Tämä ivu on jätetty tarkoukella tyhjäki kakiuoleita tulotuta varten
KUSTANNUSKPAUKK KASVUMENESTKSEN EHTONA Mtauta, oatekijöä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimulao ETA
Kirjotaja kitää Antti Kauhata ja Vea Vihriälää hyvitä kommenteita, Petri Rouvita kiinnotavita kekuteluita ja Kimmo Aaltota ekä Johanna Soinita kuvien ja taon taavata uortamieta. Kirja on oa TT-äätiön rahotamaa hanketta Mä kilailukyky on ja millainen e on Suomea. Elinkeinoelämän tutkimulao ETA Sarja B264 SSN 0356-7443 SBN 978-1-628-615-3 (nid.) SBN 978-1-628-616-0 (df) Kutantaja: Taloutieto Oy, Helinki, 2014 Kannen kuva: Shuttertock.com (muokattu) Painoaikka: Nykyaino Oy, Helinki Suoeltava lähdevitau tähän kirjaan: Maliranta, Mika (2014) Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona: Mtauta, oatekijöä ja tulkintaa Helinki: Taloutieto (ETA B264)
Siälly 1 Johdanto 5 2 Kilailukyky ja en mtaaminen 7 2.1 Kilailukyvyn näkökohtia 7 2.2 Mtar ja käteet 8 2.3 Kilailukyvyn mtaaminen 14 3 Nimelliet ja reaaliet ykikkötyökutannuket 18 3.1 kikkötyökutannuket 18 3.2 kikkökutannuket 21 3.3 Valuuttakuri ja arvonliäyken hinta 24 4 Suomen kilailukyky toimialoilla 26 4.1 Maajoukon määrtely ja vertailumaiden ainotu 26 4.2 Suomen kanantalouden ja teolliuuden kilailukyky reaaliten ykikkötyökutannuten eruteella 28 4.3 Suhteelliet ykikkötyökutannuket ektoreilla ja toimialoilla 29 4.4 Reaaliet ykikkötyökutannuket ja niiden oatekijät 35 4.5 Suhteelliet ykikkökutannuket 39 5 Johtoäätöket 42 ietaulukot 45 Kirjalliuutta 51
Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona: mtauta, oatekijöä ja tulkintaa Tiivitelmä: Talouden ulkoien taaainon edellytyten mtaamieen tarvaan kutannukilailukyvyn mtarea. Niiden äii antaa varoumerkkejä, jo talouteen on yntymää kän aikavälin taloukavua häireviä lyhyen aikavälin eätaaainotiloja. Pahimmillaan tällaiet eätaaainot voivat johtaa kanantalouden hallemattomaan velkaantumikierteeeen. Kirjaa eellään kirjalliuudea käytettyjä erilaiia mtarea ekä niiden ominaiuukia ja tulkintaa. Eryien hyödyllinen kutannukilailukyvyn mtari on ellainen, joka erutuu reaaliiin ykikkötyökutannukiin. Tällaien mtarin mukaan kutannukilailukykyä arantaa 1) tuottavuuden noea kavu, 2) työvoimakutannuten hida kavu ja 3) arvonliäyken hinnan noea kavu. Kilailukyky riiuu iä, millaiet ykikkötyökutannuket ovat uhteea kilailijamaihin. Vertailumaajoukon tulii mielellään olla mahdolliimman laaja ja kutakin maata olii yytä ainottaa en mukaan, kuinka tärkeä kilailija kyeinen maa on kanainväliillä markkinoilla. Mtar kertovat, että Suomen yryektorin ja en kekeiten toimialojen kutannukilailukyky on nyt oikkeukellien huono. Toimialojen kilailukyvyn heikkeneminen alkoi jo 2000-luvun alkuvuoina. Karkeati uolet udotuketa on johtunut uhteellien heikota tuottavuukehyketä ja toinen uoli noeata alkkakehyketä. Kehykeen tarvtaiiin ikaieti käänne. lman ritävän hyvää kutannukilailukykyä talou ei lähde kään ketävään vahvaan kavuun. Aiaanat: Kilailukyky, kutannukilailukyky, tuottavuukavu, alkkojen kavu, taloukavu ot cometivene a a condion for growth erformance Summary: ndicator of the cot cometivene are needed for meauring the condion of the external balance. They hould rovide early ignal when uch hort-run imbalance are emerging in the economy that will diturb economic growth in the long run. When mot detructive, uch imbalance may ave the way to a ramant iral of increaing debt. Thi book reent variou indicator ued in the lerature and their roertie and interretation. Thee indicator of the cot cometivene are articularly ueful when baed on the real un labor cot. According to thi indicator, the cot cometivene imrove when 1) roductivy growth i fat, 2) the growth of labor comenation i low and 3) the rice of value added grow fat. ometivene deend on the un cot relative to the cometor. The grou of cometor that are being comared hould be large and each cometor hould be weighted on the bai of imortance for the country in the international trade market. ndicator reveal that the tate of the cot cometivene i now excetionally bad in the Finnih buine ector and in main indutrie. Declining tendencie tarted a early a in the beginning of the 2000. Roughly one half of the decline can be attributed to the relatively low roductivy growth and another half to the relatively raid increae in labor comenation. An immediate turn for better i needed. n the abence of ufficiently good cot cometivene, the hoe for a long lating trong economic growth can be forgotten. Keyword: ometivene, cot cometivene, roductivy growth, wage growth, economic growth
1 Johdanto 5 1 Johdanto Talouden kilailukykyä on määrelty ja mattu monin eri tavoin. Jotkut mtar yrkivät mtaamaan talouden kän aikavälin kavuedellytykiä. Niä voidaan kutua kavukilailukykymtareiki. Tällaiia ovat mm. ueiden kanainväliten järjetöjen rakentamat indek. Ne yrkivät kokoamaan talouden kavukyvyn lukemattomat oatekijät ellaieki tunnuluvuki, jonka eruteella taloudet aetetaan aremmuujärjetykeen (Maliranta ja Rouvinen, 2013). Periaatteea talouden kavunäkymät ovat ä aremmat, mä korkeamman arvon kavukilailukykymtari aa. Sen talouoliikan olii yytä yrkiä mahdolliimman vahvaan kavukilailukykyyn. Toki rajaehdot täytyy ää mieleä. Kavun tulee olla ekä oiaalieti että ymäritön kannalta ketävällä ohjalla. Näiä mtareia annetaan uuri aino ille, kuinka hyvin talou on ytynyt luomaan ja ottamaan käyttöönä uutta teknologiaa. Painotu on eruteltu, illä kän aikavälin taloukavu erutuu uurelta oin teknologieen kehykeen. Vaikka näiden mtareiden tarkou on nimenomaan mata talouden tulevia kän aikavälin kavuedellytykiä, hitoriaa näiden mtareiden ennutekyky on ollut lieväti anottuna vaatimatonta (Rouvinen, 2005). Toiet mtar uoletaan kektyvät mtaamaan lyhyen aikavälin tilannetta. Talouden kilailukyky on otimaalinen illoin, kun e ytyy aavuttamaan amanaikaieti hyvän ulkoien ja iäien taaainon. Ulkoiella taaainolla tarkoetaan ä, ettei koko kanantalou ajaudu hallemattomaan velkaantumikierteeeen, eli kavaviin vaihtotaeen alijäämiin. Siäinen taaaino tarkotaa uoletaan alhaita työttömyyttä, vakaata hintataoa ja julkien talouden taaainoa. Kilailukyky on huono illoin, jo alhaieen työttömyyteen, hintataon vakauteen ja julkien talouden
6 Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona taaainoon äätään vain talouden ulkoien velkataakan kavun avulla tai vaihtoehtoieti ulkoinen taaaino aavutetaan vain kun kotimainen kyyntä on heikkoa ja työttömyy korkea. yhyen ajan kilailukyky voi olla myö liian vahva, t. ulkoien taaainon vallea työttömyy on alle taaainotaon ja uuri kyyntä hyödyke- ja työmarkkinoilla johtaa noeaan inflaatioon. iian huono ja liian hyvä kilailukyky aavat aikaan talouden iäiiä oeutumiroeeja, joiden euraukena tilanne yrkii alautumaan otimaalieki. Tämä oeutuminen voi kuenkin olla hidata ja tukallita. Siki on järkevää yrtää ää talou lähellä taaainoa talouoliikan toimin. Ulkoien ja iäien taaainon eurantaan, ennakointiin ja analyointiin tarvaan mtarea, jotka antavat luotettavan, moniuolien ja ykyikohtaien kuvan lyhyen aikavälin taloutilanteeta. Parhaan mahdollien luotettavuuden aamieki mtarien tulii erutua mahdolliimman relevantteihin ja tarkati mattaviin muuttujiin. Hyvät mtar tai ikemminkin mtaritot kertovat muun muaa taloutilanteen toimialotaieta rakenteeta. Johtoäätöten kannalta kuenkin eryien tärkeää on aada ykyikohtaita tietoa iä, mitä oatekijöitä taloutilanteen muutoket johtuvat. Men eimerkiki ellaiet tekijät, kuten työvoimakutannuten, tuottavuuden tai loutuotteiden hintojen kehy, ovat vaikuttaneet talouden ulkoieen taaainoon tai yryten kykyyn ja haluun äilyttää vanhoja työaikkoja ja luoda uuia? Raortti etenee euraavati. uvua 2 ohdaan kilailukykykäettä eri näkökulmita ja indikaattorea eri näkökulmien kuvaamieki. Kilailukyvyn eri näkökohdita ja indikaattoreita vedetään myö kytkentöjä konkreettiiin oliikkatoimiin. uvua 3 tarkatellaan nimelliten ja reaaliten ykikkö(työ)kutannuten ja niiden oatekijöiden kehytä Suomea ja eräiä muia maia. uvua 4 kekytään kilailukyvyn, eli uhteelliten nimelliten ja reaaliten ykikkö(työ)kutannuten kehykeen. uvua 5 eetään johtoäätöket.
2 Kilailukyky ja en mtaaminen 7 2 Kilailukyky ja en mtaaminen 2.1 Kilailukyvyn näkökohtia Pkä ja lyhyt aikaväli Kuvioa 2.1 hahmotellaan kilailukyvyn eri näkökohtia, indikaattorea ja kytkentöjä oliikkatoimiin. Eryien tärkeä jaottelu kokee ä, tarkatellaanko lyhyttä vai kää aikaväliä. Pkän aikavälin tarkatelua ovat olennaiia talouden ja reaalulojen kavun trend, jotka ohjautuvat muun muaa työvoiman oaamieen, innovaatioihin ekä toimiala-, yry- ja ammattirakenteiden muutokiin. Kuvio 2.1 Kilailukyvyn käteellinen kehikko Kuvio 2.1 Kilailukyky Aikaväli HT AKAVÄ => PTKÄ AKAVÄ Kutannukilailukyky Kilailukykytekijä Kavukilailukyky Mtarito Nimelliet ykikkö(työ)- kutannuket Reaaliet ykikkö(työ)- kutannuket nnovaatiot, rakenteiden uudituminen ja tuottavuu NU() RU() hditelmäindikaattor Tuottavuu Tuottavuu nnovaatiot/tuottavuu ndikaattor Palkat (& välianoket) Valuuttakuri Palkat (& välianoket) Arvonliäyken (tuotannon) hinta Työmarkkinat Tuotemarkkinat Pääomamarkkinat, yrtäjyy, markkinointaidot, koulutu, tutkimu, infratruktuuri jne. Relevanttiu Toimialat, kanantalou ryket, toimialat, kanantalou Kanantalou Poliikkatoimet Palkankorotuket, energiavero, väylämakut ym. hteiövero, invetointikannutimet Korkeakoulut, tiedeoliikka
8 Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona Seuraavaa kekytään lyhyen aikavälin kilailukykyyn. Tällöin ainoiteenä ovat uhdannevaihtelut ja eryieti tuotannontekijöiden kutannukehy. Kilailukyky, tarkatelutao ja oliikkatoimet Kilailukyvyn eri näkökohdat on yytä ää toiitaan erillään, koka jotkut niitä ovat relevantteja vain koko kanantalouden taolla, jotkut toimialataolla ja jotkut yrytaolla. Toiaalta kilailukyvyn eri näkökohtia kokevat oliikkatoimet eroavat toiitaan. yhyen aikavälin kilailukyvyn kannalta kekeiiä tekijöä ovat työn hinta (alkat ja työn ivukulut), energian ja muiden väluotteiden hinnat (energiaverot, tuonti, jne.), tuotoken hinta (eim. valuuttakuri) ja yrytoiminnan kannattavuu (yhteiövero, tukialkkiot, jne.). Vaikka lyhyen aikavälin kilailukyky on riiuvainen myö tuottavuudeta, lyhyellä aikavälillä tuottavuu ei ole oliikkatoimien näkökulmata niin kiinnotava kuin eimerkiki työn ja välianoten hinta, tuotannon hinta tai yryten kannattavuu. Hyvinvoinnin kannalta tärkeämi tuottavuuden arannu taahtuu innovoinnin ja erilaiten rakennemuutoten kautta. Tuottavuuvaikutuket tulevat eiin viiveellä ja uein kivuliaten rakennemuutoten kautta. iäki tuottavuuvaikutukia on vaikea loihtia eiin ykinkertaiilla oliikkatoimilla. Parhaat ja ketävimmät tuloket aadaan kehtämällä yryten innovointoimien edellytykiä ja kannutimia. 2.2 Mtar ja käteet Kuvioa 2.1 on myö eetty mtar kilailukyvyn eri näkökohtien mtaamieki. kikkö(työ)kutannuket Tuotantotoiminnan kutannuten (arvon) muutoket on tareen uhteuttaa tuotoken volyymin 1 muutokiin. Tilanteeta riiuen tuotoken volyymiä voidaan mata joko bruttotuotannon (liikevaihdon) tai arvonliäyken (jalotuarvon) volyymillä. Kun kutannukehy on uhteutettu tuotoken volyymin muutokiin, uhutaan tilanteeta riiuen joko ykikkökutannukita tai ykikkötyökutannukita. 1 Volyymi tarkotaa tietoa, jota hintojen muutoten vaikutuket on oitettu. Määrelmällieti arvon muuto on volyymin muuto lu hintojen muuto.
2 Kilailukyky ja en mtaaminen 9 Työano ja ykikkötyökutannuket Tuotantokutannuten kehytä tarkateltaea eryien kiinnotavia ovat niin anotut muuttuvat anoket. Kye on anokita, joiden määrää yryket voivat verraten joutavati oeuttaa taloudellien tilanteen mukaiiki, eli ne reagoivat lyhyen aikavälin muutokiin. Eryien kiinnotava on työano. Koko kanantalouden taolla e kattaa kutannukita tyyillieti 50 70 roentin ouuden. ouoa on ääomakutannukia. Työanoken määrän oeuttaminen yrykiä heijatuu uoraan koko kanantalouden työttömyyden ja verotulojen vaihteluun. Työano on kiinnotava tuotannontekijä myö iki, että en volyymin ja hinnan muutoket voidaan yleenä mata uhteellien luotettavati. Kaikki muuttuvat anoket ja ykikkökutannuket Työanoken uuren merkyken ja en mtaamien helouden vuoki kilailukyky-mtar uein kektyvät iihen. Eryien eruteltua tämä on illoin, kun kilailukykyä tarkatellaan koko kanantalouden tai en laajojen ektorien taolla (eim. teolliuu tai ykyiet alvelut). Silloin kun tarkatelua kekytään työanokeen, en kehy on luontevaa uhteuttaa arvonliäyken volyymiin. kikkötyökutannuket laketaan ii uhteuttamalla työvoimakulujen kehy arvonliäyken volyymin kehykeen. ktäiten yryten tai ykyikohtaiemmin määreltyjen toimialojen taolla voi olla tareen ottaa mukaan tarkateluun myö välianoket (hankut materiaal, alvelut ja energia). Nämä oveltuvat hyvin lyhyen aikavälin kilailukyky-mtarin oatekijäki iinä mieleä, että yryket voivat oeuttaa niiden määrää angen noeati joa helommin kuin työanoken. iäki yktäien yryken tai toimialan taolla välianoten kutannuouu on joa merktävämi kuin työanoken tai ääomaanoken. Kun halutaan ottaa huomioon uoraan kaikki muuttuvat anoket (työ- ja välianoket), kilailukykyä arvioidaan ykikkökutannu-mtarilla. Kutannukehy uhteutetaan illoin bruttotuotannon volyymin muutokeen. kikkökutannu-mtarin heikkou on iinä, että välianoten volyymin ja hintojen mtau on eätarkemaa. On myö yytä huomata, että myö ykikkötyökutannu-mtari ottaa huomioon välianoket. Tämä johtuu iä, että arvonliäyken volyymien muuto riiuu oin välianoten määrien ja hintojen kehyketä.
