Etnopolitiikkaa Ruijassa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Etnopolitiikkaa Ruijassa"

Päivi Toivonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI

2 Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA POHJOIS-NORJA Kappale 1 REFLEKSIIVISYYTTÄ RUIJALAISKENTÄLLÄ Antropologisen ja etnologisen tutkimuksen refleksiivisyydestä 22 Kesätöitä Hammerfestissa 1970-luvulla 23 Kesäkuu 1971 : 29 Kalapuikkoja liukuhihnalla 30 Monikulttuurisuuden välähdyksiä ; 33 Siirtolaistutkimusta Pohjois- Varangissa 1980-luvulla 36 Huhtikuu 1982 '. 36 Opiskelijana kenttätöissä 38 Pro gradu -työ suomalaisista 42 Jatkotutkimusta Ruijan suomalaisten parissa 1990-luvulla 44 Helmikuu Näkökulmia hakemassa 46 Haastattelumatkoja Ruijassa 48 Stipendiaattina Tromssan yliopistossa Syyskuu 199,2 50»Hvor utgangspunktet er galest...» 53 Teorioiden, metodien ja aineiston piiritanssia 56»Antropologiasta tulee koti, ja kodista antropologiaa» 60 Kappale 2 TERRA INCOGNITASTA NYKYVALTIOKSI Pohjoisten alueiden varhaisvaiheita* 72 Kilpailua Jäämeren herruudesta 75»Kolmen heimon» kohtaaminen Tanska-Norjan valtiossa 1700-luvulla suomenkielistä väkeä alkaa saapua Ruijaan 79 Suomenkielisen väestön määrä kasvaa Norjassa 1800-luvulla 86 Kansanopetuksen kielikysymys; norjaa, suomea vai saamea? 91 Saamelaisista ja kveeneistä Norjan kansalaisia 96 Kielenvaihtoprosessit norjalaistamiskaudella 100

36 Opiskelijana kenttätöissä 38 Pro gradu -työ suomalaisista 42 Jatkotutkimusta Ruijan suomalaisten parissa 1990-luvulla 44 Helmikuu 1991 44 Näkökulmia hakemassa 46 Haastattelumatkoja Ruijassa 48

3 »Suomalaisvaara» itsenäisessä Norjan valtiossa 1900-luvun alkupuolella... Uudet suomalaiset modernisoituvassa Pohjois-Norjassa 108 Modernit kontaktikentät syntyvät Uudet suomalaiset maahanmuuttajat saapuvat 110 Suomalaisten ja kveenien kohtaaminen 112 Kappale 3 SAAMELAISTEN, SUOMALAISTEN JA KVEENIEN JÄRJESTÄYTYMINEN Etnisen rekisteröinnin ongelmia 116 Väestölaskentojen vaihtelevat periaatteet 118 Etniset sekakategoriat 122 Saamelaisten järjestäytyminen 125 Ensimmäinen järjestäytyminen 1900-luvun alussa 126 Saamelaispolitiikka toisen maailmansodan jälkeen 128 Muutosten aika 1970-luvulla 133 Kiista Alattionjoen valjastamisesta 137 Saamelaislaki, saamelaiskäräjät ja alkuperäiskansaoikeudet 140 Suomalaisten ja kveenien järjestäytyminen 142 Kiinnostus ruijansuomalaisuutta kohtaan 1970-luvulla 142 Suomen kieli palaa Pohjois-Norjan kouluihin 144 Ruijan siirtolaisuudelle monumentti Vesisaareen 147 Tallennus-ja tutkimushankkeita 148 Kiinnostus uusia suomalaissiirtolaisia kohtaan 1980-luvulla 153 Suomalainen siirtolaiskonsulentti 154 Suomalainen siirtolaispastori Pohjois-Norjaan 154 Järjestötoiminta viriää 1980-luvun alussa 156 Seuroja ja yhdistyksiä perustetaan 156 Suomi-seuratoiminnan yleispiirteitä 157 Etujen ajamista ja vapaa-ajan toimintaa 160 Vuotuisjuhlaperinnettä ja vieraita Suomesta 162 Pohjois-Norjan Suomi-seurojen liitto 164 Paikallisseurojen kattojärjestöksi 164 PNSSL:n toimintalinjoja 165 Ruijan Kveeniliitto/Norske Kveners Forbund 168 Kveeniliiton toimintalinjoja 170 Liittojen väliset ideologiset ristiriidat 174 Suomenkielistä radio-ja lehtityötä 179 Suomenkieliset radiolähetykset 179

Väestölaskentojen vaihtelevat periaatteet 118 Etniset sekakategoriat 122 Saamelaisten järjestäytyminen 125 Ensimmäinen järjestäytyminen 1900-luvun alussa 126 Saamelaispolitiikka toisen maailmansodan

