RES-direktiivin kestävyyskriteerien kansallinen toimeenpano & keskustelu kriteerien laajentamisesta

Transkriptio

1 RES-direktiivin kestävyyskriteerien kansallinen toimeenpano & keskustelu kriteerien laajentamisesta Kaisa Pirkola, MMM RES-direktiivin kansallinen toimeenpano Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 2009/28/EY Direktiivi julkaistiin virallisessa lehdessä ja jäsenmaiden tuli implementoida se kansalliseen lainsäädäntöön 18 kk kuluessa eli mennessä Suomessa implementointi on tarkoittanut useampia lakeja ja ohjelmia Art 3: tukijärjestelmät ja liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite-järjestelmä RES-tavoitteiden saavuttamiseksi Art 4: Suomen kansallinen uusiutuvan energian toimintasuunnitelma NREAP lähetetty komissioon Art 15: alkuperätakuujärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä täydennetään Art 16: sähköverkkoon pääsy saatettu pääosin voimaan sähkömarkkinalailla (386/1995), lakia täydennetään Art 17-21: saatettu voimaan biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain (446/2007) muutoslailla (1420/2010) ja nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1472/1994) muutoslailla (1399/2010), jotka tulivat voimaan Erillinen kestävyyskriteerilaki. 1

2 Kestävyyskriteerien* implementointi Laaditaan laki biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyydestä sekä valtioneuvoston asetus Valmistelussa epävirallinen virkamiestyöryhmä (TEM, YM, MMM, VM, Tulli, Energiamarkkinavirasto) Keskusteluja käyty ja käydään toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa Laki ja asetus on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle xxxkuussa, eduskunnalle v kevätpuolella? Valvovaksi viranomaiseksi energiamarkkinavirasto Lain pykäläkohtaisissa perusteluissa esitettäneen direktiivissä esiintyvien käsitteiden ja termien tulkinta Suomessa raakaaineiden ja maapohjien osalta * ) kestävyyskriteerit: direktiivin artiklat Kestävyyskriteerien sisältö Kestävyyskriteerit koskevat vain biopolttoaineita (biofuels+bioliquids) Vain ne biopolttoaineet, jotka täyttävät kestävyyskriteerit, saa laskea mukaan kansalliseen velvoitteeseen. Käytännössä kriteereillä on merkitystä sovellettaessa biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta, nestemäisten polttoaineiden valmisteverotuksessa ja polttoaineiden elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä Kriteereitä sovelletaan sekä EU:n alueella että sen ulkopuolella tuotettuihin biopolttoaineiden raaka-aineisiin * Vaaditaan kasvihuonekaasupäästöjen säästö verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Päästösäästön tulee olla 35 % ja vuodesta 2017 lähtien 50 % tai jopa 60 % ; art.17(2) * Tietyn tyyppisillä tuotantoalueilla tai maapohjilla tuotetut biomassat eivät täytä kestävyyskriteereitä ; art.17(3)-17(5) 2

3 I Biologisesti erityisen monimuotoiset alueet Direktiivissä asetetut kannustimet eivät saa johtaa biologisesti erityisen monimuotoisten maa-alueiden tuhoutumiseen. Direktiivin mukaan biologisesti erityisen monimuotoisilta alueilta korjatut raaka-aineet eivät täytä kestävyyskriteereitä. Alueita ovat: o aarniometsät (art 17 3 a) o luonnonsuojelualueet (art 17 3 b i) o alueet, jotka on osoitettu harvinaisten, uhanalaisten ja erittäin uhanalaisten lajien suojeluun, jotka on tunnustettu kansainvälisissä sopimuksissa tai jotka kuluvat hallitustenvälisten järjestöjen tai IUCN:n laatimiin luetteloihin (art 17 3 b ii) o biologisesti monimuotoiset ruohoalueet (art 17 3 c) Suomessa ei ole art 17 3 c:n tarkoittamia biologisesti monimuotoisia ruohoalueita (highly biodiverse grassland) I Biologisesti erityisen monimuotoiset alueet: Aarniometsät 1/2 Artiklan 17(3)a mukaan aarniometsistä korjattu raaka-aine ei ole hyväksyttyä raaka-ainetta primary forest and other wooded land, namely...tarkoittaen metsää, - joka koostuu alueella luontaisesti esiintyvistä lajeista, - jossa ei näy selviä merkkejä ihmisen toiminnasta ja - jossa ekologiset prosessit eivät ole selvästi/merkittävästi häiriytyneet Taustalla FAO:n metsävara-arvio (FRA) vuodelta 2005, jossa metsät luokiteltiin a) aarniometsiin, b) luontaisesti syntyneisiin, käsiteltyihin metsiin, c) alueelle luontaisella puulajilla viljeltyihin metsiin ja d) ei-kotoperäisillä lajeilla viljeltyihin istutusmetsiin Direktiivissä ei esitetä täsmällistä määritelmää aarniometsälle 3