10 Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona Nimelliet ykikkö(työ)kutannuket Tyyillieti tuotannontekijöiden kutannukehytä mataan nimelliin hinnoin. Mtarina käytetään ii nimelliiä ykikkötyökutannukia illoin kun kekytään työanokeen ja nimelliiä ykikkökutannukia illoin kun kekytään uoraan kaikkiin muuttuviin anokiin. Nimelliiin ykikkö(työ)kutannukiin ohjautuvat kilailukyky-mtar ovat eruteltuja, kun yryket kilailevat hinnalla markkinaouukita amoilla markkinoilla. Jo yryken ykikkö(työ)kutannuket alenevat, e voi alentaa hintoja ja vallata tällä tavalla markkinaouukia muilta yrykiltä. Kilailukykyien yryken, toimialan, ektorin tai kanantalouden tunnitaa illoin iä, että tuotoken hinta alenee uhteea kilailijoihin. Nimellinen kutannumtari voi olla kuenkin ongelmallinen, kun yryket toimivat ainakin otain eri markkinoilla (eim. eri toimialoilla) ja kun tuotoken hinnat kehtyvät eri tahtiin näillä markkinoilla yryketä riiumattomita tekijöitä johtuen. Maan tuotannon hinnat (ja nimelliet ykikkö(työ)kutannuket) aattavat lakea mua maa noeammin en toimialarakenteen vuoki eikä en vuoki, että yryten kilailukyky markkinoilla olii kavanut. Kilailukyky-analyyiä tämä ongelma voidaan korjata eliminoimalla toimialarakenteen vaikutu maiden väliiin eroihin. Reaaliet ykikkö(työ)kutannuket Nimellinen mtari on ongelmallinen myö illoin, kun yryket kilailevat laadulla ja hintaindeki ottaa laadun muutoket huomioon uutteellieti (k. eim. Kajanoja, 2012). Tämä vaara on ilmeinen, illä laadun huomioiminen on vaikeaa eimerkiki illoin, kun tuotteeeen lityy ellaiia tähdelliiä tekijöä kuten toimu- ja huoltovarmuu, muotoilu tai brändäy. Tää taaukea toimialarakenteen vaikutuken vakioiminen ei välttämättä riä. Nimelliet ykikkö(työ)kutannuket voivat ii antaa harhaien kuvan maan kilailukyvyn kehyketä en vuoki, että en toimialarakenne oikkeaa kilailijamaita, tai iki, että tuotteiden laadun vaikututa ei ole mattu oikein. Tällaiten ongelmien välttämieki tuotannontekijöiden hinnat voidaan mata tuotoken hinnoin, eli mtarina käytetään reaaliia ykikkö(työ)kutannukia. kikkötyökutannukia mattaea käytetään arvonliäyken hintaa ja ykikkökutannukia mattaea bruttotuotannon hintaa. Kun mtarina käytetään reaaliia ykikkö(työ)kutannukia, käytännöä tuotannontekijöiden kutannuket uhteutetaan tuotoken arvoon. Kyee-
2 Kilailukyky ja en mtaaminen 11 ä on yhdenlainen kannattavuuden mta. kikkötyökutannuten taaukea mtari kertoo, kuinka aljon on yntynyt arvonliää työanokeen käytettyä euroa kohti. 2 kikkökutannuten taaukea mtari kertoo, kuinka aljon on yntynyt liikevaihtoa muuttuviin anokiin käytettyä euroa kohti. Tätä yytä reaaliiin ykikkö(työ)kutannukiin ohjautuvia mtarea voidaan kutua myö kannattavuukilailukyky-mtareiki. Suhteelliet ykikkö(työ)kutannuket ja kilailukyky Maan kilailukykyä voidaan arvioida vain uhteea muihin kilailijoihin. Kilailukyvyn mtaamieki maan nimelliet tai reaaliet ykikkö(työ) kutannuket on uhteutettava kilailijamaiden kutannukiin. Vataavati kilailukyvyn muutoken mtaamieki maan ykikkö(työ)kutannukien muutoket on uhteutettava kilailijamaiden ykikkö(työ) kutannuten muutokiin. Vertailu voidaan tehdä erikeen ueiiin maihin. Ongelmana on, että tällöin ei aada elkeää yleikuvaa iä, men kyeinen maa on menetynyt kanainväliillä markkinoilla. Paremi taa on verrata maan kilailukykyä uhteea laajemaan maaryhmään. Tällöin on otettava huomioon e, että toiet kilailijat ovat tärkeämiä kuin toiet. Tämä voidaan hoaa oivalla ainotukella. Painoina voidaan käyttää eimerkiki vientai tuontiouukia. Kilailukyvyn tao uhteea kän aikavälin kekiarvoon yhyen aikavälin kutannukilailukyvyn arvioinnia on hyödyllitä kektyä kilailukyvyn muutokiin. Maan kilailukyky aranee, kun en ykikkö(työ)kutannuket uhteea kilailijamaihin lakevat, eli uhteelliet ykikkö(työ)kutannuket alenevat. Kehykulkujen arvioimieki kilailukykymtar on hyödyllitä ketjuttaa indekiarjoiki ja normeerata en, että tietyn vuoden iteluku kertoo kilailukyvyn taon uhteea kän aikavälin kekiarvoon. Tällöin arja kertoo havainnollieti, milloin maan kilailukyky on ollut normaalia aremi ja milloin huonomi (De Grauwe, 2011; Maliranta ja Vihriälä, 2013). Nimelliten ykikkötyökutannuten hajotelma Nimelliet ykikkötyökutannuket kavavat, jo nimelliet työvoimakutannuket työtuntia kohti kohoavat noeammin kuin työn tuottavuu (eli 2 Mtari kertoo myö, mikä on työn tulo-ouu arvonliäyketä.
12 Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona tuotoken volyymin ja työtuntien uhde). Maiden välieä vertailua (eli kun laketaan uhteelliia kutannukia) tyyillieti otetaan liäki huomioon valuuttakurin muuto, eli työvoimakutannukia mataan yhteieä valuutaa. Suhteelliten nimelliten ykikkötyökutannuten muuto voidaan etää euraavaa muodoa: uhteelliten nimelliten ykikkötyökutannuten muuto = uhteelliten nimelliten työvoimakutannuten muuto uhteellien työn tuottavuuden muuto + valuuttakurin muuto Reaaliten ykikkötyökutannuten hajotelma Reaaliet ykikkötyökutannuket nouevat, jo tuotoken hinnoia matut (eli reaaliet) työvoimakutannuket työtuntia kohti kohoavat noeammin kuin työn tuottavuu. Tuotoken hintaa mataan maan omaa valuutaa. Valuuttakurin muutota ei tarve ottaa uoraan huomioon, koka en vaikutu iältyy tuotoken hintaan. Suhteelliten reaaliten ykikkötyökutannuten muuto voidaan etää euraavaa muodoa: uhteelliten reaaliten ykikkötyökutannuten muuto = uhteelliten nimelliten työvoimakutannuten muuto uhteellien työn tuottavuuden muuto uhteellien arvonliäyken hinnan muuto (maan omaa valuutaa) Nimelliten ykikkökutannuten hajotelma Nimelliten ykikkökutannuten muutokelle voidaan tehdä amantyyinen hajotelma kuin ykikkötyökutannukille. Erona on e, että työanoken volyymi (tehdyt työtunn) korvataan muuttuvien anoten volyymi-indekillä ja työanoken hinta korvataan muuttuvien anoten hinta-indekillä. ndekin lakemieki kullekin anotyyille (työ ja välianoket) tarvaan ainot. Tähän tarkoukeen oivat anoten kutannuouudet. 3 Tämän jälkeen voidaan lakea muuttuvien anoten tuottavuu, joka on bruttotuotannon volyymin ja muuttuvien anoten volyymi-indekin välinen uhde. 3 Näiä lakelmia on käytetty obb-dougla volyymi- ja hinta-indekiä. Panoten ainoina on käytetty kaikkien vuoien kekimääräiiä anoouukia kyeien maan kyeiellä toimialalla kaikkina aatavilla olevina vuoina.
