Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa

Transkriptio

1 Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Nuorten akatemiaklubi, Helsinki,

2 Saamen kielet 1 = eteläsaame 2 = uumajansaame 3 = piitimensaame 4 = luulajansaame 5 = pohjoissaame 6 = koltansaame 7 = inarinsaame 8 = kiltinänsaame 9 = turjansaame

3 Taustakysymyksiä: 1. Mikä on kiel(t)en ja etnisen identiteetin suhde? 2. Millä ehdoin voidaan puhua etnisten ryhmien alkuperästä? 3. Mitä sanottavaa eri tieteenaloilla on kielen esihistoriasta? 4. Kuinka kielet syntyvät?

4

5

6 ????????

7 Kolme tutkimuskysymystä: 1. Missä kantasaamen ydinalue, saamelainen alkukoti, sijaitsi? 2. Mikä oli Lapin kielitilanne ennen saamen kiel(t)en leviämistä? 3. Mitkä olivat saamen kiel(t)en leviämisen syyt?

8 Suomalaisasutuksen levinneisyys n. 1540

9 Suomalaisasutuksen levinneisyys n. 700

10 Historiallisia tietoja lappalaisasutuksesta

11 Keitä olivat historialliset lappalaiset? Useimmiten historialliset lappalaiset on haluttu yhdistää saamelaisiin Vaihtoehtoisen tulkinnan mukaan lappalainen olisi ollut elinkeinotermi, ja viitannut pyynnistä ja kalastuksesta eläneisiin ihmisiin etnisiteetistä riippumatta.

12 Keitä olivat historialliset lappalaiset? Mitä sitten olivat perimätiedon tuntemat ja historiallisissa asiakirjoissa mainitut lappalaiset (...)? Asutushistorian perusteella he näyttävät kuuluneen kulttuuriltaan ja geeneiltään eri väestöön kuin pohjoiset saamelaiset, joten heitä ei ole aihetta pitää samana kansana (...) (Matti Huurre, Kivikauden Suomi, 1998: 349)

13 Keitä olivat historialliset lappalaiset? Kysymykseen voidaan antaa sitova vastaus kielitieteen menetelmin: o o o Kielen vaihtuminen jättää yleensä jälkeensä substraatin alueelle levinneeseen uuteen kieleen Substraatti sisältää tavallisesti esim. paikannimistöä ja kulttuurisidonnaisia lainasanoja Millaisen substraatin lappalaisten kieli on jättänyt suomen kieleen?

14 Kantasaamen *kukkēs pitkä : A: Kukasjärvi B: Iso-Kukkamo (1), Vähä-Kukkamo (2) C: Kukkasjärvi D: Iso-Kuukka (1), Pikku-Kuukka (2), Salmi-Kuukka (3)

15 Kantasaamen *kuotkōj kannas; kapea niemi A. Kotkuunniemi B. Kotkonniemi

16 olas suksen pohjaura päläs suksen jalansija

17 sivakka suksi sompa

18 Onko saamessa substraattia muista, sittemmin kadonneista kielistä? Positiivinen kriteeri tällaisen aineksen tunnistamiseksi puuttuu: tuntemattomista lähteistä omaksuttuja aineksia ei voida tutkia normaalein kielihistoriallisin menetelmin Negatiivinen kriteeri: sana on melko todennäköisesti substraattia jos......sille ei näytä löytyvän etymologiaa...sanan äänneasu viittaa lainaan...sanan merkitys on substraattisanalle luonteenomainen Määrällinen kriteeri: paljonko potentiaalisia substraattisanoja on yhteensä?

19 Potentiaalisia substraattisanoja (pohjois)saamessa: Lintuja: állat pulmunen biehkan piekana bovttáš lunni bupmálas myrskylintu cagan meriharakka čielkkis riskilä fiehta lapasotka giron kiiruna goalsi koskelo guovssat kuukkeli hávda haahka jiesmi nuori joutsen lidnu huuhkaja loađgu suopöllö skuolfi tunturipöllö sopmir lokki

20 Potentiaalisia substraattisanoja (pohjois)saamessa: Merinisäkkäitä: áidni harmaahylje, partahylje ákču kirjohylje buovjja maitovalas dealljá grönlanninhylje deavut harmaahylje gáhtir hylkeen räpylä jeagis partahylje jiepma hylkeenpoikanen morša mursu noarvi hylje njuorjju hylje oaidu norppa riehkku keskikokoinen kirjohylje roahkka kirjohylje rohka täysikasvuinen hyljeuros skuogga valaan hetula vieksi nuori kirjohylje

21 Potentiaalisia substraattisanoja (pohjois)saamessa: Maastotermejä: ája lähde balsa palsa bákti kallio bovdna suuri mätäs cahca kapea sola ceavnnit kulkukelvoton maasto čievra sora čuodjá kapea järvenlahti dievvá kukkula, mäki fielbmá pieni, syvä joki geavŋŋis suuri koski itku varjoisa paikka juovva louhikko, rakka leakšá soinen alue tunturissa lusmi joenniska maras matala koivuvaara njárga niemi orda puuraja (tunturissa) ráktu laattakivi rášša korkea, kasvuton tunturi reakčá savinen merenranta riehppi laakso korkealla vuoristossa uffir kivinen rinne meren rannassa vuotna vuono

22 Äänteellisiä kriteerejä substraattisanojen tunnistamiseksi: Vokaalikombinaatio á a: Vokaalikombinaatio á u: állat pulmunen hávda haahka šákša villakuore bákša majavan hausta njálla naali áđga nurmikko joen rannalla njárga niemi rášša korkea, karu tunturi ákču kirjohylje gákšu naarassusi ráktu laattakivi sátku venevalkama ráššu rankkasade

23 Merkityskriteerit substraattisanojen tunnistamisessa rášša korkea, kasvuton tunturi jassa viipymälumi tunurissa kesällä

24 Merkityskriteerit substraattisanojen tunnistamisessa balsa palsa, ikiroudan muodostama mätäs lageš tunturikoivu

25 Merkityskriteerit substraattisanojen tunnistamisessa reáššá laskuveden paljastama ranta vuotna vuono

26 Paleolappilainen geneettinen ja kulttuurillinen komponentti Suomalaisugrilainen kieli Saamelaiset etnisiteetit

27 Giitu! Kiitos! Luobbál Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto