OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

1 EURAN KUNTA KOULUTOIMI 1-9 LUOKKIEN OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Koulutuslautakunta 13.12.2005/ 126 Luonnos koulutuslautakunta 11.6.2008

2 SISÄLLYSLUETTELO EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS.. 11 TOINEN KOTIMAINEN KIELI. 27 VIERAAT KIELET. 33 MATEMATIIKKA.. 53 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 64 BIOLOGIA JA MAANTIETO. 67 FYSIIKKA JA KEMIA... 76 TERVEYSTIETO 88 USKONTO.. 101 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO.. 119 HISTORIA.. 126 YHTEISKUNTAOPPI 133 MUSIIKKI 137 KUVATAIDE.. 156 KÄSITYÖ 164 LIIKUNTA... 175 KOTITALOUS. 193 OPPILAANOHJAUS.. 196 VALINNAISET AINEET... 199

3 1-9 LUOKKIEN OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Oma kasvu: Yhteisöllisyys: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu toisten huomioon ottaminen oikea ja väärä, oikeudenmukaisuus oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä esteettisyys erilaisia yhteistoimintatapoja oma oppimistyyli ja sen kehittäminen tavoitteellinen itsensä kehittäminen A. Mitä se on? Minä ja kaverini: tervehtiminen anteeksipyytäminen, anteeksiantaminen toisen huomioonottaminen erilaisuuden hyväksyminen kohtelias puhuttelu auttaminen kohteliaisuuden vastaanottaminen kiittäminen Minä ja kouluympäristöni: ruokailutavat ja -tottumukset asioiminen ja asiallinen käytös siisteys ja puhtaus kouluympäristöstä huolehtiminen juhlatilaisuudet asiallinen pukeutuminen nukkuminen, lepo ja liikunta B. Meillä Eurassa Taustatietoa: Eura-strategia 2010 www.raumanseutu.fi/uutta.htm Lapsipoliittinen ohjelma Hyvää lykkyä- julkaisu Koulutuslautakunnan asettamat painopistealueet Koulun järjestyssäännöt

4 Mene ja kokeile Kunnan itsenäisyyspäiväjuhla Koulun ulkopuoliset ruokailutilanteet Vierailut kunnanvirastossa, pankissa, postissa jne. Tutustuminen jonkin yhdistyksen / yhdistysten toimintaan ja osallistuminen niitten järjestämiin tilaisuuksiin tai tapahtumiin 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Suomalainen ja eurooppalainen kulttuuri-identiteetti: henkinen ja aineellinen kulttuuriperintö suomalaisuus, pohjoismaalaisuus, eurooppalaisuus Oma kulttuuri-identiteetti: oma kulttuuri, sen juuret ja monimuotoisuus kotiseudunkulttuuri yksilö sukupolvien ketjussa Valmiudet kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen: muut kulttuurit ja elämänkatsomukset monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneenyhteistyön edellytykset kansainvälisyys eri elämänalueilla tapakulttuuri A. Mitä se on? Meillä ja muualla: oman ja vieraan kulttuurin tavat ruokakulttuuri kuvataiteilijat, säveltäjät, kuvanveistäjät jne. satuja, musiikkia ja leikkejä kansalliset ja kansainväliset juhlapäivät yhteydet lähetystyöhön kirjeenvaihto vieraalla kielellä ihmisoikeudet Suomi osana Eurooppaa ja muuta maailmaa kulttuurivähemmistöt eri uskonnot uutisseuranta B. Meillä Eurassa Eura on arkeologian kannalta Suomen tärkein paikkakunta. Ruukinpuistossa on Suomen pitkäaikaisin, yhtäjaksoinen teollinen toiminta, yli 300 vuotta. Kolme euralaista on valittu mestaripelimanneiksi. Jalmari Karhula oli merkittävä kulttuurivaikuttaja 1900-luvun alkupuolella. 1. Taustatietoa: Opetusmateriaalia www.raumanseutu.fi/historia-tutuksi.htm

5 Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander: "Kalastajista kauppanaisiin" Pekka Korvenmaa: "Vanha Kauttua" Pekka Helanderin kirjat " Yht miält ko Hinnerjoe miähe" Antti Eskolan kirjat Honkilahdelta Mene ja kokeile: a) Historiakohteet oppaan johdolla Esihistoria: 1. Naurava lohikäärme ja Härkänummen kylä 2. Teollinen historia, Ruukinpuisto 3. Perinteinen elämänmeno, Hinnerjoen museot b) Henkinen perintö 1. Mestaripelimannit Kustaa Järvinen, Oiva Järvinen ja Kalevi Kantola 2. Jalmari Karhula c) Nykyeuralaisuus 1. Tutustuminen jonkun euralaistaiteilijan näyttelyyn 2. Taiteilijan kouluvierailut 3. Euralaisiin kulttuuritapahtumiin osallistuminen, Lasten tammikuu, Elo-kuvatapahtuma, Wanhan ajan leikkipäivä tai joku muu 4. Vuosittainen koulujen kulttuuripäivä d) Kansainvälisyys 1. Yhteydenpito Harkun ja Askersundin ystävyyskuntien kanssa 2. Yhteydenpito seurakuntien nimikkolähetteihin

