Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012
8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Sivunvalmistus: NotePad BALTOprint Liettua 2012 Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi
Alkusanat 1. painokseen Eduskunta hyväksyi kuntalain 10. päivänä helmikuuta ja tasavallan presidentti vahvisti sen 17. päivänä maaliskuuta 1995. Laki tulee voimaan heinäkuun alusta 1995. Kirjan painoon mennessä lakia ei vielä oltu julkaistu säädöskokoelmassa. Kuntalaki on edeltäjäänsä vuoden 1976 kunnallislakia lyhyempi ja väljempi. Monet ennen laissa säädetyt asiat jäävät hallintokäytännön varaan. Lainsäädännön väljentyessä oikeusperiaatteiden ja kunnallis - oikeuden yleisten oppien merkitys korostuu. Ne ohjaavat lainsäädännön soveltamista ja kuntien toimintaa silloin kun laki vaikenee. Tämän vuoksi kirjan johdanto-osassa tarkastellaan laajasti kuntalain tavoitteita ja lain tulkintaa ohjaavia periaatteita. Samoin siinä pyritään antamaan järjestelmällinen kuva kunnallisoikeudesta ja kuntalaista osana tätä hallinto-oikeuden erityisalaa. Kommentaariosan jokaisen luvun alussa on kiireistä lukijaa varten lyhyesti tärkeimmät muutokset vuoden 1976 kunnallislakiin. Pykäläkommenteissa on ratkaisuehdotuksia käytännön tulkintaongelmiin. Kaikkia tulkintavaihtoehtoja ei ole välttämättä esitetty, vaan vaihto - ehdoista mielestämme parhaiten perusteltavissa oleva. Tarkastelua ei ole rajoitettu kuntalakiin silloin kun soveltamistilanteessa asiaan vaikuttaa myös muu lainsäädäntö. Lainsäädännön kehitystä on seurattu vuoden 1994 valtiopäivien päättymiseen eli vuoden 1995 helmikuun puoliväliin saakka. Taloudessa ja tilintarkastuksessa vuoden 1976 kunnallislain säännöksiä noudatetaan vuoden 1997 alkuun saakka. Tältäkin osin pää- V
Alkusanat paino on kuntalain säännösten kommentoinnissa. Taloussäännösten tarkastelussa näkökulma on ennen muuta oikeudellinen, joten esimerkiksi kirjanpidon yksityiskohtia ei ole käsitelty. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut kuntalakia edeltävien kunnallislakien ajalta ovat mukana silloin kun niillä on merkitystä myös kuntalain tulkinnassa. Täydellistä kattavuutta ei ole tavoiteltu. Uutta oikeuskäytäntöä on mukana vanhaa laajemmin. Kirjallisuusluettelossa ovat vain tärkeimmät kirjaa tehtäessä käytetyt kunnallis- ja hallinto-oikeudelliset yleisteokset. Artikkelien jäljille pääsee aiempien kunnallislakien kommentaarien hakemistoista. Lukuisat työtoverimme Suomen Kuntaliitossa ovat lukeneet ja kommentoineet tekstiä kirjoitustyön eri vaiheissa. Taloutta koskevassa luvussa olemme voineet monilta osin tukeutua suunnittelupäällikkö Oiva Myllyntauksen tekemiin selvityksiin. Lämpimät kiitokset kaikille, joiden asiantuntemukseen olemme turvautuneet. Samoin kiitämme hallitusneuvos Aulikki Mentulaa, professori Olli Mäenpäätä ja lainsäädäntöneuvos Martti Simolaa, jotka työyhteisömme ulkopuolisina lukijoina ovat esittäneet arvokkaita näkökohtia. Moni asia olisi jäänyt huomaamatta tai tullut sanotuksi epätarkasti ilman korjaus- ja täydennysehdotuksia, jotka olemme ottaneet huo - mioon parhaan ymmärryksemme mukaan. Kirjan kannanotoista ja siihen jääneistä puutteista vastaavat yksin kirjoittajat. Vaikka kirjoitustyö on jaettu, kaikkia kirjan osia on työstetty niin paljon yhdessä, että vastuumme esitetyistä kannanotoista on jakamaton. Helsingissä maaliskuussa 1995 Heikki Harjula Kari Prättälä VI
Alkusanat Alkusanat 8. painokseen Kirjan kahdeksannessa, uudistetussa painoksessa käsitellään kattavasti ja ajantasaisesti kuntalain sisältö ja soveltamiskäytäntö. Edellisen painoksen jälkeen kuntalakiin tulleista muutoksista voidaan mainita videokokouksia ja sähköistä kokouskutsua sekä valtion ja kunnan suhteita sääntelevä peruspalveluohjelmamenettely. Kirjassa käsitellään myös kunnan toimintaa markkinoilla, jota koskevat uudet säännökset ovat tulossa kuntalakiin lähiaikoina ja jota jo nyt sääntelevät EU:n valtiontukea ja kilpailuneutraliteettia koskevat säännökset. Samoin mukana ovat eduskunnan jo hyväksymät muutokset kuntalain taloussäännöksiin (hallituksen esitys 24/2012 vp ja eduskunnan vastaus 37/2012 vp). Lainsäädännön muutoksia ja oikeuskäytäntöä on muutoin seurattu 31.3.2012 saakka. Helsingissä toukokuussa 2012 Heikki Harjula Kari Prättälä VII