PERUSOPETUKSEN 1. 9. VUOSILUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA TAIPALSAAREN KUNTA

PERUSOPETUKSEN 1. 9. VUOSILUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA TAIPALSAAREN KUNTA Sivistyslautakunta 14.4.2008 29

SISÄLLYSLUETTELO 2 1. luku Opetussuunnitelma 1 Opetussuunnitelman laatiminen 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2 Perusopetuksen arvot 2.1. Arvopohja 3 Perusopetuksen tehtävä ja toiminta-ajatus 4 Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet 3. luku Opetuksen toteuttaminen 5 Koulun toimintakulttuurin kuvaus 5.1. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri 5.2. Oppimis- ja tiedonkäsitys 5.3. Lapsi oppijana 6 Työ tavat 7 Tuntijako 8 Kieliohjelma 9 Paikalliset painotukset 10 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 10.1. Ihmisenä kasvaminen 10.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 10.3. Viestintä ja mediataito 10.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 10.5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 10.6. Turvallisuus ja liikenne 10.7. Ihminen ja teknologia 11 Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle 12 Yhteistyö perusopetuksessa 4. luku Opiskelun yleinen tuki 13 Oppimissuunnitelma 14 huolto 14 A Kouluruokailu 14 B Koulukuljetus 15 Ke rhotoiminta 16 Tukiopetus 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 17 Eri tukimuodot 17.1. Osa-aikainen erityisopetus 17.2. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus 17.3. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 17.4. Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 18 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

3 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 19 Oppiaineet ja valinnaiskurssit 19.1 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 19.2 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomen kieli äidinkielenä Suomen kieli toisena kielenä 19.3 Toinen kotimainen kieli Ruotsi B-kielenä (B1) 19.4 Vieraat kielet Englanti A-kielenä (A1) Saksa A-kielenä (A2) Ranska B-kielenä (B2) Venäjä B-kielenä (B2) 19.5 Matematiikka 19.6 Ympäristö- ja luonnontieto 19.7 Biologia ja maantieto 19.8 Fysiikka ja kemia 19.9 Terveystieto 19.10 Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto 19.11 Elämänkatsomustieto 19.12 Historia 19.13 Yhteiskuntaoppi 19.15 Musiikki 19.16 Kuvataide 19.17 Käsityö 19.18 Liikunta 19.19 Kotitalous 19.20 Oppilaanohjaus 8. luku Oppilaan arviointi 20 Arviointi opintojen aikana 21 Päättöarviointi 22 Todistukset Liitteet Liite 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 3 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi Liite 4 Todistusmerkintöjä koskeva muutos Liite 5 Työelämään tutustuttaminen Taipalsaaren perusopetuksessa

4 1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA 1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden, jonka perusteella kunnan opetussuunnitelma laaditaan. Näitä ovat perusopetuslaki ja asetus, säädös tuntijaosta, esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ja kunnan omat painotukset. 2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2 PERUSOPETUKSEN ARVOT Perusopetuksen arvot perustuvat ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, luonnon monimuotoisuuden ja maapallon elinkelpoisuuden säilyttämiseen ja monikulttuurisuuden hyväksymiseen. Perusopetuksessa toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita. Se edellyttää luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön säilyttämistä ja kehittämistä. Koulun tulee opettaa oppilaita ottamaan vastuu oman elämäntavan ja elinpiirin kestävyydestä. Opetuksen on edistettävä ihmisten kaikinpuolista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Perusopetuksessa on otettava huomioon, miten suomalainen kulttuuri on muotoutunut idän ja lännen kulttuurien kohdatessa. Suomalainen kulttuuri-identiteetti rakentuu kansallisen kulttuurin pohjalle osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria. Suomalaiselle kulttuurille on ominaista kaksikielisyys, saamelaiset alkuperäiskansana, kansalliset vähemmistöt, kaksi kansankirkkoa sekä erilaiset murteet, tavat ja tottumukset eri puolella maata. Suomen kulttuuri monipuolistuu jatkuvasti erilaisista kulttuureista tulevien maahanmuuttajien ansiosta. Sitä on pidettävä rikkautena, koska se auttaa monikulttuurisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisyyteen kasvattamista. Eurooppalainen yhteistyö vaikuttaa myös suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehitykseen. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään perusopetuksen arvot ja sen toiminta-ajatus. Niiden tulee näkyä konkreettisesti opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä sekä jokapäiväisen koulutyön järjestämisessä. Kunnan eri koulujen toiminta-ajatus määritellään koulujen opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa. 2.1. Arvopohja Arvoilla on suuri merkitys ihmisen toiminnan käynnistäjänä, ohjaajana ja ylläpitäjänä. Arvot ovat käsityksiä toivottavasta ja tavoiteltavasta ja ne kuvaavat hyvää ja oikeaa elämäntapaa. Varsin pysyvinä valintaperusteina ne suuntaavat käyttäytymistä ja energian käyttöä. Arvot ovat päämääriä, joita kohti tulisi koko ajan pystyä edes pienin askelin etenemään. Perusopetuksen arvopohja muodostuu lasten vanhempien ja kasvatus- ja opetustyöntekijöiden arvomaailman yhteisvaikutuksena.

5 Toisen huomioon ottaminen, yhteistyökyky, hyvä käytös ja rehellisyys tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa, on suvaitsevainen ja kunnioittaa toisia. osaa myös käyttäytyä luontevasti eri tilanteissa, ilmaista itseään sekä kuunnella toisia. Hän osaa työskennellä yhteisvastuullisesti ryhmässä. ymmärtää hyvien käytöstapojen merkityksen ja noudattaa niitä. Päävastuu käytöstapojen opettamisessa on kodilla, jota päivähoito ja koulu tukevat. on toiminnassaan ja teoissaan rehellinen sekä itseään että muita kohtaan. Terveelliset elämäntavat, terveen itseluottamuksen ja tasapainoisuuden kehittyminen arvostaa itseään, uskoo omiin kykyihinsä ja taitoihinsa selviytyä elämästä sekä kykenee sietämään epävarmuutta ja ristiriitatilanteita. Hän pyrkii ymmärtämään ja ottamaan huomioon omien tekojensa syitä, vaikuttimia ja seurauksia. Vastuullisuuden ja yritteliäisyyden edistäminen tuntee vastuuta omasta koulunkäynnistään, opiskeluympäristöstään ja itsestään sekä omista teoistaan. Yritteliäisyys näkyy terveenä asenteena koulunkäyntiin ja opiskeluun alaluokilta yläluokille saakka. Yrittäjyyttä käsitellään ja painotetaan yläluokilla eri oppiaineissa ja valinnaiskursseina. Tietojen ja taitojen oppiminen sekä ajattelutaidon kehittyminen Oppiminen on perehtymistä ympärillä olevaan maailmaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa sen kanssa. omaksuu perustietoja ja -taitoja sekä valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytyksiensä mukaisesti. säilyttää oppimisen ilonsa ja uteliaisuutensa sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata oppimishaasteet. Hänelle kehittyy pohtiva, jopa epäilevä, asenne tietoon. Tärkeää on oppia soveltamaan tietoa ja liittämään aikaisemmin opittu uuteen. Erilaisuuden suvaitseminen ymmärtää ja arvostaa erilaisuutta sekä toimintatavoissa että muissa oppilaissa. Hän kykenee toimimaan erilaisissa ympäristöissä erilaisten ihmisten kanssa. Tärkeiksi koettiin myös ilmaisutaitojen ja kielitaidon kehittyminen, työnteon arvostaminen, ympäristöön liittyvien asioiden painottaminen, esteettisen tajun kehittäminen, turvallinen oppimisympäristö sekä luonnon ja ympäristön kunnioittaminen. Nämä yhdessä sovitut perusperiaatteet voidaan nimetä kunnan perusopetuksen arvopohjaksi, jonka tulee näkyä kautta linjan käytännön opetustyössä.

6 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS Perusopetus järjestetään elinikäisen oppimisen ja sivistymisen periaatteen mukaisesti. Perusopetus kasvattaa oppilaan halukkuutta kehittää itseään, vastata muuttuvan elinympäristön haasteisiin ja kouluttautua uusiin tehtäviin. Se tukee yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kasvua. Opetus antaa oppilaille valmiuksia toimia demokraattisessa yhteiskunnassa ja kehittää sitä sekä tukee kasvua vastuulliseen mielipiteen muodostamiseen ja itsenäisiin valintoihin. Oppilaan kasvua kestävään elämäntapaan sekä sen arvioimiseen ja kehittämiseen uuden tiedon pohjalta tuetaan. Opetuksessa tutustutaan kulttuuriperintöön ja valmennetaan kulttuurin kehittämiseen sekä aktiiviseen toimimiseen kansainvälistyvässä maailmassa. 4 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteina ovat: Oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu. Häntä innostetaan oppimaan sekä uskomaan omiin oppimiskykyihinsä. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. omaksuu tietoja ja taitoja eri sisältöalueista ja aineryhmistä sivistyäkseen sekä saadakseen valmiuksia elämäänsä ja jatkuvaan oppimiseensa. Hän kehittää omaa tapaansa oppia ja ottaa vähitellen yhä suurempaa vastuuta omasta oppimisestaan. Hän opettelee tutkimaan ja työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Hän opettelee kertomaan, miten on ajatellut ja ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Hän opettelee kriittistä tiedonhankintaa sekä käyttämään tieto- ja viestintävälineitä. kasvaa ahkeraksi, suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon. Hän sisäistää hyvät tavat ja käyttäytyy niiden mukaan. ymmärtää ihmisen riippuvuuden ja vastuun luonnosta ja ympäristöstä. Hän tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta ja toimii sen mukaisesti arkipäivän tilanteissa. Hän opettelee perustelemaan eettisiä ratkaisujaan tietojen ja henkilökohtaisten kokemusten pohjalta ja kantamaan vastuuta ratkaisuistaan. Hän harjaantuu fyysisissä ja motorisissa taidoissa ja ymmärtää, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän kehittää luovuuttaan, tutustuu eri taidemuotoihin sekä paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin.