Historia- ja identiteettipolku 6 lk Kohde Opetusmateriaali Kirjallisuus 1 Vierailu Nauravassa Lohikäärmeessä Opetuspaketti saatavana Nauravasta Lohikäärmeestä Menneisyyden loistoa, Kalastajista kauppanaisiin, Elävän esihistorian Eura-esite, Aira Savisaari: Possu Annikki, Ilves Ilomieli ja Karhu Ilmari 2 Retki oppaan johdolla jonnekin muinaisjäännökselle; Käräjämäki, Luistari, Linnavuori, Kolmhaara (Alasatakunnan oppaat, yhteyshlö J.Eskola puh. 0500/786 622) 3 Euran emäntä Tutustuminen Euran emännän pukuun (Naurava Lohikäärme, Euran pääkirjasto, Kauttuan koulu) 4 Tutustuminen johonkin euralaiseen perinteeseen; Kustaa Järvinen, Euran rinkilä ja muut perinneruuat, Euran Pirtti, joku museo, joku vanha rakennus + historia 5 Naurava Lohikäärme + Härkänummi Keskiaika Eurassa -näyttely Nauravassa Lohikäärmeessä 2006 6 Ruukinpuisto: raudanvalmistus Tehdasmuseo Cd-rom, voi hankkia Nauravasta Lohikäärmeestä www.raumanseutu.fi/historia-tutuksi.htm Opetuspaketti/tehtävät/ juliste Nauravasta Lohikäärmeestä www.euranpirtti.net www.eura.fi www.raumanseutu.fi/historia-tutuksi.htm Opetuspaketti saatavana Nauravasta Lohikäärmeestä Opetuspaketti saatavana kulttuuritoimistosta 7 Hinnerjoen museo, Jalmari Karhula www.raumanseutu.fi/historia-tutuksi.htm Hinnerjoen museo-moniste 8 Ruukinpuisto: teollisuuden kehittyminen/nyt Tehdasmuseo Opetusmateriaali tehdasmuseosta tulossa, kysy kulttuuritoimistosta Opetuspaketti Ruukinpuistosta, kysy kulttuuritoimistosta 9 Yritysvierailut/Tet www.rsk.fi Yritysten nettisivut, lisätietoja Rauman seudun kehitys/euran toimipiste/harri Viren Menneisyyden loistoa, Kalastajista kauppanaisiin, Elävän esihistorian Eura-esite, Aira Savisaari: Possu Annikki, Ilves Ilomieli ja Karhu Ilmari Menneisyyden loistoa, Euran puku ja sen edeltäjät, Elävän esihistorian Eura-esite, Aira Savisaari: Possu Annikki, Ilves Ilomieli ja Karhu Ilmari Satakuntalainen keittokirja Kaikkiin kohtiin opastettuja retkiä järjestää Alasatakunnan oppaat, yhteyshenkilö Juhani Eskola puh. 0500/786 622 Elävän esihistorian Eura-esite, Menneisyyden loistoa, Kalastajista kauppanaisiin, Aira Savisaari: Possu Annikki, Ilves Ilomieli ja Karhu Ilmari Vanha Kauttua-esite Pekka Korvenmaa: Kauttua- tuotanto ja ympäristö 1689-1989 Vanha Kauttua-esite Pekka Korvenmaa: Kauttua- tuotanto ja ympäristö 1689-1989 Pekka Helander: Alasimelta automatioon, maakauppiaista marketeihin; katsaus euralaiseen yritystoimintaan

7 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. TAVOITTEET Viestintä: osallistuva, vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen viestintä erilaiset ilmaisukielet erilaisissa tilanteissa Mediataidot: tiedon hankinta, vertailu, valikointi mediakriittisyys, eettiset ja esteettiset arvot viestinnässä lähdekritiikki vaikuttaminen Viestintätekniset välineet: monipuolinen käyttötaito tietoturva verkkoetiikka A. Mitä se on? elokuvat, teatteri kirjasto lehdistö sanomalehtiviikko Ruusun ja kirjan päivä aikakauslehtipäivä lukuviikko B. Meillä Eurassa Taustatietoa: Satakunnan lastenkulttuuriverkosto www.pori.fi/lastenkulttuurikeskus www.eura.fi Mene ja kokeile: Euran videopaja Lasten kulttuurikeskuksen videopajat Ohjelman tekoa kaapelitelevisioon Kirjastovierailut Alasatakunnan toimitukseen tutustuminen Elokuvatapahtuma Kauttuan Kuva

8 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Yhteiskunnan toimivuus: kouluyhteisö, julkinen sektori, elinkeinoelämä, järjestöt verkostoituminen Osallistuminen: erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa oman kriittisen mielipiteen muodostus erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistuminen omassa koulussa ja elinympäristössä vastuu yhteisten asioiden hoidossa, toiminnan vaikuttavuuden arviointi realistinen käsitys omista vaikutusmahdollisuuksista Yrittäjyys: yrittäjämäinen toimintatapa ja yrittäjyys yritystoiminta A. Mitä se on? vastuu läksyistä, koulutarvikkeista ja koulun omaisuudesta ikätason mukaisia vastuutehtäviä koulun arjessa vanhempien ammattien esittely oppilasaloitteet yhteisten projektien ja retkien suunnittelu seura- ja kerhotoiminta rahankeräykset avustusjärjestöjen toiminnan tukeminen yritys- ja virastovierailut oppilaskunta, kokoukset, illanvietot vaalit tet tukioppilastoiminta kummioppilastoiminta B. Meillä Eurassa Eurassa on yli 140 yhdistystä. Euran työpaikkaomavaraisuus on 112,4 ja työttömyysprosentti on 9.2. Elinkeinorakenne Eurassa: teollisuus ja rakennus 47.9 %, palvelut 44.5 %, alkutuotanto 6.3 %, tuntematon 1.3%. Eura on yksi Suomen teollistuneimmista paikkakunnista. Taustatietoa: Euran yhdistysrekisteri www.eura.fi/sivistys/jarjesto.htm Rauman seudun teollisuuden ympäristösivut www.rauma.chamber.fi/suhone Rauman seudun kehitys www.rsk.fi

9 Mene ja kokeile: Yritysvierailut ja yritysten vierailut kouluissa Yritysten kummiluokkatoiminta Lärpäke 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Ympäristötietoisuus ja ihmisten hyvinvointi: ympäristönlukutaito hyvinvointi omassa yhteisössä ja globaalilla tasolla yksilön ja yhteisön vastuu ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa elinympäristössä Kestävä elämäntapa: kestävät tuotanto- ja kulutustavat arkikäytännöt oman talouden hallinta Tulevaisuusajattelu: omien valintojen merkitys toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämä toiminta A. Mitä se on? lajittelu ja kierrätys lintujen talviruokinta koulun ympäristön ja lähialueen kevätsiivous kirjojen kierrättäminen materiaalien säästäminen kierrätysmateriaalin käyttö retkiä lähiympäristöön energiaviikko B. Meillä Eurassa Pyhäjärven suojelu on poikinut mm. Pyhäjärven suojelurahaston ja järvikeskushankkeen. Taustatietoa: Satakierto www.satakierto.com Pyhäjärven suojelurahasto www.pyhajarvensuojelu.fi Rauman seudun teollisuusympäristön sivut www.rauma.chamber.fi/suhone Kestävän kehityksen ohjelma Eurassa Kysy kunnanvirastolta. Kestävän kehityksen edistämisohjelma vuosille 2002-2004,Opetushallitus www.edu.fi/julkaisut