4 Aarniometsät 2/2 Alustava ehdotus aarniometsän kansalliseksi määritelmäksi Suomessa aarniometsänä voitaisiin pitää metsää, jossa - vallitsevan puuston ikä on yli puolitoistakertainen alueella suositeltavan uudistusiän ylärajaan verrattuna (TAI asetetaan tietyt ikärajat Etelä-Suomeen ja Pohjois-Suomeen) - ei ole tehty hakkuita 60 vuoteen ja - metsästä löytyy poikkeuksellisen runsaasti lahopuuta. Etelä- Suomessa lahopuun alarajana voitaisiin pitää 15% ja Pohjois- Suomessa 20% puuston tilavuudesta Kaikkien em. kohtien tulee täyttyä, jotta metsä olisi aarniometsää Tavoitteena, että todentaminen olisi mahdollista esim. jonkin metsien sertifiointijärjestelmän nojalla (esim. PEFC, FSC). II Maankäyttömuodon muutos Artikla 17(4): Raaka-aineen tuotannon ei tule johtaa runsashiilisten maiden (land with high carbon stock) tuhoutumiseen. Maapohjiksi, joihin on sitoutunut runsaasti hiiltä, on luokiteltu kaksi tiettyä maapohjaa o kosteikot (wetlands), o metsät (continuously forested areas) Jos raaka-aineen tuotanto on johtanut kosteikon tai metsän maankäyttömuodon pysyvään muutokseen, raaka-aine ei ole hyväksyttyä tai tämä tulee huomioida päästönä laskentakaavassa. Maankäytön muutoksen vertailuajankohta on tammikuu 2008 Suomessa artikla koskee lähinnä v jälkeen raivattuja peltoja. Vrt. jos metsä uudistetaan päätehakkuun jälkeen, se ei vaikuta ko. metsäbiomassan hyväksyttävyyteen. 4

5 Metsien maankäyttömuodon muutos Pysyväisluonteinen metsäalue on määritelty direktiivissä seuraavasti: vähintään 1 hehtaarin laajuinen alue, jolla puusto pystyy saavuttamaan 30% latvuspeittävyyden ja vähintään viiden metrin pituuden. Direktiivissä on mainittu erikseen metsät, joissa latvuspeittävyys on 10%-30% Biofuels and bioliquids... shall not be made from raw material obtained from land with high carbon stock, namely land that had one of the following statuses in January 2008 and no longer has that status: (a) wetlands, namely land that is covered with or saturated by water permanently or for a significant part of the year; (b) continuously forested areas, namely land spanning more than one hectare with trees higher than five metres and a canopy cover of more than 30 %, or trees able to reach those thresholds in situ; (c) land spanning more than one hectare with trees higher than five metres and a canopy cover of between 10 % and 30 %, or trees able to reach those thresholds in situ, unless evidence is provided that the carbon stock of the area before and after conversion is such that, when the methodology laid down in part C of Annex V is applied, the conditions laid down in paragraph 2 of this Article would be fulfilled. III Soiden kuivatus Art 17(5): raaka-aine ei täytä kestävyyskriteereitä, jos sen tuotanto on johtanut aiemmin kuivattamattoman suon (peatland) kuivatukseen Kuivatuksen vertailuajankohta on tammikuu 2008 Kestävyyslaissa tarkoitetusta suosta olisi kysymys, kun turvekerroksen paksuus on vähintään 30 cm Käytännössä: Aiemmin ojittamattoman suon uudisojitus 1/2008 johtaa siihen, että ko. pinta-alalla jatkossa tuotettu biomassa ei ole "kestävää raakaainetta" Kunnostusojitus on sallittu Turvetuotantoalueiden jälkikäyttö on teoriassa ko. sanamuodolla sanktioitu Art Biofuels and bioliquids... shall not be made from raw material obtained from land that was peatland in January 2008, unless evidence is provided that the cultivation and harvesting of that raw material does not involve drainage of previously undrained soil. 5

6 Kestävyyskriteerien laajentaminen? Jo direktiiviin kirjattiin, että komissio ottaa kantaa tulisiko kestävyyskriteerit laajentaa koskemaan liikenteen biopolttoaineiden ja bionesteiden lisäksi myös sähkön ja lämmön tuotantoa. Komissio antoi v.2009 raportin: "Jäsenmaiden tulisi vapaaehtoisesti laajentaa nykyiset kestävyyskriteerit kattamaan myös sähkön ja lämmön tuotanto. Komissio arvioi tilannetta vuoden 2011 lopussa". Komissio järjesti internet-pohjaisen kuulemisen keväällä 2011 Komission kantaa kriteerien laajentamiseen odotetaan loppuvuodesta Pohjoismaat ja Baltian maat laativat kannanoton kesäkuun energianeuvostoon Suomen alustava näkemys kestävyyskriteerien laajentamiseen JOS kestävyyskriteerien sovellusaluetta laajennettaisiin, Suomen alustava näkemys laajentamiseen metsäbiomassan osalta: - JOS laajennettaisiin, tulee luoda yhdet kriteerit, joita sovelletaan metsäbiomassaan riippumatta loppukäyttömuodosta (sahatavara, sellu..), - ei erillisiä omia kriteereitä yksinomaan jakeelle, joka päätyy energiaksi - linkki johonkin muuhun yleisen tason metsäbiomassan kestävyyden todentavaan prosessiin, esim. viittaus FLEGTiin tai Euroopassa käynnistyneisiin metsäsopimusneuvotteluihin - käytännössä nojaisi kansalliseen lainsäädäntöön, hyvän metsänhoidon suosituksiin, sertifiointiin jne 6