Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä liki 63 prosenttia (65 585) oli taloissa, 24 prosenttia (25 260) erillisissä pientaloissa (omakoti- ja paritalot) ja vajaa 13 prosenttia (13 360) taloissa. Pientalojen osuus asuntokannasta on vähentynyt vajaaseen 37 prosenttiin. Kuvio 1. Pientalo- ja vuokra-asuntojen osuus (%) n asuntokannasta (31.12.) 2005 2015 osuus asuntokannasta, % 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 38,0 34,9 36,9 36,8 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pientaloasuntojen osuus Vuokra-asuntojen osuus Vuokra-asuntoja oli yli kolmannes asuntokannasta n asunnoista 54 prosenttia oli omistusasuntoja, 37 prosenttia vuokra-asuntoja ja 4 prosenttia asumisoikeusasuntoja. Loppujen viiden prosentin hallintamuoto oli jokin muu tai tuntematon. Kerrostaloasunnoista vuokra-asuntojen osuus oli 53 prosenttia, taloasunnoista 19 prosenttia ja erillisistä pientaloasunnoista 3 prosenttia. Kymmenen vuotta aiemmin, vuonna 2005, vuokra-asuntojen osuus kaikista asunnoista oli pari prosenttiyksikköä pienempi. Vuokra-asuntojen osuus on ollut viime vuosina kasvussa kaikilla suuralueilla Vuokra-asuntojen osuus vaihtelee alueittain: suhteellisesti niitä on eniten Tikkurilan ja Aviapoliksen suuralueilla (42 %), vähiten Kivistössä (20 %). Kuluneen kymmenen vuoden aikana vuokra-asuntojen osuus on vähentynyt vain Korson suuralueella, vähennystä oli 55 vuokra-asuntoa. Lukumääräisesti suurin kasvu on ollut Tikkurilassa ja Myyrmäessä. Lukumääräisesti vuokra-asuntojen määrä kasvoi vuodesta 2005 vuoden 2015 loppuun eniten Tikkurilan (+ 2 390 vuokraasuntoa) ja Myyrmäen (+ 2 045 vuokra-asuntoa) suuralueilla. Koko kaupungissa kasvua oli 7 600 vuokra-asuntoa (25 %). Vuokra-asuntoja on rakennettu viime vuosina aiempaa vilkkaammin, niitä on ollut kolmannes valmistuneista asunnoista. Näyttää siltä, että myös omistusasunnoista merkittävä osa päätyy vuokra-asunnoiksi. Vuoden 2015 aikana vuokra-asuntojen osuus kasvoi Myyrmäessä, Kivistössä, Tikkurilassa ja Koivukylässä. Määrällisesti se kasvoi eniten Tikkurilassa, 615 asunnolla. Kivistössä kasvua vuoden 2015 aikana oli 520 asuntoa. Korsossa vähennystä oli 210 ja Hakunilassa 180 vuokra-asunnon verran.