10 Mene ja kokeile: Ruukinpuiston luontopolku Koskeljärven luontoreitit Pyhäjärven suojelurahaston toimintaan tutustuminen Tutustuminen paikalliseen kierrätyspisteeseen Tutustuminen Biolanin ja Satakierron toimintaan 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja terveysriskit: onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus Toiminta onnettomuus- ja kriisitilanteissa: tarkoituksenmukaisia toimintamalleja Väkivallattomuus: väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja Liikennekäyttäytyminen: keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen A. Mitä se on? kiusaamisenestosuunnitelma kriisisuunnitelma turvallisuussuunnitelma järjestyssäännöt välituntivalvonnat välituntisäännöt koulumatkojen turvallisuus, heijastin- ja kypäräkampanjat B. Meillä Eurassa Taustatietoa: Koulujen turvallisuussuunnitelmat Liikenneturva www.liikenneturva.fi Mene ja kokeile: Vierailu poliisilaitoksella Vierailu paloasemalla Asiantuntijavierailut koululaisille ja vanhemmille päihteistä ja liikenneturvallisuudesta

11 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Teknologian merkitys arkielämässä: teknologia eri elämänalueilla ja ihmisen riippuvuus teknologiasta teknologia ja tietotekniikka eri kulttuureissa, eri aikakausina Teknologian kehittäminen: tieteellisen tiedon ja teknologian vuorovaikutus teknologiset valinnat ja niiden vaikutus tulevaisuuteen teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia Teknologian käyttö: välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteet ja käyttö tietotekniset laitteet ja ohjelmat sekä tietoverkot erilaisissa tarkoituksissa A. Mitä se on? ympäristö = luonnon objektit (mm. kasvit ja eläimet)+ihmisen aikaansaannokset (mm. rakennukset ja koneet) arkiset tekniset järjestelmät ja niiden toimintaperiaatteet - kodissa, kylässä, kunnassa, kotimaassa, maailmassa - ennen, nyt ja tulevaisuudessa B. Meillä Eurassa Taustatietoa: Kunnan tietostrategia Koulun tietostrategia Mene ja kokeile: Tutkitaan koulun lähellä olevaa rakennusta, siltaa, kirkkoa tms. teknologian näkökulmasta ( Mistä rakennettu? Kuka rakentanut? Ketkä käyttävät? Rakennusajankohta? Miten vaikuttanut ympäristöön?) vesi-, tie- ja sähköverkostot terveyskeskus, tehtaat, liikerakennukset Aihekokonaisuuksia tulee tarkastella koulun opetussuunnitelmassa: 1. Oppiaineitten näkökulmasta - rakennetaan oppimispolku 2. Työtapojen näkökulmasta - yhteisöllisyys ja oppiminen sosiaalisena prosessina - teemat, projektit 3. Koulun toimintakulttuurin näkökulmasta - tapa, jolla koulun lapset ja aikuiset kohtaavat toisensa ja tavasta, jolla kóulun arkinen elämä on järjestetty

12 4. Eheyttämisen näkökulmasta - eri oppiaineita yhdistäviä mielekkäitä kokonaisuuksia Ketkä laativat? - oppilaat, opettajat, muu henkilökunta, vanhemmat ym. mahdolliset yhteistyötahot ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKAT 1-2 Tavoitteet: Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat 1.lk 2.lk tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin oppii kuuntelemaan keskittyen oppii kuuntelemaan keskittyen oppii kysymään ja vastaamaan sekä kertomaan oppii kysymään ja vastamaan sekä kertoomia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja maan omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatukmielipiteitään siaan ja mielipiteitään kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät 1.lk 2.lk oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat oppii ymmärtämään harjoittelun ja säännölsekä niiden opettelussa tarpeellisia käsitteitä ja lisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen oppii ymmärtämään harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös media- kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös lukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksiaan tietotek- medialukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksinisessä oppimisympäristössä aan tietoteknisessä oppimisympäristössä oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana oppii vähitellen omaa tekstiään kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu 1.lk 2.lk tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitet- tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirtuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvaraston- joitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmai-

13 sa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia suvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, ajatteluunsa ja ilmaisuunsa hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luetta- opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa vaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkitykmuotoja siä ja muotoja tottuu siihen, että teksteistä puhutaan käyttämäl- tottuu siihen, että teksteistä puhutaan käytlä myös sellaisia käsitteitä kuten äänne, kirjain, ta- tämällä myös sellaisia käsitteitä kuten äänne, vu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja ku- kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otva sikko, teksti ja kuva. Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot 1.lk 2.lk suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, pari- pienryhmä- ja luok- koulun vuorovaikutustilanteissa, pari- pienkakeskusteluja ryhmä- ja luokkakeskusteluja keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstäimprovisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avul- mistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja la, myös muihin taideaineisiin integroiden draaman avulla, myös muihin taideaineisiin integroiden Lukeminen ja kirjoittaminen 1.lk 2.lk lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivit- lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti täin päivittäin painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yh- painettujen ja sähköisten tekstien avaamista dessä keskustellen yhdessä keskustellen äänne- kirjain- vastaavuuden runsasta harjoittelua kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja; vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tekstin ymmärtämistä parantaviin strategitutustumista ja niiden käyttöä oihin tutustumista ja niiden käyttöä puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisen harjoittelua kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten teks- kirjainmuotojen piirtämistä ja kirjoituskirtauskirjaimien opettelua jainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukaisen kirjoi- oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukaisen tusasennon, silmän ja käden koordinaation sekä kirjoitusasennon, silmän ja käden koordinaamyös tietokoneella kirjoittamisen opettelua tion sekä myös tietokoneella kirjoittamisen o- pettelua oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla; sanavälit, oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla; sana-