7 3. LUKU OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 5 KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS 5.1. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisten ja psyykkisten rakenteiden kokonaisuutta. Fyysinen oppimisympäristö tarkoittaa ihmisiä, rakennettua ympäristöä sekä luontoa. Tähän kuuluvat erityisesti rakennukset ja tilat, opetusvälineet sekä lähiympäristö. Psyykkinen oppimisympäristö taas muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Oppimisympäristön on oltava sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen ja viihtyisä, ja sen on tuettava oppilaan terveyttä. Oppimisympäristö tulee toteuttaa siten, että se tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Sen tulee olla esteettisesti miellyttävä. Opiskelutiloja ja -välineitä tulee voida käyttää joustavasti siten, että ne ohjaavat käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että hän voi opiskella aktiivisesti ja myös itsenäisesti. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Sen tulee tukea myös sekä opettajan ja oppilaan välistä että oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Oppimisympäristön tulee edistää myös oppilaan oman toiminnan arviointia. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Oppimisympäristöön vaikuttaa merkittävästi koulun toimintakulttuuri, jolla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin. 5.2. Oppimis- ja tiedonkäsitys Oppimiskäsityksiä on useita. Jokaiseen kasvatusideologiaan sisältyy tietty ihmiskäsitys, määrätyt tavoitteet ja välineet, joilla tavoitteita voidaan saavuttaa. Lähtökohtana tulee kuitenkin olla aina se, että opetustyö perustuu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin ja kunnassa hyväksyttyyn arvopohjaan. Opettajan oma käsitys oppimisesta vaikuttaa väistämättä siihen, miten hän opetuksensa järjestää, mihin mielenkiintonsa suuntaa ja miten valmis hän on sitoutumaan opetustyöhönsä. Jos opettaja luottaa oppilaittensa oppimiskykyyn, hän sitoutuu työhönsä intensiivisemmin ja pyrkii ylittämään oppimisen tiellä ilmenevät esteet. Keskeistä onnistuvalle oppimiselle on oppijan hyvä itsetunto, korkea motivaatio ja oman ajattelutoiminnan hallitseminen, joka auttaa sietämään ja hallitsemaan muutoksia. Jotta

8 tähän päästäisiin on tieto- ja oppimiskäsitystä uudistettava niin, että irrallisen asiatiedon oppimisesta päästään aktiivisen etsinnän avulla löytyvään tietoon ja luovaan oppimiseen. Lapsen omat kokemukset ja käsitykset ovat hänen havaintojaan ja tulkintojaan ohjaava voimavara. Opetuksen tulisikin perustua lapsen aikaisempiin tietoihin ja kokemuksiin sekä hänen omiin valintoihinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa, jolloin motivaatio on sisäistä. Lapselle on suotava mahdollisuus edetä kasvussaan yksilöllisesti ilman, että hänen kehittymistään kiirehditään tai jarrutetaan. Rohkaiseva, avoin, psykologisesti turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö on tärkeä. Toista kunnioittava ilmapiiri luo edellytykset hedelmälliseen ryhmän jäsenten väliseen vuorovaikutukseen ja toisista aidosti välittämiseen. 5.3. Lapsi oppijana Oppimista tapahtuu koko ajan ja se voi olla lapsen kokonaiskehityksen kannalta myönteistä tai kielteistä. Lapsen oppiminen pohjautuu kokonaisvaltaiseen, konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa lapsikeskeisyys, yksilöllisyys, toiminnallisuus ja aktiivisuus ovat keskeisiä. Lapsi oppii jatkuvasti ilman opetustakin tekemällä ja tarkkailemalla mitä ympärillä tapahtuu. Aikuinen kasvattajana vaikuttaa lapseen tietoisesti ja tiedostamatta. Lapsi oppii myös mallioppimisen kautta käyttäytymistä, ratkaisuja, valintoja, asenteita ja suhtautumista. Lapsi on oppimisessaan aktiivinen. Aktiivinen oppiminen on persoonallista, oppijasta itsestään lähtevää ja konkreettisiin kokemuksiin perustuvaa oppimista. Aikuisen tehtävänä on luoda ympäristö sellaiseksi, että se antaa tilaa lapsen aktiiviselle uteliaisuudelle, mahdollisuudelle valita häntä kiinnostavia materiaaleja ja välineitä, hankkia kokemuksia, kehittää taitojaan sekä ainutlaatuista luovuuttaan. Lapsen oppiminen on tekemällä oppimista, oivaltavaa ja yhteisvastuullista. Oppiakseen ja kehittyäkseen lapsi tarvitsee ikätovereittensa tukea. Oppiminen on oma-aloitteista ja ehtoista ja siihen liittyy myös lapsen itsearviointia. Aikuisen tehtävä perusopetuksessa on tärkeä. Hän välittää yhteiskunnan ja kulttuurin arvoja, asenteita ja sisältöjä. Aikuisen on tunnettava lapsen kehitysvaihe sekä kiinnostuksen kohteet ja vahvat puolet, joiden kautta lapsen motivaatio oppimiseen herätetään. Lisäksi aikuisen on tunnistettava lapsen kehityksessä tukea tarvitsevat kohdat kyetäkseen suuntaamaan sopivaa toimintaa niiden edistämiseksi. keskeisyys tarkoittaa jokaisen oppilaan ainutkertaisen yksilöllisyyden huomioon ottamista ja kunnioittamista. Vaikka perusopetuksessa pidetään tärkeänä oppilaan tilanteen ja kehitysvaiheen tuntemista, se ei tarkoita pyrkimystä kasvattaa oppilaasta tietynlaista. Oppilaan tarpeet, toiveet, valinnat sekä kiinnostukset ohjaavat hänen omaehtoista ja mielekästä oppimistaan. Yläluokilla oppilaan valintoihin ja opiskeluun vaikuttavat oppilaan tavoitteet jatkoopintopaikasta. Perusopetuksen tavoitteena on antaa sellaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet, että jokainen oppilas saa itselleen soveltuvan jatko-opintopaikan.