2 Koko kaupungissa vuokra-asuntojen määrä lisääntyi viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana 7 600 vuokra-asunnolla (25 %). Kaikki lisäys tuli muihin vuokra-asuntoihin, kun samassa ajassa arava- ja korkotukivuokra-asuntojen määrä väheni 1 835 asunnolla 1. Vuoden 2015 aikana arava- ja korkotukiasuntojen määrä väheni 80 asunnolla, kun taas muiden vuokraasuntojen määrä kasvoi lähes 1 340 asunnolla. Vuodesta 2005 vuoteen 2016 kaupungin koko asuntokanta on kasvanut 16 015 asunnolla (18 %). Vuoden 2015 lopussa vuokra-asuntoja oli kaikissa n kaupunginosissa, eniten Myyrmäen kaupunginosassa, 3 815 asuntoa. Hakunilan kaupunginosassakin oli yli 3 000 ja Martinlaakson, Pakkalan, Tikkurilan, Jokiniemen ja Havukosken kaupunginosissa yli 2 000 vuokra-asuntoa. Vuokra-asuntojen osuus kaupunginosan asuntokannasta oli yli puolet Pakkalan, Veromiehen, Tikkurilan, Jokiniemen, Asolan, Länsimäen ja Hakunilan kaupunginosissa. Kaupunginosista 18:ssa vuokraasuntojen osuus oli alle 10 prosenttia. Nämä kaupunginosat olivat kaikki pientalovaltaisia. Taulukko 1. n suuralueiden asuntokanta hallintamuodon mukaan (31.12.) 2005 ja 2015 (luvut pyöristetty viiden tarkkuudelle, mistä syystä osatekijöiden summa saattaa heittää hieman) Alue vuosi 31.12. kaikki asunnot omistaa talon omistaa asunnon osakkeet asumisoikeusasunto arava- tai korkotukivuokraasunto muu vuokraasunto muu 2005 88 685 13 455 36 405 3 480 20 310 10 625 4 410 2015 104 700 15 765 41 210 4 420 18 475 20 060 4 775 muutos 16 015 2 310 4 805 940-1 835 9 435 365 Myyrmäki 2005 25 590 1 830 13 680 510 4 035 4 210 1 325 2015 28 885 2 005 14 390 725 3 910 6 380 1 480 muutos 3 295 175 710 215-125 2 170 155 Kivistö 2005 2 905 1 770 550 25 65 240 255 2015 4 450 2 165 1 000 130 160 715 280 muutos 1 545 395 450 105 95 475 25 Aviapolis 2005 5 430 810 1 505 585 1 140 1 020 375 2015 8 685 985 2 965 805 1 350 2 255 320 muutos 3 255 175 1 460 220 210 1 235-55 Tikkurila 2005 18 425 2 080 7 775 600 4 870 2 105 995 2015 22 110 2 275 8 645 720 4 340 5 025 1 110 muutos 3 685 195 870 120-530 2 920 115 Koivukylä 2005 11 070 2 370 3 410 635 2 960 1 065 390 2015 13 100 2 785 3 765 910 3 150 2 000 485 muutos 2 030 415 355 275 190 935 95 Korso 2005 12 180 3 015 3 975 660 3 090 915 525 2015 13 520 3 770 4 580 660 2 245 1 705 565 muutos 1 340 755 605 0-845 790 40 Hakunila 2005 13 070 1 570 5 505 465 3 915 1 070 540 2015 13 945 1 780 5 865 465 3 320 1 975 535 muutos 875 210 360 0-595 905-5 Asumisoikeusasuntojen määrä lisääntyi lla vuodesta 2005 enemmän kuin neljänneksellä. Uusia asumisoikeusasuntoja rakennettiin Korsoa ja Hakunilaa lukuun ottamatta muille suuralueille. Sellaisia kaupunginosia, joissa ei ollut asumisoikeusasuntoja lainkaan, oli 21. Pakkalassa, Asolassa ja Vallinojalla vähintään joka kymmenes alueen asunnoista oli asumisoikeusasunto. 1 Tilastokeskus on vuodesta 2009 lähtien ottanut korkotuki- ja aravavuokra-asunnoissa huomioon aravarajoituksista vapautuneet asunnot ja ne ovat siirtyneet luokkaan muut vuokra-asunnot. Ns. välimallin vuokra-asunnot (lyhytaikainen korkotuki vuosina 2009 2010) luetaan myös luokkaan muut vuokra-asunnot. Kun myös muita käsittelysääntöjä on tarkennettu, on se aiheuttanut asuntojen siirtymisiä luokasta toiseen.
