TUTKIJAKOULUN JOHTORYHMÄ MUISTIO KOKOUSNUMERO 3/2013 Aika: 29.5.2013 klo 9.00 11.00 Paikka: Läsnä: Agora B301 vararehtori Kaisa Miettinen (puheenjohtaja) professori Kari Heimonen professori Keijo Häkkinen professori Hannu Häkkinen professori Petri Karonen professori Jouni Viiri professori Terhi Anna Wilska tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen (sihteeri) tutkimuspäällikkö Sirkka Liisa Korppi Tommola (läsnä kohdat 4 10) työterveyspsykologi Anne Rantala (läsnä kohdassa 2) Poissa: professori Pekka Neittaanmäki 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.00. 2. Jaksamisen haasteet tohtorikoulutuksessa Työterveyspsykologi Anne Rantala alusti aiheesta vastaten kysymykseen: Onko tohtorikoulutuksessa tunnistettavissa asioita, jotka toistuvasti nousevat esille tohtoriopiskelijoita kuormittavina tekijöinä tai joihin tohtoriopiskelijoiden työssä jaksamisen ongelmat yleisesti liittyvät?. Työterveyshuollon näkökulmasta tohtorikoulutettavat käyttävät paljon työterveyshuollon psykologien palveluja. Kynnys hakeutua palveluiden käyttäjiksi ei yleisesti ole korkea, koska tohtorikoulutettavat ovat usein olleet vastaavien palveluiden piirissä jo ennen yliopistoon tuloa esimerkiksi YTHS:llä. Työterveyspsykologien vastaanotoille hakeutuvilla tohtorikoulutettavilla on suhteellisen paljon masennustaustaa ei kuitenkaan enempää kuin ikäryhmällä keskimäärin. Sairauslomia tohtorikoulutettavat pitävät suhteellisen vähän. Yleisimmät ongelmat työssä jaksamisen kannalta ovat huoli työsuhteen jatkumisesta, ohjauksen ongelmat ja muiden tehtävien tutkimukselta viemä aika. Huolta työsuhteen jatkumisesta on vähentänyt tohtorikoulutettavien työsuhteiden pidentyminen. Paineet saattavat kuitenkin kasvavaa työsuhteen päättymisen lähestyessä vaikka työsuhde olisikin tehty neljäksi vuodeksi. 1 / 5
Ohjauksen yleisimpiä ongelmia ovat ohjaajan huono tavoitettavuus ja pitkät kommentointiajat sekä tyytymättömyys kommenttien laatuun (niukkoja, linjattomia tai muuten hyödyttömiä). Huonot välit ohjaajan kanssa eivät enää aiheuta ongelmia yhtä yleisesti kuin ennen. Myös muiden tehtävien tutkimukselta viemän ajan suhteen ongelmat ovat vähentyneet. Yleisesti muutosta on siis tapahtunut positiiviseen suuntaan. Tällä hetkellä yleisesti isoimpana asiana esille nousevat ohjauksen ongelmat. Ohjauksen laadussa on havaittavissa polarisaatiota. On erittäin hyviä ja hyvin huonoja ohjaajia. Asiasta keskusteltiin ja esitettiin lisäkysymyksiä. Keskustelussa esillä olivat mm. tohtoriopiskelijoiden seurantaryhmät, työskentelyn suunnitelmallisuuden, ohjeiden ja tehtävien määrittelyiden merkitys sekä tutkimustyölle tyypillinen epävarmuus. Työterveyshuollon näkökulmasta seurantaryhmät ovat vähentäneet ohjauksen ongelmia etenkin jos ryhmän rooli on selkeästi määritelty. Tutkimussuunnitelman laadinta ja aikataulutusvaihe opintojen alussa on tärkeä. Epämääräisyys suunnitelmissa voi myötävaikuttaa ongelmien puhkeamiseen myöhemmin. Myös annettujen ohjeiden selkeys ja tehtävien määrittely vähentävät ongelmia. Epävarmuus kuuluu tutkimustyön luonteeseen ja epävarmuuden sietäminen on tohtorikoulutettavalle tärkeä ominaisuus. Opiskelijoita on myös kannustettava ottamaan vastuuta omasta työstään ja sen etenemisestä. n näkökulmasta yliopistossa käynnissä olevien tohtorikoulutuksen kehittämistoimien suunta on ollut oikea. Kaikille tohtoriopiskelijoille on perustettu seurantaryhmät, tohtoriopiskelijan, ohjaajan ja seurantaryhmän tehtävät on kuvattu ja ohjausvastuita on selkiytetty ottamalla käyttöön ohjausasiakirjat. Jatkossa on syytä kiinnittää huomiota opiskelijavalintavaiheeseen. Tutkimustyöhön liittyvät epävarmuustekijät on tuotava alusta asti tohtoriopintoja harkitsevien tietoon. Hakijoiden motivaatiota sekä kykyä kestää epävarmuutta ja muita tutkimustyön haasteita tulisi pyrkiä arvioimaan osana valintaprosessia. Huomautettiin, että apurahatutkijat ovat työterveyshuollon palveluiden ulkopuolella eikä heidän jaksamisestaan ole olemassa vastaavaa tietoa kuin työsuhteessa olevista tohtorikoulutettavista. Apurahojen kestossa ei välttämättä ole tapahtunut vastaavaa muutosta parempaan kuin työsuhteiden pituudessa. 3. Lausuntopyyntö yhteistohtoriohjelman sopimusluonnoksesta Käsiteltiin Humanistisen tiedekunnan toimittama lausuntopyyntö koskien kansainvälisen yhteistohtoriohjelman sopimusluonnosta. Keskusteltiin sopimusluonnoksesta ja edellytettiin siihen muutamia täsmennyksiä. tukee sopimusprosessin loppuunsaattamista edellyttäen että täsmennykset sopimukseen tehdään. Vararehtori ja tutkijakoulukoordinaattori toimittavat lausunnon tiedekunnalle. 4. Väitöskirjoja koskevat ohjeistukset Keskusteltiin väitöskirjoja koskevista nykyisistä käytännöistä ja ohjeistuksista sekä ohjeistusten tarkentamisen tarpeesta. Taustamateriaalina tarkasteltiin Helsingin yliopiston väitöskirjojen rakennetta ja laajuutta koskevaa rehtorin päätöstä. Todettiin, että yliopiston tutkintosääntöä 2 / 5
tarkentavissa tiedekuntien ohjeissa on eroja ja joissakin tapauksissa eroja käytännöissä on myös laitosten välillä. Todettiin, että yliopistotason linjauksille on ehdottomasti tarvetta, mutta kaikkia tiedekuntien ja tieteenalojen välisiä eroja ei ole tarkoituksenmukaista yrittää poistaa vaan yleisten linjausten tulee sallia tiedekuntien täsmennetyt ohjeet. Esimerkiksi julkaisuprosessin tyypillinen kesto eroaa tieteenalojen välillä, mikä vaikutta opiskelijan mahdollisuuteen sisällyttää väitöskirjaansa julkaistuja artikkeleita neljän vuoden tavoiteajan puitteissa. Toisaalta, esimerkiksi tapa, jolla väittelijän itsenäinen osuus yhteisartikkeleissa osoitetaan, on tarkoituksenmukaista määritellä yliopistotasolla. Itsenäisen osuuden osoittaminen tulee edellyttää kaikilta. Keskusteltiin siitä, kuinka paljon Jyväskylän yliopistosta valmistuvan tohtorin tutkintoon tulee sisältyä Jyväskylä yliopistossa suoritettuja opintoja ja kuinka paljon väitöskirjan tulee sisältää Jyväskylän yliopiston nimissä julkaistua tutkimusta. Todettiin, että yliopistolla tai tiedekunnilla ei ole asiaa koskevaa ohjeistusta. Oletuksena on ollut, että opinnot ja tutkimus tehdään omassa yliopistossa. Jatko opiskeluoikeus on kuitenkin mahdollista myöntää myös toisesta yliopistosta siirtyvälle opiskelijalle, joka on jo suorittanut osia tutkinnostaan jossakin muualla. n näkemys on, että tutkinnon suorittamisen on myös näissä tapauksissa kytkeydyttävä Jyväskylän yliopistoon tiedekunnan riittäväksi katsomalla tavalla. Yliopistotasolla tulee linjata, että ainakin osa jatko opinnoista on tehtävä Jyväskylän yliopistossa ja vähintään osassa väitöskirjaan sisällytettävistä julkaisuista tohtoriopiskelijan affiliaationa on oltava Jyväskylän yliopisto. Keskusteltiin myös käytännöistä sen suhteen antavatko esitarkastajat esityksen väitöskirjalle annettavasta arvosanasta. Todettiin, että käytännöt vaihtelevat ja esityksen pyytäminen on joissakin tiedekunnissa koettu hyödylliseksi. Huomautettiin, että esitarkastajat eivät pääse esitarkastusprosessissa arvioimaan väitöskirjan lopullista versiota, joka saattaa poiketa esitarkastukseen jätetystä versiosta. Yliopiston nykyinen tutkintosääntö ei edellytä esityksen antamista. Todettiin, että käytäntöä esitarkastajien antamasta arvosanaesityksestä ei ole tarpeellista laajentaa koko yliopistoa kattavaksi. Päätettiin, että tutkijakoulukoordinaattori kokoaa yhteen väitöskirjoja koskevat tiedekuntakohtaiset ohjeet. Koosteen sekä valtakunnallisten säädösten ja yliopiston sisäisten määräysten pohjalta valmistellaan väitöskirjoja koskeva tiivis yliopistotasoinen ohjeistus. Asiaan palataan syksyn kokouksissa. 5. Selvitys henkilöstökoulutuksen käyttäjäryhmien oikeuksien laajentamiseksi Vararehtori kertoi esityksestä apurahalla rahoitettujen tohtoriopiskelijoiden osallistumisesta henkilöstökoulutukseen. Rehtorit ovat linjanneet, että kuilua stipendillä rahoitettujen ja työsuhteessa olevien tohtoriopiskelijoiden asemassa tulee kaventaa. Tavoitteena on, että yliopistolla tutkimustyötä tekevillä olisi tasa arvoinen asema palvelussuhteesta riippumatta. Esityksen mukaan kaikkien tohtoriopiskelijoiden tulee pystyä hyödyntämään yliopiston henkilöstökoulutusta siltä osin kun koulutukset on mahdollista sisällyttää tohtorintutkintoon. 3 / 5
Tutkijakoulukoordinaattori kertoi miten mahdollisuuksia esityksen mukaiseen käytäntöön on ryhdytty selvittämään yliopistopalveluissa. Selvityksen alla ovat asiaan liittyvät verotus ja kustannusvaikutusnäkökulmat sekä yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen. suosittelee, että laitokset tai tutkimusryhmät sitoutuvat maksamaan stipendirahoitteisen tohtoriopiskelijan osallistumisen henkilöstökoulutukseen, jos kurssi voidaan sisällyttää jatko opintoihin tai jos kurssi tukee tulevaa ammattia tai uraa. Ennen kurssille ilmoittautumista tarvitaan laitoksen tai tutkimusryhmän sitoumus. Mahdollisuuksiin ulottaa henkilöstökoulutus nykyistä laajemmalle palataan, kun yliopistopalvelujen selvitys valmistuu. 