9 6 TYÖTAVAT Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opetuksen tulee perustua monipuolisiin oppilaan toiminnallisuutta edistäviin työtapoihin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteet virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista kehittävät tiedon hankkimisen, jäsentämisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman oppimisen kehittämistä ja tehostamista varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Oppilaiden yksilölliset erot edellyttävät opetuksen eriyttämistä.

10 7 TUNTIJAKO Tuntijaon perusteena on valtakunnallinen päätös perusopetuksen tuntijaosta. Tässä perusopetus käsitetään kokonaisuutena ja näin ollen tuntien koostuminen kokonaisuuksiksi tapahtuu useamman lukuvuoden aikana. Yläluokille siirryttäessä kaikilla on takanaan samansuuruiset tuntikertymät eri oppiaineissa. Perusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppiaineiden ja niistä muodostettujen aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen seuraavasti: Perusopetuksen tuntijako Vuosiluokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yhteensä Oppiaine Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 5 5 3 3 3 43 Suomi toisena kielenä 7 7 5 5 5 5 3 3 3 43 A-kieli englanti 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli ruotsi 2 2 2 6 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 4 3 32 Ymp. ja luonnontieto 2 2 3 2 9 Biologia ja maantieto 2 1 3 Biologia 1 1 2 4 Maantieto 1 1 1 3 Fysiikka ja kemia 1 1 2 Fysiikka 1 2,5 3,5 Kemia 1 2 0,5 3,5 Terveystieto 1 1 1 3 Uskonto/elämänkats. 1 1 1 2 1 2 1 1 1 11 Historia 2 2 2,6 1,4 8 Yhteiskuntaoppi 0,6 2,4 3 Musiikki 1 1 2 2 1 1 1 9 Kuvataide 1 1 1 1 3 3 2 12 Käsityö 2 2 2 2 2 2 3 15 Liikunta 2 2 3 3 3 3 2 2 2 22 Yhteensä 28 (26) 18 (18) 12 (12) 58 Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,4 1 0,6 2 Valinnaisaineet 7 6 13 Opp. tuntimäärä 19 19 23 23 26 26 30 30 30 226 Vapaaeht. A2-kieli 2 2 2 2 2 2 12 1) Terveystietoa opetetaan integroidusti vuosiluokilla 1-6. = oppiainetta ei opeteta kyseisellä vuosiluokalla Vuosiluokilla 7-9 opiskellaan 5-jaksojärjestelmässä. Oppimäärät on kurssitettu jaksoihin. Kunkin jakson pituus on noin seitsemän viikkoa ja kunkin kurssin yksi vuosiviikkotunti eli 38 oppituntia. Valinnaisena aineena voidaan opettaa kaikille yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia, vieraita kieliä sekä tietotekniikkaan liittyviä aineita. Valinnaisten aineiden nimet määritellään opetussuunnitelmassa.

8 KIELIOHJELMA 11 Taipalsaaren kunnassa on kuntatasolla hyväksytty kieliohjelma, joka määrittää opetettavien kielten määrän ja ohjeelliset tuntimäärät. Ensimmäisenä vieraana kielenä (A1-kieli) on englantia, joka aloitetaan 3. vuosiluokalta. Valinnaisena A2-kielenä on saksan kieli tai venäjän kieli, joiden opetus alkaa 4. vuosiluokalta. Ruotsin kieltä aloitetaan opiskella B1-kielenä 7. vuosiluokkaluokalla. Yläluokkien valinnaisia B2-kieliä ovat ranska ja venäjä, jotka alkavat 8. vuosiluokalta. Saksan kieltä voidaan tarjota myös B2-kielenä sille ikäluokalle, jolla A2-saksa ei ole toteutunut. 9 PAIKALLISET PAINOTUKSET Yleisen opetussuunnitelman lisäksi tulee korostaa oman alueen tuntemusta ja muita paikallisesti tärkeiksi koettuja asioita. Tämä lisää lapsen paikallisidentiteettiä ja juurruttaa hänet tiukemmin kotiseutuunsa. Oman alueen erityispiirteiden tuntemus lisää myös moniarvoisuutta ja yksilöllisyyttä yhdentyvässä maailmassa. Taipalsaarelaisuus Taipalsaaren perusopetuksen tulee tarjota lapselle mahdollisuus tutustua kotikuntaansa sekä omaan lähiympäristöönsä. Taipalsaaren kunnan alueesta noin puolet on maata ja puolet vesistöä. Saarien lukumäärä on noin 700 ja rantaviivaa yli 1000 km. Vesi on ollut seudun asukkaiden pelto ja tie. Taipalsaarelaisen luonnon ja ympäristön ominaispiirteitä Saimaan saaristo, niemet, lahdelmat, hiekkaharjut, kankaat Kirkkosaari Vuodenaikojen vaihtelun seuraaminen Talvi / vakituiset asukkaat, talviurheilu Vilkas kesä / kesäasukkaat, hiekkarannat, vesillä liikkuminen Kalastus Saimaannorppa Mäkitervakko Kulttuuri Röytty, kotiseutumuseo, kirkko Taipalsaaripäivät, Taipalsaaren soudut Taipalsaarelaiset merkkihenkilöt mm. Ester Ahokainen, Marjatta Kurenniemi Kuoro Ihmisen toiminta ennen ja nyt maatalous, viljely ja karjankasvatus metsätalous, metsänhoito, saha tervanpoltto kalastus, metsästys seuratoiminta

