Yara N-Sensor. Tarpeenmukaiseen lannoitukseen

Samankaltaiset tiedostot
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kaura vaatii ravinteita

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sustainable intensification in agriculture

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

LANNOITEOPAS

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Myllyvehnän lannoitus AK

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

Karjanlannan käyttö nurmelle

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Rikinpuute AK

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

AgriGPS-automaatioiden hyödyt maatiloille

Rehumaissin viljelyohjeet

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Kasvuohjelmaseminaari

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Miten ja mistä tietoa kasvin kunnosta kasvukauden aikana? Mtech Digital Solutions Oy Mikko Hakojärvi

MegaLab tuloksia 2017

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Pohojalaanen lupi. Tervetuloa Kotkaniemeen!

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Lannoiteopas

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Novarbo luomulannoitteet

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Älyohjattua levitystä

Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Transkriptio:

Yara N-Sensor Tarpeenmukaiseen lannoitukseen

Yara N-Sensor traktoriin asennettava etämittari Paikkakohtainen lannoitus on yksi täsmäviljelyn päätavoitteista. Vaihtelevan lannoituksen käyttö vaatii tarkkoja ja tehokkaita työkaluja, joilla todellinen ravinnetarve selvitetään. Etähavaintotekniikan ansiosta nämä tiedot saadaan nopeasti, tarkasti ja kustannustehokkaasti. Yara N-Sensor mittaa kasvien typpipitoisuutta niiden lehdistä heijastuvan valon perusteella ja mahdollistaa siten lannoitusmäärän säädön reaaliaikaisesti lannoituksen aikana. Miten Yara N-Sensor toimii? Yara N-Sensor mittaa kasvuston ottaman typen määrää mittaamalla kasvien heijastaman valon reilun 50 m² pinta-alalta. Järjestelmä toimii normaaleilla työskentelynopeuksilla ja eri työleveyksillä, ja se toistaa mittauksen sekunnin välein. Viljelykäyttöön sovellettu anturitekniikka perustuu kasvien tyypilliseen valonheijastuskäyrään. Yara N-Sensor mittaa valon heijastumista tietyillä aallonpituuksilla, jotka vastaavat kasvien lehtivihreän ja biomassan määrää. Optimaaliset levitysmäärät lasketaan typentarpeen perusteella, valitun kasvin ja sen kasvuasteen huomioon ottaen. Tiedot lähetetään lannoitteen levityskoneelle, joka muuttaa lannoitteen annostelua vastaavasti. Sadon typpipitoisuuden määritys ja lannoitteen annostelun säätö tapahtuvat reaaliaikaisesti, ilman aikaviiveitä. Se mahdollistaa reaaliaikaisen viljelyn. Kaksi järjestelmää, yksi toimintaperiaate N-Sensor ALS (Active Light Source) -järjestelmä, toimii samalla tavalla kuin perinteinen Yara N-Sensor, määrittäen kasvuston typpipitoisuutta ja kasvuston typen tarvetta mittaamalla sen valonheijastusta. Kummatkin järjestelmät kytketään päätelaitteeseen, joka tallentaa kasvusto ja GPS-tiedot käsittelyä varten. Tärkein ero näiden kahden Yara N-Sensor -järjestelmän välillä on, että ALS-anturissa on oma valonlähde. N-Sensor ALS -järjestelmää käytettäessä ei tarvitse ottaa huomioon valaistusolosuhteiden muutosta, vaan se valaisee kasvustoja omalla valonlähteellään. N-Sensor ALS -järjestelmän käyttö mahdollistaa mukautuvan lannoitusjärjestelmän käytön kaikissa valaistusoloissa. Yara N-Sensor ALS -järjestelmää voi käyttää eri vuorokaudenaikoina. Kun Yara N-Sensorin päivittäinen käyttöaika pitenee, voi päivän aikana käsitellä entistä laajemman pinta-alan. Tämä lisää yhden satokauden aikana käsiteltävissä olevaa kokonaispintaalaa. Tämän ominaisuutensa vuoksi N-Sensor ALS soveltuu erinomaisesti mm. urakointikäyttöön.

Yara N-Sensor parantaa tilasi kannattavuutta Parempi kate hehtaaria kohti Typpilannoituksen määrän muuttaminen sadon todellisen tarpeen mukaan tarkoittaa, että kaikki pellon osat saavat juuri tarvitsemansa määrän typpeä. Tämä parantaa pellon tuottavuutta. N-Sensori parantaa kannattavuutta sadon- ja laadunlisän myötä Mitä tarkemmin peltolohkon sisäistä vaihtelua voidaan huomioida lisätyppilannoituksessa, sen enemmän hyötyä siitä koituu. Lannoituksen tarkentaminen vähentää lakoa Lannoituksen tarkentaminen auttaa vähentämään kasvuston lakoutumista. Lakoutuminen aiheuttaa sadon ja laadun heikkenemistä, sadonkorjuuajan pitenemistä ja lisää kuivatuskustannuksia. Yara N-Sensoreita on käytössä jo 25 maassa. Niitä käytetään viljojen, rapsin, maissin, perunan, rypsin, sokeriruo on, riisin ja puuvillan viljelyssä. Yara N-Sensorin etuja Optimaalinen typpilannoitus pellon eri kohtiin Satopotentiaalin parempi hyödyntäminen Lannoitteiden käytön tehokkuuden parantaminen Maaperästä vapautuvan typen tarkempi hyödyntäminen Tasaisempi kasvusto ja laatu Vähemmän lakoa Saksassa suoritetut pitkäaikaiset kokeet Yli 100 käytännön koetta viljapelloilla 7 % parempi sato verrattuna vakiomääräiseen levitykseen 0,2 1,2 % korkeampi proteiinipitoisuus Pienentynyt lakoontumisriski Yli 12 % alhaisemmat typpilannoitesäästöt verrattuna vakiomääräiseen levitykseen Suomalaisten käyttäjien kertomaa: Soveltuu hyvin mm. urakointikäyttöön Laitteen käyttö mahdollistaa lannoitteen levityksen aivan normaalisti mm. ajonopeuden suhteen Karjanlannan käyttö lisää typen vaihtelua pellossa, Yara N-Sensor huomioi tämän Mahdollistaa tehokkaan typenkäytön ympäristökorvausjärjestelmän puitteissa Kasvustojen tasaisempi tuleentuminen ja vähemmän vihreitä jyviä Lannoitteen kokonaiskäyttö alenee Kattava toimituspaketti, mukaan lukien N-Tester -lehtivihreämittari

N-Sensor ja optimaalinen typpilannoitus Yaran tuotteilla N-Sensor tuottaa tietoa kasvien typentarpeesta mittaushetkellä. Nämä tiedot muunnetaan heti tarvittaviksi lannoitemääriksi. Tässä vaiheessa on tärkeää valita oikea lannoite. Yaran kehittämä ammoniumnitraattipohjaisten typpilannoitteiden valikoima sisältää typpiyhdisteitä kasvien helposti käytettävissä olevassa muodossa. Lisälannoitukseen parhaiten soveltuvat tuotteet sisältävät myös oikeassa suhteessa rikkiä. Lannoitteiden fyysiset ominaisuudet, kuten tasainen raekoko, mahdollistavat tarkan annostelun, joka on välttämätöntä Yara N-Sensor -laitteen ominaisuuksien hyödyntämisessä. Yara auttaa viljelijöitä optimoimaan investointinsa hyödyt ja täyttämään uudet, entistä kovemmat tuottavuus- ja ympäristövaatimukset. Yara on ainoa lannoitevalmistaja, joka vastaa koko ketjusta aina tuotekehityksestä ja valmistuksesta lähtien lannoitussuosituksiin ja käytön tukeen saakka. Yaran täsmäviljelytyökalujen ja ravinneratkaisujen avulla toteutat lannoituksen tarkasti sadon tarpeen ja omien satotavoitteidesi mukaan. Hyödyt ympäristölle Sadon todellisen tarpeen mukaan sovitetut typpilannoitemäärät pellon kaikissa osissa estävät yli- tai alilannoituksen Typpilannoitteiden käyttö tehostuu sadon suurentumisen ja/tai lannoitesäästöjen kautta Typpipäästöjen riski pienenee, koska sadonkorjuun jälkeen maaperästä luontaisesti vapautuva typpi on käytetty tehokkaammin sadon muodostukseen Tasaisempi kasvusto pellon eri osissa tehostaa sadonkorjuuta sekä vähentää tappioiden riskiä ja pienentää kustannuksia Pellon viljavuuden, kosteusolojen ja karjanlannan tuoma vaihtelu tulee huomioiduksi lisälannoituksessa

Yara N-Sensor Office Yara N-Sensor mittauskartat ja levityskartat tallentuvat Sensor Office -palveluun, josta ne on katseltavissa ja tulostettavissa aina niin haluttaessa. Yara N-Sensor toimintaperiaate esimerkkipellolla Mittaustulos Ei Eläinten lantaa Spectral Index High Yara N-Sensor toimitussisältö: Yara N-Sensor -mittalaite Asennussarja Johdinsarjat Päätelaite Yara N-Tester -lehtivihreämittari Käyttäjäkoulutus Karjanlanta Sian lanta 0 100 200 300 400 Low Typen lisälannoitus kg N/ha 0 100 200 300 400 100 90 80 70 60 50 40

Yara Suomi Oy Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 010 215 111 www.yara.fi Yaran palvelutuotteet Yara N-Sensor Yara N-Tester Yara DiscoverIT Yara CheckIT Yara TankMixIT Yara Megalab Yara N-Prognos Yaran täsmäteknologia mahdollistaa lannoituksen kohdentamisen kasvin tarpeen mukaisesti kaikissa pellon eri kohdissa. Lue lisää osoitteessa www.yara.fi