14 isot alkukirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alus- välit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alkusa ja lauseiden lopetusmerkit kirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alussa ja lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö o- missa teksteissä omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipitei- omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, miesiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuot- lipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomi- tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sen ilossa sisällössä ja luomisen ilossa Kirjallisuus ja kieli 1.lk 2.lk kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opettajan kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opettaluentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen jan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja väitse lukien hitellen itse lukien kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeis- kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että tä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakami- keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokenen ; kirjallisuuden käyttämistä virikkeenä luovas- musten jakaminen; kirjallisuuden käyttämistä sa toiminnassa virikkeenä luovassa toiminnassa kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä käsitteet kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä käpäähenkilö, tapahtuma-aika ja paikka sekä juoni; sitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luet- sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, tuun, kuultuun ja nähtyyn aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn kirjaston käytön opettelua kirjaston käytön opettelua kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnoin- kielen ja sen muotojen ja merkitysten hatia vainnointia Vuosiluokat 3-5 Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. 3. luokka TAVOITTEET - oppii aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja - oppii toimimaan tilanteissa, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa. - oppii lukemaan erilaisia tekstejä; tuntee itseään lukijana, tutustuu erilaisiin lukutapoihin - oppii valitsemaan tarkoituksenmukaista luettavaa; jakaa omaa lukukokemustaan

15 - harjoittelee tiedonhankintaa sopivista lähteistä. - harjaantuu rakentamaan erilaisia suullisia ja kirjallisia tekstejä - kehittää itseilmaisuaan ja tottuu arvioimaan sitä - oppii kirjoittamaan käsin; kokeilee kirjoitelmaa tekstinkäsittelylaitteella. - oppii valitsemaan ja lukemaan monenlaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta - kiinnostuu omasta ja ympäristön kielistä ja antaa niille arvoa - oppii perusteita mediasta ja viestintävälineistä (esim. sanomalehti). Keskeiset sisällöt 3. luokka Vuorovaikutustaidot - viestintärohkeuden ja halun ylläpitäminen - vuorovaikutuksen havainnointi - kertominen, oma mielipide, asiointi, kysyminen, toiset huomioiva kuuntelu - persoonallinen ilmaisu Tiedonhankintataidot - erilaisten tietokirjojen käyttöharjoituksia - erilaisiin tietoteksteihin tutustumista - kirjaston käyttö ja aakkosellinen hakusanasto, ohjattu yksinkertainen tiedonhaku tietoverkoista Tekstinymmärtäminen - tekstin sisällön ja rakenteen ennakointi (huomioiden kuvat, otsikot, aikaisempi tietämys) - pääasioiden löytyminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - yleisökontakti, äänenkäyttö - tutun asian selostaminen, mielipide - oman tekstin suunnittelu - ajatuskartta kirjoittamisen tukena - otsikon mukainen puhuminen ja kirjoittaminen - yleiskielen käyttöharjoittelu - selkeä ja sujuva käsiala - oikeinkirjoituksen perusasioita (kaksoiskonsonantti, diftongi, äng-äänne, yhdyssana, vuorosanojen kirjoittaminen) Kielen tehtävät ja rakenne - sanojen tekstiyhteydessä tapahtuva merkityksien tarkastelu - sanaluokkiin tutustuminen (substantiivit, adjektiivit, verbit) - lauseiden tarkastelua (toteamus-, kysymys- ja huudahduslause) Kirjallisuus - luokan yhteisten ja itse valittujen tekstien runsasta lukemista, käsittelyä ja lukukokemuksien jakamista - keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: runo, kertomus, satu, näytelmä

16 - lukuinto-kampanjaan osallistuminen 4. luokka TAVOITTEET - toimii aktiivisena kuuntelijana ja viestijänä osallistuen itse ja huomioiden vastaanottajan - toimii tilanteissa, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa - oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä; tuntee itseään lukijana ja harjaantuu erilaisissa lukutavoissa ja luetunymmärtämisessä - oppii valitsemaan tarkoituksenmukaista luettavaa; jakaa ja käsittelee omaa lukukokemustaan - harjoittelee tiedonhankintaa sopivista lähteistä. - rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia suullisia ja kirjallisia tekstejä - kehittää itseilmaisun taitojaan pystyen myös arvioimaan sitä - oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia kirjoitelman tuottamista tekstinkäsittelylaitteella. - lukee monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta sitä itse valiten - kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan ja sen kieliopilliseen perustaan sitä arvostaen - hyödyntää viestintävälineitä. Keskeiset sisällöt 4. luokka Vuorovaikutustaidot - omien ajatusten esittäminen ja mielipiteiden perusteleminen - kertominen ja selostaminen, asiointi, kysyminen, toiset huomioiva kuuntelu - persoonallinen ilmaisu Tiedonhankintataidot - erilaisten tietokirjojen käyttöharjoituksia hakusanojen avulla - erilaisiin tietoteksteihin tutustumista (tietokirjoissa, lehdissä, internetissä, CD-romeilla) - kirjaston käyttö ja aakkosellinen hakusanasto Tekstin ymmärtäminen - tekstin sisällön ja rakenteen ennakointi (huomioiden kuvat, otsikot, aikaisempi tietämys) - pääasioiden löytyminen yksinkertaisista teksteistä (tiivistys, väliotsakkeet, kysymykset, päätelmät) - luetun ja kuullun arviointia Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - yleisökontakti, jaksotus, äänenkäyttö - tutun asian selostaminen ja kuvailu, juoni, mielipide - otsikointi ja kappalejako - yleiskielen käyttöharjoittelu - selkeä ja sujuva käsialakirjoitus - oikeinkirjoituksen perusasioita (yhdyssanat ja yhdysmerkki, pilkku

17 yhdyslauseissa, vuorosanat) Kielen tehtävät ja rakenne - sanojen tekstiyhteydessä tapahtuva merkityksien tarkastelu ja vertailu - sanaluokat (substantiivit, adjektiivit, verbit, pronominit,numeraalit) - lauseiden tarkastelua (toteamus-, kysymys- ja huudahduslause) Kirjallisuus - luokan yhteisten ja itse valittujen tekstien runsasta lukemista, käsittelyä ja lukukokemusten jakamista - keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: runo, kertomus, satu,näytelmä,fakta, fiktio - lukuinto-kampanjaan osallistuminen 5. luokka Tavoitteet - oppii hyödyntämään tietotekstejä kirjoituksissaan - oppii lukemaan sujuvasti ja arvioimaan lukemaansa tekstiä - oppii kielentuntemuksen keskeiset osa-alueet - oppii ilmaisemaan itseään sekä suullisesti että kirjallisesti - oppii keskittymään kuuntelemiseen - harjaantuu mielipiteen ilmaisemisessa - tutustuu median moniin muotoihin - kehittyy tiedonhankkijana Keskeiset sisällöt 5. luokka KUUNTELEMINEN - arvioiva kuuntelu LUKEMINEN - päättelevä lukeminen - lukuinto-kampanjaan osallistuminen - kirjaston käyttö KIRJOITTAMINEN - selkeä ja havainnollinen esittäminen - alustava kappalejako SUULLINEN ILMAISU - kirjaesittelyt - näytelmät - juhlat KIELENTUNTEMUS - vertailumuodot

18 - aikamuodot - lainausmerkkien käyttäminen - oikeakielisyyden varmentaminen - pää- ja sivulause KIRJALLISUUS - kirjaesittelyt - paikalliseen kirjallisuuteen tutustuminen VIESTINTÄ - luokkalehti - haastattelu - kuunnelma

19 AIHEKOKONAISUUDET TAULUKKONA I II A Ihmisenä kasvaminen Oma kasvu 1 2 3 4 5 6 1 fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu X X X X 2 oikea ja väärä, oikeudenmukaisuus X X X X 3 esteettisyys X X X X 4 oma oppimistyyli ja sen kehittäminen X X X X 5 tavoitteellinen itsensä kehittäminen X X X X B Yhteisöllisyys 6 toisten huomioon ottaminen X X X X 7 oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä X X X X 8 erilaisia yhteistoimintatapoja X X X X A Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Suomalainen ja eurooppalainen kulttuuri-identiteetti 1 2 3 4 5 6 1 henkinen ja aineellinen kulttuuriperintö X X X X 2 suomalaisuus, pohjoismaalaisuus, eurooppalaisuus X X X X Oma kulttuuri-identiteetti B 3 oma kulttuuri, sen juuret ja monimuotoisuus X X X X 4 kotiseudun kulttuuri X X X X 5 yksilö sukupolvien ketjussa X X Valmiudet kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen C 6 muut kulttuurit ja elämänkatsomukset X X X

7 monikulttuurisuus X X 8 ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytykset X X 9 kansainvälisyys eri elämänalueilla X X 10 tapakulttuuri X X X X 20 III Viestintä ja mediataito A Viestintä 1 2 3 4 5 6 1 osallistuva, vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen viestintä X X X X 2 erilaiset ilmaisukielet erilaisissa tilanteissa X X X X B Mediataidot 3 tiedon hankinta, vertailu, valikointi X X X X 4 mediakriittisyys, eettiset ja esteettiset arvot viestinnässä X X 5 lähdekritiikki X 6 vaikuttaminen X C Viestintätekniset välineet 7 monipuolinen käyttötaito 8 tietoturva X X X X 9 verkkoetiikka X X IV A Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Yhteiskunnan toimivuus 1 kouluyhteisö, julkinen sektori, elinkeinoelämä, järjestöt 2 verkostoituminen 1 2 3 4 5 6

B Osallistuminen 3 erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa 4 oman kriittisen mielipiteen muodostus erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen X 5 osallistuminen omassa koulussa ja elinympäristössä X X X X 6 vastuu yhteisten asioiden hoidossa, toiminnan vaikuttavuuden arviointi X X X X 7 realistinen käsitys omista vaikutusmahdollisuuksista C Yrittäjyys 8 yrittäjämäinen toimintatapa ja yrittäjyys X 9 yritystoiminta 21 V A Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 1 2 3 4 5 6 Ympäristötietoisuus ja ihmisten hyvinvointi 1 ympäristönlukutaito 2 hyvinvointi omassa yhteisössä ja globaalilla tasolla 3 yksilön ja yhteisön vastuu 4 ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa elinympäristössä Kestävä elämäntapa B 5 kestävät tuotanto- ja kulutustavat 6 arkikäytännöt 7 oman talouden hallinta C Tulevaisuudenajattelu 8 omien valintojen merkitys X X 9 toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämä toiminta X X X X

VI A Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja terveysriskit 1 onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen 2 työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus 1 2 3 4 5 6 22 B Toiminta onnettomuus- ja kriisitilanteissa 3 tarkoituksenmukaisia toimintamalleja C Väkivallattomuus 4 väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa 5 väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja X X X X D Liikennekäyttäytyminen 6 keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt 7 lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen VII A Ihminen ja teknologia Teknologian merkitys arkielämässä 1 teknologia eri elämänalueilla ja ihmisen riippuvuus teknologiasta 2 teknologia ja tietotekniikka eri kulttuureissa, eri aikakausina Teknologian kehittäminen B 3 tieteellisen tiedon ja teknologian vuorovaikutus 4 teknologiset valinnat ja niiden vaikutus tulevaisuuteen 5 teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset ja tasa-arvokysymykset 6 tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia 1 2 3 4 5 6

C Teknologian käyttö 7 välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteet ja käyttö X X X X 8 tietotekniset laitteet ja ohjelmat sekä tietoverkot erilaisissa tarkoituksissa X X X X 23