Taipalsaaren kunta lomakylät, leirintäalue maatilamatkailu turvetuotanto taipalsaarelaiset yritykset maa- ja metsätalous kesätoritoiminta urheilu- ja nuorisoseuratoiminta, martat, 4H, kylätoimikunnat, seurakunnan toiminta paikalliset järjestöt Historia asutusta jo 4200 ekr., arkeologiset kaivaukset ja löydöt, kalliomaalaukset, linnavuoret karjalainen perinne ja sanasto Taipalsaaren pitäjänhistoria aktiivinen vesiliikenne vanhat rakennukset käsityöperinne ruokaperinne Perusopetuksessa pyritään vahvistamaan lapsen kiinnostusta ja vastuuta kotikuntaansa ja maakuntaansa kohtaan ja herättämään myönteinen kuva itsestään taipalsaarelaisena ja Etelä-Karjalan maakunnan asukkaana. 10 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tieteenalojen ajattelua sekä korostaa yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Opetusta eheytettäessä perustaidot ovat yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä. Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Aihekokonaisuudet sisällytetään oppiaineisiin, ja niiden pitää näkyä koulun toimintakulttuurissa. 10.1. Ihmisenä kasvaminen Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä. Tavoitteet oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän toimimaan yhteisön jäsenenä. 12

Keskeiset sisällöt fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät, tunteiden tunnistaminen ja käsittely oikeudenmukaisuus, tasa-arvo opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja Käsitellään seuraavissa oppiaineissa tai valinnaiskursseilla äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä 7-9 luokat englannin kieli 9. luokka biologia ja maantieto 5. luokka, 7-9. luokat uskonto, elämänkatsomustieto 4-9 luokat historia 7-8 luokat yhteiskuntaoppi 9. luokka terveystieto 7-9 luokat oppilaanohjaus 8. luokka valinnainen saksan kieli 8-9. luokat valinnainen äidinkieli (ilmaisutaito) 8. luokka valinnainen yhteiskuntaoppi 9. luokka (lakitieto) 13 10.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Tavoitteet oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä

Keskeiset sisällöt oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys Käsitellään seuraavissa oppiaineissa tai valinnaiskursseilla äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä 3-9. luokat ruotsin kieli 7-9 luokat ympäristö- ja luonnontieto 4. luokka biologia ja maantieto 5. luokka maantieto 7-9. luokat uskonto, elämänkatsomustieto 4-9. luokat historia 5. luokka, 7-8. luokat käsityö (tekstiilityön osuus) 5-7. luokat kotitalous 7. luokka kuvataide 7. luokka valinnainen saksan kieli 4.-9. luokat valinnainen ranskan kieli 8-9. luokat valinnainen venäjän kieli 8-9. luokat valinnainen kotitalous 8-9. luokat valinnainen kuvataide 8-9. luokat 14 10.3. Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää viestintä- ja mediataitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja tulee opiskella sekä viestien vastaanottamisessa että tuottamisessa. Tavoitteet oppii viestinnän perustaidot ja kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi mediakriittisyyttä ja eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamista viestinnässä osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää viestinnän ja median välineiden käyttöä

Keskeiset sisällöt omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa mediaviestien muoto ja sisältö sekä median ilmaisuvälineiden käyttö erilaisissa tilanteissa yhteistyö paikallisen median kanssa lähdekritiikki ja tietoturva median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö Käsitellään seuraavissa oppiaineissa tai valinnaiskursseilla äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä 5-9. luokat biologia ja maantieto 7-9. luokat historia 7-8. luokat yhteiskuntaoppi 9. luokka terveystieto 7. luokka kuvataide 5-7. luokka valinnainen äidinkieli ja kirjallisuus (ilmaisutaito) 8. luokka valinnainen äidinkieli ja kirjallisuus (kirjoittaminen) 9. luokka valinnainen käsityö (design ja teknologia) 8-9. luokat valinnainen kuvataide (kuvauskurssi) 8-9. luokat 15 10.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Tavoitteet oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja, toimimaan pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta sisäisen yrittäjyyden valmiuksia ja oppii tuntemaan yritystoimintaa

