HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014
TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset tekijät ovat tärkeitä muistisairauden hidastamisessa ja muistin tukemisessa
MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYN MERKITYS Elinajanodote Ikäihmisten määrän kasvu Elämän laatu Kotona asumisen tukeminen Kustannukset
YLEISIMMÄT MUISTISAIRAUDET SUOMESSA Alzheimerin tauti Muisti ja tiedonkäsittelykyky heikkenevät Kehon toimintojen kontrolli vaikeutuu Ei parantavaa hoitomuotoa Vaskulaarinen dementia Syynä toistuvat aivoinfarktit ja verenkiertohäiriöt aivoissa Muistihäiriöitä, älyllisten toimintojen hidastumista Hoitona aivoverenkiertosairauden ehkäisy ja riskitekijöiden hoito, ei spesifistä lääkehoitoa
MUISTISAIRAUKSIEN RISKITEKIJÄT Ikä Vaskulaariset riskitekijät Kohonnut kolesteroli Korkea verenpaine Ylipaino, lihavuus Tyypin 2 diabetes, heikentynyt glukoosinsieto Elintapatekijät Tupakointi Alkoholi Tyydyttynyt rasva Geneettiset tekijät
RAVITSEMUKSELLISET TEKIJÄT MUISTISAIRAUDEN RISKIN PIENENTÄMISEKSI Rasvan laatu Suola Vitamiinit B12-vitamiini Foolihappo E-vitamiini C-vitamiini D-vitamiini Kahvi ja tee Välimeren ruokavalio, Itämeren ruokavalio
RASVAN LAATU Runsas tyydyttyneiden rasvojen käyttö voi lisätä muistisairauksien riskiä Valtimoiden ahtautuminen, kolesteroli, tyypin 2 diabeteksen riski Vaikutukset aivoihin Muistikeskusten plakin määrä Hermosolujen joustavuus ja hermoärsykkeiden välittyminen heikentyvät Lisää hermokudoksen tulehdusta Veri-aivoesteen häiriöt
RASVAN LAATU Runsaasti tyydyttymättömiä rasvoja sisältävä ruokavalio voi suojata AT:lta Kalaa 2-3 kertaa viikossa Omega-3-rasvahapot Ravintolisästä saaduilla omega-3-rasvahapoilla ero ravinnosta saatuihin rasvahappoihin
RASVAN LAADUN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ MAITO 1 % 6 DL PÄIVITTÄIN Rasvaa päivässä 6 g SFA 4,2 g Rasvaa vuodessa 2,1 kg RASVATON MAITO 6 DL PÄIVITTÄIN Rasvaa päivässä 0 g Rasvaa vuodessa 0 g SFA 1,5 kg Ero vuodessa 2,1 kg Vaikutus kehon painoon -2,7 kg
JUUSTON RASVAISUUDEN MERKITYS JUUSTO 30 %, 6 SIIVUA PÄIVÄSSÄ Rasvaa päivässä 14,4 g SFA 10,2 g Rasvaa vuodessa 5 kg SFA 3,6 kg JUUSTO 17 %, 6 SIIVUA PÄIVÄSSÄ Rasvaa päivässä 8 g SFA 4,4 g Rasvaa vuodessa 2,8 kg SFA 1,6 kg Ero vuodessa 2,2 kg SFA 2 kg Vaikutus kehon painoon -2,8 kg
SUOLA Vähäinen suolan saanti suojaa Kohonneelta verenpaineelta Sydän- ja verisuonisairauksilta Mahasyövältä Vaskulaarisen dementian ehkäisy Suosituksena aikuisilla max. 5 g/vrk 2-10-vuotiailla 3-4 g/vrk Fysiologinen tarve n. 1,5 g/vrk
B12-VITAMIINI Korkea veren B12-vitamiinipitoisuus yhdistetty pienentyneeseen AT:n riskiin Mekanismi epäselvä Pitkäaikainen krooninen puute on ikääntyneillä yleistä Puutos voi johtua imeytymishäiriöstä 12 % yli 65-vuotiaista suomalaisista kärsii imeytymishäiriöihin liittyvästä puutoksesta Häiriöstä kärsivät hyötyvät ravintolisästä