2 Kilailukyky ja en mtaaminen 13 Suhteelliten nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan näin etää euraavaa muodoa: uhteelliten nimelliten ykikkökutannuten muuto = uhteelliten nimelliten muuttuvien anoten hinnan muuto uhteelliten muuttuvien anoten tuottavuuden muuto + valuuttakurin muuto Reaaliten ykikkökutannuten hajotelma Reaaliten ykikkökutannuten muutokelle voidaan tehdä amantyyinen hajotelma kuin nimelliille kutannukille. Erona on e, että valuuttakurin muuto korvataan bruttotuotannon hinnan uhteelliella muutokella. Suhteelliten reaaliten ykikkökutannuten muuto voidaan näin etää euraavaa muodoa uhteelliten nimelliten ykikkökutannuten muuto = uhteelliten nimelliten muuttuvien anoten hinnan muuto uhteelliten muuttuvien anoten tuottavuuden muuto + bruttotuotannon hinnan uhteellinen muuto (maan omia valuutoia) Kilailukyky-mtarien luoktelu Alla olevaa taulukoa 2.1 on eetty yhteenvetona edellä käeltyjen kilailukyky-indikaattorien luoktelu. Tätä kirjaa käytetään iinä eettyjä kilailukyvyn indikaattorea. Taulukko 2.1 yhyen aikavälin kilailukykyindikaattorien luoktelu Työano Muuttuvat anoket (o. työano ja välianoket) Nimelliet hinnat Suhteelliet nimelliet Suhteelliet nimelliet ykikkötyökutannuket (RNU) ykikkökutannuket (RNU) Reaaliet hinnat Suhteelliet reaaliet Suhteelliet reaaliet ykikkötyökutannuket (RRU) ykikkökutannuket (RRU) RNU = Relative Nominal Un abor ot RNU = Relative Nominal Un ot RRU = Relative Real Un abor ot RRU = Relative Real Un ot
14 Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona 2.3 Kilailukyvyn mtaaminen Tarkatelutao Kilailukykymtarea voidaan käyttää talouden eri tarkatelutaoilla: koko kanantalouden, ektorin (yryektori, teolliuu, alvelut jne.) tai ykyikohtaiemmin määreltyjen toimialojen taolla. ktäien yryken taolla mtarien käyttö on vaikeamaa. Toiaalta koka reaaliiin ykikkötyökutannukiin nojautuvat mtar kokevat käytännöä yryten kannattavuutta, ne ovat relevantteja myö yktäiten yryten näkökulmata. Reaaliiin ykikkötyökutannukiin erutuva kilailukyky-mtari (eli työn tulo-ouu-mtari) on kiinnotava myö iki, että en avulla toimialojen kilailukyvyn kehy ja yrytaon dynamiikka voidaan luontevati kytkeä yhteen (Baanini ja Vourc h, 2012; Böckerman ja Maliranta, 2012; Kauhanen ja Maliranta, 2014). Silloinkin kun äämääränä on aada yleikuva kanantalouden tai jonkin ääektorin kilailukyvyn tilanteeta, tarkatelu on järkevää alotaa toimialataolla ja aggregoida en jälkeen toimialataon tuloket karkeammalle taolle. Tämä on eryien tareellita illoin, kun mtarina käytetään nimelliiä ykikkö(työ)kutannukia.
2 Kilailukyky ja en mtaaminen 15 *************************************************************************** aatikko 1 ***************************************************************************** ******************************************************************************* Suhteelliten reaaliten ja nimelliten ykikkötyökutannuten S, Suhteelliten reaaliten lakeminen ja nimelliten ykikkötyökutannuten lakeminen. lliten KS, Suhteelliten reaaliten ja reaaliten nimelliten ja nimelliten ykikkötyökutannuten ykikkötyökutannuten lakeminen. lakeminen. KS, Suhteelliten reaaliten BOKS, Suhteelliten ja nimelliten reaaliten ykikkötyökutannuten ja nimelliten ykikkötyökutannuten lakeminen. lakeminen. taien uhteelliten nimelliten ykikkötyökutannuten (RNU) muuto laketaan logarmiea uhteelliten otaien uhteelliten nimelliten Vuotaiten nimelliten ykikkötyökutannuten ykikkötyökutannuten uhteelliten (RNU) nimelliten muuto (RNU) ykikkötyökutannuten laketaan muuto logarmiea laketaan logarmiea (RNU) doa otaien euraavalla uhteelliten tavalla: Vuotaien nimelliten uhteelliten ykikkötyökutannuten nimelliten ykikkötyökutannuten (RNU) muuto laketaan (RNU) logarmiea muuto laketaan logarmiea uodoa raavalla euraavalla tavalla: tavalla: muuto laketaan logarmiea muodoa euraavalla tavalla: odoa euraavalla tavalla: muodoa euraavalla tavalla: ln RNU ln NU ln RNU ln RNU ln NU ln NU gijln NU, (1) (1) jì gij gijln NU jt (1) Field ode hanged lnjìnu jt (1) Field ode hanged jì ln RNU ln NU ln RNU gijlnln NU jt gijln NU(1) jt (1) jì jì NU ew V joa NU on maan = e i w nimelliet / (V / ) ykikkötyökutannuket on maan i nimelliet ykikkötyökutannuket vuonna t. Ne riiuvat vuonna V t. Ne NU on riiuvat kohti ta enu w V e w on maan V i nimelliet on maan i ykikkötyökutannuket nimelliet ykikkötyökutannuket vuonna t. Ne vuonna riiuvat t. Ne riiuvat oimakutannukita a NU ew työanota joa maan e i w työvoimakutannukita nimelliet V ykikkötyökutannuket on maan i nimelliet työanota ykikkötyökutannuket vuonna kohti t. (wne ), riiuvat eli työn hinnata työanota kohti äen w kohti, iällään eli työn w vuonna t. Ne riiuvat, eli työn hinnata äen iällään alkat ja övoimakutannukita annukita työanota hinnata alkat, eli työn ja äen oiaalurvamakut, hinnata iällään äen alkat iällään työn ja alkat tuottavuudeta ja (V / ), alurvamakut, voimakutannukita työn työvoimakutannukita iaalurvamakut, työn eli tuottavuudeta työanota kohti tuottavuudeta arvonliäyken Vw, työanota eli työn hinnata kohti äen w, eli iällään työn hinnata alkat ja äen iällään alkat ja volyymin, eli V (V arvonliäyken ) ja työanoken volyymin ( ) uhteeta. V ja työanoken kikkötyökutannuket tuottavuudeta on V työn akut, työn tuottavuudeta V, eli arvonliäyken, eli arvonliäyken volyymin V volyymin ja työanoken V ja työanoken iaalurvamakut, työn oiaalurvamakut, tuottavuudeta, eli arvonliäyken V volyymin, eli arvonliäyken eeta. kikkötyökutannuket ovat mattu yhteieä valuutaa (eimerkiki V dollareia) ja työanoken käyttämällä volyymin V ja työanoken ikkötyökutannuket hteeta. kikkötyökutannuket ovat mattu ovat yhteieä mattu valuutaa yhteieä (eimerkiki valuutaa (eimerkiki dollareia) dollareia) käyttämällä käyttämällä hteeta. ttakuria kikkötyökutannuket e valuuttakuria (e ). Kutakin kilailijamaata on ainotettu luvulla g ij, joka kertoo. Kutakin uhteeta. kilailija kikkötyökutannuket ovat maata mattu on ainotettu yhteieä luvulla ovat valuutaa mattu g ij, joka (eimerkiki yhteieä kilailija dollareia) valuutaa maa j uhteellien (eimerkiki käyttämällä dollareia) käyttämällä luuttakuria e. Kutakin e kilailija. Kutakin kilailijamaa maata kilailija on j:n ainotettu maata uhteellien on luvulla ainotettu merkyken g ij, luvulla joka kilailija maan g ij, joka i maa kilailukyvyn kilailija j uhteellien maa kannalta. j uhteellien Painona voidaan Painona kannalta. käyttää voidaan Painona eimerkiki käyttää voidaan eimerkiki vientiouutta käyttää eimerkiki vientiouutta tai kauaouutta vientiouutta tai (viennin tai ja luuttakuria yken maan i e kilailukyvyn. Kutakin valuuttakuria kilailija kannalta. maata e Painona. Kutakin ainotettu voidaan kilailija käyttää luvulla maata eimerkiki g ij on, joka ainotettu kilailija vientiouutta luvulla maa j uhteellien g tai ij, joka kilailija maa j uhteellien erkyken aan i kilailukyvyn maan i kilailukyvyn kannalta. aouutta rkyken maan (viennin i kilailukyvyn ja merkyken tuonnin ummaa). uaouutta (viennin tuonnin ja tuonnin kannalta. maan i Painona Huomaa, ummaa). kilailukyvyn voidaan että Huomaa, että kannalta. nimelliten että käyttää Painona eimerkiki ykikkötyökutannuten nimelliten voidaan vientiouutta käyttää eimerkiki muuto tai ykikkötyökutannuten vientiouutta tai a (viennin ja tuonnin ummaa). Huomaa, että nimelliten ykikkötyökutannuten muuto muuto uaouutta aan jakaa työvoimakutannuten (viennin kauaouutta idaan jakaa työvoimakutannuten voidaan ja tuonnin jakaa ummaa). ja työn ja työvoimakutannuten (viennin tuottavuuden Huomaa, ja tuonnin että muutoken ummaa). nimelliten työn tuottavuuden muutoken ja työn Huomaa, oatekijöihin: tuottavuuden ykikkötyökutannuten että nimelliten oatekijöihin: muutoken ykikkötyökutannuten muuto oatekijöihin: lnjakaa V ja työvoimakutannuten työn. tuottavuuden muutoken ja työn tuottavuuden oatekijöihin: muutoken oatekijöihin: muuto työvoimakutannuten ja työn tuottavuuden muutoken oatekijöihin: idaan NUjakaa työvoimakutannuten ln ewvoidaan ln NU ln ew ln elnw V ln. V. ln NU ln ew ln NU ln V ln. ew ln V. aavalla tavalla voidaan lakea myö uhteelliten vuotaiten reaaliten ykikkötyökutannuten taavalla voidaan tavalla lakea voidaan myö lakea uhteelliten myö uhteelliten vuotaiten vuotaiten reaaliten ykikkötyökutannuten reaaliten ykikkötyökutannuten taavalla ) muuto: tavalla voidaan Vataavalla lakea myö tavalla uhteelliten voidaan lakea vuotaiten myö uhteelliten reaaliten vuotaiten ykikkötyökutannuten reaaliten ykikkötyökutannuten RU) o: muuto: U) muuto: (RRU) ykikkötyökutannuten muuto: (RRU) muuto: ln RRU ln RU ln RRU ln RRU ln RU ln RU gijln RU (2) jì gij gijln RU jt (2) Field ode hanged lnjìru jt (2) Field ode hanged jì ln RRU ln RU ln RRU, ln gijln RU jt gij RU(2) jt (2) jì jì V V RU a RU joa V V w VRU = on (wmaan / P ) / i reaaliet, (V / ) eli maan arvonliäyken i reaaliet, hinnalla eli arvonliäyken matut, hinnalla P joa RU V V a V V V w V V on maan i reaaliet, eli arvonliäyken hinnalla V matut, t w V on maan i reaaliet, eli arvonliäyken hinnalla matut, V kötyökutannuket RU w vuonna V t. Huomaa, on maan wettä i ekä reaaliet, työn V että eli arvonliäyken maan i reaaliet, hinnalla hinta eli mataan arvonliäyken matut, tää omaa hinnalla matut, ikkötyökutannuket tannuket vuonna t. Huomaa, matut, vuonna t. ykikkötyökutannuket että Huomaa, ekä työn että että ekä arvonliäyken työn vuonna että arvonliäyken t. hinta Huomaa, mataan että hinta ekä tää mataan työn omaa että tää arvonliäyken vuonna ei eiinny t. omaa ikkötyökutannuket taa, joten valuuttakuri ykikkötyökutannuket luutaa, joten valuuttakuri ei hinta Huomaa, yhtälöä. eiinny mataan että vuonna ekä Huomaa yhtälöä. tää työn Huomaa omaa t. Huomaa, että myö, arvonliäyken että myö, valuutaa, että reaalinen ekä että joten työn hinta ykikkötyökutannu valuuttakuri että mataan arvonliäyken tää ykikkötyökutannu ei eiinny F