HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kangasniemen kunta
Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Henkilöstömäärä... 3 2.1 Henkilöstön keski-ikä... 3 2.2 Sairauspoissaolot... 4 3.Tapaturmat... 6 4.Eläköitymiset... 7 5.Työhyvinvointi... 8 5.1 Johtaminen ja esimiestyö... 8 5.2 Työkyvyn edistäminen... 9 6. Koulutukset... 9 7. Henkilöstötilinpäätös lukuina ja kustannuksina... 10 8. Henkilöstötuloslaskelma... 11 1
1. Johdanto Henkilöstöraportti on laadittu osana tilinpäätösasiakirjoja. Sen tarkoituksena on luoda kokonaiskatsaus henkilöstöön liittyvistä toimista, henkilöstömäärästä ja henkilöstörakenteesta tilinpäätösvuoden tiedoin. Henkilöstöön ja kunnan toimintoihin vaikuttavat edessä olevat suuret muutokset. Etelä- Savon sosiaali- ja terveysyhtymän toiminnan alkaminen vuoden 2017 alussa ja maakunnalliset itsehallintoalueet vuoden 2019 alussa. Muutokset tiedetään, mutta niiden lopullisia vaikutuksia ei. Työhyvinvoinnin merkitys tulee korostumaan muutostilanteissa. Muutostilanteissa on suuri merkitys taidoilla johtaa ihmisiä. Keskeisiä, muutoksen hallintaa tukevia asioita tulevat olemaan motivaatio, avoimuus, luottamuksellinen vuoropuhelu ja ennakoiva viestintä. Jo useamman vuoden ajan on uutisoitu eläköityvien suuresta määrästä tulevina vuosina, Kangasniemellä eläköitymisvauhti on edelleen pysytellyt maltillisena. Valtionhallinnon linjausten tuottamat epävarmuustekijät ja toisaalta työelämän muuttuvat tarpeet heijastuvat jokaisen työntekijän arkeen. Työn vaatimukset ovat muuttuneet. Asiakaskunnan muuttuvat palveluntarpeet sekä talouden tasapainottamisen haasteet näkyvät tiukentuneina resursseina. Mitkä palvelut ja millä resursseilla palvelut toteutetaan, on tulevaisuudessa yhä tiukemman suunnittelun alla. Yhteistyö niin seudullisesti kuin koko maakunnantasolla lisääntyy ja palveluiden tuottamiseen tarvitaan yhteistyötä myös paikallisten yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Edelleen Kangasniemellä yhden suuren haasteen tuovat myös tilakysymykset. Henkilöstö on kamppaillut työtilojensa sisäilmaongelmien kanssa, mikä ei voi olla vaikuttamatta heidän työhyvinvointiinsa. Kertomusvuoden aikana saatettiin valmiiksi peruskorjaukset sisäilmaongelmien poistamiseksi terveyskeskuksessa ja vanhainkodilla. Kangasniemen kunnan kokonaishenkilöstömäärä oli 31.12.2015 tilanteen mukaan 418, jossa oli mukana 2 työllistämistuella palkattua. 2
2. Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä on 20 henkilöä pienempi kuin vuoden 2015 lopussa. Henkilötyövuosiksi muutettuna luku oli 312. Vakinaisessa työsuhteessa oli 344 henkilöä, joista 50 miehiä. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 72 henkilöä ja työllistämistuella 2 henkilöä. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 vakinaiset 376 347 340 343 357 344 määräaikaiset 123 103 102 100 72 72 työllistetyt 11 9 12 10 9 2 YHTEENSÄ 510 459 454 453 438 418 Taulukko 1. Henkilöstömäärät vuosina 2010 2015. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 naisia 406 377 374 371 370 353 miehiä 104 82 80 (21,4%) 72 (19,2%) 68 (15,5%) 65 (15,6%) Taulukko 2. Henkilöstön sukupuolijakauma vuosina 2010 2015. 2.1 Henkilöstön keski-ikä Henkilöstön keski-ikä oli koko henkilöstön osalta 45,5, joka oli edellisten vuosien suuntauksen tapaan korkeampi kun edellisenä vuonna (vuosi 2014 keski-ikä 44,1). Miesten keski-ikä oli vuonna 2015 46,7 ja naisten 45,2. Kun tarkastellaan ainoastaan vakinaisen henkilöstön keski-ikää, saadaan luvuksi 44,9. Henkilöstön keski-ikä on olennainen kun halutaan ennakoida eläketapahtumia. Tarkkaa ajankohtaa ei tietysti pystytä arvioimaan pelkän keski-iän perusteella, mutta suuntausta henkilöstömäärien kehittymiseen ja rekrytoinnin tarpeeseen sillä saadaan. 3