Keskeiset sisällöt perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä yritystoimintaan tutustuminen Käsitellään seuraavissa oppiaineissa tai valinnaiskursseilla maantieto 9. luokka yhteiskuntaoppi 9. luokka terveystieto 8. luokka oppilaanohjaus 8. luokka valinnainen käsityö (design ja teknologia) 8-9. luokat valinnainen yhteiskuntaoppi (yrittäjyyskasvatus) 9.luokka 16 10.5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tulee kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Tavoitteet oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta

Keskeiset sisällöt ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta Käsitellään seuraavissa oppiaineissa tai valinnaiskursseilla englannin kieli 9. luokka ympäristö- ja luonnontieto 1-4 luokat biologia ja maantieto 5.-9. luokat kemia 8. luokka uskonto, elämänkatsomustieto 7-9. luokat yhteiskuntaoppi 9. luokka terveystieto 9. luokka käsityö 5-7. luokat kotitalous 7. luokka valinnainen käsityö 8-9. luokat valinnainen biologia 8-9. luokat valinnainen kemia 8. luokka valinnainen kotitalous 8-9. luokat 17 10.6. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti. Tavoitteet oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen

Keskeiset sisällöt onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioon ottava liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen Käsitellään seuraavissa oppiaineissa tai valinnaiskursseilla ympäristö- ja luonnontieto 1-4. luokat biologia ja maantieto 5. luokka terveystieto 7-9. luokat käsityö 3-7. luokat valinnainen käsityö 8-9. luokat 10.7. Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja saada pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksen tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä. Tavoitteet oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen Keskeiset sisällöt teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja sen rakenteissa, tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa, terveydenhoidossa ja ympäristönsuojelussa sekä paikallisessa tuotantoelämässä teknologian ja tietotekniikan kehitys eri kulttuureissa ja eri elämänalueilla eri aikakausina luonnontieteellisen tiedon, muiden tieteenalojen ja teknologian vuorovaikutus teknologian kehittäminen ja sen vaiheet teknologiaan ja tietotekniikkaan, niiden kehittämiseen ja käyttämiseen liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia 18

19 Käsitellään seuraavissa oppiaineissa tai valinnaiskursseilla äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä 5-6. luokat biologia ja maantieto 9. luokka fysiikka ja kemia 5-6. luokat, kemia 8. luokka käsityö 5-7. luokat valinnainen käsityö 8-9. luokat valinnainen kemia 8. luokka 11 TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE KÄYTTÄYTYMISEN KRITEERIT Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisenä. Käyttäytymisen arviointi on yksi osa oppilaan kasvuprosessin ohjaamisessa ja kuvaamisessa. Käyttäytymisen arvioinnin tulee olla jatkuvaa, totuudenmukaista ja monipuolista. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu seuraaviin asioihin: - muiden ihmisten huomioiminen - ympäristön huomioiminen - työn arvostaminen - yhteisten sääntöjen ja hyvien tapojen noudattaminen Arvosana 10 (erinomainen): osoittaa omaehtoisesti hyvää käytöstä ja suhtautuu myönteisesti päivittäiseen koulunkäyntiin. Samalla hän antaa esimerkin hyvästä käyttäytymisestä muille oppilaille. toimii aktiivisesti ja itsenäisesti koulutyön tavoitteiden toteutumiseksi. edesauttaa työrauhaa ja koulun myönteistä ilmapiiriä. uskaltaa ja osaa esittää omat mielipiteensä asiallisesti. ottaa huomioon toiset ihmiset, auttaa ja tukee muita. suvaitsee erilaisuutta ja arvostaa toisten tekemää työtä. työskentelee vastuullisesti ja huolehtii hyvin työympäristöstään ja välineistään. noudattaa koulun sääntöjä ilman rikkomuksia tai laiminlyöntejä. Arvosana 9 (kiitettävä): Oppilaan käyttäytymisessä on paljon arvosanan 10 piirteitä, mutta hän ei oma-aloitteisesti pyri vaikuttamaan yhteisön käyttäytymiseen myönteisellä tavalla. osoittaa hyvää käytöstä ja suhtautuu myönteisesti päivittäiseen koulunkäyntiin. toimii itsenäisesti koulutyön tavoitteiden toteutumiseksi. suhtautuu toisiin myönteisesti. suvaitsee erilaisuutta ja arvostaa toisten tekemää työtä. antaa muille työrauhan. työskentelee vastuullisesti ja huolehtii hyvin työympäristöstään ja välineistään. noudattaa pääsääntöisesti koulun sääntöjä.

