Maan rakenne paremmaksi kasvillisuuden avulla. Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke RAVI-hanke

Samankaltaiset tiedostot
Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Kerääjä- ja aluskasvit

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

HIIDENVESI-ILTA Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Maatalous ja ympäristö

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

RaHa-hankeen kokemuksia

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Uudenmaan pellot vihreiksi

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

SANEERAUSKASVIT 2016

Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi)

Toimiva maaperän mikrobisto

Peltoviljelyn hyvä ravinnetalous ja tuotantokyky

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Biohiili ja ravinteet

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Karjanlannan hyödyntäminen

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Huomio maan kasvukuntoon

Maan kasvukunnon korjaaminen

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Suorakylvöseminaari 2018

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Suorakylvöseminaari 2019

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Kerääjäkasvikokemuksia

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Transkriptio:

Maan rakenne paremmaksi kasvillisuuden avulla Janne Heikkinen, TEHO lus hanke 11.11.2013 RAVI-hanke

Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO lus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka toiminta-alue on Varsinais-Suomi ja Satakunta 14.11.2013 2

Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO lus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta Hanketta toteuttavat yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskus, MTK- Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö Tavoitteena muokata TEHO:n kokemuksia ja tuloksia valtakunnallisesti hyödynnettäviksi Ympäristötuen ohjelmakausi 2014-2020 ja vesienhoidon suunnittelukausi 2016-2021 Ympäristötukitoimien kohdentamiskeinojen selvittäminen Tilakohtaisen ympäristöneuvonnan kehittäminen Ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu maatiloilla Vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos Ravinteiden käytön tehostaminen ja kierrätys Mallitilaverkosto 11.11.2013 JH

Esityksen sisältö Maan rakenne Typpi ja fosfori Mitä maa kertoo Kasvillisuus ja maan rakenne

Maan hiukkaskoon merkitys Mitä pienemmistä hiukkasista maa koostuu, sitä suurempi pintaala maalla on painoyksikköä kohden ienten partikkelien väliin jää pienempi huokostila Maa-aineksen suurempi pinta-ala lisää Veden sitoutumista ravinteiden sitoutumista

Hyvä maan rakenne vaikuttaa Sadon määrään ja laatuun ellon typpitalouteen Maan omien ravinnevarojen hyväksikäyttöön (mm. fosfori) oudan kestävyyteen Märkyyden sietoon Maan hyvä kasvukunto vähentää tilan ulkopuolisten ravinteiden oston tarvetta. eltotöiden oikea-aikainen suorittaminen maan rakenteen kannalta olennaista. 11.11.2013 JH

Maan rakennetta huonontavat Toimimaton ojitus, jatkuva märkyys Muokkautuvuus, kantavuus, kaasujen vaihto, luonnolliset prosessit heikkenevät Eloperäisen aineksen puute Heikko eliötoiminta, murut hajoavat Voimakas muokkaus ja hiertäminen Rakenteen hajoaminen, eloperäisen aineksen väheneminen, liettyminen Tiivistäminen Makrohuokoset tuhoutuu, massiivinen rakenne Alhainen ph Haittaa kasvien kasvua ja biologista aktiivisuutta 11.11.2013 JH

Maan rakenne Juuren pitää päästä ravinteiden luo, sillä ravinteet eivät tule juuren luo Hyvä maan rakenne mahdollistaa juurten riittävän veden ja ravinteiden saannin Tiivistynyt ja huonorakenteinen maa intavirtailut ja eroosio, ravinteita kulkeutuu vesistöön Ravinteinen hyväksikäyttö huonompaa ravinteita jää käyttämättä

Orgaaninen aines Luokittelu Vielä hajoamattomana oleva aines Eri hajoamisasteilla oleva aines Uudelleen syntetisoitunut aines eli humus Hajoava orgaaninen aines Ravinteiden kierto Mikrobiaktiivisuus (maan rakenne) Humus Muuttumaton, kestää mikrobien hajotusta uskuroi happamuutta vastaan idättää ravinteita ja vettä (huuhtoutuminen, eroosio) Humuspitoisuuden nosto vaikeaa 11.11.2013 JH

Maan ph ja ravinteiden liukoisuus N K Ca Mg Fe S Mn B Cu Zn Mo Kuva: farmi.net Ravinteet ovat parhaiten kasvien käytössä maan ph:n ollessa 6,5-7,0

Typpi NH + 4 NH + NO - NO - Nitraattityppi 3 ei pidäty Ammoniumtyppi 4 maahan, 3 sillä pidättyy maahan negatiiviset NO - NO - 3 varaukset positiivisen NH + 3 NO - NH + hylkivät toisiaan 4 4 3 varauksensa takia NH 4 + Saves Saves Saves Saves

Savimineraalin pinnalla oleva rautaoksidi Fe OH Fosfori Fosfaatti-anioni OH 2 H 2 O 4 - Maan happamoituessa oksidipinnan varaus kasvaa positiivisemmaksi, jolloin fosfori pidättyy lujemmin maahan eikä ole kasveille käyttökelpoisessa muodossa Fe OH Fosfaatti sitoutuu tiukasti oksidipinnalle, ei käyttökelpoista kasveille O H 2 O 3 - + H 2 O Ensin maan ph kuntoon, sitten fosforilannoitus fosfori kasviin Fosfaatin kiinnittyessä rautaan happi-atominsa avulla vapautuu vesimolekyyli Fosfaatin pidättymisen myötä savespinnan varaus tulee negatiivisemmaksi seuraavien fosfaattien pidättyminen vaikeutuu

Fosforin vapautuminen vesistössä -luvun vaikutus fosforin vapautumiseen: Mitä enemmän maassa on fosforia, sitä helpommin ja enemmän sitä vapautuu veteen

Huono maanrakenne näkyy sadossa Kuva: Aino Launto-Tiuttu

ja vesistössä

Kuvat: Aino Launto-Tiuttu Kuoppatestillä silmäys maanalaiseen maailmaan Lapiolla kaivetun kuopan reuna ei paljoakaan kerro Murtopinnoilta nähdään paremmin maan rakenne

14.11.2013 tekijän nimi

Viljelysmaansa kannattaa tuntea

Kasvien juuristoa kannattaa tarkkailla

Lierot ja maan rakenne Lieron uloste parantaa maan rakennetta Linnut kertovat lierojen määrästä Kuva: Aino Launto-Tiuttu

Syväjuurisien kasvien tuomat edut Murustaa maata syvältä Lisää orgaanista ainesta Nostaa ravinteita syvemmältä Sitoo typpeä ilmasta (palkokasvit) Juuriston lahottua jäljelle jää jatkuvia pystysuuntaisia makrohuokosia Ilma, vesi ja kasvien juuret pääsee syvemmälle Kilpailee rikkakasvien kanssa Vähentää pintaeroosiota 14.11.2013 tekijän nimi

Hallittu kasvipeitteisyys hillitsee rikkakasvien määrää

alkokasveilla maahan ilmasta typpeä

Maisemapelloilla maanrakenne paremmaksi Kuva: Aino Launto-Tiuttu Kuva: Aino Launto-Tiuttu

Viherlannoitusnurmen suomat mahdollisuudet Kuva: eter Fritzen

Saneerauskasvit viherlannoitusnurmena Kuva: Aino Launto-Tiuttu

Viherlannoitusnurmi soveltuu karjatilalle Kuvat: eter Fritzen

Alus- ja kerääjäkasvit vaihtoehtona Sadon jälkeen maa altis säille Aluskasvi suojaa syksyn säiltä

O-ruutu kehittää viljelijää omassa ammatissaan

Viherlannoitusnurmi vs. aluskasvi

Aluskasvi sitomassa typpeä

Viljelijöiden kokemuksia kerääjäkasvikokeilussa TEHO-hankkeessa Hyödyt: Rikkakasveja vähentävä vaikutus Alentaa tautipainetta Aluskasvi ei vaikuta pääkasvin satoon Suotuisa vaikutus maan rakenteeseen Lisää maan humusta Tasaa maan kosteutta kuivana kautena suojaa haihduntaa maan pinnasta, kosteissa oloissa haihduttaa syyskynnön aikaan maa kuivempaa kerääjäkasvilohkolla uolet arvioi kerääjäkasvin esikasvivaikutuksen olevan positiivinen suora lannoitusvaikutus tai ainakin myönteinen vaikutus maan rakenteen paranemisen myötä 24.1.2013 JH

Viljelijöiden kokemuksia kerääjäkasvikokeilussa TEHO-hankkeessa Haitat: Alsikeapila ja westerwoldinraiheinä saattavat keritä tuottamaan itämiskykyistä siementä, TEHO lus hankkeessa italianraiheinä nurmien siementuottajat Runsas apilakasvusto pitää kasvuston kosteana tautipaine kasvaa Läpi kasvanut raiheinä voi alentaa viljasatoa Heikkoudet: Kasvukauden sääolot, varsinkin taimettumisaikana Tuhoeläimet ja sienitaudit Karkealla maalla sateinen kesä huuhtoo typen pois kerääjäkasvilta Tiheä satokasvusto voi tukahduttaa aluskasvikasvuston 24.1.2013 JH

Kasvuston lopetus mekaanisesti tai kemiallisesti Viherlannoitusnurmi: mekaaninen ja kemiallinen Kerääjäkasvit: mekaaninen tai kemiallinen Luonnonhoitopellot: vain mekaanisesti

Minkä näistä valitsisit? 24.1.2013 JH

Viljelykierto on osa integroitua torjuntaa

Kasvitkaan eivät kaikkeen pysty Kasvin juuri voi kasvaa syvälle maahan, jos juuripaine juuren kärjessä on riittävä maan vastukseen nähden. Jos vastassa on liian kova maa, ei juuri pääse lävitse.

Jankkurointi Jankkurointi viljan jälkeen ei anna haluttua lopputulosta Jankkurointi syväjuuristen kasvien sekaan antaa parhaan tuloksen

Maa voi olla niin tiivis, ettei syväjuurisilla kasveilla ole elinmahdollisuuksia Liian märkä maa Silloin kannattaa kiinnittää huomio salaojituksen toimivuuteen

Mutta jos salaojituskaan ei riitä?

Kiitos! Joskus liika on vain liikaa TEHO lus-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus L 523, 20101 Turku uh. 050 433 9906 janne.heikkinen@ely-keskus.fi www.ymparisto.fi/tehoplus