TAKUULLA!-KEHITTÄMISHANKE TAVOITTEENA HANKEPERHE Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja TAKUULLA-hankkeet Kuopion konservatorio
TAKUULLA! TAITEESTA JA KULTTUURISTA HYVINVOINTIA LAPSILLE JA NUORILLE 3/2012 12/2013 Suomen kulttuurirahasto 40 000 Kuopion konservatorio ja Kuopion kaupunki Nivelletään kulttuurisia menetelmiä neuvolan, päiväkodin, alakoulun, yläkoulun ja Kuopion psykiatrian keskuksen toimintaan Kulttuuri-, sosiaali-, terveys- ja opetusalojen sekä lapsi- ja nuorisotyön parissa toimivien osaamisen lisääminen Tuetaan sosiaali- ja terveysaloja lastensuojelu- sekä ennaltaehkäisevässä työssä
TAKUULLA! ON KEHITTÄMISHANKE, JOSSA KEHITETÄÄN KULTTUURISTA HYVINVOINTIOSAAMISTA Terveyttä ja hyvinvointia edistävää, ennaltaehkäisevää ja työhyvinvointia lisäävää Panostetaan kohonneen riskin alueelle (ks. Dia 4) à säästöä kunnille Hankkeet toteutetaan taide- ja kulttuurialan sekä sosiaali-, terveys- ja opetusalojen ammattilaisten yhteistyönä. Kunkin työyhteisön tarpeet, lähtökohdat ja henkilöstön vahvuudet otetaan joustavasti huomioon. Ammattitaitoa jaetaan ja kulttuuripedagogista toimintaa kehitetään yli toimialarajojen Taide-, kulttuuri- ja liikuntaharrastusten tuominen osaksi päiväkodin ja koulujen arkea antaa tasapuoliset mahdollisuudet osallistumiseen ja ohjautumiseen jatkossa eri harrastusten pariin. Pilotoinnin jälkeen työyhteisöt jatkavat itsenäisesti mutta saavat konsulttitukea seuraavana vuonna (= juurrutta-minen) Pilotit samalla täydennyskoulutusta myös kulttuurialojen asiantuntijat oppivat uusista toimintaympäristöistä à kohti hybridisiä toimenkuvia Pedagogista toimintaa (ei terapiaa), joukossa myös erityisoppijoita à kehitämme laaja-alaista taidepedagogiikkaa Mallit siirrettävissä eri kohderyhmille, esim. vanhustenhuoltoon 3
MISSÄ NYKYJÄRJESTELMÄN VOIMAVARAT? STM 2010 4
TAKUULLA 2 TOIMINNAN JUURRUTTAMINEN JA UUDET AVAUKSET 1/2013 7/2014 Suomen kulttuurirahasto 40 000 ja OKM 70 000 Tavoitteena TAKUULLA!-hankkeen pilottien tulosten levittäminen ja juurruttaminen osaksi Kuopion kaupungin sosiaali-, terveys-, opetus- ja kulttuurialojen toimintaa Uusina avauksina KYS, Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä Kuopion Setlementti Puijola ry ja Kuopion Ensikotiyhdistys ry Tulokset levitetään ja juurrutetaan työpareittain kunnan, yhdistysten ja sairaalan työntekijöiden ja kulttuurialan ammattilaisten yhteistyönä Edesauttaa siltojen rakentumista kulttuurin ja muiden ammatinalojen välille
TAKUULLA! LAAJENTANUT TOIMINTAA TAKUULLA-PILOTIT TAKUULLA! 3/2012 12/2013 TAKUULLA 2 (meneillään) 1/2013 7/2014 Iloa vauvasta! Pyörön neuvola Pyörön neuvola Setlementti Puijola / äidit Kuopion ensikotiyhdistys / päihdeäidit Musiikkikerhot Tuuliviirin päiväkoti (4 6-vuotiaat) Suopursun päiväkoti Takkapolun päiväkoti Tuuliviirin päiväkoti Rauhalahden päiväkoti Pölläkänlahden päiväkoti Juankosken esikouluryhmä Musiikkityöpaja Tanssipaja Pyörön koulu (alakoulu, 1 2-luokat) 2 musiikkipajaa 3 musiikkipajaa Pyörön koulu (alakoulu, 1 2-luokat) 1 tanssipaja 2 tanssipajaa Bändi- ja musapajat Alavan koulun Julkulan yksikkö (yläkoulu) Alavan koulun Julkulan yksikkö (yläkoulu) Savon ammatti- ja aikuisopisto Setlementti Puijolan Tyttöjen talo Mieliteko Mielen ja liikkeen välinen yhteys (tanssi) Takuulla-Kys: Musapaja Kuopion psykiatrian keskus (valmistelu) Kuopion psykiatrian keskus, lääketieteen alan pilottitutkimus KYS: Lasten ja nuorten klinikka, Lasten veri- ja syöpätautien osasto Tutkimus 1 pro gradu -tutkimus 2 Savonia-amk:n opinnäytetyötä 1 post doc -tutkimus 1 väitöskirjatutkimus Savonia-amk:n opinnäytetöitä Harjoittelijat 1 toimintaterapian opiskelija 3 Itä-Suomen yliopistosta 2 Savonia-amk:sta 6