3 Joka kolmas asunnoista oli kaksio lla yleisin huoneistotyyppi oli kaksio, joita asuntokannasta oli yli 33 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Tikkurilan suuralueella kaksioiden osuus asuntokannasta oli 37 prosenttia, kun Kivistössä niiden osuus jäi 21 prosenttiin. Kaupunginosista kaksioita oli eniten Jokiniemessä, 51 prosenttia kaikista asunnoista. Tikkurilan kaupunginosassa osuus oli 47 ja Havukoskella 45. Suhteellisesti vähiten kaksioita oli Jokivarressa, 6 prosenttia asuntokannasta. Taulukko 2. Asunnot niiden huoneluvun ja hallintamuodon mukaan 31.12.2015 2 Alue huoneistotyyppi Asunnot yhteensä omistaa talon omistaa asunnon osakkeet arava-/ korkotukivuokra-as. muu vuokraasunto asumisoikeusasunto muu / tuntematon yksiö 11 296 199 2296 2 639 5 617 168 1 007 kaksio 34 836 828 12 327 9 132 9 219 1 330 1 700 kolmio 28 857 2477 13 946 5 136 3 866 1 376 1 056 4h+k 19 112 5630 9 414 1 391 1 097 947 633 5h+k - 10 931 6628 3 222 170 251 296 364 Myyrmäki yksiö 3 615 12 809 549 1 875 17 353 kaksio 10 250 79 4 548 1 758 2 916 375 574 kolmio 7 841 286 4 757 1 106 1 162 212 318 4h+k 4 842 690 3 144 427 358 105 148 5h+k - 2 336 938 1 163 65 68 14 87 Kivistö yksiö 397 58 47 60 185 5 42 kaksio 950 184 204 63 354 72 73 kolmio 922 359 318 34 113 28 70 4h+k 1 043 664 258 4 45 24 48 5h+k - 1 136 897 172 0 20 2 45 Aviapolis yksiö 776 12 86 135 452 40 51 kaksio 2 942 51 745 609 1 141 270 126 kolmio 2 424 145 949 480 489 278 83 4h+k 1 644 325 841 122 154 162 40 5h+k - 897 454 343 6 19 55 20 Tikkurila yksiö 2 681 28 525 534 1 303 60 231 kaksio 8 090 112 2 651 2 263 2 453 226 385 kolmio 6 033 384 2 952 1 247 1009 200 241 4h+k 3 571 859 1 918 247 202 180 165 5h+k - 1 729 891 597 48 56 54 83 Koivukylä yksiö 1 562 27 236 457 705 23 114 kaksio 4 536 127 1 307 1 751 822 360 169 kolmio 3 108 429 1 256 698 350 271 104 4h+k 2 310 1 010 742 211 86 203 58 5h+k - 1 575 1 193 225 31 35 55 8 Korso yksiö 1 297 43 260 362 493 23 116 kaksio 3 775 184 1 310 1 184 721 202 174 kolmio 3 529 593 1 663 552 365 223 133 4h+k 2 822 1 395 974 132 93 139 89 5h+k - 2 092 1 552 371 14 30 75 50 Hakunila yksiö 1 598 19 333 542 604 0 100 kaksio 4 293 91 1 562 1 504 812 125 199 kolmio 4 000 281 2 051 1 019 378 164 107 4h+k 2 880 687 1 567 248 159 134 85 5h+k - 1 166 2 243 351 5 23 41 43 2 5h+k ja sitä suuremmat asunnot on laskettu taulukossa yhteen. 5h+k asuntoja 7 940, 6h+k asuntoja 2 215 ja sitä isompia asuntoja 775. Huoneistotyypiltään tuntemattomia asuntoja oli lla 37 kappaletta. Niistä oli omakotitaloja 5, osakeasuntoja 5, arava- tai korkotukiasuntoja 5, muita vuokra-asuntoja 8, asumisoikeusasuntoja 1 ja muita asuntoja 13 kappaletta. Huoneistokooltaan tuntemattomat eivät ole mukana taulukossa.
4 lla toiseksi yleisin huoneistotyyppi oli vähintään kolmen asuinhuoneen kokoinen asunto, joita asuntokannasta oli 27 prosenttia. Kolmioiden osuus oli suuralueista suurin Hakunilassa, jossa niitä oli 29 prosenttia asuntokannasta. Kivistössä osuus jäi 21 prosenttiin. Kaupunginosista eniten kolmioita oli Mikkolassa ja Rajakylässä, joissa niiden osuus oli 36 prosenttia. Jokivarressa ja Nikinmäessä osuus jäi vain 6 prosenttiin. Vähintään neljän asuinhuoneen asuntoja lla oli 29 prosenttia kaupungin asuntokannasta. Suuralueista eniten tämän suuruisia asuntoja oli Kivistössä, jossa niitä oli lähes joka toinen. Tikkurilassa ja Myyrmäessä osuus jäi neljännekseen asuntokannasta. Omakotitaloista kolme neljästä oli kaikilla suuralueilla vähintään neljän huoneen asuntoja. Osakeasunnoista Kivistössä ja Aviapoliksessa kahdessa viidestä oli vähintään neljä asuinhuonetta, muilla suuralueilla niitä oli vähemmän. Arava- /korkotukiasunnoista joka toinen oli kaksio. Tikkurilassa, Koivukylässä ja Korsossa enemmistö niistä oli kaksioita. Kivistössä useampi kuin joka kolmas arava-/korkotukivuokra-asunnosta oli kooltaan yksiö. Muilla suuralueilla yksiöiden osuus oli selvästi pienempi. Muissa vuokra-asunnoissa yksiöiden osuus oli kaikilla suuralueilla suurempi, keskimäärin runsas neljännes. lla olevista yksiöistä useampi kuin kaksi kolmesta oli vuokra-asunnoissa, kaksioista joka toinen ja kolmioista joka kolmas. Vähintään neljän asuinhuoneen asunnoista neljä viidestä oli omistusasunto. Kuvio 2. Asunnot hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan 31.12.2015 7+h+k/kk/kt 6h+k/kk/kt 5h+k/kk/kt 4h+k/kk/kt 3h+k/kk/kt Kaksio Yksiö 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Omistaa talon Arava- tai korkotukivuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Omistaa asunnon osakkeet Muu vuokra-asunto Muu tai tuntematon hallintaperuste Lähes joka kymmenennessä asunnossa asutaan ahtaasti Vuoden 2015 lopussa lla oli 10 045 ahtaasti asuttua asuntoa 3, 155 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilavasti 4, asuttuja asuntoja oli kaikkiaan 7 360, 195 enemmän kuin vuonna 2014. Ahtaimmin asuttuja olivat taloasunnot, joista lähes 12 prosenttia oli ahtaasti asuttuja. Erillisistä pientaloista ja taloasunnoista ahtaasti asuttuja oli kummistakin runsas 9 prosenttia. Erillisissä pientaloissa olevista yhden huoneen asunnoista yli kolmannes oli ahtaasti asuttuja, kun taloissa olevista yksiöistä ahtaasti asuttuja oli harvempi kuin joka kymmenes. Sekä talo- että talokaksioista ja -kolmioista oli suhteellisesti vähemmän ahtaasti asuttuja kuin huoneistoluvultaan vastaavansuuruisissa erillisissä pientaloissa. Vasta huoneluvun kohotessa neljään ahtaasti asuttuja asuntoja oli enemmän - ja taloissa kuin erillisissä pientaloissa. Lukumääräisesti ahtaasti asuttuja asuntoja oli eniten kolmioissa, 4 230 kolmiossa asuttiin ahtaasti. Ahtaasti asuttuja kaksioita oli 2 395, yksiöitä 1 200 ja vähintään neljän huoneen asuntoja 2 220. Toisaalta neljän huoneen asunnoista useampi oli tilavasti kuin ahtaasti asuttu. 3 Tilastokeskus, normi 4: Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asunto on tilavasti asuttu, kun siinä asuu 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin mitä on asuntokunnan henkilömäärä (keittiötä ei lueta huonelukuun).
