KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 5A osa II Tehtävän tarkastaja Päiväys, jolloin tehtävä palautettu 3.2.2016 Opiskelijan kommentit tarkastajalle
Ammatilliset verkostot Olen koulutukseltani tietotekniikan diplomi-insinööri ja toimin nyt sosiaalisen median opettajan. Koska lähes 6 vuotta sitten jäin pois perinteisemmästä työelämästä, jossa toimin verkkopalveluiden kehittämisen parissa esimiestehtävissä, nyt toimin freelanceropettajan, ei minulla ole juurikaan perinteisiä ammatillisia verkostoja tällä hetkellä. Työväenopiston tieto- ja viestintätekniikan opettajat Toimin tuntiopettajan pääkaupunkiseudun opistossa eli vapaan sivistysyön parissa. Tuntiopettajat ovat kovin irrallisesti kiinni opistojen organisaatioissa. Kerran tai kaksi puolessa vuodessa järjestetään yhteisiä opettajakokouksia. Mutta usein niihin ei pääse, koska on opettamassa itse iltaisin. En ole aina edes tavannut henkilökohtaisesti esimiehiäni, eli vastaavaa suunnitteluopettajaa. Puhumattakaan muista tuntiopettajista, edes omalta ainealueeltaan. Monet asiat kun hoituvat sähköisestikin. Verkostoituminen on helpompaa, jos ihmiset ovat edes kerran tai pari tavanneet kasvotusten ja tietävät jotain toisistaan, esimerkiksi mitä kukin opettaa. Itselleni oleelliseksi ammatilliseksi verkostoksi nimeäisin kuitenkin Facebook- ryhmän, joka on perustettu nyt syksyllä 2015 Espoon työväenopiston tieto- ja viestintätekniikan opettajille. Jäseniä ryhmässä on 15. Mutta vain noin 5 osallistuu keskusteluihin aktiivisesti. Suurinta osaa en ole koskaan tavannut muualla. Ryhmän loi vastaava suunnitteluopettajamme. Muissa opistoissa ei ole vastaavaa, enkä siis mitenkään tunne tai ole yhteydessä muihin tuntiopettajiin. Tosin moni meistä Espoossa opettavista, opettaa myös muissa opistoissa. Itse olen melko aktiivinen ryhmässä, koska tuntiopettajan kaipaan jonkinlaista työyhteisöä. Kerron ajatuksia ja kommentoin muille. Itse opetan sosiaalista mediaa, joten olisi myös outoa, jos en hyödyntäisi sen mahdollisuuksia. Keskustelemme haasteista ja onnistumisista, joita koemme työssämme. Yksi iso syksyllä esille tullut asia on tietotekniikkaluokkien sisustus. Tuntuu että vallalla on ollut käsitys että opettaja istuu tietokoneen takana ja oppilaat seuraavat opetusta omilta ruuduilta. Olemme kuitenkin todenneet että tämä ei ole hyvä, emmekä toimi näin. Nurkkaan näytön taakse sijoitettu opettaja, ei pysty usein etenkin jos oppilaat ovat häneen selin seuraamaan oppilaiden elekielestä miten opetus koetaan. Nykytekniikalla useimmiten opetettava asia heijastetaan seinälle, ja monessa luokassa oppilaat jopa joutuvat kääntämään tuolinsa nähdäkseen sen. Opettaja kuitenkin on silti usein sidottu jonnekin nurkkaan, jotta pystyy esittelemään toimintoja ja vaihtamaan esityskalvoja. Harjoituksiakin tehtäessä, olemme todenneet että on mukavampi kävellä luokassa, seurata oppilaiden edistymistä ja auttaa vierestä tarvittaessa. Tämä näin, vaikkakin olisi mahdollisuus seurata oppilaiden työskentelyä opettajan koneelta apuohjelmien avulla. 2
Valitettavasti työväenopiston puolelta asiassa ei ole juuri tultu vastaan. Yksi syy on että kunnallisena toimijana on opetus järjestetty ympäriinsä Espoota, esimerkiksi eri koulujen tiloissa. Itse pidän usein luentomaisia some- kursseja lukion kemianluokassa. En ole vielä keksinyt miten hyödyntäisin opetuksessa edessäni olevan keittolevyä... Tilat ovat koulujen hallussa, eikä niihin saa koskea. Siihen että kaikki näissä luokissa opettavat voisivat miettiä yhdessä mikä olisi parasta, ovat organisaatiorajat liian jyrkät. Vaikka itse ainakin uskon että koulujen tietotekniikkaopettajat ja muut luokkia käyttävät opettajat, kokevat