Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el
Mikä puhuttaa eniten välimatkat olisivat lyhyemmät jos työntekijät eivät sairastaisi, jäisi eläkkeelle tai vaihtaisi työpaikkaa jos tietokoneet toimisivat ja yhteydenpito eri tietosysteemien välillä toimisi hyvin tietosuoja, mitä saa puhua ja mitä ei hoidon saatavuus raha
Mikä puhuttaa eniten kaikkein eniten mietityttää tapaukset joihin liittyy laiminlyöntiä, väkivaltaa, päihteitä, huoltajuuskiistat toimijoita on paljon, vanhemmat eivät ole yhteistyössä keskenään, usein toimijoidenkin on vaikea tehdä yhteistyötä
Mikä puhuttaa eniten vastuukysymykset poistuuko muut toimijat, jos lastenpsykiatria tulee kuvioihin mukaan esim. kasvatuksen/laiminlyönnin ongelmiin ei ole lastenpsykiatrista ratkaisua esim. lapsi oireilee koulussa ja kertoo että häntä lyödään. Oireilu ei poistu terapialla. voi olla ja todennäköisesti lapsi tarvitsee lastenpsykiatrista tukea, mutta kasvuolojen pitää olla vakaat
Asiakkaat potilaat mitä toivovat? henkilökunnan pysyvyys välimatkat lyhyet aamuajat ja iltapäiväajat - joustavuus tieto kulkisi (terveydenhuolto ja Kela)
Mikä toimii lastenpsykiatriassakuntataso paikallisen tarjonnan asiantuntemus: kunnan sisällä tiedetään mitä ja kuka hoitaa mitäkin missä esim. usein sosiaalitoimi fyysisesti sijaitsee lähellä mielenterveystoimijoita koulupsykologit ja kuraattorit moniosaavat työntekijät joustavuus sekä aikataulutuksessa että työn kuvassa - ennakkoluulottomuus
Yhteistyö sos.toimen kanssa pääsääntöisesti toimii hyvin, verkostoihin kutsutaan ja tullaan aktiivisesti sijaisvanhemmat usein hyvin perillä lasten asioissa ja ottavat aktiivisesti yhteyttä
Mikä ei toimi - kuntataso jatkohoitavan tahon/ henkilökunnan vähyys: ammattitaitoisia ja lasten ja nuorten asioihin perehtyneitä psyko- ja muita terapeutteja tarvittaisiin lisää kuntien toimialueelle (mitä kauempana Oulusta sitä isompi ongelma) ajan puute, ns. kalenterirumba, yhteistyötahot moninaiset, joten vaikea sovittaa yhteen aikataulut kaikkien kanssa vaikeus saada työntekijöitä, jatkuvuus kärsii raha rajoitus esim. vaikuttaa koulutuksen saatavuuteen
Kuntoutus ja hoito kuntatasolla usein kankea ja hidas tarpeeseen nähden vaikea saada eri terapioita annetut kuntoutusjaksot lyhyitä esim. joissakin kunnissa 5-10 kertaa kun tarve suurempi esim. 20 kertaa vuodessa em. johtuen pitempää kuntoutusta varten kunnassa jo arvioitu lapsi on lähetettävä erikoissairaanhoitoon toteutusta/rahoitusta varten (esim. psykoterapiat, tiiviit toimintaterapiat) ajan ja rahan tuhlausta eikä ole järkevä kenellekään osapuolista asiakkaat usein toivovat palveluja kotikunnassa mikäli mahdollista alle 16 v. täytyy olla vaikeavammainen saadakseen Kelan kuntoutusta
Erikoissairaanhoito mikä toimii eri toimipisteissä oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä erikoissairaanhoidon toimintaan, eli lähetteet käsiteltiin nopeasti, verkostoihin kutsuttiin ja hoitoon oltiin tyytyväisiä. Varsinkin akuuttihoidon osalta lastenpsykiatrian klinikalta ollaan tiiviisti yhteydessä kunnan työntekijöihin.
Mikä ei toimi - erikoissairaanhoito sähköiset palautteet eivät aina tule perille (jos ei saatavilla tulee turhia käyntejä ja epätietoisuutta hoitovastuusta ja jatkohoidosta, jatkolausuntojen tekeminen takkuaa, jos ei potilastiedot saatavissa) missä hoitovastuu? jos osa hoidosta kunnassa ja osa erikoissairaanhoidossa asiakkaat ei aina muista kuka, missä ja milloin varsinkin jos useita käyntejä ja lapsia
Mikä ihmetyttää hoidoissa? hämmennystä liittyen pitkiin hoitoihin (esim. anoreksian osalta hoitojaksot voivat olla jopa vuoden pituisia), ja ehdotettiin että voitaisiinko kuntatason työntekijöiden kanssa yhteistyön avulla lyhentää hoitojaksoja? esim lomilla voitaisiin tarjota avohoitoa, samalla tapahtuisi tutustuminen jatkohoitavaan tahoon. jotta hoito ei olisi sanelupolitiikkaa?
Parannusehdotuksia mahdollisuuksien mukaan paikkakunnalta työntekijä kutsuttaisiin alkuneuvotteluun/ ensimmäiseen mahdolliseen hoitoneuvotteluun (potilaan mahdollista nähdä jatkohoidosta vastaava työntekijä) palavereissa välittyy myös tieto, mitä hoitoa omassa kunnassa on tarjolla ja samalla voidaan päättää, mitä missäkin tehdään
Parannusehdotuksia Olisiko mahdollista, että lapsen asioita hoitava työntekijä ottaisi viimeistään toisena osastopäivänä yhteyttä kotikunnan työntekijöihin (esim. Kempele on ilmoittanut oman yhteyshenkilönsä nimen ja yhteystiedot sekä lasten- ja nuorisopsyk. osastoille ja poleille). Ei haittaa, vaikka siirto- tai yhteistyöpalaverin ajankohta ei vielä olisikaan tiedossa tarkkaa, mutta työntekijä osaisi varautua suunnilleen palaverin ajankohtaan etukäteen ja ajan järjestämine onnistuisi helpommin. Nykyään palaveripyynnöt tulevat usein liian lyhyellä varoitusajalla (esim. muutama päivä tai max viikko), jolloin työntekijä ei useinkaan pääse paikalle
Tekniikka kehittyy, kehitymmekö me videoneuvottelut yhteensopivat potilastietojärjestelmät, joiden puitteissa voisi esim. viestittää lähettävälle ja jatkohoitavalle taholle
Mitä tuleva Sote tuo tullessaan? tulevaisuus, tuleeko sote ja millainen, paraneeko vai paheneeko asiat Mietimme jo tulevaa sotea. Kempeleessä on tällä hetkellä toimivat sotepalvelut, joiden ripottelua ympäri maakuntaa tai yhdistämistä Oulun palveluihin tietysti emme toivo. Kempeleen palvelut ovat tällä hetkellä juuri sopivat tälle väestömäärälle.