PK-yrittäjäneloonjäämisopas 7.10. klo 16.45-20.45 Rastor Lisätietoja: www. yrittajauralle.fi
16.45 Kahvitarjoilu 17.00 Ensimmäinen osio - Tervetuloa: Minna Ekblom - Yrittäjien työttömyysturva: Pirjo Vapola, AYT - PK-yrittäjänä10 vuotta, vielähengissä: Esa Blomberg, Blomberg Consulting Oy 18.30 Tauko, kahvia ja suolaista purtavaa. Mahdollisuus verkostoitumiseen. 19.00 Toinen osio -Kestävän kannattavan bisneksen suunnittelu: Esa Blomberg 20.30 Luento päättyy, mahdollisuus jäädä keskustelemaan asiantuntijoiden tai muiden osallistujien kanssa. 20.45 Tilaisuus päättyy
Maksuton Yrittäjäuralle valmennus Yksilöohjausta ja räätälöityäryhmävalmennusta yrittämistäsuunnitteleville yli 50-vuotiaille Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Liikekumppanin löytämistäilman ikärajaa kanssayrittäjääkaipaaville, jatkajaa yritykselleen hakeville ja sijoituskohteita etsiville
Yrittäjäuralle valmennuksen palvelupolut Kohderyhmät: Yhteistyötahot: Yli 50-vuotiaat yrittämisestä kiinnostuneet SEFE, TEK, OTTY Rastor koulutuspalvelut INFOT HAKU YKSILÖ- OHJAUS RYHMÄVALMENNUS Kanssayrittäjää tai jatkajaa hakevat yrittäjät Suomen yrittäjät S KUMPPANOINTI YritysHelsinki yritysneuvonta Yksityissijoittajat FiBAN Lisätietoja: www. yrittajauralle.fi
Ryhmävalmennukset klo 16.45-20.45 Ti 7.10. Pienyrittäjän eloonjäämisoppi, Rastor Oy, Sturenkatu 21 - Moderaattorina Esa Blomberg - Yrittäjän työttömyysturva, Pirjo Vapola, AYT Ti 14.10. Yrittäjäidentiteetti ja yrittäminen, Rastor Oy - Markku Uitto, Creada Ti 21.10. Verotus- ja sopimusasiat, Rastor Oy - Yrityksen verotus, Kari Alhola, Alhola Consulting Oy - Yrityksen sopimusasiat, Pirjo Valtanen, Fondia Oy Ti 28.10. Liiketoimintasuunnitelman intensiivi-ilta, Rastor Oy, - Markku Uitto, Creada Ti 4.11. klo 17-20 Yhteiseen yritykseen?, Rastor Oy - Moderaattorina Esa Blomberg HUOM. Ennakkotehtävä! Ti 18.11. klo 17.30-klo 21.Asiaa omistajavaihdoksista - Helsingin Yrittäjien Vaihtamo -ilta, Talentum, Itämerenkatu 23 Ti 25.11. Rahoitus, Yrityslinna - YritysHelsingin palveluiden esittely - Yrityksen julkinen ja yksityinen rahoitus
21.3.2013 Esa Blomberg
Pk-yrityksen määrittely EU:n komissio suosituksessaan 1.1.2005 määrittelee pkyritykset seuraavasti: Pienet ja keskisuuret yritykset ovat yrityksiä: palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää joko vuosiliikevaihto on enintään 40 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 27 miljoonaa euroa on riippumaton: mikään suuryritys tai niiden joukko (konserni) ei omista sen pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25:ttä prosenttia tai enemmän.
Asiantuntijakeskeisten ja luovien alojen pkyritysten erityishaasteita Motiivi yritystoiminnalle usein itsensätoteuttaminen ja kehittäminen. Erityisesti markkinaehtoinen asiakaslähtöinen tuote- ja palvelukehitys tästä johtuen haasteellista. Myös tuotteiden ja palvelujen skaalautumisessahaasteena laadun säilyminen, jos osaaminen vahvasti sidoksissa vain yhteen yksilöön. Yrittäjilläriittävästi substanssiosaamista, mutta puuttuu liiketoimintaosaamista, jopa tarvittavaa asennetta liiketoimintaan. tuotteet ja palvelut kulttuurisidonnaisia, jolloin eivät usein sovellu erilaisille kulttuureille. Yrittäjän tavoitteena ei edes usein skaalautuva, innovaatiolähtöinen kasvu globaaleilla markkinoilla, vaan ns. elämäntapayritys.
Eri yritysmuotojen vertailu. Lähde: Yrityksen perustajan polku 2006
Kokemuksiani ja näkemyksiäni pk-yrittäjyydestä Akselin pyörittävä nopeammin kuin vekselin Elämäntapayrityksiäkin tarvitaan vs. internet startup hype kestävään, kannattavaan kasvuun tarvitaan kysyntää ja kilpailukykyä rahoitus vain yksi väline pärjätäkseen kovassa kilpailussa pitää pystyä luomaan lisäarvoa asiakkailleen -ja siten myös rahoittajilleen Jos kiinnostaa vain rahan teko, yrittäjyys ei paras siihen yrittäjäämotivoi saada jotain aikaan, enemmän kuin vain rahaa Yrittäjän pitääkäyttääaikansa asiakkaisiin ja tarjontansa kehittämiseen, välttäätuhlaamista tukien ja rahoituksen hakuun
Kokemuksiani ja näkemyksiäni rahoituksesta Mitämyöhemmin omistusta myy, sen paremmat ehdot saa Rahoituksen paradoksi: kun kipeimmin kaipaa, ei saa kun ei tarvitse, tyrkytetään Varo wannabeenkeleitä ja muita amatöörejä, käytä ammattilaisia Etsi viisasta rahaa: toimialaosaaminen, kontaktit sijoittajatkin ihmisiä: valitsevat tunteella järjellä listaamistaan vaihtoehdoista Tiimi tärkein: renesanssinerot harvassa, eivätkä pärjää soolourallaan Kun pelinsäännöt on sovittu, bändi pysyy kasassa
Yrityksen rahankierto Omaa ja vierasta pääomaa: vaihtovelkakirjalaina, optiolaina OMISTAJAT= PERUSTAJAT +SIJOITTAJAT Oma pääoma: alkupääoma, tulos = voittovarat, osakeanti liiketoimintojen tai osakkeiden tai omaisuuden myynti, osakeanti omistajien sijoitus, pääomalaina osingot, palkat, osakkeiden myyntituotot TULORAHOITUS ELI ASIAKASRAHOITUS TUKIJAT YRITYS ASIAKKAAT starttiraha, hautomotuki, T&K-tuet osingot, osakkeiden myyntituotot velat rahoiksi: käteisalennus, factoring lainaa: pankkilaina, tililuotot, osamaksu, ostovelka, joukkovelkakirjalaina pääomasijoittaminen (Venture Capital tai VC) rahoittajat omistavat RAHOITTAJAT Vieras pääoma: ostovelka, tililuotot, pankkilainat, joukkovelkakirjalaina rahoittajat eivät omista
Yrityksen pitäisi aina olla myyntikunnossa Rakenna yritys niin, ettäpääset siitäeroon, kun et enää jaksa tai halua jatkaa Myynti usein pitkä, jopa vuosien prosessi Kiire myydä laskee hintaa Yrityksen pitäisi olla mahdollisimman helppo ostaa Arvon määrittely voidaan tehdähistorian perusteella, mutta tulevaisuus on ratkaiseva Yritykset myydään markkinahintaan: kysynnän ja tarjonnan perusteella neuvotellen Yrityksen todellinen arvo selviää vasta, kun se on myyty Rahoitus on osa hintaa Ostajan ei ole pakko ostaa: vaihtoehtona perustaa kilpailija, jollei ostaminen vaikuta kannattavalta
Yritys myyntikuntoon Kiinnostava: brändi, ansaittu maine, lupaavat tulevaisuuden näkymät, uskollinen asiakaskunta, tuotteet, palvelut, liikepaikka Huom. Ostajaa kiinnostaa usein eri asiat kuin myyjää. Suositellaan käyttämään osaavaa ja kokenutta välittäjää. Kannattava: liikevaihtoa, tulosta, luvassa tuottoa sijoitukselle Turvallinen: dokumentit kunnossa: sopimukset, sitoumukset Huom. Myyjäjonkin aikaa mukana, entäavainhenkilöt? Myyntihinta sidotaan siirtymäajan tuottoon. Huom. Usein halutaan ostaa vain liiketoiminta, ei yritystä Helppo jatkaa: ei liian sidottu nykyiseen omistajaan/johtajaan, Rahoitus järjestettävissä: rahoituspoolissa Finnvera+ liikepankki + vakuutusyhtiö + myyjä osallistuu rahoitukseen
STRESSINHALLINTA TYÖELÄMÄSSÄ Esa Blomberg Lähde: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta, Liisa Keltikangas-Järvinen 2008
STRESSI - Ikävä ja ahdistava tunne - Saattaa johtaa vakaviinkin seurauksiin - Sairastuminen on stressin seuraus - Psykologia erottaa - Itse stressitilan - Stressorit eli stressiä aikaansaavat asiat ja tapahtumat - Selviytymiskeinot - Stressin kustannukset eli somaattiset ja psykologiset seuraukset - Stressiksi kutsutaan yhtä hyvin työn asettamia ulkoisia vaatimuksia kuin yksilön pahaa oloa - Itse vaatimus ja se, miten tämän vaatimuksen kokee, ovat eri asioita, koska ihmiset saattavat kokea samat odotukset aivan eri tavoin - Stressin hallinta mahdollistuu, kun ymmärretään, mitä pitäisi hallita
STRESSITILA - Epäsuhta ympäristön vaatimusten ja oman kapasiteetin tai resurssien välillä - Tilanne, josta ei selviydy tai tuntuu, ettei selviydy - Haluaa selvitä jostain, jota odotetaan tai kokee itseltään odotettavan, mutta ei ole kykyä selvitä - Ristiriidan ei tarvitse olla todellinen, kokemus riittää - Omat vaatimukset ovat liian korkeat suhteessa osaamiseen - Elämäntilanteensa takia voi olla väsynyt tai masentunut, tai terveydentilansa takia vailla energiaa - Joillekin mikään suoritus ei riitä vaan jotka omalla suhtautumisellaan ylläpitävät jatkuvaa stressitilaa. Onnistumista ei seuraa tyytyväisyys vaan oman sisäisen vaatimustason nostaminen, ja jälleen tuntevat olevansa riittämättömiä - Jos ei havaitse tai koe mitään ristiriitaa, ei synny stressiä. - Jos ei ole motivoitunut eli ei halua selvitä, ei stressiäkään synny, vaikka huomaisi, ettei selviä odotuksista. - Normaali ajoittainen tai pysyväkään työkiire ei vielä ole stressi, jos ihminen siitä selviää.
INVESTOINTIEN JA SAAVUTUSTEN RISTIRIITA - Stressitila voi seurata investointien ja saavutusten ristiriidasta, ei pelkästään ristiriidasta resurssien ja todellisten tai koettujen vaatimusten välillä - Jossain tilanteessa investoi resursseja kohtuuttomasti verrattuna siihen, mitä lopulta saavuttaa, - Epäonnistuminen ulkoisista, itsestään riippumattomista syistä aiheuttaa todellisen menetyksen kyse ei ole vain kokemuksesta tai tulkinnasta. - Kyse ei ole liian vähäisistä resursseista tilanteen vaatimuksiin nähden, vaan siitä, että on satsannut monin verran enemmän kuin mitä on saavuttanut. - Seurauksena on stressitila.
TAVOITEEN VOIMAKKUUDEN JA VIRITYSTILAN RISTIRIITA - Stressitila voi olla tavoitteen voimakkuuden ja kohonneen viritystilan (fysiologisen tai emotionaalisen kiihtymyksen) välinen epätasapaino tai ristiriita. - Erot viritystilan herkkyydessä ja voimakkuudessa ovat synnynnäisiä. - Viritystila voi olla vaatimuksiin nähden liian matala tai liian korkea. Molemmat haittaavat suoritusta. Liian korkea emotionaalinen viritystila tuo jännityksen ja pelon, joka pilaa suorituksen - Kun viritystila on liian korkea, on kyse stressistä. Sietokyky on vähäinen kaikkia sellaisia tapahtumia kohtaan, joiden intensiteetti on korkea eli kiihtyneessä mielentilassa ei kestä mitään. Kaivataan hiljaisuutta ja yksinoloa. - Matala viritystila laskee sietokykyä asioita kohtaan, jotka eivät ole kiinnostavia eli joiden intensiteetti on matala. Levon sijaan tarvitaan stimulaatiota. - Liian matala viritystila viittaa usein loppuunpalamiseen, stressin viimeiseen asteeseen tai jopa jälkiseurauksiin, kuten sairastumiseen ensimmäisiin merkkeihin. Vaatimusten voimakkuus vaatisi nostamaan viritystilan tasoa, jotta suoriutuisi, mutta ei ole enää resursseja.
ITSENSÄ YLIARVIOINTI TAI VÄHÄTTELY - Oma arvio voi olla hyvinkin kaukana todellisesta kapasiteetista ja kumpaan suuntaan tahansa. - Kohdistuu aina siihen tiettyyn asiaan, josta ihmisen tulee selviytyä, mutta tapa arvioida itseään on hyvin pysyvä. - Toiset arvioivat suoriutumismahdollisuutensa aina positiivisesti yläkanttiin tai liiankin hyviksi, kun taas toiset aina vähättelevät mahdollisuuksiaan (vrt. impostor s syndrome). - Oikeastaan itsetunnon yksi osa, itseluottamusta, jonka sisältö on rajattu ja tarkkaan määritelty. - Sen muodostuminen on pitkä kehitysprosessi, jonka juuret ovat lapsuudessa ja sieltä saakka kehittyneessä minäkuvassa.
NEGATIIVISET EMOOTIOT - Stressin tunnusmerkkinä ovat siihen aina liittyvät voimakkaat negatiiviset tunteet ja epämiellyttävä olo: ahdistusta, tulevaisuuden pelkoa, vihaa, vihamielistä suhtautumista. - Stressaantuneella on niin paha olla, että se näkyy ulospäinkin. On voimaton, ahdistunut ja peloissaan tulevaisuudestaan. - Pelkkä kiireisyys, paineet ja ajanpuute eivät vielä ole stressiä.
FYSIOLOGISET REAKTIOT - Negatiivisia emootioita seuraavat fysiologiset tai biokemialliset muutokset. - Ne eivät ole seurausta vaan liitännäisiä: saman stressitilan eri muotoja. - Negatiiviset emootiot eivät myöskään ole fysiologisten reaktioiden syy, vaan saman asian erilaisia ilmentymiä. - Stressi voi siis ilmetä myös pelkästään fysiologisena reaktiona. - Negatiiviset emootiot voivat yksilöltä itseltään jäädä huomaamatta: kykenee torjumaan ne tai ei kunnolla tiedosta niitä. Saattaa olla epämääräinen paha olo, mutta siitä tunnistaa vain fysiologiset muutokset, ei tunteitaan. - Fysiologiset muutokset johtavat stressin seurauksiin, vaikka ihminen ei tunnistaisi samaan aikaan herääviä negatiivisia emootioita.
AKUUTTI JA KROONINEN STRESSI - Akuutti stressitila on lyhytkestoinen. - Krooninen on kauan jatkunut tai usein toistuva stressitila. - Hyvin voimakas, lyhytkestoinen ja vähäinen mutta usein toistuva stressitila saattavat olla seurauksiltaan yhtä pahoja. - Voimakas akuutti stressi on helpompi huomata. Siltä on usein siksi myös helpompi suojautua kuin vähitellen hiipivältä stressiltä. Siksi vähäisen mutta jatkuvan ja usein toistuvan stressin seuraukset voivat tulla yllätyksenä.
POSITIIVINEN STRESSI JA DISSTRESSI - Täydellinen stressin puute voi olla ihmisen kehityksen kannalta negatiivinen asia. Ei tarvitse koskaan selviytyä mistään. - Vaatimukset, jotka välillä panevat ihmisen tiukoille mutta eivät kuitenkaan ylitä hänen resurssejaan, vievät kehitystä eteenpäin. - Positiivisella stressillä tarkoitetaan siinä yhteydessä haastetta, josta yksilö vielä selviää ja joka siksi kehittää häntä eikä tuota terveys- tai muita riskejä. - Disstressissä vaatimukset taas ylittävät yksilön resurssit ja seurauksena on psyykkisiä tai somaattisia ongelmia. - Suomalainen kasvatuskulttuuri perustuu pitkälti tähän vaikeuksien kautta kasvamiseen, mutta olisi syytä korostaa, että posiviiviset kokemukset vievät ihmistä enemmän eteenpäin.
STRESSORIT - Stressiä aiheuttavia tilanteita, asioita tai ympäristön vaatimuksia kutsutaan stressoreiksi. - Ympäristön vaatimukset voivat olla todellisia: asioita, tapahtumia tai olosuhteita, joita voidaan arvioida ja arvioida ja jotka näyttäytyvät kaikille samanlaisina; odottomattomat elämäntapahtumat, joita ei voi hallita tai kontrolloida, suuret elämänmuutokset, yli sietokyvyn menevä arjen hälinä, kiire tai hässäkkä. - Työttömäksi joutuminen tai läheisen kuolema on kaikille stressi, vaikka sen kokemisessa ja käsittelyssä on yksilöllisiä eroja. Tiettyjen työelämän piirteet muodostavat kaikille ylimääräistä kuormitusta ja sen seurauksena stressiä, vaikka yksilölliset kokemukset kuormituksen määrästä eroaisivatkin. - Ihmisen itsenä sisäistämät arvot ja käyttäytymiselleen asettamat vaatimukset voivat myös toimia stressoreina. Jos oma vaatimustaso on niin korkea, ettei mikään riitä, ei stressorina ole työ, vaan itselleen asettama tavoitetaso. - Ärsykkeiden puutuminen tai virikkeetön ympäristö voivat myös aiheuttaa stressiä.
OBJEKTIIVISET JA SUBJEKTIIVISET STRESSORIT - Objektiiviset, universaalit stressorit ovat riippumattomia yksilöllisistä tulkinnoista: äärimmäiset elämänmuutokset (läheisen kuolema, avioero), suuret onnettomuudet, luonnonkatastrofit, sota Tällaisten aiheuttamista stresseistä toipumiseen kuluva aika on eri ihmisillä hyvin samanlainen. Ovat helpompi ulkopuolelta ymmärtää ja tarjota apua. - Subjektiivinen stressori on yksilöllinen: se toimii stressin lähteenä vain tietyille ihmisille. Sen stressiarvo on riippuvainen ihmisten yksilöllisistä arvostuksista. Uhka, harmi ja haaste tyypillisesti, koska niiden sisällön joutuu määrittelemään aina yksilöllisesti. Arjessa tavallisempia ja muiden vaikeampia ymmärtää, koska ovat henkilökohtaisia kokemuksia ja yksilöllisen arvomaailman heijastumia. Subjektiiviset voivat olla myös tiedostamattomia: huomaa ahdistuvansa ja jännittävänsä samassa tilanteessa, mutta ei ymmärrä itsekään, mistä se johtuu. Ovat usein lapsuuden kokemusten tai lapsuudessa kohdattujen vaatimusten seurausta. - Jokainen tuo omat kokemuksensa, odotuksensa ja arvostuksensa myös objektiivisesti mitattaviin tilanteisiin, ja subjektiivinen ja objektiivinen taso sekoittuvat toisiinsa.
SELVITYMISKEINOT - Stressi synnyttää aina jonkin toiminnan, jolla tilanteesta tai sen herättämistä epämiellyttävistä tunteista pyritään pääsemään eroon. - Selvitymiskeinoilla pyritään saamaan tasapaino ympäristön vaatimusten ja yksilöllisen kapasiteetin välillä tai ainakin vähentämään ristiriitaa. - Stressin seuraukset riippuvat selviytymiskeinojen tehokkuudesta. - Selvitymiskeinot ovat tilanteeseen liittyviä ja ollakseen tehokkaita niiden tulee olla joustavia ja muuttua yli ajan ja stressaavien olosuhteiden. - Eivät aina ole aktiivista toimintaa tilanteen ratkaisemiseksi vaan väsyneen ihmisen vetäytyminen ja eristäytyminen on sekin selviytymiskeino. Vetäytyminen ei ratkaise tilannetta, mutta suhteutettuna yksilön käytettävinä oleviin resursseihin voi joskus olla paras ratkaisu. - Ongelmiin tarttuminen ja niiden ratkaiseminen aktiivisesti ja rationaalisesti ei aina ole paras ratkaisu: tulee ottaa huomioon stressitilan voimakkuus, ihmisellä sillä hetkellä käytössään olevat voimavarat tilanteen ratkaisemiseksi ja stressin fyysinen kesto.
STRESSIN KUSTANNUKSET - Stressin kustannuksia ovat sen aikaansaamat käyttäytymisen muutokset, psyykkiset muutokset ja somaattinen sairastuminen. - Lyhytkestoinen stressi vaikuttaa ensisijassa autonomisen hermoston reaktiivisuuden kautta, ja pitkäkestoinen metabolian ja stressihormonien kautta. Mekanismit riippuvat osin toisistaan, mutta ovat yhteydessä erilaisiin fysiologisiin prosesseihin, joilla puolestaan on erilaiset terveysvaikutukset. Pitkäkestoinen stressi myös kuluttaa ihmisen voimia ja heikentää mahdollisuuksia selvitä akuuteista stressitilanteista. - Somaattisen sairauden lisäksi stressi voi laukaista myös psyykkisen sairastumisen, kuten depression tai ahdistuksen, seurauksena sekä stressin tuomasta tunteesta ettei selviä, että fysiologisen stressitilan aikaansaamista muutoksissa aivoissa ja keskushermostossa. - Äärimmäinen stressi voi laukaista psyykkisen häiriön. - Kognitiiviset häiriöt, kuten unohtelu, muistamattomuus, vaikeus oppia, työtehon lasku, ovat nekin seurauksia. - Käytöksen nopea tai hetkellinen muuttuminen voi olla stressin seurausta. Pitkäaikaisen stressin seurauksena ihmisen käytös voi muuttua välinpitämättömäksi, holtittomaksi tai aiempien moraalisten periaatteiden vastaisuuteen.
YMPÄRISTÖN VAIKUTUS STRESSIIN - Edellä on käsitelty stressiä yksilön kokemuksena ja stressistä selviytymistä yksilön kapasiteetin funktiona. - Ympäristön tekijöillä on kuitenkin suuri merkitys: ympäristön tuki tai tuen puute vaikuttavat ratkaisevasti stressistä selviämiseen ja stressin seurauksiin.
TYÖELÄMÄN TOIMENPITEET: HENKILÖVALINNAT - Vaikka stressinsieto on tärkeää, on vaikea nähdä työtehtäviä, joissa se olisi tärkeämpää kuin asiantuntijuus tai osaaminen. - Ei valita hyviä stressinsietäjiä, vaan muutetaan työolosuhteita niin, että huonot stressinsietäjät mutta hyvät ja ammattitaitoiset osaajat pystyvät tuomaan esiin parhaan osaamisensa. Psykopaatti on erinomainen stressinsietäjä, kun taas herkkä, empaattinen ja sensitiivinen ihminen sietää stressiä huonommin. - Yleisen stressiherkkyyden testaamisesta ei ole apua, koska eri asiat synnyttävät eri ihmisille stressitilan. - Harvat työtehtävät tai toimenkuvat ovat niin johdonmukaisia, että jonkin työn voidaan sanoa olevan tietylle temperamentille stressi, vaan työpäivän aikana tilanteet vaihtelevat ja jokaiselle tulee vastaan kuormittavia ja vähemmän kuormittavia asioita. - Kiire ja työn vaativuus eivät ole vielä stressiä vaan ne muodostuvat esteeksi sille, joka ei niitä hallitse. - Asia ei ratkea sillä, että valitaan töihin ensisijaisesti stressin sietäjiä, jotka eivät edes huomaa ristiriitaa osaamisensa ja vaatimusten välillä, vaan otetaan parhaat osaajat ja muutetaan työtä.
TYÖELÄMÄN RAKENTEELLISET SEIKAT - Työn rakenteellisella suunnittelulla voi vaikuttaa siihen, että turhat stressitekijät poistuvat. - Kaikki epämukavuuden ja harmin ja ärtymyksen aiheet eivät kuitenkaan ole stressiä. Aikuisella ei voi olla joka hetki hauskaa. - Voidaankin vain nimetä stressaavia asioita, joiden poistamisella voidaan vaikuttaa joidenkin ihmisten stressitasoon ja muunlaisella temperamentilla varustetuille ne ovat neutraaleja. - Yksitoikkoisuus on joillekin päänvaiva, kun taas jatkuvat muutokset ovat joidenkin huolen aihe. - Työn stressaavuutta voidaan kuitenkin yleisesti vähentää liiallisia ja turhia muutoksia karsimalla. Itsetarkoitukselliset muutokset eivät ole kehitystä. - Turhia stressitekijöitä ovat esim. aikapaine siellä, missä nopeus ei oikeasti ratkaise mitään. Tiukat määräajat ja keinotekoisesti luotu kiireen aikaansaama tehokkuus on näennäistä. - Stressiä aiheuttaa joillekin se, että asioiden hoitamisen tapa, tyyli on tärkeämpi kuin tulokset. Kaikilla ei ole joustokykyä muuttaa tekemisensä tapaa.
TYÖYHTEISÖ JA STRESSI - Työtila voi olla stressin lähde: tietyllä temperamentilla varustettu ihminen ei voi työskennellä samassa tilassa monen muun ihmisen kanssa, koska jokainen ihminen on hänelle sosiaalinen signaali ja hänen pitää keskeyttää työnsä keskustellakseen. - Odotukset korkeasta sosiaalisesta osallistumisesta työyhteisöön voivat myös aiheuttaa stressiä matalalla sosiaalisuudella varustetulla henkilölle. - Sensitiivinen työntekijä, jolle lämpötila, äänet, valaistus, työasennon mukavuus jne. ovat tärkeitä, ei ole hermoheikko valittaja, vaan hänen työtehonsa riippuu ulkoisista olosuhteista. - Ongelmia ei synny, jos kaikkien työntekijöiden ulkoiset olosuhteet ovat kohdallaan, eikä siitä ole haittaa vähemmän sensitiivisellekään. - Ehkä kaikkien ei olisi pakko aloittaa työpäivää samaan aikaan, jos jonkun työteho olisi parempi pari tuntia myöhemmin jatkuen myös jatkuen myöhempään iltaan.
OMAAN STRESSITILAAN VAIKUTTAMINEN - Jos tunnistaa temperamenttinsä, on helpompi ymmärtää miksi pelkää tai karttaa joitakin asioita ja miksi jotkut muut asiat saavat piristymään ja täyteen puhtia - Kun tietää miksi, on parempi muuttaa tilanne itselleen sopivaksi tai oma käytöksensä tilanteeseen sopivaksi - Usein on tärkeää oman itsen hyväksyminen ilman painetta muuttaa itseään tai elämäänsä - Stressiä ei vähennetä levolla tai positiivisilla asioilla tai hallita rentoutusharjoituksilla ja muilla vastaavilla - Ensin on tunnistettava mikä on itselle stressi, ja hyväksyä se, vaikka yleisen ajattelun mukaan sen ei pitäisi tuottaa stressiä ja vaikkei se muita stressaakaan - Tieto synnynnäisestä temperamentista rohkaisee tekemään itselleen sopivia päätöksiä ilman ulkoa tulevaa painetta siitä, millainen pitäisi olla. - Itselleen sopivien elämänvalintojen tekeminen on stressitilan välttämisen ensimmäinen askel.
Menestymisen salaisuuksia Arvoa tuottava ja innostava työlöytyy sieltä, missäintohimo kohtaa maailman tarpeet. (Lauri Järvilehto 2013) Liiketoiminnan pitäärikastuttaa ja palkita elämää, tai se ei ole toteuttamisen arvoinen. (Branson, 2013). Asiakkaat eivät välitäratkaisustasi. He välittävät vain omista ongelmistaan. (McClure, 500 Startups) Menestyvän tuotteen rakentaminen on pohjimmiltaan riskien lievennystä. Asiakkaat ostavat, mikäli he uskovat, ettätuote tai palvelu pystyy ratkaisemaan heidän ongelmansa. (Maurya 2012) Kaikki kopioimisen arvoiset asiat tullaan kopioimaan. Oikea etulyöntiasema on jotain mitäon vaikea kopioida tai ostaa. (Cohen2012) Yritykset määrittävät markkinansa samalla tavalla, jolloin myös tuotteista tulee samankaltaisia. Erottautumistekijöiden sijaan strategian tulisi keskittyä asiakkaan tarpeiden kartoittamiseen ja niihin vastaamiseen. (Nenonen & Storbacka 2010)
Kilpailuetu Syntyy, kun yritys toteuttaa lisäarvoa tuottavaa strategiaa, jota kukaan nykyinen tai potentiaalinen kilpailija ei toteuta tai ei ole mahdollisuutta toteuttaa (Barney, 1991; Grant, 2008). Perustuu kilpailijoita alhaisempiin kustannuksiin tai differointiineli erilaistamiseen (Porter, 1985). Syntyy hankalasti kopioitavista tekijöistä(barney, 1991). Osattava analysoida markkinoiden kysyntää ja kilpailua sekä yrityksen sisäisiä tekijöitäja resursseja. Kysynnän analysointi pitää sisällään sen, ketkä ovat yrityksen asiakkaita, mitä he tarvitsevat ja kuinka he valitsevat eri tuotteen-tai palveluntarjoajien välillä. Kilpailun analysointi puolestaan liittyy siihen, mikäohjaa kilpailua, mitkäovat kilpailun päälinjat, miten intensiivistäkilpailu on ja miten yritys pystyy hankkimaan paremman kilpailuaseman. (Porter, 1985)
Kilpailuetu Globaalimarkkinoilla markkinoiden mittakaava aikaansaa sen, että suurten ja pk-yritysten kilpailuedut ovat erilaisia. (1) Absoluuttinen - markkinoiden hallintaan perustuva suurten globaaliyritysten (mittakaavaetu) Hinnoitteluylivoima Markkinajohtajuus Osaamisylivoima (2) Suhteellinen - ajan ja tilan hallintaan perustuva pk-yritysten, jolla väliaikainen kilpailuetu ja väliaikaisesti korkea kannattavuus Erikoistuminen ja tuotannon alueellinen sopeutus (esim. kulttuuriin) Ekologinen kilpailuetu (markkinoihin sopeutuminen) Asiakasrajapinnan hallinta (esim. verkkokaupassa asiakkaat voidaan tavoittaa globaalisti lähes nollakustannuksilla, jolloin voidaan hallita laajaa asiakasrajapintaa pienelläkin organisaatiolla. Toisaalta myös face-to-faceasiakasviestinnän merkitys vahvistuu.) Verkostojen hallinta (monipuoliset verkostosuhteet markkinoiden eri osapuoliin: asiakkaat, rahoittajat, hankkijat, jne. ja laajemmin yhteiskuntaan auttavat menestymään).
Siilikonseptin kolme osa-aluetta (Collins 2013)
Arvoinnovaatio on yksi Sinisen meren strategian tärkeimmistätyökaluista. Se syntyy alueella, jossa yrityksen tekemät toimenpiteet vaikuttavat positiivisesti sekä asiakkaille annettuun arvolupaukseen että kustannusrakenteeseen. Asiakkaan saama arvo perustuu yrityksen asiakkaalle tarjoamaan hintaan ja hyötyyn. Arvoinnovaatio (Kim & Mauborgne2006)
Liiketoimintasuunnitelmista ja työkaluista Yrityksen liiketoimintamallia on jatkuvasti päivitettävä, jotta se toimisi yrityksen strategisen johtamisen välineenä. Liiketoimintamallia ei ensin suunnitella ja sitten toteuteta. Se on strategian toteuttamista käytännössä (Mason & Spring 2011). Liiketoimintaa on toki analysoitava, suunniteltava ja visioitava, mutta konkreettisen suunnitelman tekemiseen ei kannata käyttää liikaa aikaa. (Guy Kawasaki 2008) Liiketoimintasuunnitelman tärkein tehtävä on selvittää, mikä on asiakkaiden tarve. Menestymisen avain on asiakkaiden kuuntelu. Taloudesta tarvitsee tietää ainoastaan perusluvut ja keskittyä niiden sijaan enemmän asiakkaisiin ja asiakkaiden hallintaan. (Blank 2011) Merkittävä ero, onko kyseessä mikro- vai suuryritys, ammatinharjoittaminen, startup- tai kasvuyritys vai korporaatio. Eroa myös siinä, yrittääkö syrjäyttää markkinoilla olevaa tarjontaa (ns. punainen meri, esim. bisneskriittisiä vakiintuneita ratkaisuja) vai luoda uutta kysyntää (ns. sininen meri, esim. uusia palveluita tai tuotteita kuluttajille viihdemarkkinoille). Huom. Business Model Canvas ei esim. ota huomioon markkina- ja kilpailutilannetta. Kuten on eri yritysmuotoja eri tarpeisiin, on myös eri bisnestyökaluja eri käyttötarkoituksiin.
Yritys Oy:n liiketoimintasuunnitelma 1. TIIVISTELMÄ 2. LIIKEIDEA 3. MARKKINOINTISUUNNITELMA 3.1. MARKKINAT JA ASIAKKAAT 3.2. KILPAILIJAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.3. MARKKINOINTI JA MYYNTI 4. YRITYS JA TIIMI 5. RAHOITUS 6. RISKIT 7. TOTEUTUSSUUNNITELMA Lähde: Spinno Enterprise Center 2014 https://www.liiketoimintasuunnitelma.com/ https://oma.yrityssuomi.fi/ https://www.perustayritys.fi/liiketoimintasuunnitelma.php
Jokaisella yritykselläon liiketoimintamalli eli ydinlogiikka, joka yhdistääyrityksen tarjooman, ansaintamallin ja asiakkaille tuotettavan arvon (Vainio ym.2012). Kuviossa esitetään liiketoimintamallin peruselementit ja niiden linkittyminen toisiinsa.
Business ModelCanvasja sen 9 eri osa-aluetta (Osterwalder& Pigneur2010)
Lean canvason jatkojalostettu Business ModelCanvasnimenomaan startup-yrittäjäntarpeita varten: suunniteltu yrittäjille, ei konsulteille, neuvonantajille tai sijoittajille (Maurya 2012).
