Tohtoriopiskelijoiden ohjauksen uudet ohjeistukset Jyväskylän yliopiston tutkijakoulussa

Transkriptio

1 Tohtoriopiskelijoiden ohjauksen uudet ohjeistukset Jyväskylän yliopiston tutkijakoulussa Tuula Oksanen, tutkijakoulukoordinaattori Jyväskylän yliopisto

2 Sisältö Ohjausasiakirja Tohtoriopiskelijan, ohjaajan ja seurantaryhmän tehtävät Väitöskirjavaatimukset Jyväskylän yliopistossa Tarkentava ohje tohtoriopiskelijoiden seurantaryhmistä Tarkentavat tutkijakoulun toimintaperiaatteita

3 Selkeyttä ohjauskäytänteisiin ja ohjaussuhteen pelisääntöihin Salzburg II Recommendations on doctoral education (2010) Supervision must be a collective effort with clearly defined and written responsibilities of the main supervisor, supervisory team, doctoral candidate, doctoral school, research group and the institution, leaving room for the individual development of the doctoral candidate. OKM: Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma (2012) Tohtoriohjelmissa on selkeät opiskelijan ja ohjaajan vastuut.

4 Ohjausasiakirja Tutkintosääntö: Jokainen tutkielman tai muun opinnäytteen tekijä on oikeutettu saamaan tarpeellisen määrän ohjausta. Opinnäytteen tekijä on kuitenkin ensisijaisesti vastuussa työn valmistumisesta ja sen laadusta. Tutkielman ja muun opinnäytteen menestyksellinen tekeminen edellyttää, että tekijä yhdessä ohjaajan kanssa suunnittelee työn tavoitteet sekä työn etenemisen aikataulun. Samalla on sovittava, miten paljon ohjaukseen käytetään aikaa ja miten ja missä vaiheissa ohjaaja antaa palautetta. Syntynyttä yhteisymmärrystä on pidettävä ohjaussopimuksena, jonka noudattamiseen kumpikin sitoutuu.

5 Ohjausasiakirja Tutkijakoulun johtoryhmän tunnistama hyvä käytänne Pyritään tuomaan lisää selkeyttä jatko-opiskelijoiden ja ohjauksen vastuisiin sekä edistämään jatko-opintojen suorittamista Muodostaa yhdessä tutkimussuunnitelman, jatko-opintosuunnitelman sekä rahoitussuunnitelman kanssa väitöskirjan ohjauksen dokumentaation EUA: Quality Assurance in Doctoral Education results of the ARDE project (2013) In the key area of supervision, there is a notable trend towards establishing rules or guidelines as well as using individual contract-type agreements between supervisor and supervisee. In comparison to the traditional, personal master-apprentice relationship, this is an important step forward in terms of transparency.

6 Ohjausasiakirjan sisältö Vastuullinen ohjaaja ja muut ohjaajat Ohjaussuhteen aloittamisajankohta Ohjaajien välinen työnjako Ohjaustapaamisista sovittua tapaamistiheys, kuka tekee aloitteen tapaamisen järjestämiseksi yms. Seurantaryhmän kuvaus jäsenten nimet tai kuvaus siitä mikä taho toimii seurantaryhmänä

7 Ohjausasiakirjan sisältö Onko tavoitteena on suorittaa tohtorintutkinto, joka on yhden tiedekunnan sisäinen joka on kahden tai useamman tiedekunnan välinen joka suoritetaan kansainvälisessä yhteistutkinto-ohjelmassa jonka kansainvälisestä yhteisohjausjärjestelystä on sovittu cotutelle -sopimuksella Liitteet Tohtoriopiskelijan, ohjaajan ja seurantaryhmän tehtävät Väitöskirjavaatimukset Jyväskylän yliopistossa

8 Ohjausasiakirjan laatiminen Lomake Korppi-järjestelmässä Laatimista edeltää ohjauskeskustelu Opiskelija täyttää lomakkeen lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä Järjestelmä lähettää tiedot ohjaajalle, joka allekirjoittaa lomakkeen Ohjausasiakirja tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään vähintään kerran vuodessa