5 Kuvio 3. Asunnot asunnon talotyypin ja pinta-alaluokan (m 2 ) mukaan lla 31.12.2015 asunnon pinta-alaluokka 200-180-199 160-179 140-159 120-139 100-119 90-99 80-89 70-79 60-69 50-59 40-49 30-39 -29 Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuintalo 0 2 500 5 000 7 500 10 000 12 500 15 000 17 500 20 000 asuntojen lkm Kuvio 4. Asunnot asunnon huoneistotyypin ja asumisväljyyden mukaan lla 31.12.2015 7+ huonetta 6 huonetta 5 huonetta 4 huonetta 3 huonetta 2 huonetta Kerrostaloasunto Rivitaloasunto Erillinen pientalo 1 huone 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Ahtaasti asuttuja % Kuvio 5. Ahtaasti asutut asunnot (%) asunnon huoneistotyypin ja talotyypin mukaan lla 31.12.2015 7+ huonetta 6 huonetta 5 huonetta 4 huonetta 3 huonetta 2 huonetta 1 huone 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tilava Normaali Ahdas
6 Ahtaasti asuttujen taloasuntojen määrä on viiden viime vuoden aikana lisääntynyt 660 asunnolla (12 %). Kerrostaloasuntojen määrä kasvoi tuona aikana 9 prosentilla. Rivitaloasunnoissa lisäystä oli vai 9 asunnon verran, kun erillisissä pientaloasunnoissa oli vähennystä 54 asunnon verran. Rivi- ja erillisten pientaloasuntojen kokonaismäärä lisääntyi lla tuona aikana noin 4,5 prosentilla. Eniten lisäystä vuodesta 2011 tuli ahtaasti asutuissa talokaksioissa, 320 asunnon verran. Ahtaasti asuttujen neljän huoneen taloasuntojen määrä kasvoi 39 asunnolla, mutta ahtaasti asuttujen kaksioiden määrä väheni 35 asunnolla. Asunnoista oli vajaa kuusi prosenttia vailla vakinaista asukasta Joustavien asuntomarkkinoiden edellytyksenä pidetään 4-6 prosentin suuruista asuntovaraumaa eli tyhjänä olevien asuntojen määrää. Vuodenvaihteessa 2015/2016 n asunnoista 5 815 (5,6 %) oli vailla vakinaista asukasta. Näistä tyhjistä tai tilapäisesti asutuista asunnoista oli erillisissä pientaloissa 1 005, taloissa 440 ja taloissa 4 325. Asuntokantaan nähden taloasuntoja oli suhteellisesti vähiten (3,3 % taloasuntokannasta) vailla vakituista asujaa ja taloasuntoja eniten (6,6 %). Pientaloissa olevista vailla vakinaista asukasta olevista asunnoista suhteellisesti eniten oli yhden tai kahden asuinhuoneen huoneistoja, taloasunnoista isoja asuntoja. n suuralueista vailla vakinaista asukasta olleita asuntoja oli suhteellisesti eniten Kivistössä, missä niitä oli 8,3 prosenttia alueen asuntokannasta, osa oletettavasti uusia vielä myymättömiä. Aviapoliksessa ja Tikkurilassa vailla vakinaista asukasta olevia asuntoja oli kummassakin yli 6 prosenttia. Suhteellisesti vähiten tällaisia asuntoja oli Hakunilassa (4,1 %). Kivistössä niitä oli taloissa (15 %), taloissa (7 %) ja erillisissä pientaloasunnoissa (5 %). Arava-/korkotukivuokra-asuntoja oli vailla vakinaista asukasta 855 kappaletta eli 4,6 prosenttia arava- ja korkotukiasuntokannasta. Niistä 279 oli Myyrmäen suuralueella, 171 Koivukylässä, 156 Tikkurilassa, 111 Hakunilassa, 74 Korsossa, 57 Aviapoliksessa ja 5 Kivistössä. Muita vuokra-asuntoja oli tyhjillään/tilapäisesti asuttuna kaikkiaan 1 245 (6,2 % kannasta) ja asumisoikeusasuntoja 155 (3,5 % kannasta). Vailla vakituista asukasta olevista muista vuokra-asunnoista 377 oli Tikkurilassa, 263 Myyrmäessä, 243 Aviapoliksessa, 141 Kivistössä, 80 Korsossa, 79 Hakunilassa ja 66 Koivukylässä. Eniten asumisoikeusasuntoja oli vailla vakituista asukasta Korsossa (47) ja Koivukylässä (34). Asuntokanta kuudessa suurimmassa kaupungissa 31.12.2015 on kuudesta suurimmasta kaupungista talovaltaisin, sillä vuoden 2015 lopussa pääkaupungin kaikista asunnoista 86 prosenttia oli taloissa. Pientalovaltaisin oli, jossa pientalojen osuus kaupungin asuntokannasta oli 46 prosenttia. lla osuus oli toiseksi suurin, 37 prosenttia. Rivitalojen osuus oli ssa suurin (15 %) ja ssa (14 %) lähes yhtä suuri. lla osuus oli 13 prosenttia. Myös erillisten pientalojen osuus oli suurin (31 %) ssa. ssa (27 %) se oli hieman pienempi. lla osuus oli 24 prosenttia ja Helsingissä erillisiä pientaloja oli alle 8 prosenttia asuntokannasta. Omistusasuntojen osuus kaikista kaupungissa olevista asunnoista oli lla (55 %) ja ssa (54 %) suurin. ssa se oli lähes yhtä suuri (53 %). Helsingissä omistusasuntojen osuus oli pienin (42 %). Turussa (45 %) ja ella (46 %) omistusasuntojen osuus jäi niin ikään alle 50 prosentin. Asumisoikeusasuntoja oli suhteellisesti eniten lla ja ssa (4 %), vähiten ssa (alle 2 %). Kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta väheni koko maassa hivenen. Kaikissa isoissa kaupungeissa vuokra-asuntojen osuus on kasvanut. lla vuokra-asuntojen osuus kasvoi 1,9 prosenttiyksiköllä. ella kasvu oli hieman isompi, muissa isoissa kaupungeissa pienempi. Asumisoikeusasuntojen osuus asuntokannasta kasvoi Helsingissä ja ssa puolella prosenttiyksiköllä, muissa isoissa kaupungeissa kasvu oli vähäisempää. ssa oli kuudesta suurimmasta kaupungista sekä lukumääräisesti että suhteellisesti selvästi eniten omakotitalon omistajia, lla toiseksi eniten. Vähiten heitä oli Turussa ja Helsingissä. Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen määrä oli kaikissa suurissa kaupungeissa vähentynyt, ella suhteellisesti eniten. Muiden vuokra-asuntojen määrä oli kasvanut kaikissa suurissa kaupungeissa, määrällisesti eniten ella, suhteellisesti eniten lla.
7 Taulukko 3. Kuuden suurimman kaupungin asuntokanta asunnon hallintamuodon mukaan (31.12.) 2005 ja 2015 asuntoja asuntoja asuntoja asuntoja asuntoja asuntoja Kaikki asunnot 2005 88 685 105 845 313 695 113 500 102 305 84 270 % 100 100 100 100 100 100 2015 104 700 125 860 350 315 130 725 111 600 102 725 % 100 100 100 100 100 100 Omistaa talon 2005 13 455 11 510 10 470 12 740 10 105 20 650 % 15,2 10,9 3,3 11,2 9,9 24,5 2015 15 765 13 490 11 890 13 630 11 075 25 450 % 15,1 10,7 3,4 10,4 9,9 24,8 Omistaa asunnon osakkeet 2005 36 405 47 760 130 695 44 485 38 090 23 715 % 41,0 45,1 41,7 39,2 37,2 28,0 2015 41 210 54 295 136 410 46 080 38 840 28 485 % 39,4 43,1 38,9 35,2 34,8 27,7 Arava- tai korkotukivuokra-asunto 2005 20 310 23 365 69 855 23 680 20 205 16 520 % 22,9 22,1 22,3 20,9 19,7 19,6 2015 18 475 22 590 69 795 20 340 18 050 14 855 % 17,6 17,9 19,9 15,6 16,2 14,5 Muu vuokra-asunto 2005 10 625 12 805 71 420 22 525 23 070 15 150 % 12,0 12,1 22,8 19,8 22,6 17,9 2015 20 060 21 910 92 420 36 705 30 770 24 305 % 19,2 17,4 26,4 28,1 27,6 23,7 Asumisoikeusasunto 2005 3 480 3 775 6 300 2 790 1 940 1 265 % 3,9 3,6 2,0 2,5 1,9 1,5 2015 4 420 5 140 