Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Samankaltaiset tiedostot
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita Martti Kätkä

Odotukset ja mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

ILMASTO ELÄÄ METSÄSTÄ

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Fortumin Energiakatsaus

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Puu paperiksi ja energiaksi?

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Pelletti Euroopan energialähteenä

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Transkriptio:

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Politiikkakeinot Ilmastopolitiikka: Päästökauppa Energiavero Hiilen sidonnan tukimuodot Uusiutuvan energian tukipolitiikka: Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Investointi- ja verotuet Tuet energiapuun korjuulle ja haketukselle 6.6.2008 2

Ilmastopolitiikka Kioton pöytäkirjan ratifioi 174 maata vuonna 1997 EU:n tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä: 20 % jos vähennyksen tekee EU yksipuolisesti 30 % jos muut teollisuusmaat ja edistyneimmät kehitysmaat sitoutuvat päästövähennyksiin 6.6.2008 3

Ilmastopolitiikka Ilmastopolitiikka vaikuttaa metsäsektoriin: Ilmastopolitiikan kohdistuessa fossiilisiin polttoaineisiin metsäbioenergian kilpailukyky paranee Paperi- ja selluteollisuus on mukana päästökaupassa suora vaikutus Hiilen sidontaan liittyvät politiikat vaikuttavat metsänomistajan päätöksentekoon (kiertoaika, puun tarjonta) 6.6.2008 4

Uusiutuvan energian tukipolitiikka EU:n tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian kulutuksen osuus 20 % vuoteen 2020 mennessä Suomelle asetettu tavoite uusiutuvan energian osuudelle vuoteen 2020 mennessä 38 % noin 10 % -yksikön lisäys vuodesta 2005 Pekkarisen mukaan metsäbioenergialla suurin teknistaloudellinen lisäyspotentiaali vuoteen 2020 Jos Suomi haluaa päästä tavoitteeseen, on uusiutuvan energian tukipolitiikkaa kehitettävä vaihtoehtoina esimerkiksi syöttötariffit ja vihreät sertifikaatit 6.6.2008 5

Syöttötariffi Takuuhinta uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle tulonsiirto kuluttajalta tuottajalle Syöttötariffijärjestelmiä käytössä 18 EU-maassa, muun muassa Saksassa, Tanskassa ja Virossa Takuuhinta voi vaihdella käytetyn tekniikan/polttoaineen mukaan Esimerkiksi Saksassa 37 eri syöttötariffia biomassalle Takuuhinta tyypillisesti laskee alkuinvestoinnin jälkeen ja sen saaminen loppuu usein noin 15 vuoden päästä alkuinvestoinnista 6.6.2008 6

Syöttötariffi Plussia + tuottajan hintavarmuus + lisää uusiutuvan energian käyttöä taloudellisesti + soveltuu hyvin pitkän aikavälin politiikkakeinoksi + vähentää investoinnin riskiä + tukee teknistä kehitystä + tukee kotimaisten energianlähteiden käyttöä + ei ole riippuvainen valtiontalouden budjetista Miinuksia - liian korkea takuuhinta saattaisi ajaa kuitupuuta energiakäyttöön - takuuhinnan säätäminen oikealle tasolle hankalaa - suhteellisen kalliit kontrollointikustannukset - kuluttajat maksavat syöttötariffin kustannukset - syöttötariffi saattaa nostaa metsäteollisuuden raakaainekustannuksia 6.6.2008 7

Vihreät sertifikaatit Uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle tavoitemäärä, joka yhtäläinen vihreiden sertifikaattien määrän kanssa tuottajat voivat käydä kauppaa vihreillä serfitikaateille (vrt. päästökauppa) Vihreät sertifikaatit 8 EU-maassa, muun muassa Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja Italiassa 6.6.2008 8

Vihreät sertifikaatit Plussia + vihreän sähkön tuotantomäärä varma + lisää tuottajien kilpailua + halpa tukimuoto kuluttajille, koska vihreä sähkö tuotetaan kustannustehokkaasti + tukee kotimaisten energianlähteiden käyttöä + ei ole riippuvainen valtiontalouden budjetista Miinuksia - saattaa ajaa kuitupuuta energiakäyttöön - ei tue erityisesti investointeja, joten saattaa olla kallis tukimuoto pitkällä aikavälillä - suuret tuottajat hyötyvät pienten kustannuksella - kuluttajat maksavat vihreiden sertifikaattien kustannukset - vihreä sertifikaatti saattaa nostaa metsäteollisuuden raaka-ainekustannuksia 6.6.2008 9

Väitöskirjani tavoitteena on osaltaan auttaa valitsemaan oikeat politiikkakeinot, jotta kiristyviin ilmasto- ja energiapolittisiin tavoitteisiin päästään mahdollisimman pienin kustannuksin! 6.6.2008 10

Väitöskirjaprojektin esittely Taustapaperi toimintaympäristöstä vuoden 2008 loppuun mennessä Väitöskirjaan (HY ympäristöekonomia) tarvittavat artikkelit vuoden 2010 loppuun mennessä Ensimmäinen artikkeli työn alla Jussi Lintusen kanssa Politiikkakeinojen mallinnus sekä kysyntä- että tarjontapuolelle vuosina 2009-2010 Jatko-opintokursseille osallistuminen tutkimustyön ohessa vuosina 2008-2010 6.6.2008 11

6.6.2008 12 KIITOS!