KOODINVAIHTO VALMISTAVAN LUOKAN OPETUKSESSA

KOODINVAIHTO VALMISTAVAN LUOKAN OPETUKSESSA Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Aineenopettajan pedagogiset opinnot Opettaja työnsä tutkijana Kasvatustiede Toukokuu 2013 Tanja Viinikainen Ohjaaja: Maria Kela

Tiedekunta - Fakultet - Faculty Käyttäytymistieteellinen Tekijä - Författare - Author Tanja Viinikainen Työn nimi - Arbetets titel Koodivaihto valmistavan luokan opetuksessa Title Laitos - Institution Department Opettajankoulutuslaitos Oppiaine - Läroämne - Subject Kasvatustieteen aineopinnot, aineenopettajan pedagogiset opinnot Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/handledare - Aika - Datum - Month and Sivumäärä - Sidoantal - Number of Level/Instructor year pages Opettaja työnsä tutkijana / Maria Kela Toukokuu 2013 16 s + 1 liites. Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista suomen ja englannin välillä tapahtuvaa koodinvaihtoa tapahtuu perusopetukseen valmistavan luokan luokkahuonevuorovaikuksessa. Tarkastelun kohteena olivat sekä itse koodinvaihto että sen erilaiset funktiot. Tutkimuskysymykseni olivat seuraavat: Minkälaisissa tilanteissa koodinvaihtoa esiintyy? ja Mitä funktioita ne vuorovaikutuksessa saavat? Tutkimusmenetelmänä käytettiin keskustelunanalyysia ja aineistoa tutkittiin kvalitatiivisesti. Tutkimuksen informantteina toimivat erään helsinkiläisen alakoulun valmistavan luokan oppilaat opettajineen ja koulunkäyntiavustajineen. Aineistona oli kolme videoitua oppituntia ja se oli kerätty osana The Long Second -tutkimusprojektin aineistonkeruuta lukuvuonna 2011-2012. Koodinvaihtoa englannin ja suomen välillä esiintyi aineistossa runsaasti. Sitä käytettiin sekä oppilaan ja opettajan että oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Koodia vaihdettiin englantiin sekä muodollisten opetuskeskustelujen että vapaamuotoisemman jutustelun yhteydessä. Välillä joku vuorovaikutukseen osallistujista (useimmiten opettaja) ilmaisi vuorollaan koodinvaihdon ongelmallisuuden, mutta usein koodinvaihto ei aiheuttanut vuorovaikutuksessa ongelmia. Avainsanat - Nyckelord Koodinvaihto, luokkahuonevuorovaikutus, englannin kieli, valmistava luokka Keywords Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto, keskustakampuksen kirjasto, käyttäytymistieteet / Minerva Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

Tiedekunta - Fakultet - Faculty Behavioural Sciences Tekijä - Författare Author Tanja Viinikainen Työn nimi - Arbetets titel Koodinvaihto valmistavan luokan opetuksessa Title Laitos - Institution - Department Teacher Education Oppiaine - Läroämne - Subject Subject studies in education, Pedagogical Studies for Teachers Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/handledare - Level/Instructor Aika - Datum - Month and year Teacher as a researcher May 2013 / Maria Kela Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 16 pp. + 1 appendices Tiivistelmä - Referat - Abstract The aim of this study was to explore code-switching between English and Finnish in a classroom interaction. The class studied was a preparatory class for basic education. Observation points were the code-switching itself and its different functions. The research questions were: In what kind of situations does the code-switching appear? and What happens to interaction in a code-switching situation? The research method in this qualitative study was conversational analysis. The informants of this study were pupils and their teachers from a primary school preparatory class in Helsinki. The research data consisted of videotaped recordings from three lessons and it was gathered as a part of The Long second research project in school year 2011-2012. There was a significant amount of code-switching in the research data. Code-switching was used both in interaction between a pupil and a teacher and in the interaction between pupils. The code was switched to English in the formal teaching conversation and in the informal chatting. Occasionally someone (most often the teacher) expressed that the codeswitching caused problems but in most cases it didn t have a negative effect in the interaction. Avainsanat - Nyckelord Keywords Code-switching, Classroom interaction, English, Preparatory class Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited City Centre Campus Library/Behavioural Sciences/Minerva Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

Sisällys 1 JOHDANTO... 1 1.1 Tutkimuskysymys... 2 1.2 Aineisto... 2 1.3 Informantit... 2 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA... 3 2.1 Keskustelunanalyysi... 3 2.2 Koodinvaihto... 5 2.3 Osallistumiskehikko... 6 3 ONGELMATON KOODINVAIHTO... 7 3.1 Oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus... 7 3.2 Koodinvaihto opettajan ja oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa... 8 4 KOODINVAIHTO ONGELMANA... 11 4.1 Englanti suomen oppimisen hidastajana... 11 4.2 Englanti osallistumisen rajoittajana... 12 5 LOPUKSI... 14 LÄHTEET... 15 LIITTEET... 17

1 Johdanto Tutkin työssäni erään helsinkiläisen alakoulun valmistavan luokan vuorovaikutustilanteita koodinvaihdon näkökulmasta. Aineistossani on runsaasti tilanteita, joissa opetuskielenä käytettävä suomi vaihtuu syystä tai toisesta esimerkiksi englanniksi, viroksi tai venäjäksi. Tässä työssä keskityn suomesta englantiin tapahtuvien koodinvaihtotilanteiden analysointiin. Olen kiinnostunut siitä, mitä englannin kieli, joka ei ole kenenkään oppilaan äidinkieli, saa vuorovaikutuksessa aikaan. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito (tai muut koulussa tarvittavat valmiudet) eivät riitä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen (Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009: 4). Valmistavan opetuksen päätarkoituksena onkin oppilaiden suomen kielen taidon vahvistaminen. Onkin odotuksenmukaista, että tällaisessa oppimistilanteessa suomenkielisten opettajien tarkoitus on johdonmukaisesti puhua aina suomea: käyttää sitä sekä opetuspuheen että vapaamman jutustelun kielenä. Keskityn tässä työssä aineistostani löytyvien englannin ja suomen kielen välillä tapahtuvien koodinvaihtotilanteiden kvalitatiiviseen tutkimiseen keskustelunanalyysin avulla.

2 1.1 Tutkimuskysymys Aineistossa oppilaat puhuvat paljon englantia epävirallisissa kaverikeskusteluissa mutta myös opettajan kanssa käytävässä opetuskeskustelussa. Muutamat oppilaat puhuvat englantia jopa määrällisesti enemmän kuin suomea. Tällöin suomen kieltä voisi pitää leimallisena varianttina leimattoman englannin rinnalla, mutta koska valmistavan luokan tavoitteena on juuri suomen kielen ja muiden oppiaineiden keskeisten käsitteiden opiskelu suomeksi, voi siirtymistä suomen kielestä pitää poikkeamana tunnin virallisesta kielikoodista. Tutkimuskysymykseni ovatkin: Minkälaisissa tilanteissa koodinvaihtoa esiintyy? ja Mitä funktioita ne vuorovaikutuksessa saavat? 1.2 Aineisto Aineistoni koostuu kolmen suomi toisena kielenä -oppitunnin videonauhoitteesta, jotka on kuvattu osana The Long Second -tutkimusprojektin aineistonkeruuta lukuvuonna 2011-2012. Valmistavan luokan opetusryhmässä on aineistoni oppitunneilla viisi oppilasta. Opettajan lisäksi tunneilla on mukana koulunkäyntiavustaja. Aineiston esimerkit on litteroitu keskustelunanalyysin litterointimerkein (Liite 1). Opetusryhmä on aloittanut valmistavassa opetuksessa elokuussa ja aineistoni oppitunnit on kuvattu saman vuoden loka- ja marraskuussa. Kuvauksissa on käytetty kahta videokameraa ja kahdella oppilaalla on lisäksi oma mikrofoni. 1.3 Informantit Informantteina tutkimuksessani on siis viisi valmistavan luokan oppilasta, opettaja ja koulunkäyntiavustaja. Oppilaat ovat aineistonkeruun aikana 7-12- vuotiaita. Esittelen seuraavaksi heidät lyhyesti peitenimillä. Eetu (syntynyt 1999) on virolainen poika, jonka äidinkieli on viro. Lisäksi hän osaa venäjää, englantia ja kreikkaa.

3 Eimar (1999) ja Ebba (2000) ovat myös virolaisia ja keskenään sisaruksia, heidän äidinkielensä on viro, mutta ainakin Eimar puhuu myös englantia. Rolan (2000) on venäläinen ja hänen äidinkielensä on venäjä. Hän puhuu myös englantia. Radimir (2004) on venäläinen ja puhuu äidinkielenään venäjää. Radimir on asunut myös Virossa, mutta ei todennäköisesti hallitse viron kieltä kovin hyvin. Hänen englanninkielentaitonsa on heikompi kuin muiden poikien. Kaikki lapset ovat saapuneet Suomeen kesällä ennen lukuvuoden alkua. Eimarin ja Ebban sekä Eetun toinen vanhemmista hallitsee myös suomen kielen. 2 Tutkimuksen tausta 2.1 Keskustelunanalyysi Analyysissäni käytän keskustelunanalyyttisen tutkimuksen peruskäsitteitä ja keskeisiä teemoja. Yksi tämän tutkimussuuntauksen perusajatuksista on, että keskustelu ei ole kaoottista eikä sattumanvaraista, vaan keskustelijoiden keskinäinen ymmärrys perustuu siihen, että vuorovaikutus on yksityiskohtiaan myöten järjestäytynyttä ja jäsentynyttä toimintaa. (Hakulinen 1997a: 13.) Tämän jäsentyneisyyden ansiosta keskusteluista voidaan etsiä ja tutkia niiden yleisiä lainalaisuuksia. Hakulinen toteaa myös, että muodon ja merkityksen suhde syntyy viime kädessä vastaanottajan päättelyprosessista, ilmauksen ja kontekstin yhteisvaikutuksesta (mas: 14). Keskustelunanalyysin lähtökohtana on siis se, että konteksti ei ikinä ole staattinen, vaan osallistujat rakentavat sitä yhdessä vuorovaikutuksessa. Keskustelun vuoroja, niiden sisältöä tai muotoa, ei voi tarkastella ensisijaisesti keskustelun osallistujista, puheenaiheista tai ulkoisista puitteista käsin, vaan niitä on analysoitava osana vuorovaikutuskontekstia, sitä minkälaisessa suhteessa vuoro on edeltäviin ja seuraaviin vuoroihin. Osallistujien kielellinen toiminta ei

4 ole vain reaktiota kontekstiin vaan myös resurssi rakentaa sitä. (Lappalainen 2004: 19) Keskustelunanalyysilla yritetään selvittää sitä, mitä kaikkea puheenvuorolla saadaan aikaiseksi, miksi tietty vuoro sanotaan juuri silloin, kun se sanotaan ja mitä tietty rakenne tietyssä vuorossa saa aikaan (Hakulinen 1997b: 35). Keskustelunanalyysi on aina toiminta- ja empiirisyyskeskeistä; tutkimuskohteena on naturalistinen aineisto, toisin sanoen havainnot ja analyysit tehdään keräämällä puhetta aidoista keskustelutilanteista (Hakulinen 1997a: 15). Keskustelunanalyytikot eivät siis tutki koejärjestelyin tuotettuja vuorovaikutustilanteita vaan erilaisia arjen vuorovaikutustilanteita. Arkisten keskustelujen lisäksi (esimerkiksi ystävien ja perheenjäsenien väliset keskustelut) keskustelunanalyytikot ovat kiinnostuneita myös institutionaalisista keskusteluista. Tällä tarkoitetaan keskustelunanalyysissä sellaista puhetta, jonka avulla keskustelijat suorittavat institutionaalisia tehtäviä (Peräkylä 1997: 177). Suomessa institutionaalista keskustelunanalyyttista tutkimusta ovat tehneet esimerkiksi Liisa Raevaara, Hanna Lappalainen ja Marja-Leena Sorjonen. Luokkahuonevuorovaikutus, joka on tämänkin tutkimuksen kohteena, lasketaan institutionaalisiin keskusteluihin. Luokkahuonevuorovaikutusta ovat Suomessa tutkineet muun muassa Liisa Tainio ja Inkeri Lehtimaja. Käytän tutkimuksessani ainakin seuraavia keskustelunanalyysin termejä: sekventiaalisuus, vieruspari, etujäsen ja jälkijäsen. Sekventialisuudella tarkoitetaan yleensä toisiinsa kytkeytyvien toimintojen muodostamaa jaksoa, sitä miten peräkkäiset vuorot liittyvät toisiinsa ja millaisia toisiinsa kytkeytyvien toimintojen muodostamia jaksoja eli sekvenssejä niistä muodostuu (Raevaara 1997: 75). Vierusparit ovat keskustelun sekvenssirakenteen perusyksikkö. Laajenemattomassa ja samalla yksinkertaisimmassa muodossaan se koostuu kahdesta vuorosta, joista ensimmäistä kutsutaan vierusparin etujäseneksi ja jälkimmäistä jälkijäseneksi. Vierusparin etu- ja jälkijäsen ovat eri puhujien tuottamia, vierekkäisiä vuoroja. Etu- ja jälkijäsenen välinen suhde on kiinteä, sillä kunkin tyyppinen etujäsen (esimerkiksi pyyntö) luo odotuksen tietyntyyppisestä jälkijäsenestä (pyyntöön suostuminen tai siitä kieltäytyminen). (Schegloff & Sacks1973: 295 296.)

5 2.2 Koodinvaihto Koodinvaihdolla tarkoitetaan tavallisesti kahden tai useamman kielen vaihtelua samassa keskustelussa, mutta myös saman kielen sisällä tapahtuvaa eri varieteettien tai tyylien ja rekistereiden vaihtelua voidaan pitää koodinvaihtona (esim. Gumperz 1982: 59). Tässä työssä tutkin nimenomaan eri kielten vaihtelua yhden vuorovaikustustilanteen sisällä. Tällöin keskustelussa vaihtuu koodi aina, kun joku luokassa olevista puhuu jotain muuta kieltä kuin suomea. Tutkimukseeni olen valinnut tilanteista, joissa koodinvaihto tapahtuu suomen ja englannin välillä. Aineistoni koodinvaihdot edustavat pääasiassa niin sanottua metaforista koodinvaihtoa, joka on toinen Blomin ja Gumperzin (1986) koodinvaihtotyypeistä. Metaforisella koodinvaihdolla tarkoitetaan koodinvaihdon diskurssi- ja vuorovaikutusfunktioita, kuten esimerkiksi referoinnin sekä henkilökohtaisen tai objektiivisen näkökulman osoittamista. Tällainen koodinvaihto ei siis ole ulkoisten tekijöiden sanelemaa, vaan se on puhujan keino muokata vuorovaikutustapahtumaa. Toinen Blomin ja Gumperzin koodinvaihtotyypeistä on tilanteinen koodinvaihto, jossa kulloisenkin koodin määräävät tilanteiset tekijät, kuten esimerkiksi puheenaihe, toiminta tai keskustelukumppanit. (mts. 75 82). Tällöin siis sama henkilö valitsee eri tilanteissa käyttöönsä erilaisia kielellisiä varieteettejä riippuen tilanteen ulkoisista puitteista. Metaforinen koodinvaihto on yksi puheen kontekstualisoinnin keinoista. Kontekstualisoinnilla tarkoitetaan puhujan antamia kielellisiä ja ei-kielellisiä vihjeitä siitä, millä tavalla ja missä kontekstissa hänen sanansa tulisi tulkita. Kontekstivihjeellä puhuja osoittaa kontekstin muutosta, sitä miten hänen lausumansa liittyy edeltävään ja sitä seuraavaan. Metaforisen koodinvaihdon lisäksi kontekstivihjeitä ovat esimerkiksi paralingvistiset piirteet sekä ilmeet ja eleet. (Mts. 98, 131 132.) Koodinvaihto tuo siis aina vuorovaikutukseen jonkinlaisen muutoksen. Lappalainen kirjoittaakin: Koodinvaihdon tehtävän vuorovaikutuksessa voi tiivistää yhteen sanaan: kontrasti. Sillä voi ilmaista eroa suhteessa sitä edeltävään ja/tai

6 seuraavaan (2004: 334.) Näitä koodinvaihdon rakentamia kontrasteja Lappalainen on nimennyt siirtymiksi toiminnasta, topiikista, roolista ja moodista toiseen. Lappalainen huomauttaa kuitenkin, että koodinvaihdolla tehdään usein samanaikaisesti useita asioita eli se voi samaan aikaan kuulua useaan yllä mainituista ryhmistä. (mp.) 2.3 Osallistumiskehikko Seuraavaksi esittelen koodinvaihdon ja oman tutkimukseni kannalta oleellisen käsitteen osallistumiskehikko, jotka ovat peräisin sosiologi Ervin Goffmaninilta. Keskustelunanalyysi on nimenomaan vuorovaikutuksen, ei pelkän kielellisen tuotoksen, tutkimusta. Analyysin keskipisteenä ei olekaan yksin puhuja, vaan kaikkia vuorovaikutuksen osapuolia pidetään yhtä tärkeinä. Keskustelussa myös vastaanottaja on mukana aktiivisesti vuorovaikutustilanteen rakentamisessa. Lisäksi puhujan ja vastaanottajien roolit vaihtuvat jatkuvasti: keskustelunanalyysissä puhujalla tarkoitetaan äänessäolijaa (current speaker). Tämä puhetta tuottava osapuoli vaihtuu jatkuvasti keskustelun edetessä. (Seppänen 1997: 156.) Osallistumiskehikolla Goffman alun perin tarkoitti nimenomaan kuulijan tilalla olevaa vaihtelevaa joukkoa osallistujia, joiden suhde puhetilanteessa sanottavaan saattaa olla hyvin erilainen. Ensinnäkään pelkästään se, että henkilö kuulee toisen puhuvan, ei tee kuulijasta sosiaalisesti keskustelevan joukon jäsentä Toisaalta myös keskusteluun osallistuvien henkilöiden status vaihtelee. Usein puhuja esimerkiksi kohdistaa visuaalisen huomionsa yhdelle osallistujalle kerrallaan ja odottaa voivansa siirtää puhujan roolin seuraavaksi hänelle. Tätä puhujan huomioimaa henkilöä kutsutaan puhutelluksi. Vaikka Goffman piti puhujan ja kuulijan erillä toisistaan ja tarkoitti osallistumiskehikolla nimenomaan kuulijaa, myöhemmin keskustelunanalyysissä osallistumiskehikon määritelmä on laajentunut kattamaan kaikki puhetilanteessa läsnä olevat henkilöt, myös puhujan. (Seppänen 1997: 159.)

7 3 Ongelmaton koodinvaihto Esittelen ensin tilanteita, joissa koodinvaihto ei tuota vuorovaikutuksen tasolla ongelmia. Tällöin kaikki vuorovaikutustilanteeseen osallistuvat hyväksyvät koodinvaihdon eikä keskustelussa ole merkkejä siitä, että koodin vaihtuminen suomesta englantiin olisi jollain tapaa epätoivottavaa. 3.1 Oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus Aineistossani on useita kohtia, jossa oppilaat keskustelevat keskenään englanniksi. Joskus keskustelun aiheena voi olla tunnin aiheena oleva asia, joskus ihan jokin muu. Oppilaat istuvat aineistossani oppitunnilla usein luokkahuoneen takaosassa sijaitsevassa ryhmätyöpöydässä niin, että Radimir, Eimar ja Rolan istuvat vierekkäin rivissä ja Ebba sekä Eetu istuvat omilla puolillaan. Istumajärjestys mahdollistaa jutustelun oppilaiden välillä ilman, että se häiritsisi opetusta. Oppilaiden englannin kielen käytölle näyttäisi aineistoni perusteella olevan monia erilaisia syitä: sillä osallistumiskehikkoa voidaan sekä laajentaa että supistaa, oppilaiden englannin kielen taito kun vaihtelee. Toisaalta osallistumiskehikkoon voidaan tuoda enemmän jäseniä kuin oppilaan omaa äidinkieltä tai suomen kieltä käyttämällä. Toisaalta sitä voidaan supistaa silloin, kun englantia käytetään kun paikalla on oppilaita, jotka eivät osaa sitä kovin hyvin. Koodinvaihto englantiin voi tapahtua aineistossani myös kommunikaation varmistamiseksi tai sen resurssina kommunikaatiota helpottamassa ja nopeuttamassa. Oppilaiden saattaa olla helpompi käyttää englantia eräänlaisena lingua francana oppitunneilla kuin yrittää koko ajan ja kaikissa tilanteissa ilmaista asiansa suomeksi. Myös tietynlaiset aihepiirit näyttävät suosivan englannin käyttöä. Englanti tuntuu olevan aineistossani se kieli, jolla sekä kiroillaan että käsitellään ehkä oppilaidenkin mielestä hieman luokkahuonetilanteessa arveluttavia juttuja.

8 Esimerkissä 1 oppilaat kertovat askartelemistaan kirahveista. Oppilaat ovat keksineet kirahveille erilaisia piirteitä, joista opettaja on kysellyt. Esimerkki 1 Kill people Rolan: Eetu: Rolan: KILL people and [ chase. [ it was my idea. I also was written to kill some[(h)body heh heh [heh heh Pitkin keskustelua Rolan ja Eetu ovat keksineet kirahveilleen erikoisia piirteitä: ne esimerkiksi syövät hampurilaisia ja ovat murhanhimoisia. Pojat näyttävät lyövän opettajan antaman tehtävän leikiksi ja käyttävät keskinäiseen vitsailuunsa englantia. Pojille heidän oma kekseliäisyytensä tuottaa selvästi paljon huvia. Pojat puhuivat välillä opetustuokion aikana suomea, mutta vaihtavat koodia aina englantiin, kun alkoivat toistaa juttua tappaja-kirahveistaan. 3.2 Koodinvaihto opettajan ja oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa Joskus englantia käytetään aineistossa myös opetuskeskustelussa. Usein asetelma on sellainen, että oppilas käyttää englantia ja opettaja suomea samassa keskustelussa. Välillä jompikumpi vaihtaa koodia ja keskustelu käydään loppuun yhdellä kielellä. Toisinaan taas molemmat pitävät omasta koodistansa kiinni koko vuorovaikutustilanteen ajan, jolloin keskustelu käydään kahdella kielellä. Lasken myös tällaiset tapaukset koodinvaihdoksi, koska vuorovaikutuksen tasolla koodi vaihtuu vuorojen välillä, vaikka yksilön tasolla se pysyisi samana. Esimerkissä 2 lapset piirtävät mallista kuvaa dinosauruksesta ja Eimar pyytää opettajalta pienempää paperia.

9 Esimerkki 2 Pienempi 1 Eimar: opet>taja< can v- can you give me another 2 one; 3 Opettaja: e::n voi. 4 Eimar: smaller one. 5 (.) 6 Opettaja: e::n (.) aa (.) ja[a niin pienempi. e:i? 7 Eimar: [hmm. 8 Eimar: then I can do like this @ts{sss@ 9 {PIIRTÄÄ 10 SORMELLA MALLIN ÄÄRIVIIVOJA 11 Opettaja: <e:t sä voi s:itä> (.) suoraa. e::i: kun tee tä hän {näin. 12 {PIIRTÄÄ SORMELLA VIIVOJA E:N PAPERIIN 13 Eimar: mä en ymmärrä. Eimar pyytää opettajan huomiota rivillä 1 suomeksi opettaja mutta vaihtaa koodia kesken vuoronsa ja esittää pyyntönsä (can you give me another paper) englanniksi. Opettaja vastaa pyyntöön suomeksi kieltäytymällä. Riveillä 4 ja 8 Eimar vielä tarkentaa ja perustelee pyyntöään, mutta opettaja haluaa pitäytyä alkuperäisessä tehtävänannossaan ja pyytää Eimaria piirtämään aiemmin jaettuun paperiin. Esimerkissä käytetään suomen ja englannin lisäksi nonverbaaleja eleitä sanoman ymmärtämisen varmistamiseksi. Sekä Eimar että opettaja piirtävät sormella paperiin ja myös sanallisesti selittävät elettään, Eimar rivillä 8 (then I can do like this) ja opettaja rivillä 12 (tee tähän näin). Sekvenssin lopuksi Eimar (rivillä 13) vaihtaa koodia ja tuottaa suomeksi vuoron mä en ymmärrä, mutta alkaa kuitenkin piirtää alkuperäiseen paperiinsa. Tässä sekvenssissä koodinvaihtoa ja tarkentavia eleitä (sormella paperiin piirtämistä) tunnutaan käytettävän ymmärtämisen tukena. Eimar yrittää selventää ja perustella pyyntöänsä englanniksi. Opettaja ehkä tulkitsee Eimarin pyynnön siten, että Eimar haluaa pienemmän paperin, jotta voisi suoraan jäljentää kuvan alkuperäisestä mallista (rivi 11: et sä voi sitä suoraa, ei kun tee tähän näin). Eimarin rivin 13 vuoro mä en ymmärrä ei viittaa siihen, etteikö hän ymmärtäisi tehtävänantoa (piirrä dinosaurus), koska hän alkaa sitä toteuttaa aivan oikein, vaan luultavasti siihen, ettei hän ymmärrä miksi saa pyyntöönsä kieltävän vastauksen.

10 Aineistossani opettajat käyttävät pääasiassa suomea, mukana on kuitenkin muutama kohta, jossa opettaja vaihtaa koodia englantiin. Esimerkissä 3 Eimar on jo pitkään yrittänyt opetella virkkaamaan, mikä tuntuu olevan todella hankalaa. Hän on luovuttanut virkkuukoukun osalta ja laittanut sen pois. Esimerkki 3 That s fine 1 Eimar: I can do this with my fingers. 2 Opettaja: no tee vaan. 3 (.) 4 Opettaja: that s fine. (.) se on hyvä. tee niin. 5 (.) 6 Opettaja: mut älä kauheen isoo tee. (.) se_on 7 ihan hieno juttu et sä teet sormilla 8 koska.hhh sit sä ymmärrät miten se 9 tehään. Rivillä 1 Eimar ilmoittaa englanniksi keksineensä uuden tavan virkata (I can do this with my fingers). Opettaja tuottaa jälkijäseneksi Eimarin vuorolle moninkertaisen hyväksynnän riveillä 2 ja 4 (no tee vaan, that s fine, se on hyvä, tee niin). Vuoronsa aikana opettaja vaihtaa koodia kielten välillä ja tulee siten hyväksyneeksi koodinvaihdon suomesta englantiin opetustilanteessa. Se, että opettaja vaihtaa koodia samaan koodiin, jolla Eimar on sekvenssin aloittanut, tuntuu kertovan kannustuksesta ja oppilaan osaamisesta iloitsemisesta. Tulkitsen opettajan koodinvaihdon englantiin spontaaniksi ilonilmaukseksi, jolloin opettajan opetuspuheessa melkein ainoana mahdollisena koodina toimiva suomen kieli väistyy hetkeksi, kun oppilas keksi itse keinon hänelle turhauttavaksi käyvän tilanteen ratkaisemiseksi. Samaa tulkintaa tukee myös opettajan vuoron sisältämä hyväksymisen toisto ja se, että opettaja palaa vielä riveillä 6-9 perustelemaan, miksi Eimarin idea sormin virkkaamisesta on niin hyvä (Se on hieno juttu et sä teet sormilla koska sit sä ymmärrät miten se tehään).

11 4 Koodinvaihto ongelmana Koodinvaihto ei aina tapahdu aineistossani ongelmitta. Vuorovaikutustilanteissa sekä oppilaat että opettaja saattavat protestoida sitä vastaan. Luokittelen tässä tutkimuksessa koodinvaihdon ongelmallisena silloin, kun joku keskustelijoista ilmaisee sen, ettei koodinvaihtoa hyväksy. 4.1 Englanti suomen oppimisen hidastajana Joskus oppilaiden englannin kielen käyttö koulukontekstissa voi olla ongelmallista. Valmistavalla luokallahan opiskelun tavoitteena on suomen kielen ja kouluoppiaineiden termien ja käsitteiden oppiminen suomeksi. Tällöin englannin kielen runsas käyttö oppitunneilla voi haitata suomen kielen kehittymistä. Esimerkin 4 alussa Rolan piirtää ja selostaa tekemisiään samalla englanniksi. Esimerkki 4 Suomeksi! 1 Rolan: you can see that ori[ginal working, 2 Opettaja: [Rolan; 3 Opettaja: suomeksi. 4 Rolan: no I can t speak suomeksi (.) I still don t 5 know. 6 Opettaja: suomek[si. 7 Rolan [(-- englantia) 8 Opettaja: ky::llä sinä osaat Rolan. (.) 9 Opettaja: sinä nyt rupeat yrittämään. mjoo:o? 10 (.) 11 Rolan: I know only few words. 12 (.) 13 Rolan: only @ few [few few few@, 14 Opettaja: [mitä ne on ne muutamat sanat sulla. 15 Rolan: ä ä? 16 Opettaja: mitä ne muutamat sanat sul[la on; 17 Rolan: [ ÄÄ? heh heh 18 Opettaja: kerro. 19 Rolan: e:hh he he 20 Opettaja: kerro. mitä. osaat. suomeksi. 21 Rolan: wha::t? 22 Opettaja: @kerro (.) mi[tä@, 23 Eimar: [say what you know in eng- s-

12 24 in finnish. 25 (.) 26 Rolan: I don t know (--) maybe I don t know anything. 27 Opettaja: mutta sano suomeksi mitä osaat sanoa suomeksi. Riveillä 2 ja 3 opettaja pyytää Rolania vaihtamaan koodia ja puhumaan suomeksi. Rolan kertoo englanniksi riveillä 4 ja 5 ettei vielä osaa. Hän kuitenkin vaihtaa rivillä 4 koodin hetkeksi englannista suomeksi (I can t speak suomeksi). Riveillä 8 ja 9 opettaja kehuu (kyllä sinä osaat, Rolan) ja kannustaa (sinä rupeat nyt yrittämään) Rolania suomen kielen puhumiseen. Riveillä 11 ja 13 Rolan väheksyy osaamistaan ja kertoo, että osaa vain muutamia (only few words) sanoja. Opettaja tarttuu tähän Rolanin vuoroon ja yrittää houkutella häntä rivillä 14 kertomaan niistä muutamista osaamistaan sanoista. Rolan ei ymmärrä opettajan pyyntöä tai kieltäytyy kertomasta vedoten ymmärtämättömyyteen (rivit 15, 17 ja 21). Opettaja toistaa pyyntönsä monta kertaa riveillä 16, 18, 20 ja 22 (mitä ne muutamat sanat sulla on, kerro, kerro mitä osaat suomeksi) ja myös Eimar yrittää auttaa Rolania ja kääntää opettajan pyynnön englanniksi (rivit 23-24). Rolan kieltäytyy vastaamasta ja päätyy rivillä 26 toteamaan ettei ehkä osaa mitään. Opettaja toistaa vielä pyyntönsä rivillä 27 (mutta sano suomeksi mitä osaat sanoa suomeksi), mutta antaa periksi ja kävelee tilanteesta pois. 4.2 Englanti osallistumisen rajoittajana Englannin kielen puhuminen suomalaisessa luokkahuoneopetuksessa voi olla ongelmallista myös siksi, että oppilaiden englannin kielen taitotaso vaihtelee. Omassa aineistossani koodinvaihto englantiin saattaa usein tarkoittaa osallistumiskehikon supistamista, jolloin kaikilla oppilailla ei ole samanlaista pääsyä koodiin, koska kaikki eivät sitä osaa kovin hyvin. Esimerkissä 5 lapset pelaavat peliä, jossa yksi kuvailee jotakin eläintä ja muut yrittävät arvata mistä on kyse.

13 Esimerkki 5 Metsässä 1 Eetu: it s li:[ke, 2 Opettaja: [eikun suomeks. (.) eihän englanti 3 [käy. 4 Eetu: [mmm mm mm m, 5 (.) 6 Eetu: also in the fo[rest. 7 Eimar: [e[ee, 8 Opettaja: [ei voi, 9 Eetu: metsässä, 10 Opettaja: metsässä. On Eetun vuoro kuvailla eläintään. Eetu aloittaa vuoronsa rivillä 1 englanniksi (it s like). Opettaja keskeyttää Eetun ja pyytää häntä vaihtamaan koodia suomeksi ja tarkentaa vielä, ettei englannin kieli ole sallittua tässä tilanteessa (ei kun suomeksi, eihän englanti käy). Eetu miettii hetken rivillä 6 jatkaa kuvailuaan englanniksi (also in the forest). Sekä Eimar että opettaja protestoivat Eetun koodia vastaan ja rivillä 9 Eetu vaihtaa koodin pyydettyyn (metsässä). Rivillä 10 opettaja vielä toistaa Eetun vuoron. Opettaja reagoi voimakkaasti ja nopeasti Eetun käyttämään englannin kieleen, ja myös Eimar puuttuu tilanteeseen. Kyse on luultavasti siitä, että pelin säännöt on laadittu niin, että kuvailu on sallittua vain suomeksi. Eläinten suomenkielisten nimien oppimisen lisäksi suomen käyttö on tällaisissa peleissä erityisen tärkeää siksi, että kaikilla pelaajilla tulee olla tasa-arvoiset mahdollisuudet keksiä kuvailtu eläin.

