Ennakkoarviointimenetelmän esittely Sosiaalitaito Järvenpään kaupunki 20.10.2010 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 1
Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset osana ennakkoarviointeja Päätös Ennakkoarvioinnit, prosessin aik., jälkikäteisarvioinnit ei vain ennakointia vaan aktiivista vaikuttamista! organisaatioonei vain riskien tunnistamista vaan edistämistä! Ihmisiin-, ympäristöön-, talouteen-, KieliVA, Lava, Miva, Suva, Sva, Teva, Tva, (y)tva, Integroitu vaikutusten arviointi kuten säädösvalmistelussa ja Kuntaliiton oppaassa (www.om.fi/etusivu/parempisaantely/vaikutustenarviointi www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;348;1027;1512;158981) 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 2
Vaikutusten arviointi ja vertailu, malli 1 vaikutus 0-vaihtoehto Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 30 000 euroa 50 000 euroa 80 000 euroa 2 25 kpl 10 kpl 5 kpl vaikutus 3 vaikutus turvattomuuden tunne lisääntyy, vastuun otto vähenee turvattomuuden tunne säilyy ennallaan, vastuun otto vähenee turvattomuuden tunne vähenee, vastuun otto kasvaa 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 3
Esimerkki: Muurame, päihdetyön päiväkeskus Muuramen kunnan sosiaalitoimen, Jyväskylän Katulähetyksen ja Muuramen seurakunnan sisältöasiantuntijat miettivät vaihtoehtoisia tapoja järjestää päihdetyön päiväkeskustoiminta. työkokous, 3 tuntia. Pohjaksi oli tehty SWOT-analyysi päihdetyön päiväkeskuksen nykytilasta Vaihtoehto I: Jatketaan nykyiseen tapaan ja sovitaan toiminnan vakiinnuttamisesta kunnan ja Katulähetyksen kesken ainakin 3-5 v. tähtäimellä Vaihtoehto II: Päihdetyön päiväkeskuksen toiminta lakkautetaan kokonaan Vaihtoehto III: Päihdetyön päiväkeskuksen toiminta siirtyy kunnan omaksi toiminnaksi. Vaihtoehto IV: Seutumalli. Kunta ostaa palveluja Jyväskylän Katulähetykseltä nykyisessä laajuudessaan. Vaihtoehtojen vertailu: Lopullinen syrjäytymisen ehkäisy toiminnan tavoitteena, vertaistuen saaminen asiakkaille, yhteistyöverkoston kokoaminen, yhteistoiminta, päihdetyön laatu ja rooli, terveysvaikutukset ja kustannusvaikutukset. 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 4
Muurame: päihdetyön päiväkeskus TAVOITTEET/ VAIKUTUKSET MALLI 1 Jatketaan nykyiseen tapaan, sovitaan toiminnan vakiinnuttamisesta 3-5v MALLI 2 Toiminta lakkautetaan viimeistään 31.12.2007 MALLI 3 Toiminta siirtyy kunnan omaksi toiminnaksi, kunta ei järjestä kirpputoritoimintaa (erill. sopimus), ½ työntekijän työpanos MALLI 4 Seutumalli. Kaikki Katulähetyksen Jkl:n palvelut käytettävissä seudullisesti. Ei toimipisteitä Muuramessa. Lopullinen syrjäytymisen ehkäisy toiminnan tavoitteena Vertaistuen saaminen asiakkaille Sivutuotteena sosiaalista kontrollia positiivisessa mielessä (vrt. sos. Isännöinti) Asiakkuudet siirtyvät muualle: sosiaalityö, terveyskeskus, seurakunta, päihdepalvelusäätiö Päihdetyön osaaminen täytyy hankkia jostakin (työllistetty, kouluttautuminen) Ei tavoita suurta osaa nykyisistä asukkaista Yhteistyöverkoston kokoaminen, yhteistoiminta Päihdetyön laatu ja rooli Terveysvaikutukset Kustannusvaikutukset Melko kallista kunnalle, vaikuttavuuden arviointi lähes mahdotonta Tarvitsee kaikkien tukea: Srk ja kunta keskeisiä Kunta säästää 30 000 /vuosi (vrt 1 x 6 kk laitoskuntoutusjakso) lyhyellä tähtäyksellä Pitkällä tähtäyksellä kustannukset noussevat, ellei tilalle tule korvaavia palveluita Kunnan menot As Oy Kettulan remontti-kustannuksiin lisääntyy Yhteistyö terveystoimen kanssa tiivistyy ennaltaehkäistäisiin paremmin terveysongelmia ja sitä kautta kustannukset laskisivat (huom. erikoissairaanhoidon kustannukset) Mahdollinen vaikutus: toimeentulotuen hakemisen väheneminen ruokapaketit??? Asiakkaille lisää menoja matkustamisesta Palvelujen keskittäminen laskee hoitopäivän hintaa Ruokajakelu Muurameen mahdollinen vaikutus: toimentulotuen hakemisen väheneminen??? koko taulukko: info.stakes.fi/iva/fi/esimerkkeja/sovellukset/muuramepaihde.htm 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 5
