Valtio Expo 3.5.2011 Valtionhallinnon tehostaminen tietotekniikan avulla BearingPoint Finland Oy Ilkka Pirskanen Manager, Julkishallinto
Agenda 15:05 15:25 Valtionhallinnon tehostaminen tietotekniikan avulla Ilkka Pirskanen BearingPoint Finland Oy BearingPoint lyhyesti Julkishallinnon tehostamispaine Case-esimerkki 2011 BearingPoint 2
BearingPoint lyhyesti Parhaat kokonaisratkaisut strategiasta saumattomasti operatiiviseen toimintaan yhdessä asiakkaiden kanssa Yhteenveto BearingPoint on johtava liikkeenjohdon ja teknologian konsultointiyritys, jolla on Euroopassa yli 3.200 asiantuntijaa 14 maassa (2010 liikevaihto yli 500 MEUR). Perustehtävämme Autamme asiakkaitamme julkisella ja yksityisellä sektorilla onnistumaan merkittävissä muutostilanteissa sekä ratkaisemaan liiketoiminnan haasteita strategiasta operatiiviseen toimintaan. Osaamisalueemme Suomessa Helsingin toimipisteessä toimii tällä hetkellä yli 60 asiantuntijaa seuraavilla osaamisalueilla: Business Strategy & Transformation Performance & Information Management Operations Management Tulokset Lisäarvoa asiakkaalle. Kaiken tekemisemme päämääränä on tuottaa asiantuntemuksella merkittävää lisäarvoa asiakkaille. Työmme tulokset ovat konkreettisia ja kestäviä. Lähestymistapa Onnistumme yhdessä. Työskentelytapamme ovat kurinalaisia mutta joustavia. Hankkeet toteutetaan tiiviissä yhdessä asiakkaiden kanssa. Näin varmistamme parhaat ratkaisut ja perustan toimeenpanolle. Ihmiset Intohimo huippusuorituksiin. Konsulttimme erilaisia mutta kaikkia yhdistävät huippu-suoritukset työelämässä ja opinnoissa. Laitamme itsemme ja osaamisemme aina likoon lopputulosten saavuttamiseksi. 2011 BearingPoint 3
Julkishallinnon tehostamispaine Väestörakenteen muutos Kestävyysvaje Tuottavuushaasteet Merkittävä muutos julkishallinnon palvelujen tarjoomassa ja tavassa tuottaa julkishallinnon palveluita 2011 BearingPoint 4
Väestörakenteen muutos: Työikäisiä ei ole tarpeeksi eläkkeiden ja vanhusten hoidon rahoittamiseen Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä Hoitosuhde Valtion eläkemeno Vanhustenhoidon tarve 40 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä, % Työikäisten määrä suhteessa yli 65- vuotiaiden määrään, suhdeluku 6 7,5 Valtion eläkemeno, miljardia 400 Hoitopalveluluita tarvitsevien määrä, tuhansia henkilöitä 30 +59% 5-45% +27% 300 +153% 4 3,8 5,0 20 3 200 2 2,1 2,5 10 100 1 0 0 0,0 0 2009 2040 2009 2040 2009 2040 2009 2040 Melkein kolmannes Suomen väestöstä on yli 65-vuotiaita vuonna 2040 Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita Työikäisten osuus vähenee nopeasti Tällä hetkellä Suomessa on 3,8 työikäistä jokaista yli 65- vuotiasta kohti 30 vuoden kuluttua työikäisiä on vain 2,1 jokaista yli 65-vuotiasta kohti Yksin Valtion eläkemeno kasvaa yli miljardilla eurolla Eläkejärjestelmän haasteena on, että nykyiset eläkemaksut eivät riitä kattamaan nykyisen eläketurvan tasoa Iäkkäät ihmiset tarvitsevat yhä vaativampaa hoitoa Arviolta neljännes yli 75- vuotiaista tarvitsee hoitopalveluita Lähteet: VM, STM, Kuntaliitto, Tilastokeskus 2011 BearingPoint 5
Kestävyysvaje: Suomella ei ole varaa nykyisenkaltaisen julkishallinnon palveluihin Julkisen sektorin velan on arvioitu kasvavan nopeasti lähivuosina samalla kun valtionvelan määrä saavuttaa 1990-luvun laman tason 2025 Julkinen velka, indeksi 2000 = 100 Valtionvelan osuus BKT:sta, % 350 Kunnat Ennuste 70 Ennuste 300 250 Valtio Kuntien velan on arvioitu kasvavan 1 miljardi vuodessa 60 200 50 11,6% 150 100-2,6% 10,1% 40 50 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 30 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Avainsanomat: Sekä valtionvelan että kuntasektorin velan on arvioitu kasvavan nopeasti lähitulevaisuudessa Kehitystä on vaikea pysäyttää, koska eläköityminen kiihtyy 2020-luvulla Julkishallinto suhtautuu tilanteeseen vakavasti, koska velan kasvu nostaa korkomenoja ja tekee velkojen uusimisesta aiempaa kalliimpaa (esimerkkejä Euroalueella) Valtionvelka vuonna 2000 oli 66,5 miljardia ja kuntasektorin velat 5,3 miljardia Lähteet: VM, Kuntaliitto, Ilmarinen 2011 BearingPoint 6