ikä alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v vakinainen 0 1 6 1 8 3 8 7 16 0 0 mies vakinainen 3 10 19 25 38 43 68 56 29 1 3 nainen määräaikainen 4 1 0 1 2 1 0 4 1 0 0 mies määräaikainen 10 7 3 8 3 6 9 5 3 1 2 nainen työllistetty 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 mies työllistetty 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 nainen yhteensä 17 19 28 35 52 53 86 72 49 2 5 kaikki Taulukko 3. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 31.12.2015 tilanteen mukaan. 2.2 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen suhteen otettiin 21.2.2012 käyttöön uusi diagnooseihin perustuva sairauspoissaolojen seuranta. Tämän kaltaisella seurannalla pyritään pääsemään paremmin kiinni sairauksien ennalta ehkäisyyn ja niihin vaikuttaviin syihin. Sairauspäiviä oli vuoden 2015 aikana yhteensä 5385 päivää, tämä oli 2043 päivää vähemmän kuin vuonna 2014, jolloin oli kasvua edellisestä vuodelta 1764 päivää. Henkilöstöön suhteutettuna luvuksi saadaan 12,9 pv/henkilö. Vuonna 2014 vastaava luku oli 17,0 pv/henkilö ja vuonna 2013 12,8. Näissä luvuissa on mukana oman ilmoituksen perusteella myönnetyt lyhytaikaiset 1-3 päivän sairaspäivät. 4
Sairauspoissaolopäivät jakautuivat seuraavasti: Sosiaali- ja terveystoimi 3154 58,5 % Sivistystoimi 1097 20,4 % Tekninen toimi 943 17,5 % Keskushallinto 139 2,6 % Vuoden 2015 alusta alkaen myös oman ilmoituksen lomakkeet ohjataan työterveyshuoltoon, jotta ne saadaan mukaan diagnoosiperusteisiin tilastoihin. Diagnoosiperusteisesti sairauspoissaoloja tarkasteltaessa huomataan, että tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksiin liittyvät sairauspoissaolot ovat lisäntyneet. Sairauspoissaoloja tuolla diagnoosiryhmällä oli 3102 päivää, kun edellisenä vuonna määrä oli 1637 päivää. Toiseksi suurimmaksi ryhmäksi on noussut mielenterveyden ja käyttäytymisen diagnoosiryhmä 1003 sairaspoissaololla. Edellisenä vuonna määrä oli 1528, joten siltä osin sairauspoissaolot ovat selvästi vähentyneet. tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet/vuosi Taulukko 4. v 2014 v 2015 mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt v 2014 v 2015 vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset v 2014 v 2015 29,6 % 45,8 % 27,7 % 14,8 % 7,1 % 9,5 % 1637 päivää 3102 päivää 1528 päivää 1003 päivää 393 päivää 644 päivää sairauspoissaolot diagnoosiperusteisesti ajalla 1.1 31.12.2014 ja 1.1.-31.12.2015 5
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin perustuvat sairaspoissaolot vähenivät selvästi edelliseen vuoteen verrattuna, kun ne vuonna 2014 olivat kaksinkertaistuneet edellisvuodesta. Sisäilmaongelmat ovat olleet merkittävässä osassa jo muutaman vuoden ajan. Sisäilmaongelmien vähentämiseen on panostettu paljon mm. korjaamalla toimitiloja, hankkimalla kouluun parakkiluokkia ja ongelmallisiin tiloihin ilmanpuhdistimia. Kunnassa toimii myös sisäilmaryhmä, jossa on mukana eri työyksiköiden edustajat. Mikäli epäilyjä sisäilmaongelmista on ollut, niitä on välittömästi ilmoituksen jälkeen alettu tutkimaan. Työterveyspalvelut