Biopolttoaineiden ja bionesteiden raakaaineiden alkuperää ja kestävyyttä koskeva selvitys EMV:n infotilaisuus 30.08.2013 Olli Äijälä ja Olli Mäki
Esityksen sisältö Selvitystyön toteutus ja tavoitteet. Kestävyyskriteerien määritelmät. Kestävyyden osoittamiseen soveltuvat järjestelmät ja dokumentit. 2
Selvitystyön toteutus Selvitettiin RES-direktiivin ja sen pohjalta valmistellun lain biopolttoaineista ja bionesteistä (voimaan 1.7.2013) sisältämien bionesteiden raaka-aineen alkuperäkriteerien määrittelyn tarkennuksia. Kartoitettiin olemassa olevia menetelmiä ja prosesseja sekä niiden käytettävyyttä kestävyyden osoittamisessa. Selvitystyössä keskityttiin metsäbiomassaan, koska se on ylivoimaisesti merkittävin biomassan raaka-ainelähde energiakäytössä Suomessa. 3
Biologinen monimuotoisuus 1 Laki rajaa aarniometsät ja suojelualueet kestävien raakaainelähteiden ulkopuolelle. Myös biologisesti erityisen monimuotoiset ruohoalueet sisältyvät kriteerin määritelmään. Aarniometsien määritelmänä esitetään käytettäväksi Metlan Valtakunnan metsien inventoinnissa käyttämää määritelmää. Metlan määritelmä aarniometsälle: 1) Puuston rakenne: vaihteleva, kerroksellinen latvusto, edellisen puusukupolven puita. 2) Lahopuujatkumo: Lahopuuta runsaasti suhteessa puuntuotoskykyyn. 3) Luonnontilaisuus: Ei merkkejä ihmisen toiminnasta, korkeintaan yksittäisiä vanhoja ojia tms. 4) Metsän ikä: Metsikön ikä Etelä-Suomessa yli 160 vuotta ja Pohjois- Suomessa yli 200 vuotta. 4
Biologinen monimuotoisuus 2 Suomen metsäkeskuksella on tiedot pääosasta suojelualueista. Luonnonsuojelualueilta kerätty raaka-aine voidaan katsoa kestäväksi, jos voidaan osoittaa, että tuotanto ei haittaa alueen suojelutarkoitusta käyttö- ja hoitosuunnitelmat Luonnonsuojelualueita Luonnonsuojelu-ja erämaalailla perustetut valtion suojelualueet sekä LSL:lla perustetut yksityiset luonnonsuojelualueet. Maankäyttö-ja rakennuslain mukaisesti kaavoihin merkityt, perustetut ja vahvistetut suojelualueet Ulkoilulailla perustetut valtion retkeilyalueet Metsähallituksen omalla päätöksellä suojelemat alueet Natura 2000-alueet, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin pl. alueet, joissa tavanomainen toiminta esim. peltoviljely ja karjan laidunnus on sallittua Määrä-aikaisilla suojelupäätöksillä suojellut alueet (esim. METSO-ohjelma) Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt 5
Biologinen monimuotoisuus 3 Myös biologisesti erityisen monimuotoiset ruohoalueet sisältyvät kriteerin määritelmään, mutta niitä ei esiinny Suomessa kriteerin tarkoittamassa muodossa. Suomessa määritelmää lähinnä ovat perinneympäristöihin kuuluvat metsäniityt ja -laitumet. Biologisesti erityisen monimuotoisena ei kuitenkaan pidetä sellaista ruohoaluetta, joka ei ole luonnontilainen, jos esitetään näyttöä siitä, että alueen säilyminen ruohoalueena edellyttää raaka-aineen korjuuta. Suomessa erityisen monimuotoiset ruohoalueet eivät ole luonnontilaisia, ja alueiden säilyminen erityisen monimuotoisina ruohoalueina edellyttää esimerkiksi niittoa tai karjan laidunnusta. Perustelut: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyydestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (TEM/2930/03.01.01/2011) 6
Maankäytön muutos 1 RES direktiivin määritelmä kosteikolle: pysyvästi tai suuren osan vuotta veden peittämä tai kyllästämä maa. Tarkemmin määriteltynä kosteikoiksi luettaisiin 1) Ramsarsopimuksessa määritellyt alueet, 2) sellaiset suoalueet, jotka eivät täytä metsän määritelmää sekä 3) vesiensuojelutarkoituksessa perustetut kosteikot. Merkittävimmät kosteikot sijoittuvat saaristoon ja rannikolle, mutta mukana on myös lintujärviä ja suokokonaisuuksia (esim. Torronsuo Tammelassa) Suojeltuja kosteikkoalueita on Suomen ympäristökeskuksen mukaan lähes 790 000 hehtaaria. Luku sisältää myös muita suojelualueita, kuten kansallispuistoja ja suoalueita. 7