9 Tohtoriopiskelijan ja ohjaajan tehtävät Ohjausasiakirjan liite 1: Tohtoriopiskelijan ohjaus Säännöllinen ohjaajan antama ohjaus ja seurantaryhmän tuki Korkeatasoinen yliopiston, tiedekunnan ja laitoksen järjestämä opetus Tiedekunnan järjestämä opintoneuvonta Mahdollisuus osallistua yliopistoyhteisön toimintaan Mahdollisuus keskustella ohjaajan ja seurantaryhmän kanssa tutkinnon jälkeisistä uramahdollisuuksista Mahdollisuus tuoda seurantaryhmän tietoon tutkimus- ja/tai jatkoopintosuunnitelman seuraamisessa tai ohjaussuhteessa esiintyvät ongelmat

10 Tohtoriopiskelijan tehtävät Väitöstutkimuksen ja jatko-opintojen suorittaminen ohjaajan kanssa sovitun suunnitelman ja aikataulun mukaisesti sekä tohtorin tutkinnon loppuunsaattaminen neljän vuoden sisällä jatko-opintojen aloittamisesta. Ohjaajien pitäminen aktiivisesti ajan tasalla väitöstutkimuksen etenemisestä ja kulloinkin sovittujen väitöskirjatyön osien lähettäminen etukäteen ohjaajille tutustuttavaksi ennen ohjaustapaamista sekä saadun palautteen huomioiminen. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohjeen sekä Jyväskylän yliopiston eettisten periaatteiden ja julkaisueettisten periaatteiden noudattaminen.

11 Tohtoriopiskelijan tehtävät Tarvittaessa jatkoopintosuunnitelman ja tutkimussuunnitelman päivittäminen yhdessä ohjaajien kanssa. Aktiivinen rahoituksen hakeminen tohtoriopiskelijoille sopivista lähteistä sekä rahoitussuunnitelmasta keskusteleminen ja sen päivittäminen ohjaajien kanssa. Mahdollisuuksien mukaan vähintään 3 kk:n tutkimusvierailun tekeminen ulkomaille.

12 Tohtoriopiskelijan tehtävät Aktiivinen osallistuminen laitoksen, tiedekunnan ja yliopiston järjestämiin jatko-opintoseminaareihin ja muihin tieteellisiin tai tutkimusta edistäviin tilaisuuksiin. Pyydettäessä oman tutkimuksen esitteleminen niissä sekä mahdollisuuksien mukaan osallistuminen myös muualla järjestettäviin kansallisiin tai kansainvälisiin konferensseihin, seminaareihin tai workshopeihin. Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön 17 :ssä määriteltyjen opiskelijan velvollisuuksien täyttäminen.

13 Tohtoriopiskelijan tehtävät Vuosittainen ilmoittautuminen läsnä olevaksi tai poissaolevaksi. Yliopistolaki / : Opiskelijan on joka lukuvuosi yliopiston määräämällä tavalla ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi. Jatko-opintojen ja/tai väitöstutkimuksen edistymisraportin antaminen sitä pyydettäessä. Ohjaajien ja seurantaryhmän informoiminen tutkimus- ja/tai jatkoopintosuunnitelman seuraamisessa esiintyvistä mahdollisista ongelmista.

14 Tohtoriopiskelijan tehtävät Tieteellisen toiminnan kuten julkaisujen ja esiintymisten kirjaaminen Tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmä TUTKA:an.

15 Tohtoriopiskelijan tehtävät Jyväskylän yliopiston ja oman laitoksen tai tiedekunnan (affiliaatio) ilmoittaminen tieteellisten julkaisujen tekijätiedoissa. Julkaisueettiset periaatteet

16 Ohjaajien tehtävät Tohtoriopiskelijan ohjaaminen jatko-opintosuunnitelman, tutkimussuunnitelman ja rahoitussuunnitelman laatimisessa ja niiden päivittämisessä. väitöstutkimuksen ohjaaminen siten, että tohtoriopiskelijalla on edellytykset tieteellisesti laadukkaan väitöskirjan kirjoittamiseen ja tohtorin tutkinnon saavuttamiseen neljän vuoden tavoiteajassa. tutustuttaminen hyvään tieteelliseen käytäntöön ja tutkimuseettisiin periaatteisiin. säännöllinen tapaaminen, väitöskirjatyön osiin paneutuminen ennen tapaamisia sekä palautteen antaminen.

17 Ohjaajien tehtävät Tohtoriopiskelijan rohkaiseminen oma-aloitteiseen ja itsenäiseen työskentelyyn. kansalliseen ja kansainväliseen tiedeyhteisöön integroitumisen edistäminen sekä rohkaiseminen vertaistukiverkoston luomiseen. urasuunnittelun tukeminen keskustelemalla hänen kanssaan urasuunnitelmista ja tutkinnon jälkeisistä työllistymismahdollisuuksista sekä rohkaisemalla häntä luomaan yhteyksiä mahdollisiin työnantajiin jo tohtorikoulutuksen aikana.

18 Ohjaajien tehtävät Osallistuminen niihin tilaisuuksiin, joissa ohjattavan tutkimusta käsitellään. Ohjattavan jatko-opintojen ja väitöstutkimuksen edistymisen seuraaminen sekä vuosittaisen edistymisraportin antaminen sitä pyydettäessä. Rahoituksen hakeminen yhdessä tohtoriopiskelijan kanssa hänen palkkaukseensa sekä tutkimus- ja matkakuluihinsa ja/tai tohtoriopiskelijan ohjaaminen tarvittavan rahoituksen hakemisessa.

19 Ohjaajien tehtävät Hyvien käytänteiden noudattaminen tohtoriopiskelijan työn tuotoksia koskevan palautteen antamisessa ja hänen suoriutumisensa arvioinnissa (asiallista, vastuullista ja kannustavaa). Suositusten ja lausuntojen kirjoittaminen. Väitöskirjakäsikirjoituksen esitarkastuskelpoisuuden varmistaminen. Mikäli suoritettava tohtorin tutkinto on kahden tai useamman tiedekunnan välinen, eri tiedekuntia edustavien ohjaajien suhteellisen työpanoksen arvioiminen väitöskirjatyön loppuvaiheessa.

20 Väitöskirjavaatimukset Jyväskylän yliopistossa Ohjausasiakirjan liite 2: Periaatteet, jotka toteutuvat kaikissa Jyväskylän yliopiston väitöskirjoissa. Tiedekuntaneuvostot voivat tarvittaessa antaa väitöskirjavaatimuksia tarkentavia alakohtaisia ohjeita.

21 Väitöskirjavaatimukset 1) Väitöskirja on tutkimukseen perustuva eheän kokonaisuuden muodostava tieteellinen esitys jonkin Jyväskylän yliopiston oppiaineen alalta. Se on näyttö opiskelijan kyvystä soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Väitöskirjan tulee täyttää seuraavat tieteelliset sekä oppimisen ja kyvykkyyden todentavat kriteerit. Väitöskirjan tulee: a) sisältää uutta tieteellistä tietoa ja perusteltuja tuloksia sekä olla tieteellisesti vakuuttava; b) osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua, oman tutkimusalan syvällistä tuntemusta sekä tieteellisen tutkimuksen menetelmien hallintaa ja soveltamiskykyä sekä c) olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen.

22 Väitöskirjavaatimukset 2) Väitöskirja on muodoltaan artikkeliväitöskirja tai monografia. Väitöskirjan alussa on lyhyt tiivistelmä (abstract), jonka tulee (soveltuvin osin) sisältää väitöskirjan tavoitteet tai tutkimuskysymykset, keskeisimmät menetelmät, tulokset sekä niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset. Tiivistelmä tulee, väitöskirjan kielestä riippumatta, kirjoittaa ainakin suomen- ja englanninkielellä. Lisäksi voi olla muilla kielillä kirjoitettuja tiivistelmiä. Perustelluista syistä väitöskirja voi olla muodoltaan myös muu kuin artikkeli- tai monografiaväitöskirja. Tällöin sen rakenteesta ja laajuudesta päättää tiedekuntaneuvosto.

23 Väitöskirjavaatimukset 3) Väitöskirjan laajuus mitoitetaan siten, että tohtorintutkinto voidaan suorittaa kokopäiväisesti opiskellen neljässä vuodessa.

24 Väitöskirjavaatimukset 4) Jokaisella väitöskirjan tekijällä on vähintään yksi ohjaaja sekä seurantaryhmä. Opiskelijan ja ohjaajan/ohjaajien yhteisesti muodostama suunnitelma väitöskirjan ohjauksesta ja valmistumisen aikataulusta kirjataan ohjausasiakirjaan. Tohtoriopiskelijan, ohjaajan ja seurantaryhmän tehtävät on kuvattu ohjausasiakirjan liitteessä 1. Väitöskirjan ohjaajien tulee varmistaa väitöskirjan käsikirjoituksen laatu huolellisesti ennen esitarkastusta. Väitöskirjalle tulee tarvittaessa tehdä kielentarkastus viimeistään ennen väitöskirjan julkaisemista. Väitöskirjatyössä tulee näkyä Jyväskylän yliopiston ohjaus. Jyväskylän yliopiston jatko-opiskelijana tehdyissä artikkeliväitöskirjan artikkeleissa yhteys Jyväskylän yliopistoon ilmoitetaan affiliaatiotiedoissa ohjausasiakirjan liitteen 1 ja yliopiston julkaisueettisten periaatteiden mukaisesti.