Kangasniemen kunta osti edelleen Etelä-Savon työterveydestä. Vuoden 2015 aikana sairaanhoitoon liittyviä käyntejä työterveyspalveluissa oli 2158, edellisenä vuonna 2139 käyntiä. Tämä luku sisältää työterveyshoitajan, työterveyslääkärin ja erikoislääkärin konsultaatiokäynnit. Käyntejä oli keskimäärin 5,2/työntekijä, edellisenä vuonna 4,8. Laboratoriotutkimuksia vuonna 2015 oli 2642 kpl, edellisenä vuonna 2321 kpl. Kuvantamisia vuonna 2015 oli 148 kpl, edellisenä vuonna 115 kpl. Kustannuksia aiheutui korvausluokka I mukaan 100748 (v. 2014 104965 ) ja korvausluokka II mukaan 118747 (120850 ) ja yhteensä 220998 (226497. Työntekijää kohden kustannukset olivat 514 (457 ). Kun tarkastellaan pelkästään sairauspoissaolojen kalenteripäiviin suhteutettuja kustannuksia, saadaan luvuksi 431 079. Sairauspoissaoloista arvioidaan kuitenkin koituvan työnantajalle kokonaiskustannuksia n.300 /sairauspäivä, tällä tavoin laskettuna saadaan kokonaiskustannukseksi 1 615 500. 3.Tapaturmat Tapaturmia sattui vuonna 2015 yhteensä 12, joka oli 1 enemmän kuin vuonna 2014. Näistä 6 tapahtui perusturvapalveluissa ja 6 sivistystoimessa. Tapaturmista johtuneita poissaoloja oli vuoden aikana yhteensä 196 päivää (2014 vuonna 86). Tapaturmista aiheutuneet kustannukset olivat vuoden 2015 aikana yhteensä 18567 (8 011 ). Tapaturmien määrän nousuun on syytä kiinnittää huomiota mm. riskienarvioinnissa. Esitetyissä luvuissa on mukana ainoastaan ne tapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet poissaoloja. Vuoden 2013 aikana otettiin työyksiköissä käyttöön ns. läheltä pitiraportoinnin lomake, jolla pyritään vaikuttamaan tapaturmien määrään. Raportointia pyritään tehostamaan tulevina vuosina. Työ- ja työmatkatapaturmien määrä on ollut henkilöstömäärä huomioiden pieni. 6
Työ- ja työmatkatapaturmat (kpl) vakuutusyhtiön tilaston mukaan vuosina 2012-2015: Työtapaturma Työmatkatapaturma 2012 12 2 2013 19 3 2014 21 4 2015 21 2 4.Eläköitymiset Kunta- alan eläkepoistuman mukaan Kangasniemellä eläkepoistuma tulee vuosina 2016-2020 olemaan 96 henkilöä ja seuraavina viitenä vuotena 82. Keskimäärin 17,8 / vuosi. Vuonna 2015 eläkkeelle jäi 18 henkilöä. Eläkepoistuma-arvio on laskettu kunnan nykyisestä henkilömäärästä. Koko kunta-alalla eläkepoistuma vuosina 2012 2016 arvioidaan olevan 16 %, joka on 80811 henkilöä. Ammattialoihin jaettuna eläkepoistumaosuus on suurin teknisellä 20,5%, seuraavaksi suurinta eläkepoistuma on yleisellä 19,1% ja sen jälkeen tulevat sosiaali- ja terveys, jossa eläkepoistuman arvioidaan olevan 14,4% luokkaa. Ennusteissa on huomioitu vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät. Vanhuuseläkepoistuma perustuu työntekijöiden henkilökohtaisiin vanhuuseläkeikiin tai 65 vuoden eläkeikään, jos henkilökohtaista vanhuuseläkeikää ei ole. Nykyään vanhuuseläkeikä on joustava 63 ja 68 ikävuoden välillä, mutta suurin osa työntekijöistä siirtyy edelleen vanhuuseläkkeelle lähellä henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain viranhaltijan eroamisiästä on muutettu. Eroamisikää nousee asteittain 70 vuoteen. Eroamisikä on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä edelleen 68 vuotta, vuosina 1958 1961 syntyneillä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta. Kangasniemellä vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle jäi 10 henkilöä, ja osaaikaeläkkeelle 2 henkilö. Eläköityminen oli siis vielä varsin maltillista. 7