Kokeilu Business ModelCanvasinkäytöstäkonsultointimikroyritykseen www.bmfiddler.com
Startup-yrityksenelinkaaren aikana visio harvoin muuttuu, mutta strategia ja sen myötälopputuote hioutuu lopulliseen muotoonsa. Yrittäjällätulisi olla vahva oppimisnäkökulma, ja jokainen takaisku on nähtävämahdollisuutena oppia, kuinka määränpäähän pääsee. Startup-yrityksenstrategia hioutuu sitätoteutettaessa (Ries2011)
Rakenna-mittaa-opi-palautekehä(Ries2011) Uuden, suuren hitin keksiminen on haastavaa, ja etenkin sen vieminen käytäntöön. Ratkaisu ongelmaan on tuotteen kehittäminen nopeiden iteraatiokierrosten avulla, jotka selvittävät asiakkailta kysymättä, mitä he haluavat. (Ries 2011)
Dave McClure spiratemetrics(maurya2012)
Todellisuustesti Arvoa ei voi välittää ilman sen markkinointia ja myyntiä. (Cooper ja Vlaskovits 2013) Vaikka ideat ovat ilmaisia, niiden mukaan toimiminen voi olla todella kallista. Menestyvät yritykset ovat löytäneet kaavan siihen, mikätoimii, ennen kuin heidän resurssinsa loppuvat. (Maurya 2012) Kannattavan ja menestyneen yrityksen rakentaneet yrittäjät ovat oppineet tarkastelemaan toimintaansa realistisesti, he osaavat kohdata vastoinkäymisiä ja ovat asettaneet yritykselleen selkeitätavoitteita. Heilläkaikilla on ollut valtava innostus tekemiseensä ja yrittäjyys on vain vahvistanut sitä entisestään. (Leppänen 2013) Tuottavan yrityksen toiminta on tehokasta ja se aikaansaa mahdollisimman paljon suoritteita ja tuottaa lisäarvoa asiakkailleen. Maksukykyiselläeli likvidilläyritykselläon jatkuvasti tarpeeksi rahaa maksuistaan selviytymiseen. Vakavaraisessa yrityksessäon terve pääomarakenne, josta valtaosa on omaa pääomaa ja mahdollisimman pieni osa lainarahaa. (Viitala & Jylhä 2013)
Leppäsen teesit (OllisLeppänen 2013) Lean-metodeissaei oteta huomioon yrittäjääitseään. Yrityksen rakentaminen ja kehittäminen eivät kuitenkaan ole irrallisia yrittäjästä. Yrittäjyyden tärkein osa-alue on yrittäjä itse. Yrittäjyys lähtee yrittäjästäitsestään, ei liikeideasta. Yrittäjän oma toiminta määrittelee sen, millaiset menestymisen mahdollisuudet ovat. Liikeidea muotoutuu matkan varrella toimivammaksi, vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Liiketoiminnan kehittäminen tulisi tapahtua yhdessä asiakkaiden kanssa eli tuotekehitys on nimenomaan asiakasja tarvelähtöistä. Yrittäjyyden on oltava hauskaa yhdessätekemistä. Työskentely pysyy hauskana ja turvallisen tuntuisena, kun kaiken voi tehdä yhdessä ja jakaa.
The GoldenCircle(Sinek2011)
KENELLE? TUOTE- TUOTE- JA JA PALVELU- PALVELU- MARKKINAT MARKKINAT 1) 1) TOIMINTA-ALUE TOIMINTA-ALUE MIKSI? TEHTÄVÄ MITÄ? TUOTTEET PALVELUT RAHOITUSMARKKINAT RAHOITUSMARKKINAT 2) 2) RAHOITTAJAT RAHOITTAJAT TYÖVOIMAMARKKINAT TYÖVOIMAMARKKINAT 3) 3) TOTEUTTAJAT TOTEUTTAJAT MARKKINAT (ASIAKKAAT, SIDOS- RYHMÄT) MIKSI MEIDÄN? KILPAILU- EDUT MITEN? TOIMINTA- TAVAT
LÄHTEET Cooper, B & Vlaskovits, P. 2013 Lean Entrepreneur. John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey. Published simultaneously in Canada. Collins, J. & Hansen, M. 2013. Tietoisesti paras. Suom. Laukkanen, M. Helsinki: Talentum. Alkuperäinen teos 2011. Leppänen, O. 2013 Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Maurya, A. 2012. Running Lean. United States of America: O Reilly Osterwalder, A. & Pigneur, Y. 2010. Business Model Generation. A handbook for visionaries, game changers and challengers. Amsterdam: Self-published. Ries, E. 2011. The Lean Startup. United States of America: Crown Business. Sinek, S. 2011. Start with why. How great leaders inspire everyone to take action. Lontoo: Portfolio Penguin. Alkuperäinen teos 2009. Viitala, R. & Jylhä, E. 2013. Liiketoimintaosaaminen: Menestyvän yritystoiminnan perusta. Porvoo: Bokwell Oy. Blank, S. 2011. Aalto-yliopisto seminaari: Plan to Demolish the Status Quo in Entrepreneurial Education. 30.08.2011 Lauri Järvilehto. Ajattelun ammattilainen -blogi. Tuloskeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Luettu 20.08.2013. www.ajattelunammattilainen.fi Cohen, J. A Smart Bear blogi. http://blog.asmartbear.com/ McClure, D. 500 Startups blogi. http://www.inc.com/karl-and-bill/what-is-your-unfairadvantage.html Brandson, R. 2013. www.excellencenow.com.