Une$omuudesta ja une$omuuden hoidosta Timo Partonen psykiatrian dosen6, Helsingin yliopisto tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sidonnaisuuteni viimeisen 2 vuoden ajalta Sidonnaisuus Yritys Saanut apurahan - Omistanut osakkeita - Ollut luennoitsijana Helen, Labquality, MSD Finland, Speakersforum Finland Osallistunut kongressiin maksecuna - Osallistunut hallintoelimen toimintaan - Ollut työsuhteessa - VastanoCanut tekijänpalkkion Kustannus Oy Duodecim, Oxford University Press, Terve Media
Une$omuus Suomessa: Onko Teitä vaivannut une$omuus viimeksi kuluneen kuukauden aikana? Finriski 2012 (Hedonkeruu 23.1.-2.4. 2012).
Univelka Suomessa Nuku$eko mielestänne tarpeeksi? Finriski 2012.
Sosiaalinen jet-lag Suomessa Työpäivinä/arkisin vuoteeseen kello? Vapaapäivinä/viikonloppuisin vuoteeseen kello? Finriski 2012.
Sosiaalinen jet-lag Suomessa Työpäivinä/arkisin vuoteesta kello? Vapaapäivinä/viikonloppuisin vuoteeseen kello?
Unilääkkeiden kulutus Suomessa Yleisimpien unilääkkeiden kulutus vuosina 1990 2014. Suomen lääkehlasto 2014.
Unilääkkeiden kulutus Suomessa Avohoidossa vuonna 2014.
Unen määrän merkitys painonhallinnalle Lyhyempi (liian lyhyt tai lyhentynyt) yöuni liho$aa? Lapsilla (0 12-v.) 5 tutkimusta (n=9 007) seuranta-aikana (3 9,5 v) uni painoindeksi shorter sleep durawon consistently predicts subsequent weight gain. Liikunta Ruoka? Uni Sleep Med Rev 2012; 16: 231-41.
Jos 5 yönä nukutaan 5 tunha, niin? paino 5 yötä peräkkäin: 9 tunwa v. 5 tunwa Tavallinen uniaika oli 7 9,25 tunwa. 5 days of insufficient sleep delayed melatonin onset, and increased total daily energy expenditure (in a whole-room calorimeter) by 9%. Energy intake was in excess (smaller breakfasts but post-dinner snacks with 42% more calories), so that when food is easily accessible the intake surpasses that needed, and it led to weight gain of 0.82 ± 0.47 kg despite changes in ghrelin, lepwn and pepwde YY. Proc Natl Acad Sci U S A 2013; 110: 5695-700.
Jos 5 yönä on Hlaisuus nukkua 9 tunha, niin nälkä paino Back to adequate (recovery) sleep (9 hours per night) advanced melatonin onset, decreased energy expenditure and decreased intakes of fat and carbohydrates, and led to weight loss of 0.03 ± 0.50 kg. Jos nukutaan liian vähän, niin nälkä energiansaanh 15 19 tunha heräämisestä. Proc Natl Acad Sci U S A 2013; 110: 5695-700.
Sisäinen kello Unen ajoitus > unen pituus (kun ei suurta univelkaa)? Owls Larks Jos yhtä pitkä yöuni mu$a myöhäinen nukkumaanmenoaika + myöhäinen heräämisaika, niin suurempi vaara: ylipaino, lihavuus, niukka liikunta, pitkä ruutuaika, epäterveellinen ruokavalio. Sleep 2011; 34: 1299-307. Int J Obes (Lond) 2013; 37: 546-51 (n = 2 200, Australia, 9 16-vuoHaat oppilaat).
Sisäinen kello Iltavirkkuus ensin si$en haitat. Owls Larks Iltavirkkuus ennakoi huonompaa opintomenestystä, runsaampaa päihteiden käy$öä, suurempaa sosiaalista aikaeroa. Päihteiden käy$ö ennakoi suurempaa sosiaalista aikaeroa mu$ei kronotyyppiä. Chronobiol Int 2015; 32: 1233-45 (n = 942, eteläinen Ontario, 17 25-vuoHaat oppilaat, vuosiseuranta 3 vuo$a).
Sisäinen kello Terveysriskit kasaantuvat illanvirkuille. Kuolleisuus. Owls Larks Une$omuus, painajaiset, depressio, kaamosoireet, verenpainetauh, aikuisiän diabetes, keuhkoastma, selkäsairaudet, selkäkipu, pitkä kuukauhsvuoto jne. Univaje, epäterveellinen ruokavalio, tunnesyöminen, tupakoinh, runsas alkoholin käy$ö, niukka liikunta, pitkä ruutuaika jne. Finriskit 2007 ja 2012, 25 74-vuoHaat suomalaiset. EnHsten huippu-urheilijoiden kohor6.
ICD-10?
Unihäiriöt Kronobiologiset unihäiriöt. G47.2 Elimellinen uni-valverytmin häiriö myöhästyvän univaiheen oireyhtymä (viivästynyt unijakso) G47.21 aikaistuneen univaiheen oireyhtymä (aikaistunut unijakso) G47.22 epäsäännöllinen uni-valverytmi G47.23 vapaasw juokseva uni-valverytmi G47.24 aikaerorasitus G47.25 vuorotyörasitus G47.26 kaamosunecomuus G47.29 POIS LUKIEN F51.2 Ei-elimellinen uni-valverytmin häiriö psyykkisperäinen vuorokausirytmin kääntyminen yö-päivärytmin kääntyminen unirytmin kääntyminen
F51.0 Ei-elimellinen une$omuus? A. Vähintään 1 kuukauden ajan ollut nukahtamisvaikeus tai unen katkonaisuus tai virkistämätön uni vähintään 3 kertaa viikossa. B. UneComuus aiheucaa huomacavaa ja kliinisesh merki$ävää kärsimystä tai haicaa päivicäisissä toiminnoissa (sosiaalisilla, ammawllisilla tai muilla tärkeillä toiminnan alueilla). Mielenterveyden häiriöön lii$yvä une$omuus (koodi F51.05) tarkoicaa unecomuuden olevan kliinisessä kuvassa hallitseva oire ja edellycävän hoitoa. Sen lisäksi kyseessä olevaa mielenterveyden häiriötä, johon unecomuus oireena liicyy, on Wetenkin hoidecava asianmukaisesw. Vaikka alkoholin, lääkkeiden, huumeiden tai muiden psykoakhivisten aineiden käytön aiheu$ama une$omuus luetaan mielenterveyden häiriöksi, se merkitään eielimellisestä unecomuudesta erilleen (koodit F10.8 jne. F19.8). F51.8 jos F51.0 muutoin paitsi kriteerin A osalta.
Melatoniini? Melatoniini on yöhormoni. C 13 H 16 N 2 O 2 J Am Chem Soc 1958;80:2587. Melatoniini = N-[2-(5-metoksi-1H-indoli-3-yyli)etyyli]asetamidi = N-acetyl, 5-methoxytryptamine Tuotanto tapahtuu käpyrauhasen soluissa: öisin runsasta, päivisin sammunut. Melatoniini laskee illan aikana ruumiinlämpöä, mikä lisää valmiuksia nukahtaa.
Sisäinen kello avaa yöunelle aikaikkunan CRY1 CRY2
Melatoniini avaa porhn yöuneen mu$a vain jos on pimeää! Chronobiol Int 2016; 33: 1376-90. www.terveyspor6.fi/xmedia/hoi/hoi50067a.pdf
Nat Neurosci 2010; 13: 239-45.
Hum Neurobiol 1982; 1: 195-204. J Theor Biol 1982; 98: 369-92.
Sisäistä kelloa voi itse joko edistää tai jätä$ää Lancet 1997; 350: 1611-6.
Melatoniini nuorentaa hidastaa ikääntymistä estää syöpää poistaa ryppyjä jne.
Melatoniini? Annos: 0,1 10 mg/vrk. Terveillä aikuisilla SOL 3,9 (2,6-5,3) min SE 2,3 (0,7-3,9) % Primaarissa une$omuudessa SOL 7,2 (2,4-12,0) min Pitkäkestoisessa une$omuudessa SOL 8,3 (2,0-14,5) min
Melatoniini? Annos: 0,1 10 mg/vrk. Viivästyneessä unijaksossa SOT 42,0 (21,6-62,4) min Aikaerorasituksessa VAS 19,5 (10,9-28,1) piste$ä Sekundaarissa une$omuudessa SE 1,9 (0,5-3,3) %
Melatoniini? Melatoniini ei ole perinteinen unilääke. Melatoniinia voi käy$ää lääkkeenä primaarissa une$omuudessa viivästyneessä unijaksossa aikaerorasituksessa.
Melatoniini? Melatoniini ei ole perinteinen ravintolisä. Melatoniinia voi käy$ää ravintolisänä nukahtamisajan lyhentämiseksi. the Panel assumes that the claimed effects refer to the reducwon of sleep onset latency (Wme taken to fall asleep) might be a beneficial physiological effect in order to obtain the claimed effect, 1 mg of melatonin should be consumed close to bedwme. The target populawon is the general populawon. [EFSA Journal 2011; 9(6): 2241] h$p://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2241
Melatoniini? Melatoniini ei ole perinteinen ravintolisä. Melatoniinia voi käy$ää ravintolisänä aikaeron yksilöllisten vaikutusten lievi$ämiseksi. the Panel assumes that sleep-wake cycle regulawon encompasses subjecwve feelings of jet lag might be a beneficial physiological effect in order to bear the claim, the melatonin dose should be between 0.5 and 5 mg and should be taken close to bedwme on the first day (and any subsequent day) of travel and on the following few days aser arrival at the deswnawon. The target populawon is the general populawon. [EFSA Journal 2010; 8(2): 1467] h$p://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/1467
Lisää unta: kiireen lyhyt historia. Duodecim, 2014.
Kirjallisuu$a ParHnen M, Huutoniemi A, Kajaste S, Lagerstedt R, Markkula J, Mäkinen E, Paakkari I, Partonen T, Polo P, Saarenpää-Heikkilä O, Seppälä M, Kukkonen-Harjula K, Tuunainen A. Une$omuus. Käypä hoito -suositus. PäivitysHivistelmä. Duodecim 2016; 132: 277-8. www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50067 Partonen T. Lisää unta: kiireen lyhyt historia. Helsinki: Duodecim, 2014. Partonen T. Une$omuuden diagnoshikka. Suom Lääkäril 2014; 69: 395-9. Partonen T. Vaikean une$omuuden hoito. Suom Lääkäril 2015; 70: 469-72.