuljetuksia n. 100 milj.tonnia (lähtöpaikka ja määräpaikka Suomessa) - Transitoa n. 3 milj. tonnia Rautateillä kuljetetaan n. 40 milj. tonnia vuodessa; Transitoa n. 4 milj. tonnia Kuljetussuorite: - Tieliikenteessä n. 27 mrd. tonni km vuodessa - Rautateillä n. 10 mrd. tonni km vuodessa Kansainvälinen liikenne - Kuorma-autoilla 7 milj. tonnia - Junilla n. 14 milj. tonnia 20
Skenaarioita ja kuljetustilanteita - Nykytilanne: Suomen vienti- ja tuontikuljetukset - Logistiikkakeskustarkastelut viennin ja tuonnin suuryksikkökuljetukset - Ohjausskenaario rikkipitoisuusrajoitusten vaikutukset vienti- ja tuontikuljetuksille - Junaliikenteen merkitys Suomessa - Tieliikenteen rahtikustannusten nousun vaikutus Suomessa - KATP kuljetusten muuttaminen KAPP kuljetuksiksi 21
Logistiikkakeskusten sijainti Punainen kolmio: alueet, joissa mallitarkasteluissa oletettiin olevan toimiva logistiikkakeskus. Keltainen ympyrä: näiden 8:n lisäksi seuraavat n. 10 aluetta, joihin kuljetuskustannusten minimoinnin näkökulmasta olisi edullista sijoittaa logistiikkakeskukset. Vasemmalla muut kuin paperi ja paperituotteet, oikealla kaikki tuotteet 22
Viennin suuryksikkökuljetukset; lähtöpaikat Kaikki tuotteet (0,71 milj. yksikköä, n. 10 milj.t) Muut kuin paperituotteet (0,17 milj. yksikköä, n. 2,5 milj.t) 23
SECA alueen rikkipitoisuusrajoitusten vaikutukset 16,0 12,0 10,7 11,4 12,1 12,8 8,0 4,0 0,0 nykytilanne SECA alueella merirahti + 20% SECA alueella merirahti + 40% SECA alueella merirahti + 60% Oletus: Suomen vienti- ja tuontikuljetukset jatkuvat muuttumattomina, ei reittimuutoksia! SECA= Sulphur Emission Control Area 24
Potentiaaliset uudet tiekuljetusreitit SECA 25
Mahdolliset uudet rt-kuljetusvirrat nykyisillä kuljetuskustannuksilla Kuljetuskustannusten noustessa rahtia siirtyy kiskoille HUOM! Kotimaan kuormaautokuljetuksissa (tässä n. 90 milj. tonnia) olisi 4 6 milj. tonnia sellaisia potentiaalisia kuljetuksia, jotka olisi kuljetuskustannusten perusteella edullisempaa kuljettaa junilla. 26
Kuljetusten siirtyminen rautateiltä tieverkolle Junavirrat, 1000 t Tieosat, joilla kuljetusmäärät lisääntyisivät 27
Jos tieliikenteen TP-kuljetukset muutetaan PP-kuljetuksiksi (mitat ja massat) Kuljetussuorite +70% Ajoneuvojen käyttökustannukset +40% Ajoneuvojen pääomakustannukset +40% Kuljettajien määrä CO 2 päästöt lisääntyisivät n. 0.5 milj. tonnia /a (kertoimet; LIPASTO VTT) (Kuorma-autoliikenteen CO 2 päästöt n. 3 milj. tonnia vuodessa, lähde: Tilastokeskus) 28
Kiitos mielenkiinnosta! 29