METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

Samankaltaiset tiedostot
NATNET Life Lapin ELY-keskus, Noora Raasakka, luonnonsuojeluyksikkö

NATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland. Kuva: E.

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki,

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Monimuotoisuuden suojelu

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO-ohjelma

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet

Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONI- MUOTOISUUDEN TOIMINTAOHJELMASTA

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

METSO:n käytännön toteutus: luonnonsuojelulain keinovalikoima. METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maaja metsätalousministeriö

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Uusi kannustin metsänomistajille: METSO hiilipreemiolla

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Metsien monimuotoisuudesta ja tehokkaasta käytöstä

NATURA VERKOSTO

METSO-tilannekatsausraportti Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n tilannekatsaus 2010

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

METSO-OHJELMAN TOTEUTUMINEN UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA

Metsien monimuotoisuuden turvaaminen keinot ja niiden kohdentaminen

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONIMUO- TOISUUDEN TOIMINTAOHJELMAN JATKAMISESTA

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO

METSO Monimuotoisuus suojelualueilla ja talousmetsissä valintaperusteet ja kohdentaminen

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

coherence of the Natura 2000 network in

METSIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS ROVANIEMEN SEURAKUNNASSA

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n tilannekatsaus 2011

metsäalan toimijoille Teppo Hujala ja Mirja Rantala (toim.)

METSO-ohjelma :

METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni?

metsäalan toimijoille Teppo Hujala ja Mirja Rantala (toim.)

METSO-ohjelman väliarvio 2010

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma

METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsäntutkimuslaitos Lauri Karvonen Metsähallitus, Metsätalous Mika Puustinen Metsähallitus, Luontopalvelut

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn tilannekatsaus 2012

Luonnonsuojelun ohjaus

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Perjantai teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö > Aitolahti > Vuores 14.

Tooppikallio, Sastamala

2 RUNSASLAHOPUUSTOISET KANGASMETSÄT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

MUISTIO/sms. Natnet Life+ -hankkeen yhteissuunnittelukokous. Lapin ELY-keskus, johtoryhmän kokoustila. Aika: Maanantai klo

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Rannikolta rakalle. METSO-ohjelma Lapissa

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Pekka Klemola. Jylhänjärven-Särkisalonnevan alue

Transkriptio:

Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia tai taantuvia lajeja ja luontotyyppejä METSOlla voidaan samalla edistää luonnon virkistyskäyttöä ja yritystoimintaa sekä huolehtia maisemasta METSO -toimintaohjelmaa toteutetaan ekologisesti tehokkailla, vapaaehtoisilla ja kustannusvaikuttavilla keinoilla Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 2

Ekologinen tehokkuus saavutetaan luonnontieteellisillä valintaperusteilla Valintaperusteet elinympäristökohtaisia Monimuotoisuudelle selvästi merkittävät elinympäristöt (I-II luokka) Monimuotoisuudeltaan kehittyvät ja luonnonhoitoa tarvitsevat elinympäristöt (III luokka) Täydentäviä perusteita Sijainti ja kohteen koko Uhanalaisten lajien esiintymät Taloudelliset ja sosiokulttuuriset perusteet 3 Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012

Luonnontieteelliset valintaperusteet Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä rakennepiirteitä, ekologisia vaihtelusuuntia ja muita elinympäristöjen ominaisuuksia : Lahopuu: lahot maapuut, pökkelöt, kelot, pystypuut, kolopuut, tuulenkaadot Kookkaat ja vanhat lehtipuut: haavat, koivut, raidat, pihlajat Jalot lehtipuut Palanut järeä puuaines Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys, tihkuisuus, luhtaisuus ja lettoisuus Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous; sekä Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus 4 Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012

Luonnontieteelliset valintaperusteet Luonnontieteellisten valintaperusteiden käyttö Luonnontieteelliset valintaperusteet on laadittu tukemaan päätöksiä, joita tehdään monimuotoisuuden turvaamiseksi nykyisillä ja uusilla suojelualueilla sekä talousmetsissä. Valintaperusteita ei ole tarkoitettu sovellettavaksi tiukkoina sääntöinä. Niiden perusteella pyritään valitsemaan monimuotoisuuden kannalta parhaita alueita METSOohjelmaan. METSO-ohjelmaan valittavan kohteen tulee edistää selkeästi monimuotoisuuden turvaamista, ja sen tulee täyttää vähintään yksi luonnontieteellinen valintaperuste. Myös alueelliset näkökohdat, erityiset lajiesiintymät ja metsikön sijainti suhteessa suojelualueverkostoon, ovat tärkeitä kohteiden valintaperusteita. 5 21.9.2012 Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka

1. Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 2. Puustoiset suot korvet ja rämeet 3. Lehdot 4. Metsäluhdat ja tulvametsät 5. Pienvesien lähimetsät 6. Puustoiset perinneympäristöt 7. Metsäiset kalliot, louhikot ja jyrkänteet 8. Maankohoamisrannikon metsät Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 6

Lappi Koko maa Lehdot 200 4800 Kangasmetsät 6300 63000 Pienvesien lähimetsät 800 3500 Puustoiset suot 2000 15000 Metsäluhdat ja tulvametsät 130 1250 Harjujen paahdeympäristöt 350 Maankohoamisrannikon kohteet 500 5000 Puustoiset perinnebiotoopit 100 150 Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat 20 200 Metsäiset kalliot yms. 400 2500 yhteensä 10450 95750 Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 7

Maanomistajan halukkuus Alustava selvitys kohteesta voidaan tehdä esim. metsäsuunnitelman tietojen perusteella Tarkempi kartoitus tehdään maastossa Lapin ELYkeskuksen, Suomen Metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimesta Arvioidaan kohteen luontoarvot kuvioittain Kokonaisuus ratkaisee suojeluarvon Rauhoitettavan alueen rajaus ei ole sidottu kiinteistörajaan Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 8

METSO kohteita voidaan toteuttaa pysyvien ja määräaikaisten rauhoitussopimusten, vapaaehtoisten kauppojen ja vaihtojen kautta Määräaikainen rauhoitus sopii lähinnä alueille, joilla luontoarvot muuttuvat nopeasti Rauhoitussopimuksessa maanomistus säilyy ennallaan Kiinteistökaupassa alue siirtyy valtion omistukseen. Kauppahinta verottomana. Valtio vastaa lohkomisym. kuluista. Vaihto edellyttää sopivien vaihtomaiden löytymistä. Voidaan maksaa välirahaa puolin tai toisin. Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 9

Sopimusten perusteella metsänomistajalle maksettava korvaus kattaa rauhoitusmääräyksistä aiheutuvat hakkuutulojen menetykset täysimääräisesti ja on verovapaa Mahdollisista hoito- ja ennallistamistöistä vastaa valtio Rauhoitusmääräyksissä sovitaan pääasiassa puuston, kasvillisuuden ja maaperän rauhoittamisesta Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 10

NATNET Life+ 2010 Lapin ELY-keskus, Noora Raasakka, luonnonsuojeluyksikkö 21.9.2012 11

Noora Raasakka 21.9.2012 12

Luonnonsuojelualueiden yhtenäistäminen Lapin kolmion alueella => ekologiset käytävät ja yhteydet, kytkeytyneisyyden lisääminen METSO-ohjelman edistäminen Tärkeiden elinympäristöjen ja arvokkaiden luontokohteiden lisääminen ja suojaaminen Lajien leviämismahdollisuuksien parantaminen, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja geeniperimän monipuolisuuden turvaaminen Zonationin käyttömahdollisuuksien ja ominaisuuksien testaaminen ja kehittäminen luonnonsuojeluverkostojen luomisessa Eri toimijoiden välisen yhteissuunnittelun ja seurantojen edistäminen Noora Raasakka 21.9.2012 13

Metso kohteiden rauhoitukset 2 800 ha suojellaan pysyvin rauhoitussopimuksin Soiden ja metsien ennallistamiset 770 ha (joista yksityismailla 500 ha) Muut luonnonhoitotyöt Kulotukset 150 ha Lahopuun tuottaminen 200 ha Luonnonhoitosuunnitelmat 5 000 ha Laaja tiedotusosio Mm. www-sivut, ilmoitustaulut, koulutuspaketti, raportit, esittelypolku, kv-seminaari jne. Käytäväverkoston yhteinen suunnittelu- ja seurantajärjestelmä Käytäväominaisuus Zonationiin Noora Raasakka 21.9.2012 14

Toimija Omarahoitusosuus EU-raha Lapin ELYkeskus/luonnonsuojelu 2 036 623 1 455 623 Suomen Metsäkeskus 300 000 606 000 Metsähallitus, Lapin Luontopalvelut 130 000 290 000 Metsähallitus, metsätalous 27 500 24 500 Metla 61 000 179 000 Yhteensä: 2 555 123 2 555 123 Hankkeen kokonaisbudjetti: 5 110 246 Henkilötyövuodet: 37,5 vuotta Noora Raasakka 21.9.2012 15

Paikkatietoaineiston keruu ja analysointi Metsävara-aineisto Suomen Metsäkeskuksesta Metsähallituksen ja ELYn aineistot Yhteissuunnittelu Olemassa olevien aineistojen pohjalta => haetaan soveltuvia kohteita hankkeen toimenpiteille (METSO, ennallistamiset, luonnonhoitotyöt, luonnonhoitosuunnitelmat) Kaksivaiheinventointi Ekologinen asiantuntijaryhmä => valintakriteereiden määrittely Haetaan soveltuvia kohteita hankkeen toimenpiteille ja luontoinventoinneille Luonnonhoitosuunnitelmien laadinta, Metsäkeskus Ensimmäiset pilottisuunnitelmat kesällä 2012 Noora Raasakka 21.9.2012 16

Luonnonarvoneuvonta maanomistajille Ostopalveluna Länsi-Pohjan MHY:ltä Tilaustyönä Soiden ja metsien ennallistamisten sekä luonnonhoitotöiden suunnittelu Natura 2000 alueiden osalta ensimmäiset suunnitelmat valmiit => toteutus alkaa ensi kesänä jos säät sallii Valtion metsätalousmailla suunnittelu alkaa kesällä 2012 Yksityismaiden osalta suunnittelu alkaa kesällä 2012 Metso kohteiden rauhoitussopimusten valmistelu Yhteydenottoja maanomistajilta tullut tähän mennessä yli 160 kpl, yhteensä ~ 8500 ha Sopimus tehty kahdelle tilalle (yht. 7 ha) Zonationin ja muiden paikkatietosovellusten hyödyntäminen käytävävaihtoehtojen optimoinnissa Metla ja Helsingin yliopisto (Atte Moilanen) Noora Raasakka 21.9.2012 17

Rahoituspäätös EU:n komissiosta heinäkuussa 2011 Hanke alkoi 1.1.2012 Kesto 5 vuotta (+ 1 suojavuosi tiettyjen toimenpiteiden osalta) Hanke päättyy 31.12.2016 (viim. 31.12.2017) Hankkeen nettisivut avoinna osoitteessa www.natnet.fi, hanke myös facebookissa Yhteydenotot: Noora.Raasakka@ely-keskus.fi, puh. 029 503 7501 Noora Raasakka 21.9.2012 18