4 Uuskveenistä Ruijan Sanomiksi '. 182 Ruijan Kaiku 183 Ruijansuomalaiset kulttuuripäivät 185 Suomi toisena kielenä -opetuskokeilu 190 OSA KAKSI: KÄSITTEITÄ JA NÄKÖKULMIA Kappale 4 KULTTUURI-KÄSITE Mitä»kulttuuri» tarkoittaa? 196 Kulttuuriteorioita 198 Staattisesta essentialisoimisesta dynaamiseksi prosessiksi 203 Kulttuuri-käsitteen politisoituminen 210 Kappale 5 ETNISYYS-KÄSITE Mitä etnisyys tarkoittaa? 214 Etnisyys ja kulttuuri 219 Etninen luokittelu kulttuurisen erilaisuuden kommunikointina 226 Etnisen kategorisoinnin vaikeuksia 230 Kappale 6 ETNINEN JA KULTTUURINEN IDENTITEETTI Mitä identiteetti tarkoittaa? 235 Mitä etninen identiteetti tarkoittaa? 237 Globalisaation vaikutus identiteettiin 241 Etnisen identiteetin politisoiminen 244 Etnisyys ja nationalismi 248 Etnisyyden analyysitasot 253 OSA KOLME: RUIJAN SUOMALAIS- JA KVEENI- KESKUSTELU 1990-LUVULLA Kappale 7 KEITÄ OLIVAT KVEENIT JA KETKÄ OVAT NYT KVEENEJÄ? - KESKUSTELU KVEENI-ETNONYYMISTÄ Kveenejä vai suomalaislähtöisiä? 265 Presidentti Kekkonen ja kveeni-etnonyymi 268

196 Kulttuuriteorioita 198 Staattisesta essentialisoimisesta dynaamiseksi prosessiksi 203 Kulttuuri-käsitteen politisoituminen 210 Kappale 5 ETNISYYS-KÄSITE Mitä etnisyys tarkoittaa?

5 Kveeni-nimityksen puolesta ja sitä vastaan 272 Tutkijat ja kveeni-etnonyymi 275 Suomalaiset ja kveeni-etnonyymi 278 Kappale 8 SYDÄMEN KIELESTÄ POLIITTISEKSI KIISTAKAPULAKSI - KESKUSTELU SUOMEN KIELESTÄ RUIJASSA Suomalais-norjalaisten perheiden kielivalinnat 289 Yksi-ja kaksikielisiä lapsia 290 Monikielisyyden muuttuvat asenteet 292 Keskustelua suomen kouluopetuksesta 297 Ruijansuomi nykyisin 301 Ruijan murteiden piirteitä 301 Ruijansuomen puhujat 307 Kuolevan kielen metaforat 311 Sydämen kieltä 312 Kielivarianttien ymmärtäminen 315 Kielten ja murteiden arvottaminen 319 Suomea vai kveeniä? 324 Suunnitelmia kveenin kirjakieleksi 329 Suomen kieli poliittisena kiistakapulana 332 Suomi ja nynorsk kilpasilla 333 Suomi ja saame kilpasilla 334 Esimerkki Tenon kunnasta 336 Pohjoismainen ratkaisu ehdotuksena 338 Kappale 9 ONKO AITO KVEENIKULTTUURI KUOLLUT? - KESKUSTELU KVEENIKULTTUURISTA Metaforat kulttuurin kuolemasta 341 Tutkijat ja kulttuurin kuolema 347 Mitä on nykypäivän kveenikulttuuri? 352 Kappale 10 MINKÄLAINEN VÄESTÖNOSA KVEENIT OVAT? - KESKUSTELU ALKUPERÄSTÄ JA ASEMASTA Unohdettu vähemmistö 359 Siirtolaisia vai alkuperäiskansaa? 361 Vähemmistöoikeudellisia vaatimuksia 369

nykyisin 301 Ruijan murteiden piirteitä 301 Ruijansuomen puhujat 307 Kuolevan kielen metaforat 311 Sydämen kieltä 312 Kielivarianttien ymmärtäminen 315 Kielten ja murteiden arvottaminen 319 Suomea

6 OSA NELJÄ: RUIJAN SUOMALAIS- JA KVEENI- KESKUSTELUN ANALYYSI Kappale 11 MONIMUOTOISIA IDENTITEETTEJÄ MIKROTASOLLA Identiteettineuvottelut modernina ilmiönä 380 Etnisiä ja kansallisia identiteettejä Näkökulmia moni-identiteettisyyteen 390 Kappale 12 ETNISEN RYHMÄN TAI KANSAN LUOMINEN VÄLITASOLLA Kveenikansan luomisen strategiat '. 400 Kveeni yhteisenä nimityksenä 402 Kveenikieli yhteisenä kielenä 404 Yhteinen alkuperä ja historia 407 Kansalaisten luomisen strategiat 410 Yhden identiteetin imperatiivit 413 Kveeniyden identiteettisymboleja 423 Kansallispukusuunnitelmia 424 Lippusuunnitelmia 425 Muita kveeniyden symboleita 426 Kveenimuseosuunnitelmia 426 Etnopoliittisesta johtajuudesta 428 Tiedotusvälineet ja etninen retoriikka 431 Kveenikeskustelun retoriset metaforat 437 Kappale 13 ETNISET RYHMÄT JA VALTIOVALTA: NÄKÖKULMIA MAKROTASOLTA Kollektiiviset erityisoikeudet 443 Universalismin ja partikularismin välissä 448 Kirjallisuus 452 Sammendrag 487 Summary 504

identiteettisymboleja 423 Kansallispukusuunnitelmia 424 Lippusuunnitelmia 425 Muita kveeniyden symboleita 426 Kveenimuseosuunnitelmia 426 Etnopoliittisesta johtajuudesta 428 Tiedotusvälineet ja

Samankaltaiset tiedostot

Sanastoa. Kotopaikka-hanke

Sanastoa. Kotopaikka-hanke Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti