TERVEYSTIETEET TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

Transkriptio

1 TERVEYSTIETEET TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa 3. Informaatiotilaisuus terveystieteiden Tieteen Päivän yhteydessä 4. Keskustelu oman oppiaineen professorin kanssa 5. Jatko-opintojen suunnittelu 6. Hakeminen jatko-opiskelijaksi 7. Jatkokoulutusseminaarit 8. Väitöskirjatyön rahoitus 9. Väitöstilaisuuteen valmistautuminen ja tohtorintutkinnon hakeminen 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? Jos sinulla on alkanut pyöriä mielessä väitöskirjan tekeminen, on asiasta syytä ottaa selvää hieman tarkemmin ennen kuin teet ratkaisuja suuntaan tai toiseen. Sinun on hyvä pohtia ensin omia tulevaisuuden tavoitteitasi ja suunnitelmiasi. Mitä haluaisit tehdä tulevaisuudessa? Millaista työtä? Jos tutkimuksen tekeminen kiinnostaa, olisi edelleen hyvä miettiä tarkemmin, miksi se kiinnostaa ja millaisissa tehtävissä voisit ajatella tulevaisuudessa toimivasi. Tämä mietintävaihe on syytä tehdä mahdollisimman huolellisesti, sillä tohtorikoulutukseen hakeutuminen ei saisi olla vain hetken mielijohde. Väitöskirjan valmistuminen vie tavallisesti useita vuosia ja vasta tohtorintutkinnon jälkeen henkilö on valmis tekemään tutkimusta itsenäisesti. Perinteisesti voisi ajatella, että väitöskirja on ikään kuin alku akateemiselle uralle, vaikka akateeminen ura ei olekaan ainoa uravaihtoehto. Mikäli huolellisten mietintöjenkin jälkeen olet edelleen sitä mieltä, että väitöskirjan tekeminen voisi olla sinun juttusi, niin tarvitset asiasta enemmän tietoa. Tälle sivulle on koottu Jatkokoulutettavien polku, joka antaa tietoa jatko-opiskelun aloittamisesta ja väitöskirjatyön tekemisestä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, terveystieteiden tohtoriohjelmassa.

2 TOHTORIKOULUTETTAVIEN POLKU 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa Tohtorikoulutuksesta ja väitöskirjan tekemisestä tulisi olla tietoa saatavilla jo maisteritutkinnon aikana esim. kandidaatti- ja pro gradu-seminaarien sekä terveystieteiden asiantuntijuus -kurssien yhteydessä. Jos opettajat eivät tätä aina muista, niin ole ystävällinen ja pyydä heitä kertomaan jollain tunnilla näistä asioista koko ryhmälle. Lisäksi voit miettiä omia toiveitasi ja suunnitelmiasi koko opiskelujesi ajan, kun teet ja päivität henkilökohtaista opintosuunnitelmaasi (HOPS) ja portfoliotasi. Näiden avulla voit pyrkiä hahmottamaan tulevaisuuttasi ja samalla suunnitella opintojasi niin, että ne vastaisivat sinun omia tavoitteitasi ja mahdollistaisivat etenemisesi, vaikkapa kohti tohtorintutkintoa jos niin haluat. Menestyminen aikaisemmissa opinnoissasi (maisterivaihe) sekä gradutyöskentelyssä osoitetut taipumukset ja valmiudet tutkimustyöhön ovat tärkeä osoitus halukkuudestasi ja kyvykkyydestäsi jatko-opiskeluun. Lisäksi opiskelijan pro gradu -tutkielman arvosanan tulee olla vähintään 3 (hyvä), jotta hän voisi hakeutua jatko-opiskelijaksi. Tätä matalampi arvosana ei välttämättä estä jatkoopiskelun aloittamista, mutta edellyttää täydentäviä lisäopintoja tai muita suorituksia jatkokoulutuskelpoisuuden osoittamiseksi. 3. Informaatiotilaisuus terveystieteiden Tieteen Päivän yhteydessä Terveystieteissä vuosittain keväällä järjestettävän Tieteen Päivän yhteydessä pidetään informaatiotilaisuus tohtorikoulutuksesta. Tilaisuudessa annetaan yleistä tietoa väitöskirjan tekemisestä, sen vaatimuksista, jatko-opinto-oikeuden hakemisesta, tutkimussuunnitelman laatimisesta, jatko-opintojen koostamisesta, rahoituksesta jne. Opiskelijoille on varattu aikaa kysymysten esittämiseen. 4. Keskustelu oppiaineen professorin kanssa Pohdittuasi jatko-opintojen aloittamista, ota seuraavaksi yhteyttä oman oppiaineesi professoriin ja kerro hänelle suunnitelmistasi. (Tämä luku sinun on syytä lukea huolellisesti läpi ennen sitä.) Tässä on listattu muutamia asioita, joita sinun on hyvä tietää terveystieteiden käytännöistä jatko-opintojen osalta ja joista sinun tulisi keskustella professorin kanssa ennen kuin sinut voidaan hyväksyä jatkoopiskelijaksi. Ennen kuin menet keskustelemaan professorisi kanssa, olisi hyvä ottaa selvää, millaisia asioita alallasi tutkitaan. Erityisen tärkeätä on miettiä oman kiinnostuksesi aluetta ja väitöskirjasi mahdollista aihepiiriä. Terveystieteissä suositaan osallistumista laajempiin tutkimusprojekteihin, koska ne ovat tieteenalan kehittämisen kannalta mielekkäitä ja tukevat väitöskirjatöiden etenemistä ja opiskelijoiden tutkijaksi pätevöitymistä. Jos löydät kiinnostavan aiheen, joka sopii myös professorin tutkimusalueeseen, on se ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin lähteä yksin rakentamaan omaa projektia. Laajemmassa projektissa on tukena tutkijaryhmä ja myös rahoitus voi järjestyä helpommin. Ison tutkimusprojektin alkaessa haetaan yleensä työntekijöitä, kuten tohtorikoulutettavia ja henkilöitä tutkimusta avustaviin tehtäviin (esim. tutkimussihteeri, tekninen avustaja). Avustavissa tehtävissä toimiminen on antoisaa työtä ja mielekäs tapa päästä projektiin mukaan. Mukaan pääsy ei ole itsestään selvää koska hakijoita voi olla useita.

3 Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja terveystieteissä suositaan suoraan tohtorin tutkinnon tekemistä ja lisensiaatin tutkinnon tekeminen on mahdollinen vain erityistilanteissa. Lisäksi suositellaan artikkeleista koostuvia väitöskirjoja eikä monografioita. Artikkeliväitöskirja sisältää vähintään neljä tieteellisesti korkeatasoisissa aikakauslehdissä julkaistavaa artikkelia sekä yhteenveto-osan. Väitöskirjan tekeminen edellyttää vaativaa, itsenäistä ja täysipäiväistä työtä noin neljän vuoden ajan, vaikka toimisitkin päätoimisena työntekijänä tutkijaryhmässä. Työhön on sitouduttava alusta asti, jotta väitöskirja myös aikanaan valmistuu. Tämän vuoksi sinun olisi hyvä keskustella professorisi kanssa huolellisesti aikataulustasi ja siitä, mihin olet valmis sitoutumaan. Tee alustava aikataulu tutkimuksen ja opintojen etenemisestä. Väitöskirjan tekemisessä on erityisen tärkeätä miettiä, miten rahoitus järjestyy. Yliopistojen tiedekunnissa on tohtorikoulutettavien työsuhteita väitöskirjatyön tekijöille. Työhön sisältyy myös jonkin verran opetusta. Suurin osa väitöskirjoista tehdään erilaisissa projekteissa, joihin liittyvät kulut, kuten tohtorikoulutettavan palkka, voi järjestyä projektin rahoituksesta. Usein opiskelijan on huolehdittava itsekin oman työnsä rahoituksesta hakemalla apurahoja omalla tutkimussuunnitelmallaan osana koko projektin hakemusta tai itsenäisesti. Mahdollisia rahoituslähteitä on myös syytä selvittää etukäteen. Sinun on hyvä miettiä itse mahdollisia ohjaajia väitöskirjatyöllesi ja esittää ehdotuksesi oppiaineesi professorille. Suositusten mukaan ohjaajia on 1-3, joista vähintään yksi on tiedekunnan professori tai dosentti. Lisäksi jokaisen työn etenemistä tukemaan perustetaan seurantaryhmä, jossa on ohjaajien lisäksi vähintään yksi professori tai dosentti tutkimusryhmän ulkopuolelta. 5. Jatko-opintojen suunnittelu Keskusteltuasi professorisi kanssa ja sovittuasi yleiset väitöskirjasi tekemiseen liittyvät asiat, löydät yleistä tietoa jatkokoulutukseen liittyen Jyväskylän yliopiston Tutkijakoulu-sivustolta ( ja sivustolle linkitetystä Tohtorikoulutusoppaasta. Sivuston löydät myös yliopiston pääsivun kautta, kohdasta Tutkimus, josta edelleen Palvelut tutkijalle ja Tutkijakoulu - tohtorikoulutus. Tärkeää tiedekuntakohtaista tietoa jatko-opinnoista löytyy liikuntatieteellisen tiedekunnan pääsivun kautta, kohdista Tutkimus tai Opiskelu, ja Tohtorikoulu ( Näiltä sivuilta löytyy hyviä ohjeita jatkoopintojen suunnittelun tueksi (ks. Tärkein osa suunnitelmaa on väitöskirjatyön tutkimussuunnitelma, joka laaditaan ohjaajien opastuksella. Väitöstutkimuksella on suuri merkitys, koska sen tarkoitus on tuottaa uutta tietoa ja omalta osaltaan viedä tiedettä eteenpäin. Huolellinen ja perusteellinen suunnittelu on työn lähtökohta ja edellytys. Tutkimussuunnitelman avulla haetaan myös rahoitusta ja koska hakijoita on paljon, voivat rahoittajat tukea vain parhaita suunnitelmia. Tutkimussuunnitelmassa esitetään tutkimuksen nimi, tieteelliset perusteet, tavoitteet ja tutkimusongelmat, tutkimusmenetelmät ja -aineistot, eettiset kysymykset, tutkimusryhmä ja väitöstyöntekijän vastuualueet, työn tämänhetkinen vaihe, rahoitussuunnitelma, aikataulu ja julkaisusuunnitelma, sekä väitöskirjatyön riskit ja niiden hallinta. Tutkimussuunnitelmassa on kansilehden jälkeen enintään 5 sivua tekstiä sekä lähdeluettelo.

4 Jatko-opiskelijalta edellytetään myös muita opintoja väitöskirjatyön lisäksi. Opintoja suoritetaan tiedekunnan ohjeistuksen mukaan vähintään 45 op ja enintään 60 op (ks. Suosituksen mukaan opintoihin sisällytetään tieteenalakohtaista osaamista, mm. oman oppiaineen syventäviä opintoja, jatkokoulutusseminaari, esityksiä tieteellisissä kongresseissa ja tieteenteoriaa, sekä tutkimusosaamiseen liittyviä opintoja kuten tutkimusmenetelmäopintoja ja etiikkaa. Lisäksi jatko-opintosuunnitelmaan voi liittää viestintäosaamista ja muita väitöskirjatyöskentelyä tukevia opintoja. Opintoihin voi kuulua ulkomailla suoritettavia opintoja, tutkijakursseja ym. Myös työllä ansaittuja pisteitä voi sisällyttää opintoihin, mutta työn tulee olla muuta vaativaa työtä kuin itse väitöskirjan tekeminen (esim. opetus, tiedekunnan kehittämiseen osallistuminen jne.). Työllä ansaittavia opintopisteitä (enintään 20 op) ei voi saada takautuvasti, vaan niitä voivat tuottaa ainoastaan jatko-opintosuunnitelmaan kirjatut, suunnitelman hyväksymisen jälkeiset tehtävät. Jatkoopintojen koostamisesta tulee neuvotella ohjaajien ja oppiaineen professorin kanssa. Tee itse ehdotuksia opintojesi sisällöistä. Tohtorikoulutuksen tavoitteena on kouluttaa tutkimuksen ammattilaisia, eri alojen asiantuntijoita ja monipuolisia osaajia yhteiskunnan tarpeisiin (ks Hakeminen jatko-opiskelijaksi Liikuntatieteellisen tiedekunnan Tohtorikoulu-sivustolta löytyy tietoa hakeutumisesta tohtoriohjelmiin ( Terveystieteiden tohtoriohjelman kuvaus ja hakutiedot ovat saatavilla Opintopolku.fi-järjestelmässä ( josta löydät hakulomakkeen silloin kun haku on meneillään. Lomakkeen liitteeksi tulevat tutkimussuunnitelma ja jatkoopintosuunnitelma. Lisäksi hakemukseen liitetään allekirjoituslomake, johon tarvitaan hakijan itsensä lisäksi oppiaineen pääedustajan, ohjaajien ja väitöskirjatyön seurantaryhmään kuuluvan ulkopuolisen jäsenen allekirjoitukset. Hakuaika on kahdesti vuodessa, maaliskuussa ja elokuussa. Saatuaan opiskeluoikeuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua vuosittain yliopistoon joko läsnäolevaksi tai poissaolevaksi OILI-ilmoittautumispalvelussa. 7. Jatkokoulutusseminaarit Tohtorikoulutettavat osallistuvat säännöllisesti oppiaineensa jatkokoulutusseminaareihin. Jatkokoulutusseminaari kokoontuu muutamia kertoja lukukaudessa (20 tuntia / lukuvuosi). On myös mahdollista järjestää joidenkin oppiaineiden yhteisiä seminaareja, jos esim. käsiteltävät asiat ovat samantapaisia. Jatkokoulutusseminaarien tarkoituksena on seurata, tukea ja ohjata opiskelijoiden tutkimuksen etenemistä. Seminaareissa voidaan käsitellä työn alla olevia artikkelikäsikirjoituksia, yleisiä tieteelliseen julkaisutoimintaan liittyviä asioita, erilaisia tilastollisia menetelmiä, väitöskirjan yhteenveto-osaa jne. Se millaisiksi jatkokoulutusseminaarit muodostuvat riippuu myös opiskelijoiden tarpeista ja toiveista. Parhaimmin onnistuvat seminaarit, joissa opiskelijat osallistuvat aktiivisesti tieteelliseen keskusteluun. Seminaarit ovat usein myös hyvä tilaisuus tavata muita samassa tilanteessa olevia ja kahvipöytäkeskusteluilla voi olla tärkeä merkitys väitöskirjatyön puurtajalle. 8. Väitöskirjatyön rahoitus Väitöskirjatyön rahoituksesta löytyy tietoa yliopiston tohtorikoulutusoppaasta ( Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa on nelivuotisia tohtorikoulutettavan paikkoja, ja avoimina olevista paikoista tiedotetaan yliopiston sivuilla. Isot tutkimusprojektit voivat saada hankerahoitusta esim. Suomen Akatemialta, EU:sta tai Opetus ja kulttuuriministeriöstä, ja rahoitusta käytetään myös tutkimushenkilökunnan palkkaami-

5 seen. Tällöin hankkeessa työskentelevä tohtorikoulutettava on työsuhteessa yliopistoon. Tohtoriopiskelijat voivat myös itse hakea säätiöiden henkilökohtaisia apurahoja erilaisten kustannusten kattamiseksi (esim. toimeentulo tutkimustyön aikana, kongressimatkat, julkaisukulut). Jokaisella apurahoja myöntävällä taholla on omat ohjeet apurahahakemusten laadinnasta sekä hakuajat. Tietoja haettavana olevista apurahoista ja erilaisia apurahalinkkejä löytyy mm. valtakunnallisesta Aurora-rahoitustietokannasta ( sekä säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan verkkosivuilta ( sekä myös henkilökuntasivujen Tutkimusrahoitus-sivuilta ( edellyttää kirjautumista). Henkilökohtaiset apurahat ovat tavallisimmin verovapaita, mutta apurahatutkija joutuu itse huolehtimaan sosiaaliturvastaan. Mela (maatalousyrittäjien eläkelaitos) hoitaa apurahansaajien lakisääteisen eläke- ja tapaturmavakuuttamisen ( MYEL-vakuutuksen piiriin kuuluu apurahansaaja, jolle on myönnetty apuraha, jonka turvin hän työskentelee yhtäjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan, ja joka on määrältään vähintään Yleensä lakisääteinen eläkevakuutus tulee sisällyttää apurahahakemukseen. Vakuutuksen osuus on tavallisesti % työskentelyyn tarkoitetun apurahan määrästä. Lisäksi yliopisto voi periä tiedekunnassa työskentelevien tutkijoiden apurahoista yleiskuluja rahoittajan myöntämän summan verran. 9. Väitöstilaisuuteen valmistautuminen ja tohtorintutkinnon hakeminen Väitöstilaisuuteen valmistautuminen alkaa häämöttää, kun olet saanut väitöskirjaan vaadittavat artikkelit valmisteltua ja julkaistuksi, tai hyväksyttyä lehdessä julkaistavaksi, sekä laadittua väitöskirjan yhteenveto-osan. Aivan kaikkien artikkelien ei vielä tarvitse olla julkaistavaksi hyväksyttyjä, ja neljästä artikkelista yksi voi olla vasta lähetetty lehteen. Ohjaajien hyväksyttyä työn se lähetetään esitarkastukseen kahdelle alan korkealle asiantuntijalle, joiden kommenttien perusteella yhteenvetoosaa yleensä vielä korjataan. Tohtorikoulutusoppaasta löytyy yliopiston kirjaston ohjeet väitöskirjan julkaisemisesta, esimerkiksi tarkat kirjoitusohjeet ja väitöskirjamallipohja ( Opiskelijoille suunnatulta sivustolta löytyy myös hyvä yhteenveto väitöstilaisuuteen valmistautumiseen liittyvistä asioista ( Näihin sivuihin olisi kaikkien väitöstilaisuuksiin osallistuvien hyvä tutustua, sillä väitöstilaisuudet ovat arvokkaita akateemisia tilaisuuksia, joissa tulee käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla. Väitöstilaisuuden ja ikimuistoisen juhlan (karonkka) jälkeen on aika hakea tohtorin tutkintoa, jos kaikki jatko-opinnot on suoritettu. Tutkinnon hakemiseen liittyvistä asioista saat tietoa oppiaineesi professorilta sekä tiedekunnan tohtorikoulutussivuilta, josta löytyy esimerkiksi tutkinnonhakulomake tohtorin tutkintoa varten (