vastaavia ongelmia luokkien sisustuksessa. Toinen keskustelua herättänyt asia on miten kursseja voisi markkinoida paremmin. Opistot ovat suorastaan surkeita asian kanssa. Oletetaan että ihmiset selaavat tunnollisesti läpi lukukausioppaan ja löytävät mielenkiintoiset kurssit sieltä. Näin ei kuitenkaan tänä päivänä ole. Keskustemme myös mielenkiintoista opiskelijapersoonallisuuksista ja opetustilanteista, joita kohtaamme työssämme. On opiskelijoita, jotka haluavat haastaa opettajan, vaikka se menisi kurssin aiheesta ohi. On sellaisia, jota eivät ole selvittäneet tarpeeksi hyvin mille kurssille ovat tulossa, ja halua vat henkilökohtaista opetusta juuri heidän ongelmiinsa, olivatpa ne kurssin aihe tai ei. Myös opiskelijoiden tasoerot voivat olla huomattavat, kursseillahan ei ole mitään esitietovaatimuksia, jolloin on haastavaa että kaikki kuitenkin oppisivat jotain. Työmme eroaa siinä monesta muusta opettajasta, että oppilaat maksavat juuri sille kurssille osallistumisesta, eivät esimerkiksi osallistu isompaan opetuskokonaisuuteen. Kursseille saa osallistua kuka vain. Kursseja valitaan usein myös suositumpien opettajien, ei vain sisällön, mukaan. Myös toteutuuko kurssi, ja saammeko palkkaa, on paljolti kiinni omasta osaamisestamme ja asiakastyytyväisyydestä. Verkosto on sen verran uusi, että on vaikea sanoa mitä uutta osaamista on syntynyt tai tuotetaanko sitä. Pieniä vinkkejä toisiltamme olemme toki saanet, esimerkiksi tekniikan kanssa tai tiettyjen ohjelmistojen opettamisessa. Itse esimerkiksi neuvon muita sosiaalisen median toimintojen suhteen. Sosiaalinen media Tärkein verkostoni oman ammattitaidon kannalta on itse sosiaalinen media. En ole verkostoitunut siellä ehkä perinteisellä tavalla. Verkostoni pohjautuu enemmänkin asiasisältöön, kuin ihmisten kanssa kommunikointiin. Seuraamalla oikeita ihmisiä, etsimällä tavat löytää tietynlaista tietoa oikealla tavalla kultakin kanavalta, lukemalla kokemuksista, reaktioista ja tutkimuksista, opin missä mennään. Seuraan tiettyjä blogeja, esimerkiksi Jos lehmätkin lentäis https://harto.wordpress.com/ ja #Somenhermoilla http://someco.f/blogi/. Twitteristä löytää parhaiten uusinta tietoa, Googlehan ei aina näytä uusinta vaan pikemminkin suosituinta sisältöä. Facebookissa seuraan ihmisten erilaisia käytösmalleja somen suhteen. Käytän lähes kaikkia somepalveluja itse, jotta opin mihin ne taipuu. Seuraan myös jatkuvasti mitä uusia kirjoja aiheesta ilmestyy. Tässä hyödynnän kirjaston palveluja. Olen erityisesti kiinnostunut suomalaista kirjallisuudesta alalta, jo 3
senkin takia että sosiaalisen media ja sen palvelujen käyttö on hyvin kulttuurisidonnaista. Uusi osaaminen tuotteistuu käsissäni opetusmateriaaliksi sekä asiantuntemukseksi, jota jaan luennoillani ja kursseillani. Opetuksen lisäksi kerron näistä asioista Facebooksivullani https://www.facebook.com/soseessa/ sekä jaan kalvoni Slideshare- palvelussa http://www.slideshare.net/maikkusarvas. Toki myös käyn jonkin verran sähköpostikirjeenvaihtoa opiskelijoiden kanssa, jos heillä on kysymyksiä tai ongelmia. Ope opiskelijat Olen alkanut miettiä itseäni opettajan roolissa enemmän nyt näiden ammatillisen opettajan opintojen myötä. Sitä kautta olen saanut uuden verkoston kanssaopiskelijoista. Olen luonut ohjausryhmällemme oman Facebook- ryhmän. Ryhmässä on ohjaajamme Kaisan lisäksi melkein puolet ryhmän opiskelijoista. Mutta keskustelu ei ole ollut kovin aktiivista. Oman pienryhmän kanssa tapaamme toki säännöllisesti. Mutta kommunikaatiomme käy tapaamisten ulkopuolella lähinnä sähköpostilla, koska kaikki eivät käytä somepalveluita. Vain 2 meistä pienryhmälasista suorittaa myös kasvatustieteiden opintoja. Me kommunikoimme perinteisesti puheliman välityksellä kysellen neuvoja tai lainatessamme kirjallisuutta toisillemme. Kas6 ryhmätyön merkeissä loimme 4 opiskelijan kanssa WhatsApp- ryhmän, jossa yhä keskustelemme opinnoista. Vähän harmi että tämä verkostoituminen tapahtui opintojemme loppupuolella. Kehitysehdotuksena voisi olla että jonkinlaista ryhmätyötä olisi jo alkuvaiheessa myös kasvatustiede puolella. Vaikka aluksi ajatus lähetä tekemään ryhmätyötä lähes tuntemattomien kanssa olikin pelottava ja oli siinä haasteensakin, niin meille jotka jäimme ryhmään, muodostui luontevasti toisiamme tukeva verkosto. Nämäkin verkostoni ovat melko uusia, joten mikä niiden merkitys ja toiminta on tulevaisuudessa jää nähtäväksi. Itse toivon että jonkinlainen verkosto muodostuisi. Ajatuksia Opettajan otan vasta ensiaskelia, en ole kokenut itseäni opettajaksi vielä kovin kauan. En myöskään ole työskennellyt kovin tiiviissä opettajayhteisössä toistaiseksi. Joten uskon että omien varsinaisten ammatillisten verkostojen löytäminen on vasta edessäpäin. Sosiaalinen media perustuu paljon verkostoille ja siellä on valmiit toiminnot niiden tukemiseen. Itse koen että jo olemassa olevat verkostot toimivat siellä luontevasti. Esimerkiksi artikkelissakin mainitut asiantuntijaverkostot, toimivat jo monet aktiiviesesti siellä. Mutta uusien verkostojen luominen, jopa asiatuntijoiden parissa, on haastavampaa. 4
Toimintamallit ja työkalut ovat ihmisille uusia. Meidän kulttuurissa ei vieraiden ihmisten kanssa aleta keskustelemaan kovin helposti. Pelätään avoimuutta, jolloin keskustelut ovat usein varautuneita. Avoimuuden suhteen tieteellisillä verkostoilla on etuna, että tieteellinen tutkimus vaatii tiettyä avoimuutta. Somessa ja verkossa on hurjasti tietoa tarjolla, joten asiantuntijuuden tunnistamisen merkitys korostuu. Tieto kuka tietää, kuka tietää mitä, - johon itse vielä lisäisin kuka tietää mitä ja miksi tietää - on vielä tärkeämpää, kun suodattaa lähes rajatonta tietomäärää. Koska helpoille, nopeille ja monet tavoittaville verkostoille on somessa hienot mahdollisuudet, niin toivon ja uskon että asia muuttuu hiljalleen. Itse koitan omalla esimerkilläni luoda someen erilaisia verkostoja ja olla niissä aktiivinen. Itse olen esimerkiksi luonut avoimen osaamiskansion verkkoon sekä jakanut sen ohjausryhmälleni, monet pitävät minua rohkeana sen takia. Vaikka osaamiskansiossani luotu wiki- alustalle - olisi mahdollisuus kommenteille ja keskusteluille, ei kukaan ole valitettavasti hyödyntänyt niitä. Koin vaikeaksi pohtia omia verkostojani luettavaksi annetun artikkelin valossa. Ensinnäkin koen omat verkostoin ja niiden hyödyn kovin subjektiivisesti, kun taas artikkeli pohti miten ulkopuolisin silmin tutkia verkostoitumista ja asiantuntijaverkkoja. Omat verkostoni ja uusi roolini ovat vielä kovin nuoria mietittäväksi tuosta lähtökohdasta. Omia nuoria verkostojani en osaa ajatella vielä asiantuntijaverkostoina, vaikka esimerkiksi työväenopiston verkostossani on varmasti paljon asiantuntemusta, ei verkosto ole kovin vahva ja asiatuntijuus hajaantunut tietotekniikan ja viestintätekniikan osa-alueille. Samoin myös sosiaalinen media on vielä uusi ja melko hajaantunut alana, että asiantuntijoita tai verkostoja olisi vielä paljon, etenkään Suomessa. Vaikka moni ehkä kutsuu itseään some- asiantuntijaksi, harvalla on pitkää ja laaja-alaista kokemusta. Eniten verkostoja ja asiantuntijoita löytyy sosiaalisen mediassa markkinoin ja viestinnän osalta, jotka ovat yksi sektori. Niissä tehdään eniten selvityksiä ja tutkimuksia, osittain koska rahoitusta on helpompi saada. Mutta näen että some on paljon muutakin ja se voi antaa paljon monella alueella., 5