Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1
Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien ESR-projektit kehittelyalustana uudenlaisille työllistymisen tukemisen tavoille; kohderyhmänä heikossa työmarkkina-asemassa olevat työnhakijat Projekteissa työorientaatioina kumppanuusajattelu, verkostoituminen, moniammatillisuus, palveluohjauksellisuus, valtaistaminen, aktivointi yhteisenä piirteenä työvalmentajan henk.koht. tuki asiakkaalle Työhönvalmennukselle ei yhteistä yleisesti käytössä olevaa määritelmää Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet -julkaisu (2005): Yleiskäsite lähinnä erityistyöllistämisen yksiköissä ja työllistymistä tukevissa projekteissa toteutettavalle toiminnalle, jolla tuetaan ja edesautetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä tavallisiin työyhteisöihin. Toiminnan täyttäessä erityiskriteerit voidaan käyttää käsitettä tuetun työllistymisen työhönvalmennus Työhönvalmennustoiminnan ydin: palveluohjauksellisuus ja työnantajayhteistyö 2
Työhönvalmennus ammatillisen kuntoutuksen palveluna 2000-luvulla työhönvalmennuksen menetelmät vakiintuneemmin osaksi lakisääteisen ammatillisen kuntoutuksen palveluita (mm. Kela, TEhallinto, työeläkevakuuttajat) Koutsi Arvioiden ja valmentaen työammattiin -projekti 2004-2007: taustalla tarve kehittää ammatillisen kuntoutuksen arvioinnin ja ohjauksen menetelmiä lääketiede- ja sairauskeskeisyydestä työelämäsuuntautuneemmiksi rajoitteiden arvioinnista mahdollisuuksien tarkasteluun edistää ammatillisen kuntoutussuunnitelman toteutumista asiakkaan arjessa työhönvalmennus Kiipulan urasuuntapalveluiden palveluvalikoimassa a) TE-hallinnon asiakkaille b) työeläke- ja LITA-kuntoutujille c) Kelan kuntoutusasiakkaille palveluiden kysyntä kasvanut vuosi vuodelta; v. 2010 yht. 267 asiakasta Kiipulan toimipaikoilla Janakkalassa, Hämeenlinnassa, Riihimäellä, Tampereella, Akaassa, Lahdessa ja Vantaalla (Kela 1%, TE-hallinto 28%, työeläke-/lita-vakuutus 70%) 3
Asiakas rakentaa ja toteuttaa kuntoutussuunnitelmaansa henkilökohtaisen työhönvalmentajan kanssa, jonka työparina toimi sosiaalityöntekijä. Työskentelymenetelminä ohjaustapaamiset, yhteydenpito ja yhteistyö tilaajan kanssa, työpaikka-/oppilaitoskontaktit, työkokeilut, verkostotapaamiset ja palveluohjaus. 4
Työhönvalmennus asiakkaan ja työntekijän näkökulmasta Opinnäytetyö Sanoista tekoihin. Työhönvalmennuksen palveluprosessi asiakkaan ja työntekijän arvioimana (http//tutkielmat.uta.fi) aineistona seitsemän asiakas-työhönvalmentaja -parin haastattelut (työeläke- ja LITA-kuntoutujia) näkemys ammatillisesta kuntoutuksesta dialogisena verkostotyönä (vrt. Lindh, 2009), jonka ytimessä asiakkaan ja työntekijän yhteistyösuhde työhönvalmennuspalvelun vahvuuksia kykenee tarjoamaan asiakkaalle asiantuntemusta ja tukea läheltä ja kuntoutusprosessin vaiheen mukaisesti konkreettisuus ja tavoitteellisuus sanoista tekoihin hyödyntää asiakkaan tietoa ja asiantuntemusta, osallistaa ja sitouttaa asiakasta oman kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen aidosti verkostoituvaa toimintaa onnistuu erityisesti suhteessa työnantajiin 5
Työhönvalmennus asiakkaan ja työntekijän näkökulmasta ja kehittämiskohteita palvelun tilaajan ja tuottajan vuoropuhelun edistäminen entisestään, päätösten näkyväksi tekeminen ja perusteleminen ammattitaito ja ammatinhallinta kehittyvät avoimen vuorovaikutuksen ja tiedonvaihdon myötä yhteistyökäytänteiden luominen terveydenhuollon toimijoiden kanssa miten hoitotaho osallistetaan tukemaan asiakkaan ammatillisen kuntoutuksen tavoitetta? työeläkekuntoutuksen keinojen kehittäminen vailla työsuhdetta oleville asiakkaille enemmän koulutusratkaisuja? Jotain muuta? työhönvalmennuksessa työskentelevien osaamiseen ja työn tekemisen edellytyksiin panostaminen työhönvalmennus on monialaista osaamista vaativaa työtä, jossa ammattilaiseksi kehitytään kokemuksen myötä 6
Entäs ne tulokset? Siirtymämittari eli asiakkaan tilanne työhönvalmennuspalvelun päättyessä jaottelu: 1. työllistyi avoimille työmarkkinoille (sis. oppisopimukset) 2. ammatillisessa koulutuksessa 3. muu työelämäsuuntautunut aktiiviratkaisu (työkokeilu, työhönvalmennus tms.) 4. eläke, lääkinnällinen kuntoutus, hoito, jatkotutkimus 5. ei merkittävää muutosta tilanteessa/keskeytyi tulos 1-3 = onnistunut siirtymä 7
Vuonna 2010 onnistuneita siirtymiä 61,7 % Työllistyi avoimille työmarkkinoille/ opso Koulutus Muu työelämäsuunt. aktiiviratkaisu Eläke, terveydentilan selv. tms Ei edetty tavoitteissa/ keskeytyi Yhteensä Henkilöt 40 30 9 13 36 128 % 31,3 23,4 7,0 10,2 28,1 100,0 Prosentit % Työllistyi avoimille työmarkkinoille/ opso Koulutus Muu Työelämäsuunt. aktiiviratkaisu Eläke, terveydentilan selv. tms Ei edetty tavoitteissa/ keskeytyi Yhteensä Työeläkevakuuttajat/Lita 31,7 34,1 2,4 13,4 18,3 100,0 TE-toimistot/TYP 30,4 4,3 15,2 4,3 45,7 100,0 Vuosi 2009, 40 asiakasta Työllistyi avoimille työmarkkinoille/ opso Koulutus Muu työelämäsuunt. aktiiviratkaisu Eläke, terveydentilan selv. tms Ei edetty tavoitteissa/ keskeytyi Yhteensä Prosentit % 17,5 27,5 22,5 17 15 100 8