25 Väitöskirjavaatimukset 5) Väitöskirjaa ei voi hyväksilukea aiemmin hyväksytyllä tutkielmalla. Poikkeuksia ovat kansainvälisiin yhteistutkintoihin ja kaksoistutkintoihin sisällytettävät väitöskirjat.

26 Väitöskirjavaatimukset Artikkeliväitöskirja 6) Artikkeliväitöskirja muodostuu samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevistä vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä väittelijän niistä laatimasta yhteenvedosta. Artikkeliväitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ, johon voi sisältyä vielä julkaisemattomia artikkeleita.

27 Väitöskirjavaatimukset Artikkeliväitöskirja 7) Artikkeliväitöskirjaan sisältyy tyypillisesti 3-5 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Vaadittavien artikkelien määrään vaikuttavat tieteenala ja tekijän itsenäisen työn osuus sekä artikkeleiden a) laajuus b) tieteellinen laatu ja merkittävyys sekä c) julkaisufoorumi Artikkeliväitöskirja voi sisältää julkaisuja, joissa on useita kirjoittajia. Väitöskirjantekijän itsenäinen osuus väitöskirjaan sisällytettävissä yhteisartikkeleissa tulee kuvata selkeästi väitöskirjan yhteenvedossa. Yksittäistä julkaisua voidaan perustelluista syistä käyttää useamman eri opiskelijan väitöskirjoissa silloin, kun tekijöillä on omat itsenäiset osuutensa artikkelissa. Tästä on sisällytettävä maininta väittelijän itsenäisen työn osuuden kuvaukseen.

28 Väitöskirjavaatimukset Artikkeliväitöskirja 8) Artikkeliväitöskirjan yhteenvedossa esitetään osatutkimuksia yhdistävä kysymyksenasettelu, teoreettinen viitekehys ja menetelmälliset ratkaisut sekä kootaan yhteen osatutkimusten keskeiset tulokset ja johtopäätökset sekä arvioidaan niiden vaikuttavuutta. Yhteenvedon tulee muodostaa tasapainoinen kokonaisuus, joka on laadittu sekä väitöskirjaan sisältyvien julkaisujen että kirjallisuuden perusteella.

29 Väitöskirjavaatimukset Monografiaväitöskirja 9) Monografiaväitöskirja on sellaisenaan aiemmin julkaisematon, itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön perustuva kokonaisuus. Tekijä voi halutessaan laatia väitöskirjansa aihepiiristä julkaisuja ja hyödyntää niitä väitöskirjassaan.

30 Seurantaryhmä Tutkijakoulun yleiset toimintaperiaatteet: Jokaiselle tohtoriopiskelijalle muodostetaan seurantaryhmä. Seurantaryhmä tapaa tohtoriopiskelijan vuosittain ja toimii tohtoriopiskelijan ohjauksen tukiryhmänä.

31 Seurantaryhmän tehtävät Ohjausasiakirjan liite 1: Jatko-opintojen ja väitöstutkimuksen edistymisen tukeminen ja seuranta sekä tarvittaessa opinto- ja/tai tutkimussuunnitelman tarkentamiseen osallistuminen. Tohtoriopiskelijan urasuunnittelun tukeminen ja keskusteleminen tohtoriopiskelijan kanssa tutkinnon jälkeisistä työllistymismahdollisuuksista. Huomioin kiinnittäminen siihen, että tohtoriopiskelijan opetuksen ja muiden tehtävien määrä on tarkoituksenmukainen neljän vuoden tavoiteaika huomioiden eikä estä valmistumista tavoiteajassa.

32 Seurantaryhmän tehtävät Jatko-opintojen edistymisessä tai niiden rahoituksessa mahdollisesti ilmenevistä ongelmista informoiminen annettujen ohjeiden mukaisesti. Ohjausasiakirjaan kirjatun ohjaajatiedon tarkistaminen vuosittaisessa seurantaryhmän ja tohtoriopiskelijan tapaamisessa.

33 Seurantaryhmissä noudatettavat toimintaperiaatteet Seurantaryhmä nimetään ennen jatko-opintojen aloittamista, mielellään jo osana jatko-opiskelijaksi ottamisen prosessia. Seurantaryhmässä on ohjaajien lisäksi ainakin yksi ulkopuolinen professori tai dosentti, joka ei kuulu siihen tutkimusryhmään, jossa väitöskirja tehdään. Seurantaryhmän tutkimusryhmän ulkopuolisten jäsenten valinta on ohjaajan tai laitoksen/tiedekunnan tehtävä. Myös opiskelijan mielipidettä kuunnellaan jäsenten valinnassa. Tavoitteena on muodostaa ryhmä, jonka keskinäinen keskusteluyhteys on hyvä ja jonka keskusteluyhteyden opiskelijaan voidaan odottaa muodostuvan luontevaksi.

34 Seurantaryhmissä noudatettavat toimintaperiaatteet Seurantaryhmän vahvistaminen on tiedekunnan tehtävä, jollei sitä ole delegoitu laitostasolle. Tohtoriopiskelija dokumentoi seurantaryhmänsä jatkoopiskelijan ohjausasiakirjaan Korpissa, johon hän myös tarvittaessa päivittää seurantaryhmän kokoonpanossa tapahtuvat muutokset.

35 Seurantaryhmissä noudatettavat toimintaperiaatteet Tohtoriopiskelija ja seurantaryhmä tapaavat vuosittain siten että kokoontumisia on nelivuotisen tohtorikoulutuksen aikana vähintään kolme. Seurantaryhmän vuosittaisen kokoontumisen koolle kutsuminen on ohjaajan tai tohtoriopiskelijan tehtävä. Tohtoriopiskelija valmistautuu seurantaryhmän tapaamisiin etukäteen. Tohtoriopiskelijalla on seurantaryhmän tapaamisessa mahdollisuus etenemisensä esittelyn lisäksi nostaa keskustelun aiheiksi myös tohtoriopintoihin liittyviä huoliaan.

36 Seurantaryhmissä noudatettavat toimintaperiaatteet Tohtoriopiskelijalla on halutessaan mahdollisuus kutsua seurantaryhmä koolle myös vuosittaisten kokoontumisten välillä sekä mahdollisuus tavata seurantaryhmän tutkimusryhmän ulkopuolisia jäseniä myös ilman ohjaajien läsnäoloa. Seurantaryhmä antaa tapaamisessa opiskelijalle hyvien käytänteiden mukaista (asiallista, vastuullista ja kannustavaa) palautetta hänen etenemisestään. Tiedekunta/laitos/tohtoriohjelma antaa seurantaryhmän jäsenille selkeät ohjeet siitä mitä tahoa seurantaryhmän tulee informoida jatko-opintojen edistymisessä tai niiden rahoituksessa mahdollisesti ilmenevistä vakavista ongelmista.

37 Esimerkkejä seurantaryhmien hyvistä käytänteistä Seurantaryhmän tapaamiseen valmistautumiseen käytössä voi olla esimerkiksi tiedekunnan/laitoksen/tohtoriohjelman valmistelema kysymyslista, johon opiskelija valmistautuu vastaamaan tai opiskelija valmistelee tapaamista varten tiedekunnan/laitoksen/tohtoriohjelman antaman ohjeen mukaisen raportin, jonka toimittaa seurantaryhmän jäsenille ennen tapaamista.

38 Esimerkkejä seurantaryhmien hyvistä käytänteistä Seurantaryhmän tapaaminen dokumentoidaan siten, että dokumenttiin on mahdollista palata ryhmän seuraavaan kokoontumiseen valmistauduttaessa. Tiedekunta/laitos/tohtoriohjelma voi esimerkiksi ohjeistaa opiskelijan laatimaan tiiviin raportin tapaamisen kulusta ja käsitellyistä asioista, joka toimitetaan ryhmän jäsenille tapaamisen jälkeen. Seurantaryhmätapaamisissa voidaan tarvittaessa käyttää hyväksi videopuhelua tms. tapaamisen järjestämistä helpottavia teknisiä ratkaisuja.

39 Ryhmiin liitytään Korpissa seuraavista linkeistä: Humanistinen tiedekunta Informaatioteknologian tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta Kauppakorkeakoulu Liikuntatieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta