2013 Leikki-ikäisen ruokavalio www.nurmijarvi.fi 1
Julkaisija: Terveyspalvelut, Äitiys- ja lastenneuvola Nurmijärven kunta 11/2013
Lapsi opettelee syömään Leikki-ikäinen lapsi syö pääosin samaa ruokaa kuin muu perhe. Ruokatottumukset ja mieltymykset mukautuvat läpi elämän, mutta perusta luodaan jo lapsena. Lapsi tutustuu ruokiin Syömistä opetteleva lapsi tutustuu ruokiin samoin kuin muihinkin asioihin: hän haistaa, maistaa ja tunnustelee eli käyttää kaikki aistejaan ruokaan tutustumisessa. Sotkeminen, leikkiminen ja kokeilu ovat olennainen osa syömisen opettelua. Lapsella riittää ihmettelemistä ruuassa. Hän ei tarvitse ylimääräisiä leluja ruokapöydässä. Lähiympäristö muokkaa ruokatottumuksia Lähiympäristö vaikuttaa siihen, mitä ruokaa on saatavilla, mitä lapselle tarjotaan ja mitä pidetään haluttuna ja sopivana. Vanhemmat valitsevat ruuan laadun. Kun vanhempien ruokatottumukset muuttuvat, muuttuvat myös lasten ruokailutottumukset. Lapsi ei luonnostaan valitse terveellistä ruokaa, vaan hänelle tuttuja ruokia. Varautuneisuus uutta ruokaa tai makua kohtaan on lapsille tyypillistä. Jatkuva tuttuus ja vaihtoehtojen vähyys voivat kuitenkin johtaa kyllästymiseen. Lasta voidaan auttaa tarjoamalla uuttaa ruokaa ns. tutustumisruokana pieniä annoksia useita kertoja saman viikon aikana. Uuteen makuun tutustuminen on prosessi, joka vie oman aikansa. Saatetaan tarvita 10-15 maistamiskertaa ennen kuin lapsi alkaa pitää uudesta ruuasta. Lapsen makumaailmaa voi avartaa valmistamalla erilaisia ruokia vaihtelevasti. Aluksi uuttaa ruokaa voidaan vaan katsella, haistella ja tunnustella. Lapsi hyväksyy uuden ruuan helpommin, jos se tarjotaan tutun ruuan kanssa ja jos hän näkee aikuisten syövän samaa ruokaa. Maistamista kannustetaan ja kehutaan. Ruokailutilanne Ruokailu on perheen yhdessäoloa. Se on luonnollinen ja myönteinen osa perheen arkea. Ruokailutilanteesta tehdään kiireetön ja häiriötön, lapsi tarvitsee ruokarauhan. Leikki-ikäinen tarvitsee selvät ohjeet ruokailussa toivotusta ja sopimattomasta käyttäytymisestä ja tarvittaessa vielä apua ruokailussa. 3
Ruokailun kehittyminen leikki-iässä 1-2 vuoden iässä Lapsi on siirtynyt perheen ruokiin ja syö niitä perheen säännöllisinä ateria-aikoina. Ruokaa karkeutetaan ja liha pilkotaan suupaloiksi. Ruokailuun liittyy rituaaleja, joiden noudattaminen on lapselle tärkeää. Lapsi opettelee omatoimista syömistä ja häntä kannustetaan siihen. Lapsi käyttää syömiseen sormia ja lusikkaa ja harjoittelee mukista juomista ruokalappu on tarpeen! Ruokailuun keskittymistä opetellaan, vielä ei jakseta istua pöydässä, kun ollaan tultu kylläisiksi. Kun puhe kehittyy, lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään tavallisimpia ruokalajeja ja ruokailuvälineitä. Ateriasta opetellaan kiittämään. 3-4 vuoden iässä Lapsi nauttii yhdessä syömisestä. Lapsi syö omatoimisesti lusikalla ja haarukalla, veitsen käyttöä harjoitellaan. Lapsi paloittelee ruuan itse (lihaa lukuun ottamatta) ja voitelee oman leivän. Omatoimista ruuan annostelua opetellaan. Lapsi jaksaa jo istua rauhallisesti paikallaan ja keskittyä syömiseen. Ruokapöydässä vitkastelu ja syömisen unohtelu on kuitenkin yleistä, joten on järkevää asettaa aterioille aikaraja käytännön syistä. Opetellaan ruuan kunnioittamista ja siistiä syömistä. Lapsi havainnoi muiden syömistä ja ottaa siitä mallia. Lapsi ottaa osaa ruokapuuhiin kuten kaupassa käyntiin, kattamiseen ja ruuanvalmistukseen. 5-6 vuoden iässä 4 Lapsi ymmärtää ja noudattaa ruokailuun liittyviä sääntöjä ja tapoja. Lapsi annostelee oman ruoka-annoksen, mutta sopivan annoksen arviointi on edelleen vaikeaa. Syöminen sujuu siististi. Lapsi osaa käyttää veistä ja haarukkaa. Perunan ja hedelmien kuoriminen sekä purkkien ja rasioiden avaaminen sujuu. Kodin ulkopuolinen ruokailu lisääntyy. Kavereiden esimerkki on voimakas.
Perheen ateriat Ruokamäärän säätely ja säännöllinen ateriarytmi Lapsen ruokahalu vaihtelee päivittäin ja kausittain. Energiantarpeeseen ja ruokahaluun vaikuttavat mm. kasvunopeus, ulkoilu, päivärytmin vaihdokset, unen määrä ja terveydentila. Lapsella on luontainen kyky säädellä omaa syömistään. Lapsen syömistä säätelevät nälän ja kylläisyyden tunteet. Lapset eivät syö yhtä paljon joka aterialla. Terve lapsi ei kärsi, vaikka hän välillä syökin vähemmän. Lapsen tasainen iänmukainen kasvu osoittaa riittävän energiansaannin. Lapsen sisäiseen ruokahalun säätelyyn pitäisi uskaltaa luottaa, eikä turhaan tuputtaa ruokaa. Säännölliset ruoka-ajat ovat ruokailun perusta. Epäsäännöllinen ruokailurytmi häiritsee helposti lapsen herkkää ruokahalun säätelyä ja altistaa syömisen pulmille. Lapsen kiukuttelu ja ärtyisyys voi johtua nälästä. Lapsi pystyy syömään kerralla vain pieniä annoksia ja on aikuista herkempi pitkien ruokailuvälien ja nälän aiheuttamalla väsymykselle. Pienet ruokamäärät voivat johtua epäsäännöllisestä ruokailurytmistä. Etenkin runsasenergiset ja tiheästi nautitut välipalat aiheuttavat sen, että lapsella ei ole nälkä pääaterioilla. Aterioiden välillä ei tulisikaan tarjota ylimääräistä syömistä tai muuta juomaa kuin vettä. Useimmissa perheissä toimiva ateriarytmi on aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. 5
Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee Ruokaympyrä havainnollistaa monipuolista ja tasapainoista ruokavalintaa. Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta Monipuolinen kokonaisuus muodostuu, kun ruokavalio sisältää runsaasti täysjyväviljavalmisteita, kasviksia, hedelmiä ja marjoja, kohtuullisesti rasvatonta maitoa, maitovalmisteita, lihaa ja lihavalmisteita sekä kalaa ja pehmeää kasvirasvaa näkyvänä rasvana leivän päällä, ruuanvalmistuksessa ja salaatinkastikkeissa. Lautasmalli avuksi Lautasmalli auttaa kokoamaan monipuolisen ja täysipainoisen aterian. Välipalojen laatu on yhtä olennainen kuin pääaterioiden koostumus. Lapsen hyvän pääaterian voi koota näin: Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1. Kasviksia (raasteena, salaattina, paloina, keitettynä), pieni annos öljypohjaista salaatinkastiketta 2. Perunaa, riisiä tai pastaa 3. Liha- tai kalaruoka (vaihtoehtoisesti keittoa, laatikko- tai pataruokaa tai puuroa) 4. Ruokajuomana rasvaton maito tai piimä 5. Leipää rasiamargariinilla voideltuna 6. Marjoja ja hedelmää jälkiruokana ja/tai välipalana 6
Leipä ja puurot Leikki-iässä hyvä tavoite on vähintään neljä viipaletta leipää päivässä. Leipää tarjotaan joka aterialla. Osan leivästä voi korvata puurolla. Yksi desilitra puuroa vastaa yhtä leipäviipaletta. Hedelmä- ja marjapuurot tuovat vaihtelua puuroihin. Tummassa ja täysjyväleivässä on enemmän kuitua ja ravintoaineita kuin vaaleassa leivässä. Leiväksi valitaan mielellään ruisleipää, grahamleipää, tummaa sekaleipää, näkkileipää ja tummia sämpylöitä. Parhaita kahvileipiä arkikäyttöön ovat esimerkiksi pikkupullat, pullapohjaiset marjapiirakat ja kääretortut. Keksit, pikkuleivät, viinerit, munkit ja murokakut säästetään juhlahetkiin. Neljännes lautasesta perunaa, riisiä tai makaronia Pääaterialla voi olla joko perunaa, riisiä tai makaronia. Riisistä ja makaronista suositaan tummia ja täysjyväviljaisia tuotteita. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja viidesti päivässä Kasviksia, hedelmiä ja marjoja on hyvä sisällyttää jossain muodossa joka aterialle tai välipalalle. Hyvä tavoite on viisi kasvis-, hedelmä- tai marja-annosta päivässä. Aikuisten myönteinen asenne ja esimerkki kannustavat lapsia syömään kasviksia päivittäin. Aterioilla on hyvä olla jotain tuoretta kasvista, esimerkiksi salaattia, raastetta tai kasvispaloja. Kasviksia voidaan tarjota myös lämpiminä lisukkeina. Pakastevihannekset ovat myös helppo, nopea ja ravintosisällöltään hyvä vaihtoehto ruuanlaittoon. Lapset pitävät hedelmistä ja marjoista sellaisenaan. Niistä voi myös valmistaa kiisseliä tai jälkiruokia yhdessä maitovalmisteiden kanssa. Lihaa, kalaa ja munaa täydentämään ateriaa Jauhelihalaaduista kannattaa valita vähärasvaista naudanjauhelihaa tai kalkkunan tai broilerin jauhelihaa. Kalaa ja broileria suositellaan niiden rasvan hyvän laadun takia. Lihaleikkeleistä valitaan vähärasvaisia vaihtoehtoja: esimerkiksi keittokinkkua, kinkkuleikkelettä, kalkkuna- tai broilerileikkelettä tai kevytmakkaraa. Makkararuokia on syytä rajoittaa 1-2 ateriaan viikossa. Makkarat sisältävät paljon kovaa rasvaa, suolaa ja nitriittiä. Eri kalalajeja käytetään vaihtelevasti ainakin kahdella aterialla viikossa. Sian, naudan tai broilerinmaksaa voi käyttää 1-2 kertaa kuukaudessa ja maksamakkaraa sen lisäksi silloin tällöin pieniä määriä. 7
Maito ja maitovalmisteet ruuaksi ja välipalalle Päivittäiseksi maidon ja maitovalmisteiden määräksi suositellaan lapsille 5-6 dl. Tämän lisäksi suositellaan juustoa 20 g (2-3 viipaletta). Yksi viipale juustoa (10 g) vastaa 1 dl maitoa. Päivittäin käytetään rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita. Koko perheelle sopii juomaksi rasvaton maito tai piimä. Jos alle kaksivuotias lapsi käyttää ainoastaan rasvattomia maitovalmisteita, hänen ruokavalioonsa lisätään päivittäin 2-3 teelusikallista ylimääräistä rasvaa energian saannin varmistamiseksi. Rasva voidaan lisätä joko kasviöljynä tai rasiamargariinina (rasvaa 60-80 %) ruoan joukkoon tai leivän päälle. Rasvaa kohtuullisesti ja pehmeitä rasvoja suosien Leikki-iässä lapselle riittää 20-30 g (4-6 tl) näkyvää rasvaa päivässä. Jos lapsi käyttää kevytrasvaa leivällä, määrä saa olla suurempi. Rasvan määrän lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota rasvan