24 6. luokka TAVOITTEET kertaa kielentuntemuksen keskeiset osa-alueet oppii lukemaan sujuvasti ja arvioimaan itseään lukijana rohkaistuu ottamaan osaa keskusteluun oppii kunnioittamaan erilaisia mielipiteitä tutustuu kielen elämyksellisyyteen kirjallisuuden, teatterin ja viestintävälineiden välityksellä kehittyy tiedonhankkijana kehittää sanavarastoaan ja tuottaa erilaisia tekstejä harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi kuulijaksi Keskeiset sisällöt 6. luokka KUUNTELEMINEN päättelevä ja kriittinen kuuntelu LUKEMINEN luova lukeminen lukuinto-kampanjaan osallistuminen kirjaston käyttö tietotekniikan käyttäminen tiedonhankinnassa KIRJOITTAMINEN prosessikirjoitukset kappalejako mielipidekirjoitus SUULLINEN ILMAISU esitelmät väittelyt KIELENTUNTEMUS nominien taivutus lauseen pääjäsenet objekti sijamuodot KIRJALLISUUS nuorten kirjallisuus paikalliseen kirjallisuuteen tutustuminen VIESTINTÄ videokurssi

25 mainoskritiikki kokoustekniikka 7. luokka sanaluokat kertauksena sijamuodot verbin pääluokka, persoonamuoto ja aikamuoto oikeinkirjoituksesta kertauksena iso ja pieni alkukirjain, yhdyssanat, pilkku, vuorosanojen merkitseminen lauseenjäsenistä alustavasti subjekti, predikaatti ja objekti neljä ainetta esitelmä kaksi romaania novellin erittelyä ilmaisutaitoa 8. luokka lauseenjäsenet verbeistä kertauksena 7. luokan asiat uutena modukset, nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet kaksi romaania neljä ainetta vaikuttava teksti, mielipidekirjoitus novellianalyysin alkeita draamaharjoituksia 9. luokka oikeinkirjoituksen kertaus maailman kieliä, suomi kielikunnassaan, suomen ominaispiirteitä Suomen kirjallisuuden historiaa kansanperinteestä nykypäivään kaksi romaania neljä ainetta kielioppikertaus ohjelmapuheen pitäminen ja muiden puheiden arvioiminen novellianalyysin alkeita referaatti ARVOSANAN 5 KRITEERIT 7. luokka osaa luokitella tavallisimpia sanoja sanaluokkiin ymmärtää verbimuotojen eroja osaa rakentaa yksinkertaisia lauseita hallitsee tavallisimmat oikeinkirjoitussäännöt tunnistaa tavallisimmat sijamuodot tunnistaa yksinkertaisesta lauseesta predikaatin ja subjektin kirjoittaa selkeäjuonisen tekstin lukee opettajan valitsemat kaksi romaania pitää esitelmän itselleen läheisestä aiheesta

26 8. luokka osaa jäsentää yksinkertaisen lauseen ymmärtää erilaisten verbimuotojen eroja ja tunnistaa yksinkertaisten verbimuotojen pääluokan, aikamuodon, persoonamuodon ja moduksen lukee opettajan määräämät kaksi romaania kirjoittaa helpohkon loogisesti etenevän tekstin 9. luokka hallitsee tärkeimmät oikeinkirjoitussäännöt hallitsee perustiedot maailman kielistä ka kielikunnista osaa nimetä keskeisimpiä suomalaisia kirjailijoita ja teoksia lukee romaanit ja tekee niihin liittyvät työt kirjoittaa kaksi ainetta hallitsee tärkeimmät kieliopin käsitteet pitää ohjelmapuheen AIHEKOKONAISUUDET 7. luokka 1)Ihmisenä kasvaminen oikean ja väärän pohdinta kirjallisuuden avulla opiskelutekniikat (muistiinpanot, ajatuskartat, tekstin rakenne) tunteiden tunnistaminen ja käsittely kirjallisuuden avulla ryhmässä toimiminen, toisten huomioonottaminen ryhmätyössä 2) Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys lyhyt tutustuminen Suomen kirjallisuushistoriaan kielen synty satujen historiaa 3) Viestintä ja mediataito esitelmän pitäminen ja arvioiminen, tiedonhankinta novellin erittely 4) Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys puheella ja kirjoituksella vaikuttaminen 5) Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta kirjallisuuden avulla vapaaehtoisena ainekirjoituksessa 6) Turvallisuus ja liikenne novellit koulukiusaamisesta, kirjoitustehtävä

27 7) Ihminen ja teknologia tiedonhaku esitelmän yhteydessä 8. luokka 1) Ihmisenä kasvaminen tunteiden tunnistaminen ja käsittely kirjoittamalla ja kirjallisuuden avulla oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo mielipidekirjoituksissa tavoitteellinen jatkuva itsensä kehittäminen kirjoittajana 2) Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ihmisoikeudet mielipidekirjoituksen yhteydessä oma kirjallinen kulttuuri lukukokemuksena 3) Viestintä ja mediataito omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu mielipidekirjoituksissa ja aineissa perustelu- ja vetoamiskeinot 4) Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys oman mielipiteen muodostaminen ja ilmaiseminen kirjoituksella vaikuttaminen 5) Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä sanomalehtiuutisten analysointi kirjallisuuden avulla vapaaehtoisena ainekirjoituksessa 6) Turvallisuus ja liikenne terveyden ja väkivallattomuuden edistäminen kirjallisuuden avulla 7) Ihminen ja teknologia 9. luokka 1) Ihmisenä kasvaminen tunteiden tunnistaminen ja käsittely kirjoittamalla ja kirjallisuuden avulla tavoitteellinen itsensä jatkuva kehittäminen kirjoittajana pitkäjänteinen itsensä kehittäminen koko kieliopin kertauksessa 2) Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys suomi kielikunnassaan ja muut kielikunnat Suomen kirjallisuushistoriaa kansanperinteestä nykypäivään suomen kielen ominaispiirteet Suomen kielivähemmistöt 3) Viestintä ja mediataito tiedonhankinta osallistuva ja vuorovaikutuksellinen viestintä kirjallisuuskeskusteluissa