9 000 3 395 2 365 1 670 % 4,2 4,1 2,6 2,6 2,1 1,6 Muu tai tuntematon hallintaperuste 2005 4 410 6 630 24 955 7 280 8 895 6 965 % 5,0 6,3 8,0 6,4 8,7 8,3 2015 4 775 8 430 30 795 10 570 10 500 7 960 % 5,4 6,7 8,8 8,1 9,4 9,4 ella arava- ja korkotukiasunnoista 27 prosenttia oli yksiöitä, kun lla osuus oli 14 prosenttia. Kaksioita tämän hallintamuodon asunnoista oli ssa 53, lla 49 prosenttia. Kolmioita lla niistä oli 28 prosenttia, kun ella osuus oli vain 18 prosenttia. Vähintään neljän huoneen asuntojen osuus kaikista arava- ja korkotukiasunnoista oli ssa suurin, 11 prosenttia, kun ssa niitä oli vain alle 4 prosenttia. lla osuus oli 8,5 (ks. kuvio 6). Muista vuokra-asunnoista oli sekä Helsingissä että Turussa 43 prosenttia yksiöitä, kun lla yksiöiden osuus oli 28 prosenttia. Kaksioiden osuus muista vuokra-asunnoista oli ssa 47 ja lla 46 prosenttia. Kolmioita näistä vuokraasunnoista oli sekä lla että ssa runsas 19 prosenttia, kun muissa isoissa kaupungeissa osuus jäi paljon pienemmäksi. ella asumisoikeusasunnoista lähes 12 prosenttia oli yksiöitä, kun muissa suurissa kaupungeissa osuus vaihteli n 4 ja n 8 prosentin välillä. lla ja ssa asumisoikeusasunnot olivat huoneluvultaan isoista kaupungeista suurimmat: vähintään neljän huoneen asuntojen osuus oli ssa 31 ja lla 28 prosenttia. ssa osuus oli vain 14 ja ella 15 prosenttia.
8 Pääkaupunkiseudulla oli eniten ahtaasti asuttuja asuntoja Vuoden 2015 lopussa Helsingissä vakinaisesti asutuista asunnoista 10,8 prosentissa asuttiin ahtaasti, ssa 10,4 ja lla 10,2 prosentissa. Muissa suurissa kaupungeissa ahtaasti asuttuja asuntoja oli 7,7 8,2 prosenttia. Turussa, lla ja ssa eniten ahtaasti asuttuja asuntoja oli taloissa, kun taas Helsingissä, ssa ja ella niitä oli eniten erillisissä pientaloissa. Vähiten ahtaasti asuttuja asuntoja oli lla ja ssa erillisissä pientaloissa, Helsingissä taloissa ja muissa isoissa kaupungeissa taloissa. Ahtaasti vakinaisesti asuttujen asuntojen osuus kaupunkien asuntokannasta on vähentynyt viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana ssa, ella ja Turussa. lla osuus pysyi ennallaan, ssa ja Helsingissä kasvoi. Kaikissa suurissa kaupungeissa ahtaasti asuminen väheni pientaloasunnoissa. Helsingissä, ssa, lla ja Turussa ahtaasti asuttujen taloasuntojen osuus kasvoi. Kuvio 6. Kuuden suurimman kaupungin ahtaasti asuttujen asuntojen osuus eri talotyyppien asuntokannasta (31.12.) vuosina 2005 ja 2015 osuus kaupungin asuntokannasta, % 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2005 2015 Vailla vakinaista asukasta olevien asuntojen osuus on kasvanut lla ja ssa vailla vakinaista asukasta olleiden asuntojen osuus asuntokannasta oli vuonna 2015 pienempi kuin muissa suurissa kaupungeissa. lla se oli sekä suhteellisesti että määrällisesti kaikista pienin. Kaikissa isoissa kaupungeissa vailla vakinaista asuntoa olevien asuntojen määrä oli kasvanut vuoteen 2005 verrattuna, ssa eniten. Vuodesta 2010 vuoteen 2015 ssa vailla vakinaista asuntoa olevien asuntojen osuus väheni, muissa isoissa kaupungeissa kasvoi. lla oli vuoden 2015 lopussa 5 814 asuntoa vailla vakinaista asukasta. Aravavuokra-asuntoja niistä oli 853, muita vuokra-asuntoja 1 246 ja asumisoikeusasuntoja 