5.Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin vetovastuussa oli edellisen vuoden tapaan tyhykoordinaattorina toimiva Sirpa Malinen toukokuun loppuun asti, jonka jälkeen koordinointi jäi henkilöstöpäällikön ja esimiesten yhteiseksi tehtäväksi. Kunnassa toimii koordinoinnin apuna tyhy- ryhmä, joka kokoontui säännöllisesti myös vuonna 2015. Sirpa hoiti tyhykoordinaattorin tehtävää osa-aikaisesti. Työhyvinvoinnille asetettiin tavoitteet ja ne saavutettiin seuraavasti: Esimiespalavereita pidettiin säännöllisesti. Liikunta kortin tavoitteena oli omaehtoisen liikkumisen aktivoiminen. Liikuntakortin täyttämisen ajankohta oli 1.1.- 31.5.2015 ja 43 palauttanen kesken oli arvonta. Kuntosaliharjoittelun tavoitteena on osata käyttää kuntosalilaitteita ja parantaa omaa fyysistä kuntoa harjoitteilla. Kunnantyöntekijöiden omalla kuntosalivuorolla kävijöitä oli 10 15. Maksuttomia 10 kerran kuntosalikortteja haettiin 111 kpl, edellisenä vuonna n. 130. Työntekijöiden oman sählyvuoron tavoitteena on fyysinen kunnon parantuminen ja virkistäytyminen. Osallistujia sählyssä on ollut noin 10 henkilöä/kerta. Tyhy-iltapäivien ja iltojen tavoitteena on ollut virkistäytyminen ja yhdessäolo. Kulttuuripuolen tyhy-toimintaa työnantaja on tukenut kustantamalla osan konsertti- tai teatterilipusta. Kesän 2015 tyhy-toimintaa kunta tuki 20 eurolla. Vaihtoehtoina olivat; Musiikkiviikkojen konsertit, avajaiskonsertti Jyväskylän Sinfonia 17.7 klo 19 kirkossa tai Jenni Vartiaisen konsertti 22.7 klo 21 tai Puulan Ympäripyöräily 27.6 klo 18 tai Syvälahden tanssilippu kesän aikana. Kunnan yhteinen pikkujoulu järjestettiin 4.12. kahtena eri tilaisuutena. Vuoden aikana laadittiin työyksikkökohtaiset pelisäännöt ja huoneentaulut. Tavoitteet saavutettiin hyvin ja työhyvinvointitapahtumissa oli runsaasti osallistujia. Esimiespalaverit; yhtenäiset käytännöt eri työyksiköissä, esimiesten sitoutuminen sovittuihin asioihin. 5.1 Johtaminen ja esimiestyö Kangasniemen kunnassa on ollut myös käytäntönä kokoontua esimiesten kesken säännöllisesti. Näitä samoja säännöllisiä kokoontumisia jatkettiin myös vuonna 2015. Esimiesten säännöllisillä tapaamisilla pyritään tukemaan esimiesten työssäjaksamista ja antamaan heille mahdollisuus keskustella arjen asioista muiden samassa asemassa olevien henkilöiden kanssa. Tapaamisissa on myös pyritty antamaan esimiehille tietoa, joka auttaa heitä työyksiköiden arjen johtamisessa. Vuonna 2015 osaan esimiespalavereista ovat osallistuneet myös tyhy- ryhmän jäsenet. 8
Esimiestapaamisissa vuonna 2015 aiheina olivat mm. Defusing, vertaistuki ja esimiehen voimavarat, yhteisöllinen johtaminen, talous, tyhy-toiminta, kehityskeskustelu, epäonnistumisesta eteenpäin, riskien arviointi. 5.2 Työkyvyn edistäminen Vuoden 2015 aikana järjestettiin henkilöstön yhteisiä liikuntatapahtumia. Liikuntatapahtumilla sekä myös kuntosalivuorolla, sählyvuorolla ja liikuntakortti- kampanjalla pyritään tuomaan liikunta osaksi jokaisen työntekijän arkea. Tyky- päivien tarkoituksena on innostaa työntekijöitä liikkumaan sekä tutustua erilaisiin liikuntalajeihin, mistä voi löytyä itselle sopiva liikuntalaji. Käynnissä oli myös erilaisia työyhteisön tarpeisiin suunniteltuja ryhmiä, jotka toteutettiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Ryhmissä keskityttiin kunkin työyhteisön yksilöllisiin tarpeisiin ja pyrittiin kokonaisuuden hallintaan eli