SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010
Tutkimuksen lähtökohtia 1. Mihin keskusteluihin osallistun? - kysymys olemassaolosta ja kulttuurisesta - eloonjäämisestä (cultural survival) Etninen liikehdintä ja kielten revitalisaatio tapahtumien mitä odottamattomin käänne - tieto kielten katoamisesta ja uhanalaisuudesta Threated/ endangered languages, language loss/ shift/ death/ revitalization/ maintenance, linguicism, linguistic human rights Kielisuunnittelu osaksi politiikan tutkimusta Development of linguistic rights is at a crucial turning point
Vastareaktio - pyrkimys suojella jotakin auttamatta menneeseen maailmaan kuuluvaa? - Miksi vastustaa väistämätöntä ja luonnollista kielellistä modernisaatiota? - Miksi rajoittaa elämää ja liikkuvuutta pysyttäytymällä rajallisia mahdollisuuksia tarjoavassa kielessä? - eikö olisi parasta, että kaikki puhuisimme englantia? - Eivätkö kielet ole vain paikallisia sopimuksia, just how we do things here?
Tutkimuksen lähtökohtia 2. Kulttuurin sisäinen lähtökohta ja tutkijan osallisuus? - Tutkimuksen teemat osa omaa henkilöhistoriaa kielen menetys, revitalisaatio - Työ saamelaisessa opetushallinnossa - Osallisuus opetuksen kehittämisessä - Objektiivisuutta? Oikeuden tekemistä tutkimuskohteelle? Tutkimuskohteen kuulemista? Totuudellisuus? Tutkijan sitoutuneisuus.
Tutkimuksen lähtökohtia 3. Näkökulmana kielelliset ihmisoikeudet - Koulutuspolitiikan (ei kielikoulutuspolitiikan) tutkimusta - Tulkinnan liittäminen kielellisiä oikeuksia erityisesti opetuksessa turvaaviin standardeihin, lausumiin ja suosituksiin - YK, ILO, Unesco, Euroopan neuvosto, ETYJ - Tarjoaako koulu saamelaisoppilaille meno- vai meno-paluulipun omaan kieleensä ja kulttuuriinsa?
Tutkimuksen lähtökohtia Saamelaisopetus? Saamen kieli/ kielet? 2000 luku? yhteensopimaton palapeli opetushistorian ja koulutuspoliittisten linjausten seurauksena taustalla pitkä assimilaation historia tilanne ja asema 40 vuoden kehittämistyön jälkeen Vähemmistöjen kielelliset ja opetukselliset oikeudet Alkuperäiskansojen kielelliset ja opetukselliset oikeudet erityisesti 1990- ja 2000 -luvuilla
Koulun saamen kielet Pohjoissaame, koltansaame, inarinsaame, luulajansaame, eteläsaame
Tutkimuskysymykset Millä tasolla saamelaisten kielelliset io:t toteutuvat oppivelvollisuuskoulussa? Missä vaiheessa Suomi, Ruotsi ja Norja ovat saamelaisoppilaiden kielellisten io:ien kehittämisessä? Missä määrin peruskoulu toimii vastavoimana kielenvaihdokselle vai jatkaako se sitä?
Aineisto Peruskoululainsäädäntö, alemmat säädökset ja hallintopäätökset Kansalliset opetussuunnitelmanormit Näkökulmaan liittyvä aineisto: yleismaailmalliset ja eurooppalaiset sopimukset, lisäpöytäkirjat, julistukset ja suositukset
Opetustilannetta ja sen asemaa kuvaava aineisto - Opetustilastot - raportit, muistiot, suunnitelmat, - selvitykset ja vuosikertomukset Aiemmat tutkimukset Oman työn kautta karttunut tieto 1987 >
Kielelliset ihmisoikeudet tutkimuksen teemoina ja johtolankoina - Yhdenvertaisuuden periaate Identiteetti ja kulttuurinen eloonjääminen Oikeus oman kielen oppimiseen Oikeus kaksikielisyyteen Oma historia ja kulttuuri opetuksessa Oikeus opetukseen Stavenhagen 2005: Indigenous education, adapted to indigenous peoples cultures and values, is the best way of ensuring the right to education - - -.
Tulkinnan työkalut Kielisosiologia - yhteydet muihin Kielipolitiikka tutkimusalueisiin Kaksikielisyystutkimus Koulutuspolitiikan tulkintamallit. Mitä edellytetään opetukselta, joka toteuttaa oikeutta alkuperäiseen identiteettiin, omaan kieleen, historiaan, kulttuuriin, kaksikielisyyteen oikeutta opetukseen?
Saamelaisopetus on 1. Kielikysymys- kielen suoja, revitalisaatio, kaksikielisyys, kielen käyttäjien määrän lisääminen 2. Kulttuurikysymys- kielessä ei ole kysymys vain kielestä 3. Kysymys kasvamisesta täyteen kansalaisuuteen omassa yhteisössä ja suuryhteiskunnassa 4. Kysymys oikeudesta etniseen identiteettiin ja kulttuuriseen jatkuvuuteen
Giittos eatnat! Kiitos!
Ydinalueet -Saamen kielen hallintoalue Norjassa -Erityiset saamelaiskoulut Ruotsissa -Saamelaisten kotiseutualue Suomessa -Ruotsissa ja Suomessa ydinalueen ulkopuolella asuvat maahanmuuttajan asemassa