Velanhallinnan reunaehdot mitä ja miksi?

Velanhallinnan reunaehdot mitä ja miksi? Rahoitusriskien hallinnan koulutuspäivä 7.5.2014 Jari Vaine, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous

Velanhallinnan taustaa Vertailu EU-tasolla» Mitä kertoo sinänsä?» Onko opittavaa?» Sopeutus vai elvytys? EU-sääntely Suomen tilanne Kuntatalouden kehysmenettely» Julkisen talouden kokonaisuus» Luottoluokituksen merkitys Kunnan omat tarpeet ja resurssit» Alueelliset ja elinvoimakysymykset» Taloudellinen kantokyky Kuntakonserni 2 7.5.2014 Jari Vaine

Rahoitusmarkkinoiden toiminta Rahoitus ylijäämäsektorilta alijäämäsektorille - kansantaloudessa investoinnit rahoitetaan säästämällä» Säästäminen on kulutuksesta luopumista, josta korko on korvaus» Säästäjä luottaa siihen, että saa lainaamansa rahat takaisin (synonyymi: laina = luotto) Informaation avulla voidaan arvioida riskiä, mutta se maksaa entä laatu? Finanssikriisi muutti sekä riskin sisältöä että informaation tarvetta - velkaantuminen liian helppoa?» Euroalueella ajateltiin vallitsevan taloudellinen yhtenäisyys => riskien epätodennäköisyys Luottamuksen säilyminen ja sitä kautta toimivuus ensiarvoisen tärkeää Infra 3 7.5.2014 Jari Vaine Lähde: Euroopan Keskuspankki

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2012, % BKT:sta 4 7.5.2014 Jari Vaine

Julkinen sektori ja talouskasvu? Julkinen sektori merkittävä investoija (esim. infra) Valtion ja kuntien rooli: => kumpi toimii ja missä tilanteessa luottoluokituksenja luottamuksen säilyminen yhteinen intressi Syytä investoida nyt kun yksityinen rahoitussektori on ongelmissa?» Kustannusten merkitys suurempi julkiselle kuin yksityiselle sektorille» Yksityisellä sektorilla lisäinvestoinnit nähdään mahdollisuutena tulojen lisäämiseen, julkisella sektorilla puolestaan usein vain kustannusten lisääjänä ja lisäksi ilman että verotulot kasvaisivat» Kuitenkin tietyn kunnan alueella tehtävät investoinnit nähdään kunnalle ja alueelle hyödyllisinä => näkemys, että investoinnit antavat positiivisen sysäyksen markkinoiden toiminnalle Julkisen sektorin rahoitus Elintärkeää toimiville markkinoille ja pitkän aikavälin investoinneille => yksityistenkin markkinoiden toimintaedellytys? 5 7.5.2014 Jari Vaine

7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 BKT:n kasvu sekä julkisyhteisöjen EMU-velan määrä EUROalueella 1996-2014 % 8 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e BKT:n kasvu, % (vasen asteikko) Julkisyhteisöjen EMU-velka käyvin hinnoin indeksoituna, 1996=100 (oikea asteikko) 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 6 7.5.2014 Jari Vaine Lähde: OECD

Julkisen sektorin bruttovelka, osuus alasektoreittain (eikonsolidoitu), 2012 7 7.5.2014 Jari Vaine

Luottoluokitus ja paikallissektorin velka VALTIO LUOTTOLUOKITUS PAIKALLISSEKTORIN VELKA % BKT:sta % julkisesta velasta Saksa AAA 30,6 36,7 Ranska AA 8,3 10,1 Hollanti AA+ 8,3 13,2 Itävalta AA+ 8,6 12,0 Suomi AAA 6,5 13,4 Luxemburg AAA 2,4 12,5 Espanja BBB 14,6 23,9 Belgia AA 11,5 12,0 Slovenia A 1,8 4,6 Viro AA- 3,8 56,5 Italia BBB 8,3 7,0 Slovakia A 2,7 6,7 Portugali BB 5,6 6,0 Irlanti BBB+ 3,6 3,8 Kypros B- 2,0 3,2 Kreikka B- 0,9 0,6 8 7.5.2014 Jari Vaine

Julkisyhteisöjen kiinteät investoinnit 2012, % BKT:sta 9 7.5.2014 Jari Vaine

Paikallissektorin osuus julkisista investoinneista 2009 Paikallissektorin investoinnit, % / BKT 2009 10 7.5.2014 Jari Vaine Lähde: OECD

Suomen velkakehityksestä Julkinen ja yksityinen velka yhteensä n. 300 mrdeur» Valtio ja kunnat 120 mrdeur, kotitaloudet 120 mrdeur ja yritykset 65 mrdeur» Velan kasvu 10 vuotta keskim. n. 7 % / v, talous n. 3 % / v => velka / BKT kasvaa väistämättä? Velan kasvu suurempi kuin talouskasvu = suhteellinen velkaisuus lisääntyy, velanmaksukyky heikkenee» Vaikutuksia hillinnyt matala korkotaso - ei saa sokaista ja johtaa ylivelkaantumiseen» Velan kasvusta voi olla taloudelle hyötyä, jos lisätulot ylittävät rahoituskustannukset» Taantuman oloissa julkinen velkaantuminen voi olla iskunvaimentaja» Pelkistäen: kansalliset velat voidaan hoitaa, kun velkaa enintään vuotuisen kokonaistuotannon verran ja kokonaistuotanto kasvaa vuosittain saman verran tai enemmän kuin korkomenot Kuntien velkarahoitus» Mahdollistaa liikkumavaraa arvioitaessa talouden tasapainoa ja pitkäaikaisia investointitarpeita» Kunta voi päättää velan määrästä, lainan antajasta ja instrumentista» Ei lakisääteistä ylärajaa velalle- käytännön yläraja velanmaksukyky sekä lainanoton perustelut» Velalla eri merkitys kasvavissa ja taantuvissa kunnissa Suomen talous yhä vahvasti riippuvainen kriisin hoidosta ja globaalista kehityksestä» Hidastuva talous => pienentyviä verotuloja, lisää säästötoimia valtionosuusleikkauksia (Kunta)talouden keskeisimmät haasteet» Ikääntyvien määrän sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän aiheuttaman kustannusten kasvun hillintä (kestävyysvaje)» Kuntien kiinteistöjen korjausvelka sekä kosteus- ja homevauriot 11 7.5.2014 Jari Vaine

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 1985-2015 (arviot painelaskelman mukaan) Mrd. 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Mrd. %:a BKT:sta 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 % BKT:sta 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lähde: Vuodet 1985-2012 Tilastokeskus, ennuste 2013-15 VM 12 7.5.2014 Jari Vaine

Kuntien lainakannan kehitys kuntakoon mukaan euroa/asukas indeksoituna, 2000 =100 400 400 350 300 250 Alle 6 000 as. 6 001-20 000 as. 20 001-100 000 as. Yli 100 000 as. Kaikki kunnat 350 300 250 200 200 150 150 100 100 50 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 50 13 7.5.2014 Jari Vaine Lähde: Tilastokeskus

Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2000-2012, mrd. 2000 3,8 0,2 8,7 12,7 2001 4,1 0,3 9,1 13,5 2002 4,5 0,3 9,5 14,3 2003 5,2 0,4 9,9 15,5 2004 6,2 0,5 10,1 16,8 2005 7,1 0,6 10,3 18,0 2006 7,7 0,7 10,5 18,9 2007 8,2 0,8 10,8 19,8 2008 8,7 0,9 11,2 20,8 2009 9,8 1,0 11,9 22,8 2010 10,5 1,2 12,9 24,6 2011 11,0 1,3 13,3 25,5 2012 12,3 1,5 13,5 27,4 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt 14 7.5.2014 Jari Vaine 13.11.2013/hp Lähde: Tilastokeskus

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta eri talouskehitysvaihtoehdoissa, mrd. 30 30 25 20 Lainakanta, hidas kasvu Lainakanta, perusura Tavoiteura ( =n. 8 % BKT:sta) 25 20 15 15 10 10 5 5 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 0 Lähde: Vuodet 2000-2012 Tilastokeskus. Vuodet 2013-2018 Kuntaliiton painelaskelma. 15 7.5.2014 Jari Vaine

Lainakannan muutos, vuosikate ja tulos 2013 2014 2015 2016 2017 2018 LAINAKANTA (mrd EUR) Talouskehityksen perusura 15,31 17,16 19,41 22,11 25,21 28,71 Tavoiteura (8 % / BKT) 15,31 15,9 16,4 17 17,6 18,3 EROTUS 0,00 1,31 3,04 5,12 7,59 10,46 VUOSIKATE (mrd EUR) Talouskehityksen perusura 2,33 1,77 1,61 1,10 0,79 0,35 Tavoiteura (lainakanta 8 % / BKT) 2,33 3,08 4,65 6,22 8,38 10,81 TILIKAUDEN TULOS (mrd EUR) Talouskehityksen perusura -0,07-0,68-0,94-1,55-1,96-2,50 Tavoiteura (lainakanta 8 % / BKT) -0,07 0,63 2,10 3,57 5,63 7,96 16 7.5.2014 Jari Vaine

EU-sääntely ja ohjaus EUROPEAN SEMESTER= EU:n puolivuosittainen talousohjausjakso, johtaa Ecofin-neuvosto Vakaus- ja kasvusopimus - Alijäämän ja velan seuranta koko julkisen talouden osalta EU2020 => Talouspolitiikan koordinaatio ja kasvustrategia.» Kunnat: peruspalvelujen tuottavuus, taloudellinen sääntely SIX PACK Sisältää budjettikehysdirektiivin» Keskipitkällä aikavälillä julkisten menojen tulee kasvaa hitaammin kuin kokonaistuotannon, ellei kompensoida veroja korottamalla» Fiscal Compact - rakenteellisen alijäämän minimiarvo vuosittain alle 0,5 prosenttia nimellisestä BKT:sta» Jos jäsenvaltio poikkeaa tästä säännöstä, käynnistyy automaattinen korjausmekanismi. TWO PACK- Budjettisuunnitelma komissiolle syksyisin» Arvioidaan onko budjettisuunnitelma vakausohjelman ja annettujen suositusten kanssa linjassa» Kuinka vakavasti otetaan (Suomen) julkisen talouden nouseva velkatrendi?» Mitä komissio tosiasiallisesti tekee, jos kriteereitä ei noudateta? KOMISSION VIHREÄ KIRJA pitkän aikavälin rahoitustarpeiden täyttämiseksi» Pääomamarkkinoiden kehittäminen: helpotetaan lähinnä pk-yritysten pääsyä pääomamarkkinoille» Joukkorahoitus» Yksityisen rahoituksen houkutteleminen Eurooppa 2020 -tavoitteiden edellyttämälle infrastruktuurille RAHOITUSLAITOSTEN VAKAVARAISUUS JA PÄÄOMAVAATEET» Esim. kuntien joukkolainojen käyttö (emissiokoko, likvidisyys) epäselvää tulkintaepäselvyys ei ainakaan edesauta em. pitkäaikaisen rahoituksen toimivuuden toteutumista 17 7.5.2014 Jari Vaine

Julkisen talouden suunnitelma - kehysmenettely Kattaa koko julkisen sektorin» Finanssipolitiikka, kuntatalous ja julkisen talouden rakenteet samaa kokonaisuutta» Rahoitusasematavoitteet ja toimet sektorikohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi 1. VM:n arvio julkisen talouden lähtökohdista ja näkymistä 2. Hallitusohjelma + vaalikauden ensimmäinen suunnitelma: tavoitteet ja toimet (4 vuoden välein) 3. A) Tarkistus seuraavalle nelivuotiskaudelle, seurataan tavoitteiden toteutumista ja päätetään mahdollisista lisätoimista sekä B) Valtion talousarvioesitys: seurataan vaalikauden tavoitteiden toteutumista, raportoidaan mahdolliset muutokset suhteessa keväällä hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan (vuosittain maalis- / huhtikuu ja syyskuu) Kuntatalouden ohjaus Tehtävien, velvoitteiden ja rahoituksen yhteensovitus Kuntataloudelle kokonaisuutena oma tasapainotavoite» Menojen ja tulojen tasapaino kansantalouden tilinpidon käsittein: kuntien ja kuntayhtymien nettovelanotto = 0 Toimet, joilla tavoitteeseen päästään» Menopaineen säätely: tehtävät ja velvoitteet, tuottavuus» Tulot: valtionosuudet, vero- ja maksuperusteet» Kunnat päättävät omasta veroprosentistaan Menorajoite» Raja valtion toimista aiheutuvalle menojen muutokselle» Ministeriökohtainen, vastaa sitovuudeltaan valtiontalouden menokehystä Kehys ei vaikuta yksittäisen kunnan toimiin eikä velanottoon. Mikä on joustava elementti? 18 7.5.2014 Jari Vaine

Voiko velkaantumista arvioida? Velkamäärä? - Ei ongelma, kun verokertymän ja muiden tulojen kasvu ylittää velan kasvun (Krugman) Työnjako valtio ja kunnat? Velan käyttö: investoinnit - käyttömenot? Varallisuus vs. velka? Varallisuus voi olla puskuri, mutta entä sen likvidisyys? Velka per BKT? Ei kerro kuntien velanhoitokyvystä, entä jos BKT ei kasvakaan? Velka per asukas tai kuntakohtaisesti? Ei kerro velanhoitokyvystä, ei alueellisista eroista - iso/pieni, kasvava/taantuva kunta Kuka velkaantumista arvioi ja mistä näkökulmasta?» Komissio EMU-velka, sijoittajat luottamus, pankit sääntely, kunta toiminta, elinvoima Mitä velkaantumisen vertailu EU-tasolla kertoo?» Arvopohjien erilaisuus ja niiden vaikutukset» Velkaantuminen suhteellisesti nopeinta uusissa, velan taso suurinta vanhoissa jäsenmaissa» EKP:n keskeinen rooli, mm. lupaus ostaa kriisivaltioiden velkakirjoja => hämärtää talouden mekanismeja» Jopa huippututkijoiden vaikea osoittaa valtion velan, talouskasvun ja julkisten menojen supistamisen yhteyksiä (Rogoff-Reinhardt) Ovatko yksityinen ja julkinen velkaantuminen sama asia?» Mistä syistä sektorit velkaantuvat? Ovatko velkaantumisen riskit samat?» TALOUDELLISUUDEN PERIAATE 19 7.5.2014 Jari Vaine

Lainanhoitokate Lainanhoitokate = Vuosikate + korkomenot / korkomenot + lainanlyhennykset» Suhteellisen selkeä ja tasapuolinen tunnusluku kuntien velanhoitokyvyn vertailuun» Lainanhoitokyky hyvä, kun lainanhoitokate on1,3-1,5 Emokuntien lainanhoitokate (tilinpäätöstietojen keskiarvo) ja koron nousun vaikutus: TP +1 % - yks. +2 % - yks. 2008 1,72 1,61 1,53 2009 1,42 1,34 1,26 2010 1,96 1,83 1,71 2011 1,48 1,38 1,30 2012 1,00 0,93 0,87 2013 1,30 (arvio) Ka. 2008-2012 1,52 1,42 1,33 Koronmuutokset eivät aiheuttane ongelmia, entä vuosikatteiden ja lainamäärän kehitys? Kehittämistarpeita:» Miten mitataan kunnan tulopohjan merkitys ja muutokset» Tulisiko ottaa ja miten otetaan huomioon erilaiset korko- ja lyhennysrakenteet» Miten huomioidaan ja vertaillaan taselainoille vaihtoehtoisten ratkaisujen käyttöä 20 7.5.2014 Jari Vaine

Velka, jarru investoinneille vai jotakin muuta? Rahoitus kunnan omaan taseeseen: hyvä velka, paha velka?» Tarkoitus: investointitarpeet, perusteltuja, perustelemattomia - kasvukunta vs. taantuva kunta» Kuntakonsernin tarpeet, valinnat ja työnjako Minkälainen rooli yksityisellä rahalla voi olla julkisissa investoinneissa?» Tuotekehitys - nopeaa, mutta pääasiassa yrityslähtöistä» Soveltuvuus kunnalle, resurssit, vaikutukset elinkeinoelämään -> verotulot, elinvoima?» Joillakin toimijoilla rajoitettu Suomi allokaatio Vaihtoehtojen kustannukset?» Rahoittajan varainhankinnan hinta, muut kustannustekijät, riskien jakamisen vaikutukset» Tuottotavoitteet» Tärkeintä, että vertaillaan samoja tekijöitä Kunnan velanhallinnassa huomioitavaa Kriteerit: rahoituksen ei tulisi olla instrumentti- vaan hankeohjautuvaa Tarjouspyyntö- ja sopimusprosessit Riskien hallinta => ratkaisun tekemättä jättäminenkin on ratkaisu!» Riskienhallinta ei saa lisätä riskejä Korkotaso => lyhyen ja pitkän rahan oikea käyttö, korko- ja marginaalimuutokset >< velkamäärä Sisäisen valvonnan periaatteet, kuntakonsernin näkökulma Eri ratkaisujen vaikutus kunnan taloudellisiin tunnuslukuihin ja - kriisikuntakriteereihin?» Tasekikkailu ei saa olla itseisarvo 21 7.5.2014 Jari Vaine