Maankäytön muutos 2 Metsä: Pysyvästi metsän peittämä alue tai metsä, jolla latvuspeittävyys on 10 30 prosenttia. Metsän ottaminen muuhun käyttöön estää alkuperäkriteerien täyttymisen. Kiellettyjä maankäytön muutoksia ovat esimerkiksi: pellon raivaus, maa-ainesten otto, turvetuotanto, rakentaminen Metsätiet lasketaan nykyisellään metsikön pinta-alaan ja ne eivät muuta kuvio- tai metsäsuunnitelmatietoja. Vastaavasti sähkölinjaalueiden hoidossa korjattu puu tulisi myös katsoa vastaavan periaatteen mukaisesti kestäväksi. Turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidossa alue voi tulla esimerkiksi maa- tai metsätalouskäyttöön. Aikanaan korjattava energiapuu tulisi RES direktiivin hengessä katsoa kestävyyskriteerien mukaiseksi, jos maankäyttö muuttuu turvetuotannosta metsätalouteen. 8
Maankäytön muutos 3 RES direktiivin mukaan biopolttoaineita tai -nesteitä ei saa tuottaa raaka-aineesta, joka on hankittu turvemaalta, joka oli luonnontilainen eli kuivattamaton ennen tammikuuta 2008. Kuivatetuksi turvemaaksi tulisi tulkita uudisojitetut turvemaat, joissa pohjaveden pinta on laskenut ja puuston kasvu on elpynyt sekä suokasvillisuus on muuttunut kuivatuksen seurauksena. Kunnostus- ja täydennysojituksen tulisi olla mahdollista. 9
Kestävyyden osoittamiseen soveltuvat järjestelmät ja dokumentit 1 Vapaaehtoiset sertifiointijärjestelmät (PEFC ja FSC) ja niiden mukainen toiminta raaka-aineen hankinnassa ja alkuperän seurannassa täyttää tärkeimmät kohdat kestävyyskriteereistä. PEFC:tä täydentää Energiapuun korjuun ja kasvatuksen metsänhoidon suositukset (Tapio 2010) Lakisääteisistä rakenteista metsänkäyttöilmoitus ja siihen liitettävät tiedot mahdollistavat raaka-aineen jäljitettävyyden metsikkökuviolle. Tietyillä parannuksilla metsänkäyttöilmoitus tarjoaa riittävän informaation kestävyyden osoittamiseksi. 10
Tilan nimi ja kiinteistötunnus, alkuperän identifioimista varten. Erityisen tärkeiden elinympäristöjen huomiointi, lisättävä aarniometsät Sijaintitiedot metsäsuunnitelman puuttuessa Kuvion numero, josta kyseinen erä on korjattu Maankäyttömuodon muutos-kohdan avulla voidaan sulkea pois hakkuun yhteydessä syntyvät muutokset. Jos metsäsuunnitelma on olemassa, pohjautuvat metsänkäyttöilmoituksen tiedot siihen. Suositellaan sähköisen mkilmoituksen käyttöä. Näitä on tarkennettava vesitalouden järjestelyiden osalta: uudis- /kunnostusojitus 11
Puuerän toimituksen informaatioketju ja alkuperätiedon seuraaminen Metsänkäyttöilmoitus Suora toimitus > informaatio 2 seuraa 4 Puukauppa 1 Tienvarsikauppa > ei kuviotietoja omissa järjestelmissä 9 Pystykauppa oma asiakas > kuviotiedot toimittajan järjestelmissä Energiapuujakeista oma hankkeensa ja oma hankenumero > ephankkeen oltava jäljitettävä 8 Pyritään alkuperäiseen hankkeeseen! eroon Kaupassa vaaditaan kuviotieto, joka linkitetään manuaalisesti toimittajan järjestelmiin 10 3 Terminaali > tieto terminaaliin ajetuista eristä 5 Siirto 2. toimijan järjestelmiin > kuviotiedot linkitetään kuormakirjaan 6 1) Puukauppa 2) Metsänkäyttöilmoitus 3) Pystykauppa 4) Suora toimitus 5) Terminaalitoimitus 6) Siirto toisen toimijan järjestelmiin 7) Toimituspaikan vastaanotto 8) Erillinen energiapuuhanke 9) Tienvarsi- tai hankintakauppa 10) Kuviotiedon manuaalinen linkittäminen Vastaanotto > alkuperätieto linkitetään punnitustulokseen > alkuperätieto linkitetään myös kokoomanäyteraporttiin 7 12
PEFC/02-44-12 Kiitos! Olli Äijälä olli.aijala@tapio.fi www.tapio.fi 13