20 Arvosana 8 (hyvä): Kahdeksan on käyttäytymisen perustaso. osoittaa yleensä hyvää käytöstä ja myönteistä asennetta päivittäisessä koulunkäynnissä. toimii koulutyön tavoitteiden toteutumiseksi. huolehtii pääsääntöisesti työympäristöstään ja välineistään. ottaa yleensä huomioon toiset ihmiset. työskentelee yleensä vastuullisesti, mutta saattaa joskus käytöksellään häiritä muiden työskentelyä. noudattaa lähes aina koulun sääntöjä. tarvitsee välillä aikuisen tukea ja ohjausta. Arvosana 7 (tyydyttävä): Oppilaan asenne koulunkäyntiä kohtaan on passiivinen. Oppilaalle työympäristöstä ja välineistä huolehtiminen on välillä vaikeaa. Oppilaan suhtautuminen muita kohtaan on vaihtelevaa ja saattaa välillä olla epäkunnioittavaa. työskentelee ajoittain vastuullisesti, mutta häiritsee käytöksellään muiden työskentelyä. Oppilaalle tuottaa vaikeuksia noudattaa hyviä tapoja ja koulun sääntöjä. tarvitsee aikuisen tukea ja ohjausta. Arvosana 6 (kohtalainen): Oppilaan asenne koulunkäyntiä kohtaan on välinpitämätön. Oppilaalle on hankalaa huolehtia työympäristöstä ja välineistä. pystyy ottamaan työskentelystään vain harvoin vastuuta ja häiritsee usein käytöksellään muiden työskentelyä. Oppilaan suhtautuminen muita kohtaan on kielteistä ja epäkunnioittavaa. rikkoo toistuvasti koulun sääntöjä. tarvitsee paljon aikuisen tukea ja ohjausta. Arvosana 5 (välttävä): Oppilaan työmoraali on heikko. ei ota vastuuta työskentelystään eikä kykene huolehtimaan työympäristöstään. Oppilaan suhtautuminen muita kohtaan on kielteistä ja epäkunnioittavaa. häiritsee jatkuvasti käytöksellään muiden työskentelyä. rikkoo jatkuvasti koulun sääntöjä ja suhtautuu rangaistuksiin välinpitämättömästi. tarvitsee jatkuvasti tukea ja ohjausta siinä, miten koulussa ja muiden ihmisten kanssa toimitaan. Arvosana 4 (heikko): on täysin piittaamaton koulutyöskentelystä. rikkoo tahallaan koulun sääntöjä, rangaistukset eivät tehoa häneen ja käyttäytymisessä on rikollisia piirteitä. ei kykene toimimaan kouluyhteisössä.

21 Käyttäytymisen arviointiin vaikuttavat alentavasti mm. unohdukset (opiskeluvälineet ja läksyt), myöhästely, toisten kiusaaminen, luvattomat poissaolot, rangaistusten määrä, tupakointi ja päihteiden käyttö. Yksittäinenkin rikkomus voi merkittävästi alentaa oppilaan käyttäytymisen arvosanaa, mikäli rikkomus on vakava. 12 YHTEISTYÖ PERUSOPETUKSESSA Taipalsaaren kunnassa toteutetaan yhtenäistä perusopetusta. Kunnassa on yksi opetussuunnitelma, jonka mukaan kaikki kunnan koulut toimivat ja järjestävät opetuksen. Kukin koulu voi opetussuunnitelman pohjalta painottaa erilaisia asioita. Painotukset on eriteltävä koulun lukuvuosittain laatimassa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa. Taipalsaaren kunnan koulu tekevät yhteistyötä keskenään. Kouluilla on yhteisiä opettajia, erilaisia tapahtumia järjestetään yhdessä ja käytetään joustavasti opetustiloja. Merkittävästi yhteistyö korostuu oppilaan oppimispolun nivelvaiheissa: oppilaan siirtyessä esiopetuksesta kouluun ja oppilaan siirtyessä kuudennelta vuosiluokalta seitsemännelle. Päiväkodin, koulujen ja oppilashuoltohenkilöstön yhteistyöllä varmistetaan oppilaan tuntemuksen ja oppilasta koskevien opetuksen järjestämisen kannalta tarpeellisten tietojen siirto. 4. LUKU OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on tuettava käytettävissä olevin keinoin huoltajia niin, että he voivat osaltaan vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja oppimisesta myös koulutyössä. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee järjestää siten, että moniammatillinen yhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa ongelmatilanteissa. Kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien tasa-arvoisuus. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua koulun kulttuuriin sekä olla osaltaan mukana vaikuttamassa ja tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Huoltajien tulee voida osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Erilaisia yhteistyömuotoja tulee kehittää huoltajien kanssa koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Koulu järjestää vähintään kerran lukuvuodessa vanhempainillan, jossa voidaan käydä läpi koko koulun tai yksittäisen luokan asioita. Osa koulun ja kodin yhteistyöstä on opettajan ja oppilaan huoltajien välistä kahdenkeskistä kommunikointia, johon tulee tarjota mahdollisuus. Kukin koulu voi valita käytännöt itse ja sopia niistä oppilaidensa huoltajien kanssa. Huoltajia tulee kuulla myös päätettäessä koulun kasvatustavoitteista. Yhteisissä palavereissa olisi syytä keskustella niistä linjauksista, joita koulu haluaa työssään noudattaa. Koulun tulee tiedottaa riittävästi koteihin koulun käytännön työn järjestelyistä, eri tapahtumista ja tempauksista sekä sitouttaa huoltajat mahdollisuuksien mukaan koulun toimintaan. Luokkatoimikunnat ja vanhempainyhdistykset voivat toimia koulutyötä tukevina toimintamuotoina. Myös arviointiin liittyvät arviointikeskustelut ovat kodin ja koulun yhteistyötä. Palautekeskustelut eri muodoissaan tulevat olemaan vastaisuudessa tärkeä yhteistoiminnan muoto.