laatuun. Terveyttä edistävä ruokavalio sisältää enimmäkseen pehmeitä rasvoja ja mahdollisimman vähän kovia rasvoja. Kasviöljyt ja niistä tehdyt rasiamargariinit turvaavat pehmeän rasvan, välttämättömien rasvahappojen ja E-vitamiinin saannin. Siksi näkyvää kasvimargariinia- ja öljyä ei kannata jättää pois leivältä tai ruuanlaitosta. Öljypohjaisten salaatinkastikkeiden kohtuullinen käyttö on suositeltavaa. Juomat Paras janojuoma on vesi. Koko perheelle sopiva ateriajuoma on rasvaton maito. Runsas sokeripitoisten ja keinotekoisesti makeutettujen juomien käyttö korvaa ravintosisällöltään monipuolisempia ruokia ja juomia ja huonontaa siten ruokavalion laatua. Sokeroitujen mehujen, täysmehujen ja virvoitusjuomien käyttö on syytä ajoittaa aterioiden yhteyteen, jolloin ne aiheuttavat vähemmän haittaa hampaille. 8
Ei makeaa mahan täydeltä Runsas makeis- ja keksiannos vie nälän ja vähentää muun, täysipainoisemman ruuan osuutta ruokavaliossa. Makean syönti on hyvä sijoittaa aterioiden tai välipalojen yhteyteen. Ateriaa tai välipalaa ei korvata kokonaan makealla. Lapsen kanssa on syytä tehdä sopimus kerralla syötävän makean määrästä ja siitä, kuinka usein makeaa syödään. Ksylitolilla makeutetut makeiset, pastillit ja purukumi ovat hampaille terveellisiä vaihtoehtoja. Ksylitoli ehkäisee kariesta aiheuttavien bakteereiden kasvua. Paras vaikutus saadaan, kun täysksylitolituotteita syödään muutaman minuutin ajan heti aterian jälkeen ja makeisten syönnin päätteeksi. Mausteilla makua niukasti suolaa Lapsen makuaisti on herkempi kuin aikuisella. Koko perheen on tärkeää totutella vähäsuolaiseen ruokaan. Suolan määrää ruuassa vähennetään ja/tai valitaan mineraalisuola. Ruokiin saa makua juureksilla, sipuleilla, tomaatilla ja muilla kasviksilla, yrteillä, sitrusmehuilla, mauste-etikoilla, pippureilla, paprikalla ja muilla mausteilla. Happamat ja kirpeät mausteet vähentävät suolan tarvetta. D-vitamiinia valmisteena Leikki-ikäiselle annostellaan d-vitamiinivalmistetta erillisen ohjeen mukaan. 9
Ateriaesimerkki leikki-ikäiselle Aamupala: Puuroa tai täysjyväleipää Rasiamargariinia Hedelmää tai marjaa tai tuoremehua Rasvatonta maitoa Lounas: Lihaa, kalaa, broileria tai munaa Perunaa, tummaa riisiä tai makaronia Tuoreraastetta tai salaattia ja/tai keitettyjä kasviksia Täysjyväleipää ja rasiamargariinia Rasvatonta maitoa Välipala: Täysjyväleipää ja rasiamargariinia ja juustoa Hedelmää tai marjoja Rasvatonta maitoa, laimeaa mehua tai vettä Päivällinen: Keitto-, pata- tai laatikkoruokaa Kasviksia tai jälkiruuaksi marjoja tai hedelmää Täysjyväleipää ja rasiamargariinia Rasvatonta maitoa Iltapala: Puuroa tai täysjyväleipää Rasiamargariinia Hedelmää tai marjoja tai kasviksia Rasvatonta maitoa, viiliä tai jogurttia Lähdeaineistona Lapsi, perhe ja ruoka. STM:n julkaisuja 2004:11. 10
11
Moniste N 87 www.nurmijarvi.fi