28 ainekirjoitus 4) Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys ohjelmapuheen pitäminen ja arvioiminen 5) Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta kirjallisuuden avulla vapaaehtoisena ainekirjoituksessa 6) Turvallisuus ja liikenne terveyden ja väkivallattomuuden edistäminen kirjallisuuden avulla 7) Ihminen ja teknologia tiedonhaku esitelmän yhteydessä TOINEN KOTIMAINEN KIELI Toinen kotimainen kieli on ruotsi tai suomi (finska). Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine. RUOTSI B-KIELENÄ VUOSILUOKAT 7 9 TAVOITTEET Kielitaito oppii * kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen. *ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana *kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot oppii *ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa *viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajan kanssa jokapäiväisissä tilanteissa

29 ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat oppii *käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä *tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita *arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit suomen ja ruotsin kielen kielialueen näkökulmasta *lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät *harrastukset ja vapaa-ajan vietto *matkustaminen *koulu ja oppilastoverit sekä opettajat *asuminen maalla ja kaupungissa *ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö *perustietoja suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta. Rakenteet *kaikkein keskeisin verbioppi *substantiivien ja verbien taivutus *keskeistä lauseoppia ja sidosrakenteita. Viestintästrategiat *kielellinen ja tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi *vuorovaikutustilanteissa saadun palautteen hyödyntäminen *oman kielenkäytön tarkkailu *puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla *joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloituksen ja lopetuksen sekä puheenvuoron ottamisen ja ylläpitämisen sekä palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö. 7.luokka Aihepiirit *esittely, ikä, nimi *kellonajat *henkilön kuvaileminen *viikonpäivät *asuinpaikka ja osoite *sukulaisuussanoja *omistamisen ilmaiseminen

30 *onnitteleminen ja kiittäminen *mielipiteen ilmaiseminen *harrastuksia *luvan pyytäminen ja antaminen *ruokailukeskustelua *harrastuksista keskustelua *luokkaretki *matkan tapahtumia ja matkakuvauksia *asuminen Rakenteet *kysymyssanat *lukusanat 1-1000 *persoonapronominit *verbin infinitiivi, preesens ja imperfekti *prepositioita *verbillä alkavat kysymykset ja niihin vastaaminen *substantiivien taivutus *adjektiivien taivutus *omistussanat *apuverbejä *ainesanat *väitelauseen käänteinen sanajärjestys *possessiivipronominit 8.luokka Aihepiirit *kesäkuulumisia *Norja-tietoutta *koulu ja koulunkäynti *urheilu ja vapaa-aika *raha ja sen merkitys *viihteen eri muotoja *terveys ja sairaus *televisio-ohjelmia *hiihtoloma *sää *matkustustapoja *ruokaostoksia *kotitöitä *värejä ja värien merkitys *luonteenpiirteet ja ulkonäkö *luonto ja luonnonsuojelu *Ruotsi-tietoutta *suhtautuminen erilaisiin ihmisiin

31 Rakenteet *aikamuodot ja infinitiivi *deklinaatiot *man-rakenne *apuverbit *någon, ingen *perusluvut ja järjestysluvut *päiväys *persoonapronominien objektimuodot *vilken,vilket,vilka *adverbit *käänteinen sanajärjestys *aine- ja abstraktisanat *sivulauseita *komparatiivi ja superlatiivi 9.luokka Aihepiirit *kuulumisten vaihtoa *liikenne *tietokonetietoutta *tulevaisuudensuunnitelmia *tietoutta Pohjoismaista *ruokailutilanteita *mielihaluja ja mielitekoja *posti-ja pankkiasioita *joulu *kaupunkiympäristöä ja maalaisasumista *musiikki *kunnon hoitaminen *seurustelu *toinen kotimainen kieli Rakenteet *refleksiiviverbit *substantiivien ja adjektiivien taivutus *ammatin ilmaiseminen *maantieteelliset nimet *ilmansuunnat *vad för-pronomini *den här ja den där-pronominit *sivulauseet *relatiivipronomini som *I konditionaali *adjektiivi ja substantiivi omistusmuodon jälkeen *sin, sitt, sina ja hans, hennes, deras

32 *att+ infinitiivi *s-passiivi *pronominit: hela, båda, varje, samma, annan, sådan, själv *adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus *komparatiivi ja superlatiivi substantiivin edessä TYÖSKENTELY Viestinnällisyys ja kommunikatiivisyys ovat tärkeitä.työskentely voi olla opettajajohtoista, itsenäistä, parityöskentelyä ja ryhmätyöskentelyä. Voidaan käyttää erilaisia apuvälineitä, kuten Atk:ta, kielistudiota, videoita ja erilaista oheismateriaalia kuten lehtiä ja kirjoja. Eriytetään tilanteen mukaan. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kuullun ymmärtäminen *Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. *Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsmaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. *Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Puhuminen *Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. *Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmaisuja, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. *Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. Tekstin ymmärtäminen *Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). *Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. *Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Kirjoittaminen *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

33 *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). *Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreeteihin tarpeisiin.osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. *Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. ARVOSANAN 5 KRITEERIT Kuullun ymmärtäminen *Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. *Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. Puhuminen *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. *Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. *Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. *Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. *Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. Tekstin ymmärtäminen *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Tunnistaa vähäisen määrän tutuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. *Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on hyvin rajallinen. Kirjoittaminen *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. *Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. ARVIOINTI Jatkuva palaute, joka perustuu erilaisiin kokeisiin ( formatiivisiin ja summatiivisiin). Tuntiosallistuminen,työskentely kotona ja asenne vaikuttavat arviointiin. Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteeseen. AIHEKOKONAISUUDET 1. Ihmisenä kasvaminen Tarkoituksena on että ruotsin opiskelu on mielekästä ja hauskaa. Oppilaat työskentelevät usein pareittain tai ryhmissä ja näissä jokainen oppilas on tärkeä ja oppii vuorovaikutusta.