Iloa vauvasta! 7
Musiikkityöpaja
Tanssityöpaja
TUTKIMUS JA HARJOITTELIJAT Itä-Suomen yliopisto Virpi Korhonen, pro gradu -työ, 2014: Musiikki- ja tanssipajatoiminta alakoulussa - TAKUULLA!- hankkeen musiikki- ja tanssipajaintervention kuvaus ja lapsen sosiaalinen kompetenssi ohjaajan arvioimana KYSin interventio osa post doc -tutkimusta, jossa tutkitaan mm. musiikin kipua lievittäviä ja mielenterveyttä tukevia vaikutuksia Helsingin yliopisto Valmisteilla väitöskirja Musiikkiharrastuksen vaikutus puheen kehitykseen ja lukivalmiuksiin 3 9-vuotiailla Savonia-ammattikorkeakoulu Onerva Jaakkola & Liisa Vartiainen, 2013: Fysioterapeuttinen ohjaus vauvamuskaritoiminnassa. Äidin fyysinen hyvinvointi synnytyksen jälkeen Jenniina Kuikka & Mirjami Olli, 2013: Lasten kokemuksia TAKUULLA!-hankkeen Tuuliviirin päiväkodin pilotista Opinnäytteet hankkeen verkkosivuilla Harjoittelijoita Savonia-amk:sta (2) sekä Itä-Suomen yliopistosta (3)
TAKUULLA 3 HYVINVOINTIVOIMALA JA KYS-YHTEISTYÖ 3/2014 7/2015 Suomen kulttuurirahasto 40 000 Itä-Suomen hyvinvointiosaamiskeskuksen, HYVINVOINTIVOIMALAn perustusten valaminen Yhteistyö Kuopion yliopistollisen sairaalan Lasten ja nuorten klinikan kanssa Tavoitteena, että Voimalan toiminta on vakiintunut vuoteen 2020 mennessä. 11
Esimerkki: Musapaja Lasten veri- ja syöpätautien osastolla Toteuttajat KYS, Kuopion konservatorio ja Kuopion kaupunki KYSin lastentarhanopettaja ja psykologi yhteistyössä konservatorion musiikkipedagogin kanssa Toteutus: 1,5 h toimintaa + 1,5 h suunnittelua osastolla/viikko, perjantaisin Leikkiä, laulua, yhteissoittoa, opastusta soittimiin, ipadeilla omaa musiikkia Musapaja alkaa leikkiaulassa yhteismusisoinnilla à huoneissa oleville lapsille ja nuorille Musapajat yksilöllisesti KYS hankki soittimet, mikä mahdollistaa toiminnan jatkumisen, kehittymisen ja vierailukonsertit Säästöä jälkihoidoissa (terapia 60 90 euroa/kerta), tukea kivunlievitykseen Interventio osa Anne Vaajoen post doc -tutkimusta, jossa tutkitaan miten musiikkitoiminta vaikuttaa syöpää sairastavien lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointiin osastohoidon aikana (mm. kipua lievittävät ja mielenterveyttä tukevat vaikutukset Perheille yhteistä luovaa tekemistä, iloa raskaaseen arkeen Työhyvinvointia à uutta osaamista työyhteisöihin, piristystä osaston arkeen 12
JATKOSUUNNITELMAT 3/2014 7/2015 Musapaja Lasten veri- ja syöpätautien osastolla jatkuu Musapaja Lastenpsykiatrian kriisiosaston, Lastenpsykiatrian tutkimus- ja hoito-osaston sekä Alavan sairaalakoulun kanssa Toinen paja koulupäivän aikana ja toinen iltapäiväkerho Henkilöstö osallistuu kehittämiseen ja toimintaan Vastasyntyneiden teho-osasto vuoden päästä 13
Inhimillisesti arvokasta Edistää terveyttä ja hyvinvointia Tuo säästöä, erikoissairaanhoito kallista MIKSI KULTTUURIA Kulttuuri tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa Taiteilijoiden ja kulttuuriyrittäjien työllisyyden lisääminen Työhyvinvointia kulttuurista Työpahoinvoinnin hintalappu 30 miljardia vuodessa! 30 000 sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa vaihtanut alaa Työn keventäminen uran loppuvaiheessa? Uudet ammatit ja koulutukset, tukea sote-alojen työvoimapulaan Sosiaali- ja terveysaloja uhkaa työvoimapula, samaan aikaan kulttuurialat kiinnostavat nuoria, mutta siellä on työllistyminen hankalaa. Voiko näitä saada kohtaamaan? Vuoteen 2020 mennessä sote-aloilta jää vuosittain 17 000 työntekijää eläkkeelle Vuoteen 2025 mennessä sote-aloilta aukeaa arviolta 235 000 työpaikkaa 14
KULTTUURISET HYVINVOINTIPALVELUT MAHDOLLISUUS! Kyse eri ammattiryhmien/toimialojen ammattitaitojen yhteensovittamisesta; poikkisektorisen kulttuurisen hyvinvointiosaamisen lisäämisestä Erityisenä kiinnostuksen kohteena kohonneen riskin alueella olevat Uudenlaista osaamista harrastustoiminnan ja taide/toimintaterapian välimaastoon Kulttuuriset hyvinvointipalvelut eroavat tarjolla olevista harrastuspalveluista siinä, että toiminta on tavoitteellista, suunniteltua ja asiakkaan tarpeista lähtevää. Ennaltaehkäisevää, kuntoutusta tukevaa ja jopa kuntouttavaa toimintaa Matalan kynnyksen palveluja Uusia kulttuurisia, luovuutta edistäviä toimintamalleja osaksi varhaiskasvatuksen, koulujen sekä sosiaali- ja terveystoimien sekä muiden työyhteisöjen toimintakulttuuria
MUSIIKKI HOITO- JA KUNTOUTUSMUOTONA Musiikilla on läpi elämän erilaisia tärkeitä rooleja mm. puheen kehityksessä, kognitiivisten ja motoristen taitojen oppimisessa sekä emootioiden säätelyssä. Musiikin käyttö hoito- ja kuntoutusmuotona on saanut tukea tieteellisestä tutkimuksesta erityisesti sairauksissa, jotka liittyvät emootioihin, tarkkaavaisuuteen ja sensoriikkaan (aistitoiminnot), muistiin, kommunikointiin ja motoriikkaan. Särkämö & Huotilainen 2012
ESIMERKKI 1. MUSIIKKI JA LAPSET Edistää päättelyn, kielen, tarkkaavuuden, muistin ja motoriikan kehittymistä Musiikilliset kyvyt ja musiikin harrastaminen näyttävät olevan yhteydessä myös puheen havaitsemiseen sekä vieraan kielen ääntämiseen Lasten aivoissa rakenteellisia muutoksia tapahtuu nopeasti musiikkiharrastuksen aloittamisen jälkeen: jo 15 kuukauden pianoharjoittelu laajentaa alueita kuuloaivokuorella, liikeaivokuorella sekä aivokurkiaisessa ja kehittää kuulo- ja liiketaitoja Em. alueet ovat tehokkaita kaikessa kuulemisessa ja hienomotoriikassa Harjoittelu tehostaa näiden aivorakenteiden toimintaa ja solujen väliset yhteydet lisääntyvät Särkämö & Huotilainen 2012
ESIMERKKI 2. MUSIIKKI JA NUORET Nuoruudessa musiikilla on tärkeä merkitys tunteiden kanavoimisessa ja ilmaisussa, identiteetin rakentumisessa sekä sosiaalisissa suhteissa Musiikissa keskeistä on emootioiden ilmaiseminen, minkä ajatellaan osin tapahtuvan empatian ja imitaation kannalta tärkeän peilisolujärjestelmän kautta, joka muovautuu vielä nuoruusiässä. Musisointi voikin muodostua tärkeäksi omien tunteiden tutkimuskentäksi. Yhteinen musiikin tuottaminen ja tanssiminen saavat aikaan endorfiinien erittymistä, ja tätä kautta muodostuva mielihyvän kokemus on tärkeä ryhmäkoheesion muodostumisessa ja sosiaalisten siteiden lujittamisessa. Särkämö & Huotilainen 2012
ESIMERKKEJÄ KUSTANNUKSISTA Kuopiossa ja Joensuussa alle 17-vuotiaista lapsista 2.2 % on sijoitettuna, mikä on huomattavasti enemmän kuin keskimäärin Suomessa (1,6 %) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012) Kuopiossa lapsiperhepalveluiden kokonaisbudjetti on 23 miljoonaa euroa (Perusturvan ja terveydenhuollon käyttösuunnitelma 2014) Asiakaspalvelujen ostot lähes 14 miljoonaa euroa Laitossijoitus keskimäärin 100 000 euroa/lapsi vuodessa Perhehoidon kulut noin viidesosan laitossijoituksen hinnasta 266 lasta huostassa 31.12.2013, heistä noin 35 % laitossijoituksessa à laitossijoituksen osuus n. 93 lasta x 100 000 0 18-vuotiaista lastensuojelun avohuollon asiakkaana 2194 2587 lastensuojeluilmoitusta v. 2013 19
KYSin lastenpsykiatrian kriisiosaston vuorokausimaksu on yli 1 200 euroa. Viime vuonna hoitovuorokausia oli noin 360, joista aiheutui suunnilleen 400 000 euron kustannukset. (KYS 2014.) Syrjäytyneen nuoren kustannukset koko 40 vuoden työuran ajalta ovat 1,8 miljoonaa euroa (nuoren ja yhteiskunnan kannalta). (Sosiaalikehitys Oy 2012) Perustoimeentulon kustannukset Ansion- ja tuotannonmenetyksen kustannukset Jo yhden syrjäytymisen esto kattaa ammattilaisen/opettajan koko työhistorian palkkauskulut Entä inhimilliset arvot? 20
HYVINVOINTIVOIMALA ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIOSAAMISKESKUS Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja TAKUULLA-hankkeet Kuopion konservatorio
HYVINVOINTIVOIMALA Visio 2020: Itä-Suomen hyvinvointiosaamiskeskus, Hyvinvointivoimala Missio: taiteesta ja kulttuurista iloa, terveyttä ja hyvinvointia Moniammatillinen yhteistyöverkosto Taide ja kulttuuri osaksi sosiaali-, terveys- ja opetusaloja sekä yhteistyöhön tekniikan alojen kanssa (esim. arkkitehtuuri ja hyvinvointiteknologia) Tarve- ja asiakaslähtöisesti uutta osaamista sekä uudenlaisia palveluja à viedään koulutuksiin Alakohtaisten koulutusohjelmien sijaan eri alojen ammattilaiset yhdessä oppimaan ja kehittämään, ristiin pölyttämään Savonia-amk:ssa hyvinvointiin keskittyvä monialainen ylempi amk-tutkinto, jossa kulttuuriala mukana Taiteesta ja kulttuurista työkaluja työelämän kehittämiseen ja työhyvinvointiin Oman harrastuneisuus hyötykäyttöön à työhyvinvointia ja pidempiä työuria 22
HYVINVOINTIVOIMALAN TOIMINTA-AJATUS 1. Yhteistyöverkosto Ylätason toimijat Ideoi kehittämiskohteita Mahdollistaa Rahoittajat mukana Perustutkimus 2. Kehittäjäverkosto = kehittämiskeskuksen myllynkivet Kehittäminen ja pilotointi Tarve työelämästä à hiotaan ja mietitään à pilotointi à konseptointi Rahoittajat mukana Soveltava tutkimus 3. Uusi osaaminen koulutuksiin ja palvelukonseptit työelämään 23
1. YHTEISTYÖVERKOSTO = VOIMALA VAIHE 1: Ideointi, tavoite tarvelähtöisesti 24
2. KEHITTÄMISTYÖ JA SOVELTAVA TUTKIMUS VAIHE 2: Kehittäminen, pilotointi, konseptointi 25
3. TOIMINTAMALLIT KÄYTÄNTÖÖN HYVINVOINTIVOIMALA siirtää myllyssä hieroutuneen moniammatillisen osaamisen julkiselle ja yksityiselle sektorille, nuoriso- ja aikuiskoulutukseen, 3. sektorille, sairaaloihin, työterveyteen, seurakuntiin jne. Tuloksena kentän tarpeista nousevia kulttuurihyvinvointi-tuotteita ja -palveluja eri toimijoille Joustavuus lähtökohtana: sama tuote kaikille, mutta toteutus työyhteisön tarpeet, lähtökohdat ja henkilöstön vahvuudet huomioiden Jälkihuoltoon panostetaan à juurruttamiseen resurssia Yhteistyöverkosto kokoaa ja levittää osaamista ja tietoa kulttuurihyvinvoinnin eri sektoreilta mm. Osaajat Kouluttajat Koulutukset Tutkimukset Hankkeet ja niiden toteuttajat Kuulee kentän tarpeita à viesti yhteistyöverkostolle (ks. Dia 3) Levittää osaamista alueellisesti kansallisesti kansainvälisesti Pitää osaajapankkia Huolehtii kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä ja verkostoista 26
MITEN EDETÄÄN? Kootaan hankeperhe Hankeperheen ideana on, että hankkeet ketjutetaan, ja että jokaiseen jatkohankkeeseen varataan rahoitusta uusien avausten lisäksi aiempien toimintamallien juurruttamiseen ja levittämiseen. - 2014 2015-2016 2017-2019 2020 - Mallintaminen/ TAKUULLA-hankkeet Partnerien haku Jatkosuunnitelmat Uudet hankkeet Tutkimus Eri taidemuodot mukaan VOIMALAN perustaminen Verkoston rakentaminen Kehittämishankkeita à hankeperhe Koulutus Uutta osaamista Tutkimus + julkaisut Mallit alkavat juurtua Uusia kehittämiskohteita Hankeyhteistyö jatkuu Koulutus Hybridiset toimenkuvat Tutkimus + julkaisut HYVINVOINTIVOIMALA toiminnassa Yhteistyöverkosto Kehittäminen jatkuu Osaamisen kokoaja, levittäjä ja uuden kehittäjä Koulutus Tutkimus + julkaisut Toiminnalla luodaan tarve kulttuurisille hyvinvointipalveluille ja näin mahdollistetaan uudenlaisen palveluliiketoiminnan syntyminen. Varataan kehittämiseen resurssia V. 2020 HYVINVOINTIVOIMALA TOIMINNASSA 27
TULOKSENA Iloa, terveyttä ja hyvinvointia Terveydenedistämistyöhön toimintamalleja Säästöä kunnille Työhyvinvointia Matalan kynnyksen palveluja Uudenlaista monialaista kulttuuriosaamista Uusia koulutusmalleja Uusia ammatteja, hybridisiä toimenkuvia Työvoimaa sote-aloille Vetovoimaa hoiva-alojen yrityksille Työtä kulttuuri- ja luoville aloille Uudenlaista palveluliiketoimintaa 28
KIITOS!
TAKUULLA-PANIC-VOIMALA
KASVUA JA KEHITYSTÄ TUKEVAT HARRASTUKSET JA ELÄMÄNTAVAT LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄJINÄ -HANKE KUOPIOSSA Kustannustehokkuuden saavuttamiseksi tulee sosiaali- ja terveydenhuollossa panostaa enemmän yleisten ja paljon kustannuksia aiheuttavien sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn kuin niiden hoitoon ja korjaamiseen.
TAVOITTEENA HYVINVOINTIVOIMALA KUOPIOON JA LÄHIMAAKUNTIIN Tällä hetkellä 2015-2017 2020 Takuulla! -hanke Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus Kasvua ja kehitystä tukevat harrastukset ja elämäntavat lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäjinä -hanke Lasten hyvinvointivoimala TAKUULLA! -hanke: https://www.kuopionkonservatorio.fi/takuulla-hanke Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus: http://www.uef.fi/fi/biolaaketiede/lasten-liikunta-ja-ravitsemus Koulunsa aloittavien lasten terveydenedistäminen -hanke: http://www.uef.fi/fi/biolaaketiede/koulunsa-aloittavien-lasten-terveyden-edistaminen-kalt-hanke
VALTAKUNNALLINEN LASTENKULTTUURIN JA TAIDE-KASVATUKSEN EDISTÄMISKESKUS VALAS 1) Keskus toimisi lastenkulttuurin ja taidekasvatuksen aseman vahvistamiseksi sekä toisi esiin lapsia koskevaa tietoa ja tutkimusta. 2) Suomessa tulisi ottaa käyttöön niin sanottu eheytetty koulupäivä, eli harrastustoiminnan lisääminen koulun tiloissa koulupäivän jälkeen. 3) Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus ja saatavuus kirjoitetaan lapsia ja nuoria koskeviksi perusoikeuksiksi. 4) Lasten ja nuorten kanssa suunnitellaan ja heille avataan liikuntaan ja harrastamiseen innostavia tiloja. 5) Lasten ja nuorten kulttuurikompetenssia vahvistetaan. 6) Lasten mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin lisätään. 7) Lastenkulttuurin ja taidepedagogiikan opintoja lisätään opettajien koulutuksessa. http://www.minedu.fi/opm/tiedotteet/2014/02/ehdotus_lastenkulttuuripoliittiseksi_ohjelmaksi_.html?lang=fi
KASVUA JA KEHITYSTÄ TUKEVAT HARRASTUKSET JA ELÄMÄNTAVAT LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄJINÄ -HANKE KUOPIOSSA 3-vuotinen terveydenedistämis-, tutkimus-, kehittämis- ja koulutushanke Pyritään löytämään varhaisessa vaiheessa riskiryhmä eli fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen tuen tarpeessa olevat lapset ja heidän vanhempansa.