Rakkaan lapsen monet nimet terveysvaikutusten arviointi (ympäristö), TVA (STM Oppaita 1991:1) terveysvaikutusten arviointi (laaja terveyskäsitys), TVA (Terveys 2015 -ohjelma) sosioekonomiset terveyserot huomioiva terveysvaikutusten arviointi, TeVA (www.teroka.fi) mielenterveysvaikutusten arviointi, MIVA (STM Selvityksiä 2008:33) sosiaalisten vaikutusten arviointi, SVA (STM Oppaita 1996:2) sukupuolivaikutusten arviointi, SUVA (www.minna.fi) lapsivaikutusten arviointi, LAVA (Stakes M230) ihmisiin kohdistuvat vaikutukset? 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 6
35-vuotiaan jäljellä oleva elinaika eri sosiaaliryhmissä Tällä hetkellä 35- vuotias työntekijämies voi odottaa elävänsä 74- vuotiaaksi. Samanikäinen johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä 80- vuotiaaksi 50 48 46 Ero 2,2 vuotta 44 Ero 4,7 vuotta Jäljellä olevia elinvuosia 42 40 38 36 Naiset Miehet Ero 3,2 vuotta Ero 6,0 vuotta Ylempi toimihenkilö 34 Alempi toimihenkilö 32 (www.teroka.fi, Valkonen ym., Hyvinvointikatsaus Maanviljelijä 2003; 2:12-18) 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 Työntekijä 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 7
Keravan työllisyysyksikön toiminnan kehittäminen 1/2 Työllisyysyksikön toiminnan kehittämistä tarkasteltiin 1) voimavarojen 2) menettelytapojen osalta Työllistämistoiminnan menettelytavoissa mietittiin, millä tavoin toimintaa harjoitetaan A) Pääasiallisesti pyritään toimimaan asiakaslähtöisesti, menettelytavat vaihtelevat B) Joustava, asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet huomioonottava C) Pelkästään työllistämiseen tähtäävä toiminta Mallien vaikutuksia tarkasteltiin asiakkaan elämäntilanteen, motivaation, perheenjäsenien, ihmissuhteiden, toimeentulon, terveydentilan ja itsetunnon osalta. http://info.stakes.fi/iva/fi/esimerkkeja/sovellukset/kerava.htm 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 8
Keravan työllisyysyksikön toiminnan kehittäminen 2/2 ASIA- KAS Elämäntilanne Motivaatio 2.0. Nollavisio - asiakkaalle pyritään osoittamaan hänelle mahdollisimman hyvin sopiva työpaikka ottaen huomioon hänen henk.koht.tarpeensa ja resurssinsa - asiakas saa jonkin verran tukea ja apua selviytyäkseen työssäolosta - monia pettymyksiä työnhaussa kokeneet asiakkaat saattavat motivoitua uudelleen huomattuaan, että heille on mahdollista löytää työpaikka - lisäksi henk.koht. tuki erilaisten käytännön ongelmien ratkaisussa luo uutta uskoa omaan selviytymiseen 2.1. Kuntouttavampi/ yksilöllisempi toimintamalli - käytetään enemmän aikaa asiakkaaseen tutustumiseen ja hänen vahvuuksiensa ja heikkouksiensa selvittämiseen, mikä edesauttaa oikeanlaisen työpaikan valinnassa - voidaan tehdä henkilökohtaisempia ja elämän eri osa-alueita kokonaisvaltaisemmin huomioonottavia ratkaisuja - edellisessä kohdassa (nollavisio) mainittujen asioiden hoitamiseen käytetään enemmän aikaa ja resursseja 2.2. Työllistämiseen tähtäävä - mahdollisuus siihen, että asiakas ohjataan vääränlaiseen työhön kasvaa, esim. työ on liian vaativaa, mikä aiheuttaa stressiä ja näin lisää asiakkaan ongelmia - vastuu työssäpärjäämisessä ja ongelmien ratkaisusta jää ihmiselle itselleen - alkuun esim. työaikojen noudattaminen omatoimisesti saattaa olla hankalaa - ilman tukea arkipäivän asiat voivat olla liian vaikeita yksin hallittaviksi, motivaatio katoaa http://info.stakes.fi/iva/fi/esimerkkeja/sovellukset/kerava.htm 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 9
Mitä hyötyä on käyttää? Luottamushenkilöt Lisää luottamusta päättäjiin Antaa päättäjille tietoa ja parantaa mahdollisuuksia punnita päätösten vaikutuksia Auttaa arvioimaan toteuttavatko päätökset organisaation strategisia tavoitteita Työntekijät Vähentää palvelujen tarvetta Tuottaa perusteluja päätöksentekoon Tukee sitoutumista, monialaista yhteistyötä ja kokonaisvaltaista tarkast. Lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä Vähentää uudelleen valmistelua? Parempia palveluja ja päätöksiä (Kauppinen, Hallinnon tutkimus 2009/2) 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 10
Ennakkoarviointi on ajankohtaista liittyy useaan ohjelmaan ja politiikkaan, Kasteeseen, tulevaan terveydenhuoltolakiin toteuttaa eurooppalaisen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirjaa useat kunnat ottamassa käyttöön (38% käyttää), kuntaliitto päivittää suositusta arvioinnista kuntien valtuustoille osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita kaupungin strategian toimeenpanon väline tehdään jo nyt; osa normaalia hyvää valmistelua, nyt vain systemaattisemmin ja läpinäkyvämmin 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 11
Normiperuste: Kansalliset ohjelmat ja politiikat edellyttävät, mm. Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma, "erot huomioon ottavaa terveysvaikutusten arviointi" Kaste, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011: "tuetaan paikallisten arviointikäytäntöjen muotoutumista" Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma: "Kehitetään päätösten lapsivaikutusten arviointia" Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Mieli-ohjelma Vampo- hallituksen vammaispoliittinen ohjelma Hyvinvointi 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 Terveyden edistämisen laatusuositukset 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 12
Terveydenhuoltolaki 11 2 luku Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 11 Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. (Hallituksen esitys Eduskunnalle terveydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muuttamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseksi (HE 90/2010) voimaan 5/2011) 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 13
Terveydenhuoltolaki 12 2 luku Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa - Väestöryhmittäinen seuranta ja raportointivelvollisuus sekä: Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä ja yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. (Hallituksen esitys Eduskunnalle terveydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muuttamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseksi (HE 90/2010 vp) voimaan 5/2011) 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 14
Kustannusperuste: säästöjä Palveluiden kustannukset usein tiedossa, edistämisen säästöt harvoin näkyvissä: Työttömien terveystarkastuksen hoitajan palkka 4-5x takaisin 1 koulukuraattori/8 koulupudokasta vähemmän (á1m ) päihdetyössä yhden henkilön kuukauden tehohoidon kustannukset kustantaisivat kahden työntekijän vuosipalkan lastensuojelun hinta 3-18 -72 000 /vuodessa? lonkkamurtuman hinta 15 000 /ehkäisevät toimet? ks Matti: http://www.isonetti.net/paihdetyo/euromatti_2009.pdf (Kiiskinen ym: Terveyden edistämisen mahdollisuuksien arviointi - vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus (STM:n julkaisuja 2008:1, Kuopion kaupunki, Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy, www2.haukipudas.fi/dynastia5/kokous/kokous- 304-10.HTM, http://www.sosiaaliportti.fi/fi-fi/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/kustannukset/#otsikko5 www.uta.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2008/6.html) 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 15
Kainuu: työttömien terveystarkastus Aloita ennakkoarviointi jos: lautakunta oma-aloitteisesti tekee selvityksen tai suunnitelman tarpeen mukaan kun vastataan lausuntoihin, esityksiin tai kirjeisiin valmisteltavalla asialla on merkittäviä vaikutuksia tietylle ihmisryhmälle tai alueelle Ei arviointia: yksilöhuoltojaosto, oikaisuvaatimukset, viranhaltijoiden nimeämiset ja tiedoksi merkittävät asiat Asia: Työttömille suunnatut terveystarkastukset Kainuussa Toimielin: Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hankkeen ohjausryhmän kokous 30/03.2009 Valmistelija(t): projektipäällikkö Matti Heikkinen Esittelijä: Toiminta jatkuu nykyisellään: Vaihtoehto 1: Vaihtoehto 2: Esitys: Työttömille suunnattuja terveystarkastuksia ei ole järjestetty. Työttömille suunnattuja terveystarkastuksia järjestetään Kainuun maakunta -kuntayhtymän terveysasemilla osana perusterveydenhuollon kansanterveystyötä. Terveystarkastukset hankitaan ostopalveluna. Vaikutus asiakkaisiin ja asukkaisiin Terveydentila jää selvittämättä ja sairaudet voivat pahentua. Työttömät ruuhkauttavat päivystysvastaanottoa. Asiakkaan kokonaisterveydentila jää selvittämättä. Heikommassa asemassa olevat voivat huonommin. Ei vaikutusta kansansairauksiin. Palvelut olisivat saatavilla kattavasti ympäri Kainuuta kaikille kainuulaisille. Asiat hoidossa kun jokaiselle työttömälle tehdään tarkastus ja tarvittavat jatkotoimenpiteet. Keskeisiä kansansairauksia voidaan ennaltaehkäistä. Olisi kohdennettua, räätälöityä palvelua, kun ostetaan juuri tälle ryhmälle. Asiakkaiden tarpeet tulevat hyvin huomioiduiksi. Tarkastusten jatkuvuus voi kärsiä, koska ostopalveluissa tuottaja voi vaihtua kilpailutuksen myötä, tiedonkulku voi katketa salassapito ym. säädökset. http://info.stakes.fi/iva/fi/esimerkkeja/sovellukset/kainuu_tyottomat.htm# 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 16
Kainuu: työttömien terveystarkastus Vaikutus henkilöstöön Vaikutus johtamiseen, palvelujen järjestämiseen ja tuotantotapoihin Vaikutus talouteen (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä) Työttömien kanssa työskentelevien henkilöiden, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto ja työ- ja elinkeinohallinto[stheim121], työn kuormitus lisääntyy. Asiakkaiden tarpeisiin ei voida vastata. Asiakasta koskevia päätöksiä, suunnitelmia ja ratkaisuja joudutaan tekemään vähäisemmillä tiedoilla.[stheim122] Asiakkaat hakeutuvat hoitoon entistä sairaampina, jolloin erityissairaanhoidon tarve kasvaa. Hoitoprosessit pidentyvät. Yhteistyötä julkisen sektorin terveydenhuollon kanssa ei ole.[stheim127] Asiakasta koskevia palveluita / ratkaisuja joudutaan tekemään vähäisemmillä tiedoilla.[stheim128] Lyhyellä aikavälillä voi säästää terveydenhuollon kustannuksia.[stheim1210] Pitkällä aikavälillä lisää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Valtionosuusjärjestelmä tukee toiminnan järjestämistä. Valtionosuudet suuntautuvat johonkin muuhun toimintaan.[stheim1211] Huomioi myös kuntien ja kuntayhtymän välinen sopimus palveluiden järjestämisestä. Esimerkiksi nimetyt työntekijät[stheim123], jotka vastaavat terveystarkastuksista. [1] Toimiva ajanvarauskäytäntö sekä tiedonsiirtoon ja -suojaan liittyvät asiat huomioitava.[stheim124] Nykyisiä ja uusia työmenetelmiä tuettava. [2] Kuntayhtymän omat lääkärit / terveydenhuollon osaajat voimavara! Lisää verkostomaista yhteistyötä ja poikkihallinnollista yhteistyötä (sosiaali- ja terveyspalvelut, työllistämis- ja kuntouttamispalvelut). Yhteistyö korostuu siirtymävaiheissa, työnhakija palaamassa työelämään. esim. sairaslomalta, kuntoutustuelta. [3] Lyhyellä aikavälillä lisää terveydenhuollon kustannuksia terveyspalveluiden ja lääkäripalveluiden lisääntyneenä kysyntänä. Pitkällä aikavälillä säästää terveydenhuollon kustannuksia. [4] Palvelu kohdentuu osin terveyspalveluiden ja erikoissairaanhoidon suurkäyttäjiin, mikä auttaa hallitsemaan palveluiden käyttöä ja kysyntää pitkällä aikavälillä. [5] Vaikutus välillisesti kuntatalouteen (yli 500 pv työttömänä ollut henkilö siirtyy esim. sairauslomalle tai kuntoutukseen). [6] Tiedonsiirto huomioitava ostopalvelussa. Hankinnat kilpailutettava.[stheim125] Ostopalvelun tuottajat vaihtuvat.[stheim126] Lisää yhteistyötä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä.[stheim129] Mahdollisuus räätälöidä ja ostaa työterveyshuollon tyyppinen ratkaisu. Tämä olisi perusteltua siitä näkökulmasta, että tavoitteena on työmarkkinoille pääseminen / suuntautuminen. Voi tulla omaa toimintaa kalliimmaksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi terveyteen ja työkykyyn liittyvän alkuhaastattelun hinta v. 2009 oli keskimäärin 250 euroa per/hlö. [7] Lääkäripalveluiden kilpailutettu hinta oli 260 e/h. [8] [stheim1212] Esimerkkihinnoilla palvelu on mahdollista ostaa vuosittain n. 150 henkilölle, mikäli toiminta järjestetään valtionosuuden suuruisena. http://info.stakes.fi/iva/fi/esimerkkeja/sovellukset/kainuu_tyottomat.htm# 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 17
Kainuu: työttömien terveystarkastus Vaikutus Kainuun elinvoimaan Entistä sairaampi väestö, joka siirtyy eläkkeelle ja kuolee aiemmin. [9] [stheim1213] [10] Työttömien tilanne heikkenee, syrjäytyminen syvenee, ammattitaito häviää. [stheim1214] Investointi työikäisen väestön elinvoimaan. Kainuun elinvoiman perustana terve ja hyvinvoiva kainuulainen. Ehkäisee syrjäytymistä, työttömyyden pitkittymistä ja ennen aikaisia siirtymisiä eläkkeelle [stheim1215] (yhteys rakenteelliseen työttömyyteen). Edistää työllisyyttä. Investointi terveydenhuollon palveluja tuottaville yrityksille. Vaikutus terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen Ei vaikutusta terveys- ja hyvinvointieroille. Terveys- ja hyvinvointierot vähintään säilyvät.[stheim1216] Kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Huomioi myös kehittämishankkeet Kainuulainen työkunto (2006 2008) sekä Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli (2008 2010) -hankkeissa on mallinnettu terveystarkastus ja toimintamalli. (Mahdollinen optio Kainuulainen työja terveyskunnon toimintamalli - hankkeelle 2010 2012) THL:n kehittämishanke, Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke, kestää vuoden 2010 loppuun. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) tavoitteet ja toimenpiteet tukevat pitkäaikaistyöttömien terveyden ja työkyvyn edistämistä. http://info.stakes.fi/iva/fi/esimerkkeja/sovellukset/kainuu_tyottomat.htm# 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 18
Hki: Kouluterveydenhoitaja 1/3 Terltk: 120 arviota vuonna 2009: "Ratkaisulla ei Helsingin olosuhteissa ole merkittäviä terveysvaikutuksia." "Asian laadun vuoksi terveysvaikutusten arviointia ei tehdä." LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA KOULUTERVEYDENHOITAJAN LÄSNÄOLOSTA KOULUILLA KAIKKINA KOULUPÄIVINÄ Terke 2008-2792 "Päätösvaihtoehdot laaditaan ns. nollavaihtoehtona, esitysvaihtoehtona 1 ja esitysvaihtoehtona 2. Tässä toivomusponnessa vaikutuksia arvioidaan seuraavilla ulottuvuuksilla: peruspalvelujen tasapuolinen saatavuus ja laatu, fyysinen elinympäristö, sosiaalinen elinympäristö ja elintavat. 20.10.2010 http://www.hel.fi/static/public/hela/kaupunginhallitus/suomi/esitys/2009/halke_2009-04-14_khs_15_el/694c9b28-60de-44a8-a8f0-804c55478844/9_2009.doc tapani.kauppinen@thl.fi 19
Hki: Kouluterveydenhoitaja 2/3 "Esitysvaihtoehto 1 edustaa toivomusponnen esitystä terveydenhoitajasta jokaiseen kouluun jokaisena koulupäivänä. Tässä järjestelmässä saatavuus ei olisi tasapuolista kaikille helsinkiläisille perusasteen oppilaille. Toiset saisivat suhteessa enemmän palveluita kuin toiset. Mitattu laatu ei välttämättä paranisi. Sen sijaan oppilaat kokisivat järjestelyn fyysisesti ja myös sosiaalisen elinympäristön näkökulmasta turvallisena. Tässäkään vaihtoehdossa terveydenhoitajan koululla läsnäoloajat eivät suoranaisesti vaikuta oppilaan elintapoihin. Tämä malli tuottaa 4,8 miljoonan euron lisäkustannukset vuositasolla.." 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 20
Hki: Kouluterveydenhoitaja 3/3 "Terveyslautakunta hyväksyi lausunnon äänin 6 ( Autti, Kousa, Kuuskoski, Ravela, Tuoinen, Malinen) 2 (Razai, Muurinen) jäsen Tuomisen jäsen Autin kannattamana lausunnon toiseksi viimeiseksi kappaleeksi ehdottamalla lisäyksellä esittelijän ehdotukseen: " 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 21
Prosessi: Espoon malli (tilanne 2.3.2010) ENNAKKOARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA / 10.2.2010 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö arvioi tarpeen, päätetään viime kädessä storyssä) Ennakkoarviointi täytyy tehdä: jos valmisteltavalla asialla on merkittäviä vaikutuksia tietylle ihmisryhmälle tai alueelle, silloin kun lautakunta päättää palvelua koskevasta linjauksesta tai suunnitelmasta, tarpeen mukaan kun vastataan lausuntoihin, esityksiin tai kirjeisiin Ennakkoarviointia ei toteuteta silloin kun kyseessä on yksilöä koskeva asia, oikaisuvaatimus, viranhaltijoiden tai toimen täyttäminen tai tiedoksi merkittävä asia. 2. Vaikutusten tunnistaminen A) Asiakas ja kaupunkilainen Onko päätöksen kohteena jokin tietty ihmisryhmä? (sukupuolen, iän, asuinpaikan...) Onko tunnistamasi väestöryhmän sisällä jokin alaryhmä, johon vaikutukset erityisesti kohdistuvat? (terveyden, toimintakyvyn, tulojen, koulutuksen, ammattiaseman...) Mitkä tekijät ja miten, vaikuttavat tunnistamasi väestöryhmään ja sen alaryhmään? B) Palvelujen järjestäminen Asiakkaan ja kaupunkilaisten osallistuminen kumppaneina, palveluiden johtaminen... C) Henkilöstö henkilöstön määrä, ammatillinen työnjako, organisointi, kuormittuminen, jaksaminen D) Talous kustannukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, kokonaistaloudellinen arviointi E) Organisaation tavoitteet Espoo strategian arvot ja tavoitteet, toimialan, tulosyksikön ja palvelualueen... 3. Arviointitaulukko päätösvaihtoehdoista ja päätösesitys 4. Päätöksen vaikutusten seurannasta päättäminen (elina.savola@espoo.fi, eeva.honkanummi@espoo.fi) 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 22
Närpiö: kieliluokka Viime vuosien aikana työn perässä maahan muuttaneiden määrä on lisääntynyt Närpiössä. Maahanmuuttajaperheitä saapuu pitkin vuotta ja lasten koulupaikkojen tarve on akuutti. Lapsilla ei ole ollut riittävää tuntemusta ruotsin kielestä ja kulttuurista, mutta heidät on silti sijoitettu tavalliseen luokkaan. Tämä heikentää heidän mahdollisuuttaan seurata opetusta. IVA-prosessin kulku ja osallistujat Ennakkoarvioinnin tekivät asiaa valmistellut talouspäällikön sijainen ja asian esitellyt koulutoimenjohtajan sijainen. Asian valmisteluun ja ennakkoarvioinnin tekemiseen kului aikaa yhteensä 2,5 tuntia. Tästä ajasta kustannusvertailujen tekeminen vei tunnin. Tarkastellut vaihtoehdot ja vaikutukset IVA:ssa tarkasteltiin kahta vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto oli 33.000 lisämäärärahan hakeminen kieliluokkaa varten. Toisena vaihtoehtona oli tarkasteltiin oppilaiden integroimista tavalliseen koululuokkaan eli aikaisempi käytäntö. Vaihtoehtojen kustannusvaikutuksissa ei ollut eroja. Laadullisesta näkökulmasta kieliluokka osoittautui oppilaiden kannalta paremmaksi. Heillä on mahdollisuus saada räätälöityä intensiiviopetusta omissa kieliluokissaan. Asian käsittely lautakunnassa Koululautakunta käsitteli asian. Päätösesityksen vaikutukset käsiteltiin esittelytekstissä ja toisen vaihtoehdon vaikutukset kirjattiin liitteeseen. Lautakunta hyväksyi esityksen. http://info.stakes.fi/iva/fi/esimerkkeja/sovellukset/narpio_luokka.htm 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 23
Kauniainen: 70-vuotiaiden maksuton uimahalli Valmistelun lähtötilanne Kauniaisissa ikääntyvien henkilöiden yksi suosituimmista liikuntamuodoista on uinti. Uimahallin kävijöistä vuonna 2006 eläkeläisten lipulla (2 ) käyvien osuus oli noin 12 000 kappaletta, joka oli kaikista kävijöistä noin 11 %. Kaupungin strategiana on mahdollistaa ikääntyvien Kaunialaisten aktiivinen ja omaehtoinen elämä omassa kodissa mahdollisimman pitkään. IVA-prosessin kulku ja osallistujat Arvioinnin teki asian valmistelusta vastannut liikuntasihteeri. Arviointi sisältyi pykälän kirjoittamiseen ja aikaa kului noin tunti. Tarkastellut vaihtoehdot ja vaikutukset vertailtiin maksullista ja maksutonta uintia arviointitaulukossa. Vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen, väestön määrään ja rakenteeseen, elinympäristöön ja elinoloihin, elämänhallintaan ja hyvinvointipalveluihin, mm: eläkeläisiltä uintikertojen lipputulot olivat noin 23 000 euroa, tämä olisi tulonmenetystä liikuntatoimelle. Toisaalta liikunta-aktiivisuus lisääntyy. Kauniaisissa asuu noin 1000 yli 70-vuotiasta. Liikuntamahdollisuuksien lisääminen todettiin olevan vaikuttava ja edullinen tapa säilyttää sekä fyysistä terveyttä että henkistä toimintakykyä sekä ennaltaehkäistä mm. kaatumisia ja muita tapaturmia, jotka ovat ratkaisevia esim. pysyvään laitoshoitoon joutumisessa. Maksu voi olla kynnys uinnin aloittamiselle, tasavertaisuus lisääntyy (Espoossa maksuton uinti). Imago liikuntakaupunkina lisääntyy. Uinti on yksi harvoista liikuntamuodoista, jossa julkisen sektorin rooli palvelun tuottajana on vahva, eikä maksuttoman uinnin tarjoaminen aiheuttaisi kilpailua yksityisille palvelun tuottajille. (http://info.stakes.fi/iva/fi/esimerkkeja/sovellukset/uinti.htm) 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 24
Esimerkkejä netissä: THL.fi/fi/iva http://info.stakes.fi/iva/fi/esimerkkeja/sovellukset/index.htm 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 25
Lisätietoa internetissä: IVA-nettikäsikirja www.stakes.fi/iva IVA-oppimateriaalia http://info.stakes.fi/iva/fi/oppimateriaali/index.htm Kuntien ennakkoarviointeja http://info.stakes.fi/iva/fi/esimerkkeja/sovellukset/index.htm Indikaattoreita http://www.terveytemme.fi/ Matti; alkoholin käytöstä koituvien kustannusten puheeksioton väline http://www.isonetti.net/paihdetyo/euromatti_2009.pdf Sosioekonomiset terveyserot http://www.teroka.fi/teroka/ Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet http://info.stakes.fi/nr/rdonlyres/1b7b3ff1-94bf-42f0-9016- D773B890FC21/0/TEJOideakortti1_07.pdf 20.10.2010 tapani.kauppinen@thl.fi 26