6. Myönnettyjen jatko opiskeluoikeuksien lukumäärän kehitys suhteessa suoritettuihin tohtorintutkintoihin ja tutkintotavoitteeseen 2003 2012 Vararehtori kertoi terveiset OKM:n yliopistovierailulta. Yliopiston tohtoritavoite on ylitetty useampana vuotena, mikä on hyvä, mutta tohtoriopiskelijoita on määrällisesti paljon, missä on yliopistolle mietittävää. Todettiin, että koska jo myönnettyjen jatko opiskeluoikeuksien määrään ei voida vaikuttaa muuten kuin valmistumisen kautta, on syytä kiinnittää huomiota uusien tohtoriopiskelijoiden valintaan. Ei aktiivisten tohtoriopiskelijoiden osuuden kumulatiivinen kasvu on ongelma, joka ei ole yliopiston ratkaistavissa, koska jatkoopiskeluoikeutta ei voi pysyvästi menettää. Tarkasteltiin kuvaajia vuosina 2003 2012 myönnetyistä jatko opiskeluoikeuksista ja suoritetuista tohtorintutkinnoista. Todettiin, että tohtoriopiskelijoiden sisäänotto yliopistotasolla on kasvanut selvästi. Myös suoritettujen tohtorintutkintojen lukumäärä on kasvanut, mutta ei kuitenkaan lainkaan samassa suhteessa myönnettyjen opiskeluoikeuksien kanssa. Tiedekuntien tulee kiinnittää entistä enemmän kriittistä huomiota jatko opintooikeuksien myöntämiseen. Tätä tukevat myös tämän kokouksen kohdan 2 havainnot. 7. Ilmoitusasiat Tutkijakoulukoordinaattori kertoi apurahatutkijan sopimuksen päivityksen ja käyttöön oton tilanteesta ja tutkijakoulun verkkosivujen päivityksistä sekä esitteli Korppikyselyksi muotoillun ohjausasiakirjan. Apurahatutkijan sopimus on kommenttikierroksella ja on korjausten ja kielentarkistusten jälkeen valmis saatettavaksi yliopistoyhteisön käyttöön. Sillä korvataan vanha sopimusmalli. Tutkijakoulun ja tutkijakoulun johtoryhmän verkkosivuilla olevien tietojen löydettävyyttä on parannettu sivuja uudelleen organisoimalla ja linkityksiä lisäämällä. Ideat verkkosivujen kehittämiseen ovat tervetulleita. Ohjausasiakirja on kokouksessa ehdotettujen pienten korjausten jälkeen valmis käyttöönotettavaksi. Suomen ja englanninkieliset versiot on teknisen toteutuksen helpottamiseksi yhdistetty samaan lomakkeeseen. Todettiin, että käyttöönottovaiheessa 4 / 5
tarvittavaa ohjeistusta opiskelijoille ja ohjaajille on syytä antaa sekä tutkijakoulun että tiedekuntien toimesta. Todettiin, että lomakkeessa tulee erikseen kysyä onko seurantaryhmä jokin taho kuten tohtorikoulun johtoryhmä vai koostuuko se nimetyistä henkilöistä. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa seurantaryhmän jäsenten tulee saada tieto siitä, että he ovat seurantaryhmässä. 8. Muut asiat Vararehtori antoi esitietoa yliopiston tohtorikoulutuksen vuoden 2014 rahoitustasosta ja OKMpaikkojen euromäärästä sekä muistutti, että tohtorikoulutusrahoituksen käytössä on ehdottomasti noudatettava tutkijakoulun toimintaperiaatteita. Rehtori on ilmoittanut pienentävänsä tiedekunnan rahoitusosuutta, mikäli tutkinnon rahoitusta koskevasta toimintaperiaatteesta poiketaan siten että rahoitusmuotona käytetään apurahaa vielä toisen jatko opintovuoden jälkeen. 9. Seuraava kokous Seuraava kokous on keskiviikkona 21.8.2013 klo 9.00 11.00. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Asialistalla ovat ainakin yliopiston vuoden 2014 tohtorikoulutusrahoituksen kohdentaminen tiedekunnille sekä seurantaryhmien perustamisen tilanne ja hyvät käytänteet. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.05. Kaisa Miettinen, Vararehtori, pj Tuula Oksanen, Tutkijakoulukoordinaattori, sihteeri 5 / 5