B12-VITAMIINI Vitamiinin lähteinä eläinperäiset ruoka-aineet Liha Kala Kananmuna Maitotuotteet
FOOLIHAPPO B12-vitamiini aktivoi foolihapon elimistössä B12-vitamiinin puutos voi aiheuttaa foolihapon puutosta Foolihapon puutos yhdistetty korkeampaan muistisairauden riskiin Mekanismi epäselvä Puutos yleistä suomalaisilla, etenkin ikäihmisillä Foolihappoa ravintolisänä saaneilla ollut pienempi AT:n riski
E-VITAMIINI Ruoasta saadun E-vitamiinin on todettu pienentävän AT:n riskiä Riittävä saanti yhteydessä ruokavalion parempaan rasvan laatuun E-vitamiinilisän on havaittu joissakin tutkimuksissa hidastavan AT:n etenemistä Riittävästi ravinnosta E-vitamiinia saavat eivät hyödy ravintolisästä
E-VITAMIINI Rasvaliukoinen vitamiini Puute suomalaisilla harvinainen, liittyy ruokavalion heikkoon rasvan laatuun Tehtävät Antioksidantti Solukalvon rakenne Verihiutaleiden toiminta Immuunijärjestelmä
C-VITAMIINI Runsaan C- ja E-vitamiinin saannin todettu joissakin tutkimuksissa suojaavan AT:lta 30 vuoden seurannan aikana suojaavaa vaikutusta ei havaittu C- ja E-vitamiinilisät yhdessä tai erikseen käytettynä eivät ole vaikuttaneet AT:n riskiin Hedelmien ja vihannesten säännöllinen käyttö suojaa dementialta Antioksidanttivaikutus Vesiliukoinen, ruoanvalmistusmenetelmät Puutos Suomessa harvinaista, yleisempää ikääntyneillä
D-VITAMIINI Riittämätön saanti voi lisätä muistisairauden riskiä Yhteyttä muistisairauksiin tutkittu vähän D-vitamiini eri lähteiden (aurinko, ravinto, ravintolisä) rooli epäselvä Seerumin alhainen D-vitamiinipitoisuus yhteydessä huonompiin kognitiivisiin toimintoihin Lähteenä Kasvirasvat Kala Vitaminoidut maitotuotteet
KAHVI JA TEE Kahvia 3-5 kuppia päivässä saattaa suojata dementialta Säännöllinen teen juonti saattaa hidastaa kognitiivisen tason laskua Dementialta tai AT:lta suojaavia vaikutuksia ei ole todettu Mekanismit epäselviä Kofeiini Verisuoniterveys: DM2-riski Annoskoko, eri kahvi- ja teelajit, perimä, muut elintavat jne.
VÄLIMEREN JA ITÄMEREN RUOKAVALIO Välimeren ruokavalio voi edistää aivojen terveyttä Pehmeitä rasvoja, kalaa, kasviksia, hedelmiä, marjoja Ruokavalion kokonaisuuden vaikutus Itämeren ruokavalio Lisätty kotimaisia raaka-aineita Ruis, täysjyvävilja Rypsiöljy Kotimaiset marjat ja kalat Vastaavia terveysvaikutuksia kuin Välimeren ruokavaliolla
ATERIARYTMIN VAIKUTUS TEKEMIIMME VALINTOIHIN Usein ruokavalion laatu kärsii epäsäännöllisestä ateriarytmistä, pitkistä ateriaväleistä, liian kevyestä lounasruokailusta Kova nälkä Vaikutus syömisen hallintaan Kylläisyyden tunteen heikkeneminen illalla Paino-ongelmia - Vaskulaarisen dementian ehkäisy Syödyn aterian koko vaikuttaa seuraavan aterian ajankohtaan ja kokoon Oman kehon kuuntelu!
YHTEENVETONA Ruokavalio on kokonaisuus Säännöllisesti käytetyt elintarvikkeet vs. harvemmin ruokavaliossa esiintyvät sattumat Arjen ja juhlan erottaminen Suomalaisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio tukee muistisairauksien(kin) ehkäisyä
KIITOS!