34 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opitaan suomenruotsalaista, ruotsalaista, suomalaista ja pohjoismaista kulttuuria. Aiheina ovat myös monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys. 3. Viestintä- ja mediataito Painotetaan suullisia valmiuksia: oppilas harjoittele säännöllisesti kysymään ja ilmaisemaan mielipiteitään ja tunteitaan. Eri tiedotusvälineet ovat myös aiheina. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Työtavat edistävät omatoimisuutta, aloitteellisuutta ja päämäärätietoisuutta. Tutustutaan koulutukseen ja työelämään. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään ympäristönsuojelua ja sen yhteyttä ihmisen hyvinvointiin. 6. Turvallisuus ja liikenne Pohditaan erityisesti turvallista liikennettä ja tutustutaan liikennesääntöihin. 7. Ihminen ja teknologia Rohkaistaan oppilaita käyttämään tietotekniikkaa omissa tuotoksissaan ja tiedonhankinnassa. VIERAAT KIELET A-KIELI ENGLANNIN OPETUSSUUNNITELMA 3 6lk EURAN KUNNASSA Ensimmäinen vieras kieli on englanti ja se alkaa 3. luokalta. Oppimisen tavoitteiden saavuttamiseksi englantia tulisi opettaa kohtuullisen pienissä oppilasryhmissä Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedosta, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. AIHEKOKONAISUUDET Vieraiden kielten opetuksen soveltuvat aihekokonaisuudet. 1. Ihmisenä kasvaminen: itsearviointi, keskittyminen ja ponnistelu, vuorovaikutustaidot, yksin ja yhdessä tekeminen, tekemällä oppiminen, vastuuntuntoisuus, tavoitteellisuus, erilaisuuden hyväksyminen. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: oman kulttuuri-identiteetin olemus, vieraaseen kulttuuriin tutustuminen ja sen vertaaminen omaan, kulttuuritehtävät, kirjan kuvitus, matkustaminen, kansainvälinen yhteistyö, tapakulttuuri, juhlat, tieto toisista maista,

35 kirjeenvaihtoystävät, suvaitsevaisuus 3. Viestintä- ja mediataito: draama, opiskelutaidot, suullinen ja kirjallinen viestintä vieraalla kielellä, tietokoneen käyttö, oppilaan CD, erityyppiset kertomukset, kuuntelun kehittyminen. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: omatoimisuus, yhteistyökyky, monipuoliset työtavat, oppimisen seuranta. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: harrastukset, vapaa-ajan käyttötavat, luonnonsuojelu. 6. Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen: reitin neuvominen, matkustaminen, kaupunkisanasto, kulkuvälinesanasto, avun pyytäminen ja hakeminen. 7. Teknologia ja ihminen: tietokonesanasto, tietokoneiden käyttö, oppikirjan CD:t, internetin käyttö, oppilaiden esitysten äänittäminen ja mahdollisesti videointi. Rakenteet 3-6 luokka: viestinnän kannalta keskeinen kielioppi 3. luokka monikko alustavasti be, have ja can verbien preesens kysymyssanat: what, who, when, where, why prepositio alustavasti käskyt ja kiellot 4. luokka kysymyslause, do s-genetiivi persoonapron. ; poss. pron. prepositio epäsäännölliset monikot 5. luokka do / does apuverbi don t / doesn t väitelause kesto / yleispreesens there is / there are rakenne järjestysluvut objektimuoto yleispreesens imperfekti alustavasti artikkeli 6. luokka imperfekti futuuri alustavasti

36 adjektiivien vertailumuodot perfekti alustavasti Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisen apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa. Kulttuuritaidot tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat ja työtavat käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. OPPIMAAN OPPIMINEN 3.luokka oppii läksyjen tekotavat, välineistä ja kotitehtävistä huolehtiminen aktiivinen ja rohkea osallistuminen kysyy jos ei osaa positiivinen asenne uuteen kieleen ja uuden asian oppimiseen itsearviointi sanaston käyttö parin kanssa työskentely 4.luokka pienryhmätyöskentely osaa korvata kielitaidon puutteita eleillä ja ilmeillä osaa käyttää erilaisia muististrategioita oppimisen tukena osaa arvioida työskentelyään ymmärtää pitkäjänteisen opiskelun merkityksen 5.luokka osaa käyttää kiertoilmauksia käyttäessään vierasta kieltä 6.luokka osaa päätellä merkityksiä asiayhteyksistä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan. ARVIOINTI Arviointi voidaan jakaa opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin. Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista ja sen tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen. Arvioinnin tulee olla

37 oppilasta rohkaisevaa ja sen tulee tukea myönteisen minäkuvan muodostamista ja halukkuutta itsensä kehittämiseen. Arvioinnilla palkitaan viestinällistä uskallusta, yrittämistä ja aktiivista osallistumista. Miten käytännössä? 1. Itsearviointi 2. Sanakokeet ja kokeet, joista palautetta kirjallisesti tai / ja numeerisesti. 3. Tuntiaktiivisuuden ja tuntiosallistumisen arviointi opettajan havaintojen perusteella. 4. Läksynkuulustelut ja läksyjen tekemisen havainnointi. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite 2) mukaan: Kuullun Ymmärtäminen Puhuminen Tekstin Ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskieli-taidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kuvaus hyvästä osaamisesta = 8 Kuullun ymmärtäminen: A2.1 Ymmärtää fraaseja ja ilmauksia, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin, omiin kokemuksiin tai rutiinitilanteisiin. Ymmärtää jonkin verran ponnistellen yksinkertaisten puheviestien keskeisimmän sisällön. Ymmärtää lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien ydinsisällön. Ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Puhuminen: A1.3 Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkot hyvin ilmeisiä. Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Puheessa esiintyy paljon virheitä. Tekstin ymmärtäminen: A2.1 Ymmärtää muutaman kappaleen pituisia, yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä ( esim. yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). Ymmärtää tekstin tarkoituksen, pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia. Pysty toisinaan arvaamaan tuntemattoman kieliaineksen merkityksen kontekstin avulla. Ymmärtäminen vaatii tekstin uudelleen lukemista tai apuvälineitä.