Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Samankaltaiset tiedostot
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

Sinin muotoinen signaali

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE Sähkötekniikan perusteet

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Luento 7. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p.

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

Sähkömagnetismi. s. 24. t syyskuuta :01. FY7 Sivu 1

Luento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

Tietoliikennesignaalit & spektri

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi

Raportti Yksivaiheinen triac. xxxxxxx nimi nimi Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S Suuntaajatekniikka Tentti

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

FYSP1082/3 Vaihtovirtakomponentit

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

Työ h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN

2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali

DEE Sähkötekniikan perusteet

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I Asser Lähdemäki, S, 3. vsk. AA 5.2 Vaihtosähköpiiri Antti Vainionpää, S, 3. vsk.

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

järjestelmät Luento 8

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Sähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

Luku 13. Vaihtovirrat Sinimuotoinen vaihtojännite

Taitaja2007/Elektroniikka

Tehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1. Työn tavoitteet

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

FYSA2010 / K1 MUUNTAJA

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ

Jaksollisen signaalin spektri

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)

6. Kertaustehtävien ratkaisut

Transkriptio:

DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1

Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on helppo muuntaa ja siirtää jakelun kannalta sopivalle jännitetasolle. 400 kv, 220 kv, 110 kv, 20 kv, 10 kv, 400 V, 230 V Vaihtovirran katkaiseminen vikatapauksissa on helppoa verrattuna tasavirran katkaisuun. 2

Vaihtosähkö (sinimuotoinen) Suomessa 230 V:n verkkojännitteen jakso 50 Hz:n taajuudella on 20 ms ja jännitteen amplitudi on 325 V. Tasavirtaa käytetään kaukovoimansiirrossa, useissa elektroniikkalaitteissa sekä monissa kuluttajalaitteissa pienellä jännitteellä toimittaessa. 3

Vaihtovirtageneraattori e d dt ABcos ; t 2 f t Siis e AB d dt cos t AB sin t eˆsin t 4

Vaihtosähkö (sinumuotoinen) Nikola Tesla 1856-1943 5

Vaihtosähkö (sinimuotoinen) î virran huippuarvo ( t ) sinin argumentti tai vaihekulma (rad, 0 ) nollavaihekulma, kertoo signaalin vaihesiirron kulmataajuus i( t) iˆ sin t i 1 f taajuus = 2 T 1 0 180 rad T jaksonaika 6

Vaihtosuureen tehollisarvo Vaihtovirran tehollisarvo vastaa sellaista tasavirran arvoa, joka kehittäisi tietyssä vastuksessa saman suuruisen lämpömäärän kuin minkä kyseinen vaihtovirta kehittää. I rms rms 1 T T 0 i 2 ( t) dt root mean square Sinimuotoiselle suureelle I rms î 2 7

Tehollisarvo (käytännön näkökulma) Koejärjestely: Kytketään AC lähde päälle (kytkin k 1 auki) kunnes veden lämpötila on sama kuin jos DC lähde olisi päällä (kytkin k 2 auki). 8

REVIEW QUESTION 10 Oheisen virran käyrämuodon tehollisarvo on A) B) C) D) 8.16 A 8.66 A 9.22 A 10.21 A 9

Esimerkki Vastuksen R = 20 kautta kulkeva virta on esitetty oheisessa kuvassa. Määritä vastuksessa kuluva keskimääräinen teho. i p = 3 A. 10

Passiivikomponentit & sinimuotoiset suureet Miten määräytyvät vastuksen, kondensaattorin ja käämin jännite-virta yhtälöt tehollisarvojen suhteen kirjoitettuina? 11

Passiiviset piirikomponentit vaihe-ero 12

Impedanssi ja vaihesiirtokulma Yleistä vaihtovirtapiirin komponenttia nimitetään impedanssiksi Z Vaihesiirtokulma määritetään jännitteen vaihekulmasta virran vaihekulmaan Resistanssi Z R ; 0 Kapasitanssi Z Induktanssi Z 1 C ; L ; 2 Jos piirielin on jokin komponenttien yhdistelmä, hetkellisarvoihin perustuva laskenta vaikeutuu. 2 13

Review Question 11 Piirikomponentin jännitteen ja virran lausekkeet ovat v( t) i( t) 80sin(157t 2sin(157t 60 Onko komponentti 150 0 ) 0 ) A) R = 40 B) L = 254.8 mh C) C = 15.9 mf D) L = 15.9 mh 14

Ennakkotehtävä 6 Käämin (L = 0.1 H) virran lauseke on 0 i ( t) ( a 1)sin( t 240 ) A missä a on opiskelijanumeron viimeinen numero. Määritä käämin yli oleva jännite ajanhetkellä t = 0.5 s. Taajuus f = 1 Hz. 15

Laskenta hetkellisarvoilla U U R L R I, L I, R L Hetkellisarvoilla i i 0 90 u( t) U u R ( t) mutta U R U L u! L ( t) i( t) u R ( t) I 2 R I sin ( t 2 sin( t i ) i ) R Z 1 R, L 1, 1mH Z Jos L, f 2 f 50Hz L 0.314 u L ( t) L I 2 sin ( t i 90 0 ) Jos I = 1 A 16 U R 1 V, U L 0. 314 V

Laskenta hetkellisarvoihin nojautuen tulee toivottomaksi! OSOITINLASKENTA 17

Osoitinlaskenta Piirtämällä toisesta päästä kiinnitetyn, vakionopeudella pyörivän osoittimen projektiota jollakin suoran akselilla, saadaan tulokseksi sinikäyrä. 18

Osoitinlaskenta 19

Kiinteä hetkellisarvon osoitin Jos lineaarisessa piirissä on sinimuotoinen heräte sinimuotoinen vaste signaalien osoittimet pyörivät samaa tahtia. Esimerkki Määritä virta i(t), kun i ( t) i 1 2 ( t) 3 4 2 sin( 2 sin /( t t 10 0 ) 45 0 A ) A i 1 (t) i 2 (t) i(t) 20

Esimerkki Piirikomponentin yli olevan jännitteen osoitin on U 5 0 30 V Määritä jännitteen hetkellisarvo ajanhetkellä t = 0.5 s, kun taajuus f = 1 Hz. 21