154. Muita asuntoja (ks. seuraavan sivun alaviite) tästä joukosta oli 3 561. Kymmenen vuotta aiemmin vailla vakinaista asukasta olevia asuntoja oli lla 3 965 ja viisi vuotta aiemmin 4 473. Arava-/korkotukiasunnoista oli vailla vakinaista asukasta enimmillään (1 105 asuntoa) vuonna 2006. Määrä on vaihdellut 650 ja 1 100 asunnon välillä. Muita vuokra-asuntoja oli vuosina 2005 2013 vailla vakinaista asukasta vuosittain hieman alle sata. Vuonna 2014 määrä kuitenkin kohosi äkillisesti 1 410 asuntoon. Osaselitys tähän oli muiden vuokra-asuntojen määrän kasvu lla vuodesta 2013 vuoteen 2014 lähes 3 300 asunnolla. Vuoden 2015 aikana muu vuokra-asuntokanta kasvoi edelleen noin 1 300 asunnolla. Tämä lisäys ei kuitenkaan kasvattanut vailla vakinaista asukasta olevien muiden vuokraasuntojen määrää. Myös asumisoikeusasunnoissa näkyi sama äkillinen kasvu vuonna 2014. Vuonna 2015 muista vuokra-asunnoista oli vailla vakinaista asukasta lla 6,2 prosenttia, suurista kaupungeista suurin osuus. ssa niitä oli 5,3, ssa 5,2, Turussa 4,6, ella 3,9 ja Helsingissä 3,6 prosenttia. Arava- /korkotukivuokra-asunnoista oli pääkaupunkiseudulla vailla vakinaista asukasta selvästi harvempi kuin muissa isoissa kaupungeissa: ssa ja Helsingissä 4,2, lla 4,6 ella 7,3, ssa 7,7 ja Turussa 7,8 prosenttia kannasta. Osuus oli pääkaupunkiseudun kaupungeissa arava-/korkotukivuokra-asunnoissa alempi kuin muissa vuokra-asunnoissa. Muissa isoissa kaupungeissa tilanne oli päinvastainen.
9 Kuvio 7. Vailla vakinaista asukasta olleet asunnot asunnon hallintamuodon1 4 mukaan lla 31.12.2015 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 asuntoja Muu tai tuntematon hallintaperuste Asumisoikeusasunnot Muu vuokra-asunto Arava- tai korkotukivuokraasunto Kuvio 8. Kuuden suurimman kaupungin vailla vakinaista asukasta olevien asuntojen osuus (%) asuntokannasta (31.12.) vuosina 2005, 2010 ja 2015 2015 2010 2005 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Osuus asuntokannasta, % Liitekuviot 1-2. Asunnot hallintamuodon ja huoneistotyypin mukaan isoissa kaupungeissa 31.12.2015 Ok-talot Asunto-osake 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % yksiö kaksio kolmio 4h+ 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % yksiö kaksio kolmio 4h+ 4 Muu tai tuntematon hallintaperuste sisältää mm. tyhjät ja vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot, joita on koko maan tasolla yli 200 000 asuntoa. Hallintaperustetieto saadaan pääosin vain asutuille asunnoille.
10 Liitekuviot 3-5. Asunnot hallintamuodon ja huoneistotyypin mukaan isoissa kaupungeissa 31.12.2015 Muu vuokra-asunto Arava- tai korkotukivuokra 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % yksiö kaksio kolmio 4h+ 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % yksiö kaksio kolmio 4h+ Asumisoikeusasunto 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % yksiö kaksio kolmio 4h+ Lähteet: Tilastokeskus, tilastotietokannat, asunnot (31.12.) Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-553-552-9 Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1799-702X Puh. (09) 8392 2716 Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu) n kaupunki. Tietopalvelut B25:2016