liikunnan, ravitsemuksen ja henkisen hyvinvoinnin merkityksen esille tuomiseen. Vuonna 2015 alkoi 2 vuotinen "TYHY-Akatemia" -hanke Tanhuvaaran Urheiluopiston, Mikkelin Ammattikorkeakoulun ja Etelä-savon Liikunta ry:n kanssa. Hankkeeseen pääsi mukaan halukkaat työntekijät (30 hlöä), jotka olivat hankkeessa kehittämässä ja pohtimassa konkreettisia työvälineitä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen. Lähipäivät toteutettiin Tanhuvaaran Urheiluopistolla. Hankkeen aikana käsitellään myös henkilöstön hyvinvoinnin johtamista mm. Strategisella tasolla sekä johtamisen keinoja johtoryhmälle. Liikunnanohjaaja ja Etelä-Savon Liikunta ry:n liikuntakoordinaattori toteuttivat useampia tapahtumia, joissa henkilökunta pääsi tutustumaan uusiin lajeihin hyvinvoinnin edistäjänä sekä ravintoluennolle. 6. Koulutukset Koulutuspäivien määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Vuoden aikana oltiin mukana useissa maa- ja seutukunnallisissa hankkeissa. Hallintokunnat toimivat luomiensa koulutussuunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2014 tuli voimaan laki koulutuskorvauksesta. Työnantajat hakivat ensimmäisen kerran korvausta koulutussuunnitelman mukaisesta koulutuksesta. Kuntien tuli hakea korvausta Työttömyysvakuutusrahastolta tammikuun loppuun 2015 mennessä. Koulutussuunnitelman mukaisia koulutuspäiviä toteutui 295 (2014 vuonna 341). Koulutuspäiviin osallistui 166 (200) henkilöä. Haettu koulutuskorvaus oli 3511,39 (4339,10 ). Koulutuspäiviä oli kaikkiaan 919 (705) päivää. Koulutuskustannukset olivat 62 522 (70 108 ). 9
7. Henkilöstötilinpäätös lukuina ja kustannuksina Henkilöstökulut olivat vuonna 2014 13 883 991, joka on 31,11 % (v14 32,84 %) toimintakuluista. Eläkekulut olivat 3 607 271 ja muut henkilöstösivukulut 817 225. Kaikki henkilöstökulut yhteensä ovat 18 308 487, joka puolestaan on kokonaistoimintakuluista 41,07 % (42,85%). Koulutuspalveluiden osuus oli 62 522 (70 108 ) ja työterveyskustannukset 235 128 (212 367 ). vuosi 2013 vuosi 2014 vuosi 2015 asukasmäärä 5839 5693 5627 henkilöstömäärä 443/0,08 työntekijää/ asukas henkilötyövuodet 343/0,06 HTV/asukas 438/0,08 417/0,07 työntekijää työntekijää /asukas /asukas 342/0,06 323/0,06 HTV/asukas HTVasukas henkilöstömäärä 2013 2015 2012 2013 2014 2015 palkat ja palkkiot henkilöstökulut yht. palkat ja palkkiot/asukas 14 090 953 14 518 086 14 549 473 13 883 991 18 405 259 18 700 110 18 982 373 18 308 487 2412 2486 2556 2467 henkilöstökulut yht/asukas 3151 3203 3334 3374 henkilöstökulut (netto) 2012 2015 10
8. Henkilöstötuloslaskelma HENKILÖSTÖMENOJEN ERITTELY tuotot tp-15 42 642 920 eur ilman sivukuluja (ulk.tuot+verot+vo) 2015 keskipalkka: br.palkat/hlöstömäärällä %-osuus %-osuus Yhteensä palkoista tuotoista Päiväpalkka ka 109 Henkilöstö 348 Palkat ja palkkiot 13 883 990 32,6 josta Henkilöstön uusiutumiskulut rekrytointikulut 11 530 0,1 0,0 vuosilomapalkat 1 324 603 9,5 3,1 lomarahat 667 458 4,8 1,6 Yhteensä 2 003 591 14,4 4,7 Henkilöstön kehittämiskulut koulutuskulut 52 438 0,4 0,1 koulutusajan palkat 69 843 0,5 0,2 henkilöstösosiaalinen toiminta 16 966 0,1 0,0 (huvitoim., liikuntarahat, henkilökuntalahjat) Yhteensä 139 247 1,0 0,3 Henkilöstön rasituskulut sairausajanpalkat 775 573 5,6 1,8 perhepoliittiset palkat(äitiysl+lapsen s) 1 208 041 8,1 2,7 - kelakorvaukset 218 960 1,6 0,5 muut vapaat 56 718 Yhteensä 1 821 372 12,2 4,0 KAIKKI YHTEENSÄ 3 964 210 28,6 9,3 11