Näkemyksiä velasta ja investoinneista Itä-Savo 23.2.2014 Tampereen yliopiston taloustieteen professori Matti Tuomala: julkisten investointien tärkeyttä elinkeinoelämälle ei ymmärretä. Hänen mukaansa Martti Hetemäen työryhmä aliarvioi valtiontalouden säästöjen tuotantoa ja työllisyyttä heikentävän vaikutuksen. Ekonomistien kielellä: finanssipolitiikan kerroinvaikutus arvioitiin alakanttiin. Nykyisen työttömyyden vallitessa julkinen sektori voi velan avulla lisätä kysyntää, joka on yksityisellä sektorilla jäätynyt. Nyt jos koskaan olisi syytä tehdä julkisia investointeja, jotka pitemmällä aikavälillä pikemminkin vähentävät velkaa kuin lisäävät sitä. Tässä tilanteessa riski, että julkisen kysynnän lisäys kiristäisi rahoitusmarkkinoita, nostaisi korkoja ja syrjäyttäisi yksityistä kysyntää ja yksityisiä investointeja, on hyvin pieni. Eikä ole inflaation pelkoa vaan pikemminkin deflaation. Taloussanomat 23.4.2014 EKP:n pääjohtaja Mario Draghi sanoi viime viikolla kannattavansa ajatusta, jonka mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen pitäisi kohdella valtioiden kulutusmenoja ja investointeja eri tavoin. Päivitysehdotusten mukaan alijäämärajoihin pitäisi laskea mukaan vain kulutusmenot mutta ei investointeja. Muutoksen tarkoitus olisi sallia jäsenvaltioille vapaammat mahdollisuudet toteuttaa taantumankin oloissa julkisia investointeja. Näin julkinen talous voisi vaikka kohentaa yhdyskuntarakenteita silloin, kun yksityinen talous vähentää omia investointejaan. 22 7.5.2014 Jari Vaine

Velanhallinnan mahdollisuuksia ja haasteita Velan kasvuun syytä suhtautua kriittisesti (kunnan talouden kantokyky), mutta tarvitseeko velkaa pelätä? Kuntakonsernien sisäiset tarpeet ja työnjako Hyvä velka, paha velka - luottokelpoisuusvaatimukset Kunnan ja alueen elinvoiman merkitys Onko mahdollista löytää toimivia ratkaisuja yksityisen sektorin kanssa?» Rahoitusinnovaatioita kartoitettava erityisesti, kun yksityiseen rahoitukseen yhdistyy yritysten projektiosaaminen ja asiakaskeskeisyys pitkäjänteisesti?» Win-Win ennakkoluulottomuutta puolin ja toisin?» Tuotto- ja riskitavoitteet?» Suomi-allokaatiot / ulkomainen raha?» Rahoitusmarkkinoiden ja instrumenttien toimivuus luottamus Omistajapolitiikan eri muodot ja soveltuvuus kunnossapitoon/uusinvestointeihin Erilaisen sääntelyn vaikutukset» Rahoitusmarkkinoiden sääntely sinänsä» Vakavaraisuusvaatimusten vaikutus velkainstrumentteihin ja -markkinoihin» Kilpailu- ja valtiontukisääntely» Kuntalain säännösten uudistaminen Valitun toteutus- ja rahoitusratkaisun vaikutus kunnan tunnuslukuihin ja kriisikuntakriteereihin? 23 7.5.2014 Jari Vaine

Kiitos! Jari Vaine Erityisasiantuntija, rahoitusala puh. (09) 771 2018, 050 562 7687 jari.vaine@kuntaliitto.fi 24 7.5.2014 Jari Vaine