KOHDERYHMÄ 4-kuukautiset, 4-vuotiaat ja 7-vuotiaat lapset sekä heidän vanhempansa Kuopiossa kussakin ikäluokassa on noin 1000 lasta eli yhteensä lapsia on noin 3000. LOPPU Aiemman tutkimustiedon perusteella 15 25 prosentilla lapsista on fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen tuen tarvetta. Näin ollen kustakin ikäluokasta 150 200 lasta ja kaikista 3 ikäluokasta yhteensä 450 600 lasta kuuluu riskiryhmään.
TOTEUTTAJAT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikkö Kuopion konservatorio LOPPU Kuopion kaupunki ja mahdollisesti joidenkin muiden Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä- Savon kaupungit Sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan oppilaitokset Yhdistykset, järjestöt ja urheiluseurat Seurakunnat Terveys- ja hyvinvointialan yritykset
TOTEUTUS Tarjoamme riskiryhmän lapsille ja heidän vanhemmilleen yksilöllisiä harrastus- ja elämäntapaohjauskäyntejä, joita järjestämme neuvoloissa, LOPPU päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa sekä yhdistysten, järjestöjen ja seurakuntien toimitiloissa. Tarjoamme riskiryhmän lapsille monipuolista liikuntaan, kulttuuriin ja muihin harrastuksiin liittyvää toimintaa motivoidaksemme, tukeaksemme ja aktivoidaksemme heitä harrastuksiin ja terveellisiin elämäntapoihin.
TOTEUTUS Harrastustoimintaa toteutetaan pääasiassa harrasteryhmissä, joissa kehitetään monipuolisesti lasten fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia taitoja. LOPPU Harrasteryhmistä osa on tarkoitettu erityisryhmille, kuten itsetunnon, oppimisen, keskittymisen, sosiaalisten vuorovaikutus-taitojen ja motoriikan ongelmista kärsiville lapsille.
MONIAMMATILLINEN KOULUTUS Sosiaalialan työntekijät Terveysalan työntekijät Kulttuurialan työntekijät Opetusalan työntekijät Tutkimus- ja kehitysalan työntekijät Hallintotyöntekijät Moniammatillinen työparitoiminta Tapaus- ja kokemuspohjaiset luennot ja seminaarit Työelämälähtöisten toimintamallien kehittämiskoulutus Aikuiskoulutuksen ja opetussuunnitelmien kehittäminen Koulutuksen kehittyminen Moniammatilliset toimintamallit Moniammatillinen osaaminen
HANKKEEN TULOKSET 1) Tutkimustietoon perustuva terveydenedistämisen toimintamalli, jonka avulla löydetään varhaisessa vaiheessa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tuen tarpeessa olevat lapset ja heidän vanhempansa edistetään heidän terveyttään ja hyvinvointiaan vähennetään merkittävästi erikoissairaanhoidon, lastensuojelutoimenpiteiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta ja niiden aiheuttamia kustannuksia 2) Lisää taide-, kulttuuri-, terveys-, liikunta- ja ravitsemusosaamisen hyödyntämistä eri ammateissa, millä saattaa olla jo muutamassa vuodessa työnkuvia monipuolistavaa, työssä viihtymistä parantavaa ja työuria pidentävää vaikutusta 3) Lopullisena tuloksena tulee olemaan Itä-Suomen Hyvinvointivoimala, joka edistää lasten ja heidän vanhempiensa terveyttä ja hyvinvointia
KIITOS!