omaa hinta on mataan tää omaa ten valuuttakuri ei eiinny yhtälöä. Huomaa myö, että reaalinen ykikkötyökutannu on on luutaa, kuin työn joten tulo-ouu valuuttakuri valuutaa, ma kuin työn tulo-ouu yhtälöä., korjattuna ei eiinny joten F Huomaa alkanaajien valuuttakuri yhtälöä. myö, Huomaa että E ei eiinny reaalinen ja työlliten myö, yhtälöä. ykikkötyökutannu että reaalinen (alkanaajat Huomaa ykikkötyökutannu myö, ja on yrtäjät) että ama reaalinen kuin on ykikkötyökutannu on n tulo-ouu F, korjattuna, alkanaajien korjattuna alkanaajien E ja työlliten E ja työlliten (alkanaajat (alkanaajat yrtäjät) ja yrtäjät) eella: a kuin työn tulo-ouu ama työn F tulo-ouu kuin, korjattuna työn tulo-ouu F alkanaajien, korjattuna F, korjattuna alkanaajien E työlliten alkanaajien E ja työlliten (alkanaajat E työlliten (alkanaajat yrtäjät) (alkanaajat ja yrtäjät) hteella: hteella: uhteella: yrtäjät) uhteella: V we V w V E Field ode hanged lnwe F we w E ln F w ln ln (3) V E V t Vln t Field ode hanged ln ln ln (3) V V ln F ln ln we ln we (3) V w E w E(3) Vt Vt ln FV t ln ln F ln ln ln (3) Vt (3) V Vt Vt Vt Vt taien uhteelliten Vuotaiten nimelliten ykikkökutannuten uhteelliten nimelliten (RNU) ykikkökutannuten muuto laketaan logarmiea (RNU) muuto Vuotaien nimelliten laketaan uhteelliten logarmiea ykikkökutannuten nimelliten muodoa (RNU) ykikkökutannuten uoletaan muuto euraavati: laketaan (RNU) logarmiea muuto laketaan logarmiea uotaien uhteelliten uhteelliten nimelliten nimelliten ykikkökutannuten ykikkökutannuten (RNU) muuto (RNU) laketaan muuto logarmiea laketaan logarmiea doa otaien uoletaan uhteelliten euraavati: uodoa oletaan uoletaan euraavati: euraavati: odoa uoletaan euraavati: muodoa uoletaan euraavati: ln RNU ln NU, ln RNU ln RNU ln NU ln NUg ij ln NU gijln NU jt (4) jì jì jt ln RNU ln gijln NU jt (4) Field ode hanged jì (4) Field ode hanged NU ln RNU g ij ln NU jt gijln NU jt (4) (4) jì jì a NU joa NU = e / ja on muuttuvien anoten (työ ja välianoket) ja e ja on muuttuvien anoten (työ ja välianoket) ja tuotoken volyymin a enu ja e on tuotoken muuttuvien ja on volyymin muuttuvien anoten välinen (työ anoten ja uhde. välianoket) (työ kikkökutannuket ja välianoket) ja tuotoken ja volyymin tuotoken voidaan etää volyymin myö en a uhde. NU kikkökutannuket e, joa ja NU on muuttuvien e anoten ja on (työ muuttuvien ja välianoket) anoten ja tuotoken (työ ja välianoket) volyymin ja tuotoken volyymin linen. kikkökutannuket uhde. kikkökutannuket muodoa voidaan voidaan etää NU voidaan myö = etää e Petää muodoa / ( myö / myö ), muodoa joa muodoa NUP on NU muuttuvien NU e anoten hintaindeki e ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( = P., joa e, joa on linen uhde. kikkökutannuket välinen uhde. voidaan kikkökutannuket etää myö muodoa voidaan etää NU myö muodoa ). Nimelliten, joa on on NU ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa e, joa e, joa on on euraavati: Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged F F F F
Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona 16, (5) joa on muuttuvien anoten volyymin muu- to logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutan- nuouu en, että. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) valuuttakurin muutokeen, 2) muut- tuvien anoten hinnan muutokeen ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen. Vuotaiten uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati:, (6) joa reaaliet ykikkökutannuket on, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa:, (7) joa on muuttuvien anoten hinnan muuto, on tuotoken hinnan muuto ja muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (5), joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (6), joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU (7), joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. Field ode hange Field ode hange Field ode hange muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (, joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (, joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU (, joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (5), joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (6), joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU (7), joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. Field ode Field ode Field ode muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (5), joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (6), joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU (7), joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. Fie Fie Fie ten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). kökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (5) ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja dekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja utannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata rmeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien dyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä in muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla taindekillä. 5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) uutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) ten tuottavuuden muutokeen ln. teelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea taan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (6) kikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten u nimellietä tuotoketa. ruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää doa: ln ln ln ln RU (7) muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja uuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ***************************************************************** ykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan /ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6),.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, gov/lc/) aineitoita. Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e, joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU, joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU, joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Euroo komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6 EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyym Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea m ln ln ln ln NU e, joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välian on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutan vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahte kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuu uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvie aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mat imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto void valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan m muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muut muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij j ì RRU RU g, joa reaaliet ykikkökutannuket on RU kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen m euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU, joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuoto ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ************************************************************ Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/ htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkina (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (5), joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (6), joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU (7), joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. Field ode Field ode Field ode anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). kikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (5) ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja -indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja en kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä yymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla hintaindekillä. ta (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) in muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) anoten tuottavuuden muutokeen ln. uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea oletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (6) et ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten ouu nimellietä tuotoketa. n eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää uodoa: ln ln ln ln RU (7) on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************** ilukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan t://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja oa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n,.bl.gov/lc/) aineitoita. Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (5), joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (6), joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU (7), joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. Field ode hang Field ode hang Field ode hang muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e, joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja i on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU, joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU, joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooa komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6) EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (5), joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (6), joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU (7), joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e, joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU, joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU, joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooa komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6 EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (, joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (, joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU (, joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( i Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa eu ln ln ln ln ln NU e, joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto loga obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta v vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentam kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määr uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten h aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa ko valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan l muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU, joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli mu kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voida euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU, joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ********************************************************************** Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat e komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.ht htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oato (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita.
2 Kilailukyky ja en mtaaminen 17 Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa. eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt:// ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt:// www.bl.gov/lc/) aineitot. Nää lakelmia varten on rakennettu tietokanta kokoamalla tietoja euraavita lähteitä: STAN Databae for Structural Analyi (S Rev. 4), STAN 4 -aineito (htt://har.e/qfcg) STAN Databae for Structural Analyi (S Rev. 3), STAN 3 -aineito (htt://har.e/qfc) EU KEMS Growth and Productivy Account: Data in the S Rev. 4, EU KEMS 4 -aineito (htt://www.euklem.net/) OED.StatExtract; PPP and exchange rate, valuuttakur -aineito (htt://har.e/qgn) OED nternational Trade by ommody Statitic, tavarakaua -aineito (htt://har.e/qgnw2) OED Statitic on nternational Trade in Service, alvelukaua -aineito (htt://har.e/qgnue) Euroean ommiion, Price and ot ometivene, Annual double exort weight v broad grou (42), kakoiainotetut vientiouudet -aineito (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/ db_indicator/cometivene/document/awegr42.xl) ähtökohtana on STAN 4 -aineiton tiedot. Puuttuvien maiden, vuoien ja muiden tietojen oalta tietoja on täydennetty euraavaki STAN 3 -aineiton tiedoilla. Tämän jälkeen uuttuvia tietoja on täydennetty käyttämällä EU KEMS 4 -aineiton tietoja. Tiedot valuuttakureita on oimtu OED-lähteetä. iäki tietokantaan on koottu tietoja kahdenvälietä tavara- ja alvelukauata ekä niin anotut kakoiainotetut vientiouudet maiden välillä.
18 Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona 3 Nimelliet ja reaaliet ykikkötyökutannuket 3.1 kikkötyökutannuket Taulukoa 3.1a tarkatellaan koko yryektorin 4 ykikkötyökutannukien ja niiden oatekijöiden kekimääräiiä vuoimuutokia Suomea ja eräiä muia maia eri ajanjakoina. 5 Sarakkeea (1) eetään nimelliten ykikkötyökutannuten muuto yhteieä valuutaa (dollareia) ja arakkeea (2) omaa valuutaa. Jälkimmäinen riiuu kahdeta tekijätä: 1) työvoimakutannuten kavuta (arake (3)) ja 2) tuottavuuden kavuta (arake (4)). Sarakkeea (6) eetään reaaliten ykikkötyökutannuten muuto, joka riiuu työvoimakutannuten kavun ja tuottavuukavun liäki arvonliäyken hinnan muutoketa (arake (5)). Taulukota voidaan tehdä euraavia huomioa. Eniki, nimelliten ykikkötyökutannuten kavu on vaihdellut voimakkaati ekä dollareia että omaa valuutaa mattuna. Suomea kavu oli ertäin voimakata vuoina 1985 1989 ja aleneminen voimakata vuoina 1989 1993. Sen ijaan reaaliten ykikkötyökutannuten vaihtelu on ollut merktäväti vähäiemää. Toieki, ekä Suomen nimelliet (omaa valuutaa ja dollareia) että reaaliet ykikkötyökutannuket ovat kavaneet Suomea elväti noeammin kuin a, a ja hdyvalloia vuoden 2000 jälkeen. Kolmanneki, Suomen ykikkötyökutannuten kavu vuoina 2007 2011 eltyy ennen kaikkea heikolla tuottavuukavulla. Se on ollut heikomaa kuin muia tarkatelluia maia (k. myö lietaulukko 1a). Taulukoa 3.1b tarkatellaan tehdateolliuuden ykikkötyökutannukia ja niiden oatekijöä. Nähdään, että myö tehdateolliuudea ykikkötyökutannuten kavu on ollut Suomea mua maa noeamaa vuo- 4 Tää yryektoriin (non-agriculture buine ector excluding real etate) luetaan kaikki toimialat kaivotoiminnata ykyieen hallinto- ja tukialvelutoimintaan (NAE 2 luokukea toimialat 05-82) oi lukien kiinteitöalan toiminta (68). 5 ietaulukoa 1 on eetty tulokia laajemman maajoukon tulokia.