Tuottavuushaasteet: Parempi tietoisuus haasteista, mutta tulokset eivät vielä rohkaisevia Viime vuosina on käynnistetty monia julkishallinnon tuottavuusohjelmia Valtion tuottavuusohjelma - Valtion työvoimatarpeen vähentäminen hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti Kuntasektorin tuottavuusohjelmat - Monet kuntatoimijat ovat käynnistäneet tuottavuusohjelmia kulujen leikkaamiseksi PARAS-ohjelma - Kunta- ja palvelurakenneuudistus yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen takaamiseksi Kaste-ohjelma - Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma mutta tavoitteisiin ei ole aina päästy, mikä on johtanut kulujen kasvamiseen [indeksi, 2005=100] Valtion menot Kuntien menot Kuluttajahintojen vuosimuutos 200 200 200 +25% +24% 150 150 150 +9% 100 100 100 50 2005 2009 50 2005 2009 50 2005 2009 Lähteet: Tilastokeskus, Valtiokonttori, Kuntaliitto, BearingPoint anallyysi 2011 BearingPoint 7
Julkishallinnolla on edessä merkittävä rakennemuutos Väestörakenteen muutos Kestävyysvaje Tuottavuushaasteet Merkittävä muutos julkishallinnon palvelujen tarjoomassa ja tavassa tuottaa julkishallinnon palveluita Palveluostojen lisääntyminen Julkishallinnon ei-ydintoimintojen palveluostot yksityiseltä sektorilta Tuottavuuden kohottaminen Julkishallinnon prosessien virtaviivaistaminen ja tietotekniikan avulla tehostaminen Ydintoiminnot Harmaa alue Kansalainen Julkishallinnon yksikkö Julkishallinnon yksikkö Kansalainen Ei-ydintoiminnot / Tukitoiminnot 2011 BearingPoint 8
Case-esimerkki: Kansalaisten yleisneuvontapalvelu Lähtökohdat Saksassa Saksassa on 20.000 kuntaa, kuntayhtymää ja muuta paikallisen tason viranomaistahoa. Näiden lisäksi julkishallintoon kuuluvat osavaltioiden ja liittovaltionhallinnon organisaatiot. Paikallisviranomaiset saavat vähintään 120 miljoonaa puhelua vuodessa (vähintään 1,5 puhelua per asukas per vuosi). 50% yhteydenotoista kansalainen ei tiedä, mikä on oikea viranomainen hoitamaan kyseistä asiaa. Liittohallinto oli tyytymätön kansalaisten mahdollisuuksiin saada viranomaispalvelua keskitetysti: Kansalaiset ja yritykset odottavat myös julkishallinnolta keskitettyä puhelinpalvelua kuten yrityssektorilla on tarjolla. Ratkaisu Saksassa Perustetaan kansalaisten yleispalvelunumero, joka myöhemmin laajennetaan myös internetiin Projektiryhmä perustettiin Saksan Sisäministeriön, Hessenin osavaltion ja muiden hankkeeseen ensi vaiheessa osallistuvien organisaatioiden toimesta. BearingPoint tuki Saksan Sisäministeriötä hankesuunnitelman laatimisessa palvelukeskukselle Yleispalvelunumeron kaksivuotinen pilottivaihe alkoi 2009, tuotantokäyttö vuonna 2011 Tilanne Suomessa Valtiovarainministeriöllä asetti osana Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma) Kansalaisen yleisneuvontapalvelu hankkeen Hankkeen tavoitteena oli tehdä ehdotus kansalaisille suunnattavan julkisen hallinnon yleisneuvontapalvelun toimintamallista ja organisoinnista Työryhmän työskentelyä avusti BearingPoint 2011 BearingPoint 9
Yhteystiedot Riku Santala Partner Ilkka Pirskanen Manager T +358 40 532 2135 F +358 9 321 4621 Kluuvikatu 3 00100 Helsinki www.bearingpoint.fi T +358 50 547 5713 F +358 9 321 4621 Kluuvikatu 3 00100 Helsinki www.bearingpoint.fi riku.santala@bearingpointconsulting.com ilkka.pirskanen@bearingpointconsulting.com 2011 BearingPoint 10