22 13 OPPIMISSUUNNITELMA Perusopetuksen aloitusvaiheessa oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Erityisopetukseen siirretylle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Sen tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös yksilöllistää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Lisäksi siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opintoohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osaaikainen erityisopetus. Siinä voidaan myös asettaa tavoitteet oppilaan suoritustasolle eri oppiaineissa. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Taipalsaarella oppimissuunnitelmaa ei ainakaan toistaiseksi laadita kaikille oppilaille. Aloite oppimissuunnitelman laatimisesta voi tulla huoltajalta, opettajilta tai oppilashuoltotyöryhmältä. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. 14 OPPILASHUOLTO huoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimisja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. huoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Silloin noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä.

23 Taipalsaaren kouluissa toimivat oppilashuoltotyöryhmät, joiden toiminnasta on lautakunta tehnyt päätökset ja ohjeistukset. huoltotyöryhmät ovat moniammatillisia ja voivat näin ollen varsin laaja-alaisesti tarkastella oppilaan kulloistakin tilannetta ja tehdä toimenpide-ehdotuksia eteenpäin. Mm. erityisopetuksen siirtoesitykset ovat tärkeä osa toimintaa. huoltotyössä korostuu koulun aktiivinen rooli koteihin päin. Luokanopettajan on otettava ripeästi yhteys huoltajiin ongelmien ilmaantuessa ja ryhdyttävä selvittämään asiaa. Koulun muu oppilashuoltohenkilöstö tulee ottaa mukaan ja yhdessä laatia suunnitelma ongelman ratkaisemiseksi. Perusopetuslain mukaan koulun on oltava turvallinen paikka oppilaalle. Fyysisen turvallisuuden lisäksi myös koulun ilmapiiri ja lapsen henkinen hyvinvointi on tärkeä. Kriisitilanteiden varalle kaikille kouluille on laadittu sekä turvallisuussuunnitelma että häiriökäyttäytymisen ohjeistus. huoltotyöryhmän ja opettajakunnan lisäksi oppilashuoltohenkilöstöön kuuluvat kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri, koulukuraattori sekä psykologi ja tarvittaessa myös sosiaalitoimen edustajat. huoltotyöryhmät voivat kutsua kokouksiinsa oppilaan huoltajan, luokanopettajan tai valvojan, muun opettajan tai tietyn alan asiantuntijan. 14 A KOULURUOKAILU Taipalsaaren kunnan kouluissa tarjotaan jokaisena koulupäivänä ruokalistan mukainen täysipainoinen koulu- ja henkilöstölounas. Erityisruokavaliota noudattavat ruokailijat saavat dieettinsä mukaisen aterian terveydenhoitajan tai lääkärin lausunnon perusteella ja ohjeiden mukaisesti. Allergioihin perustumattomiin ruokavalioihin tarvitaan myös huoltajan kirjallinen lausunto. Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Ruokailutilanteessa korostuvat hyvät tavat ja asiallinen käytös. Tapa- ja käytösohjauksesta vastaa alaluokilla luokanopettaja ja yläluokilla ruokailua valvova opettaja. Keittiöhenkilökunnan mahdolliset ohjeet oppilaille ovat nekin osa tapakasvatusta. Kouluateria on terveellinen, monipuolinen ja riittävä kotiruokamainen lounas, joka tarjoillaan yleisenä lounasaikana. Kouluaterian tulee kattaa kolmannes päivittäisestä ravinnontarpeesta. Ravitsemuksellisesti aterian täysipainoisuus riippuu viime kädessä annoksen oikeasta koostumuksesta, johon oppilaita ruokailutilanteessa ohjataan. Oppilaiden ja henkilöstön mielipiteitä kouluruokailusta kuullaan päivittäin. Kerran lukuvuodessa tehdään ruokailijoille asiakastyytyväisyyskysely. 14 B KOULUKULJETUKSET Lakisääteiset koulukuljetukset ovat osa oppilashuoltoa. Taipalsaaren kunta järjestää maksuttoman kuljetuksen oppilaille, joiden koulumatka on yli 5 kilometriä (1-2. luokkien oppilaalle yli 3 kilometriä). Huoltajan hakemuksesta voidaan kuljetus järjestää lyhyemmällekin matkalle perustellusta syystä. Oppilaan koulumatka ei kuulu koulun vastuualueeseen. on koulumatkalla kuitenkin kunnan tapaturmavakuutusten piirissä.

24 15 KERHOTOIMINTA Koulujen kerhotoiminta on ollut varsin vähäistä viime vuosina määrärahojen puutteen vuoksi. Mikäli koululla järjestetään kerhotoimintaa, tulee pyrkiä siihen, että alaluokkien oppilaat pääsevät siihen osallisiksi. Näin heidän iltapäivien toiminnallisuus tulisi edes osittain turvatuksi. Eri järjestöt ylläpitävät kerho- ja harrastustoimintaa kouluilla. 16 TUKIOPETUS Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tuki-opetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. 5. LUKU ERITYISTÄ TUKEA VAATIVIEN OPPILAIDEN OPETUS 17 Eri tukimuodot ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin luvussa 4 määrätään. Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.