14 5 Lopuksi Tutkielmani aineisto osoittaa, että koodinvaihto englannin ja suomen välillä voi olla hyvinkin yleistä valmistavan luokan luokkahuonevuorovaikutuksessa, vaikka luokalla ei olisikaan yhtäkään englantia äidinkielenään puhuvaa oppilasta. Kuten esimerkeistä huomataan, koodinvaihdon syyt ja se, mitä koodinvaihto saa vuorovaikutuksessa aikaan vaihtelee paljon. Kun koodinvaihto on vuorovaikutuksen tasolla ongelmatonta, sen funktio voi olla esimerkiksi kommunikaation helpottaminen ja nopeuttaminen, osallistumiskehikon laajentaminen tai osa oppilaan tavoittelemaa tyylillistä resurssia. Ongelmana koodinvaihdon voi koulukontekstissa nähdä silloin, kun se haittaa oppimisen tavoitetta (suomen kielen oppimista) tai sulkee osan oppilaista vuorovaikutustilanteiden ulkopuolelle. Toisaalta silloin tällöin luokkahuonevuorovaikutuksessa käytettävä englannin kieli ei välttämättä aina ole pelkkä haitta kielenoppimiselle. Aineistossani ei toteudu se periaate, että yksi aikuinen käyttäisi vuorovaikutuksessa aina samaa kieltä, koska opettajakin vaihtaa välillä koodin englantiin. Kuitenkin nämä poikkeamat opetustilanteessa hallitsevasta suomen kielen koodista voivat tuottaa oppilaalle tarpeellisen tunteen siitä, että kommunikaatio opettajan kanssa on onnistunut ja häntä on ymmärretty. Kyse kun on aineistossani aina siitä, että opettaja vaihtaa koodin samaksi, jolla oppilas on sekvenssin aloittanut. Opettajan englannin kielen käyttö saattaa myös tuottaa luokkaan rennompaa ja mukavampaa oppimisilmapiiriä.

15 Lähteet BLOM, JAN-PETTER & GUMPERZ, JOHN J. 1986: Social meaning in linguistic structure: code-switching in Norway. Teoksessa John J. Gumperz & Dell Hymes (toim.): Directions in Sociolinguistics s. 407 434. Basil Blackwell. Oxford GUMPERTZ, JOHN J. 1982: Discourse strategies. Cambridge: Cambridge university HAKULINEN, AULI 1997a: Johdanto. Teoksessa Liisa Tainio (toim.): Keskustelunanalyysin perusteet s. 13 17. Tampere: Vastapaino. HAKULINEN, AULI 1997b: Vuorottelujäsennys. Teoksessa Liisa Tainio (toim.): Keskustelunanalyysin perusteet s. 32 55. Vastapaino, Tampere. LAPPALAINEN, HANNA 2004: Variaatio ja sen funktiot Erään sosiaalisen verkoston jäsenten kielellisen variaation ja vuorovaikutuksen tarkastelua. Helsinki: SKS. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009. Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/48802_valmistavaops_2009.pdf RAEVAARA, LIISA 1997: Vierusparit - esimerkkinä kysymys ja vastaus. Teoksessa Liisa Tainio (toim.): Keskustelunanalyysin perusteet s. 75-92. Tampere: Vastapaino. TAINIO, LIISA 1997: Preferenssijäsennys. Teoksessa Liisa Tainio (toim.): Keskustelunanalyysin perusteet s. 93-110. Tampere: Vastapaino. TAINIO, LIISA 2007: Johdanto. Teoksessa Liisa Tainio (toim.): Vuorovaikutusta

16 luokkahuoneessa. Näkökulmana keskustelunanalyysi. s. 15-60. Helsinki: Yliopistopaino

17 Liitteet LIITE 1 Litterointimerkit Sävelkulku Prosodisen kokonaisuuden lopussa. laskeva intonaatio, tasainen intonaatio? nouseva intonaatio Prosodisen kokonaisuuden sisällä tai alussa seuraava tavu lausuttu ympäristöä korkeammalta seuraava tavu lausuttu ympäristöä matalammalta sana äänteen tai tavun painotus sanan sisällä Päällekkäisyydet ja tauot [ päällekkäispuhunnan alku (päällekkäin litteroitu puhe) (.) mikrotauko (alle 0,5 sekuntia) (1.5) tauon pituus (sekunnin kymmenesosina) = toisiinsa tauotta liittyvät puhunnokset Puhenopeus, äänen voimakkuus ja äänen laatu >sana< ympäristöä nopeammin lausuttu jakso <sana> ympäristöä hitaammin lausuttu jakso sana:: äänteen venytys SANA ympäristöä kovaäänisempi puhe sana ympäristöä vaimeampi puhe #sana# nariseva ääni @ äänen laadun tai sävyn muutos Nauru ja ei-kielellinen toiminta s(h)ana sana lausuttu nauraen ha he naurua sana hymyillen lausuttu jakso.hhh sisäänhengitys hhh uloshengitys SANA ei-kielellinen toiminta { ei-kielellisen toiminnan alku (merkitty samanaikaisen puheen alapuolelle) Muut merkit sa- sana jää kesken (sana) epävarmasti kuultu jakso (--) epäselvä jakso ((sana)) litteroijan kommentteja