Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Samankaltaiset tiedostot
Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu Sirkku Kivisaari, VTT

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut

JUURRUTTAMINEN SYSTEEMISEN INNOVAATION KEHITTÄMISESSÄ Menetelmän historiaa ja laajennuksia

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

Kokemuksia elintapaohjauksen toteuttamisesta Päijät-Hämeessä

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Potkua potilaslähtöiseen pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämiseen

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68mm. Kliininen opettaja, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Perhelääkäri, GPS2030 jäsen Nina Tusa

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Epätasa- arvoistavat tekijät kehitysvammaisten henkilöiden terveydessä Health equality framework

Suuntima Hyvän tekeminen on myös taloudellisesti tehokasta

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Omahoito Kaakkurin teknologiaterveyskeskus

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen monisairaan potilaan hoitoketju

Hoitotyö terveysasemalla

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

HYVINVOINTITEKNOLOGIA SAUMATTOMISSA PALVELUKETJUISSA

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Suuntima-työväline hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden kohdentamisessa

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Sote palvelujen kohdentaminen ja koordinointi Keski-Suomessa? Palvelutarpeet, asiakasryhmittely ja palveluprosessien kriittiset pisteet

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Kansallinen Genomistrategia - missä mennään? Espoo

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

LUUSTOKUNTOUTUJAN OMAHOIDON JA KUNTOUTUMISEN TUKI: KOHTI KUSTANNUSTARKASTELUA

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Esivalintakoe. Pisteytys kokeen osalle 'Ennakkomateriaali'

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Lataa Kehon ehtymättömät voimavarat - Boris Aranovich. Lataa

Lataa Terveyssosiologian linjoja. Lataa

Asiakaslähtöinen palveluprosessi yhteistoiminnan ytimenä

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

TIEDOSTA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

ASIAKASLÄHTÖISYYS YHTEISEN SOTE- KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTANA

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä

TEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA!

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

Miten muotoutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Satasotessa miten sairaalapalvelut järjestyvät maakunnan kunnissa

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

Keski-Suomen yliopistotasoinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamiskeskus. Tapani Mattila

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Erkki Moisander

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu Antti Kivelä Johtaja, Sitra

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Toimintakyky osana potilastietojärjestelmää. Elina Nikanne Kehittäjäylilääkäri, ptj Uusi sairaala-projekti

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Digitalisaation edellytykset sosiaalityössä

Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto

Transkriptio:

Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari

2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa 3. Monitasoinen näkökulma muutokseen 4. Mitä muutoksen suuntaamisesta on opittu

3 Suuri haaste Väestön ikääntyminen ja kroonisten sairauksien yleistyminen kulkevat käsikädessä Krooniset sairaudet selittävät 63 % kaikista kuolemista maailmassa, 87 % EU:ssa 70 % Euroopan terveysmenoista syntyy suoraan tai epäsuorasti kroonisten sairauksien hoidosta

12.10.2012 4 Mitä on terveys? Terveys merkitsee täydellistä fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei vain sairauksien ja vaivojen poissaoloa. (WHO 1948) Keskeinen kritiikki Näkemys tukee sairauksien uudelleen määrittelyä, medikalisaatiota Sairauksien luonne on olennaisesti muuttunut Ikääntymisestä kroonisten sairauksien kanssa on tullut normi Suurin osa terveydenhuollon kustannuksista aiheutuu kroonisista sairauksista.

5 Kohti dynaamisempaa määrittelyä Resilienssi: kyky pärjätä sekä ylläpitää ja säilyttää oma vire, tasapaino ja hyvinvoinnin tunne. Ehdotuksia uudeksi määrittelyksi Terveys on sopeutumiskykyä elämän myrskyissä ja kykyä pärjätä omillaan (Päivi Hietanen, Suomen Lääkärilehti 2011)

6 Paradigman muutos terveyspalveluissa Nykyinen palvelujärjestelmä on suunniteltu hoitamaan yhtä terveysongelmaa kerrallaan. Se tähtää potilaan ongelman poistamiseen. Terveyskäsityksen muuttuminen merkitsee, että tavoitteeksi on asetettava asiakkaan arjessa pärjäämisen tukeminen. Kroonisten sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon vaikutetaan parhaiten elämäntyylivalinnoin. Paradigmaattinen muutos: Ongelmakeskeisestä akuutin hoidon mallista kohti omahoitoa ja palvelumallia, jossa vahvistetaan sairastuneen arjessa pärjäämistä

7 Muutoksen piirteitä Akuutin hoidon malli Sairauskeskeinen Reaktiivinen, oireisiin keskittyvä Huomio parantamisessa Episodinen hoito Diagnostisen tiedon anto Lääkärikeskeisyys Yksi organisaatio kerrallaan Paino erikoissairaanhoidossa Potilasta informoidaan, määrätään. Potilaalle tehdään toimenpiteitä, annetaan vaihtoehtoja. Reaktiivisuus Terveyshyötymalli Asiakaskeskeinen Suunnitellut interventiot Huomio sairauden hallinnassa Jatkuva hoito Omahoidon tukeminen Tiimikeskeisyys Yhteisönäkökulma, laaja yhteistyö Paino perusterveydenhuollossa Potilasta pyydetään, ohjataan. Toimitaan yhdessä potilaan kanssa. Informoituja valintoja. Proaktiivisuus

8 Mitä omahoidolla tarkoitetaan? Yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen toimintaa, jolla pyritään edistämään terveyttä, estämään ja rajoittamaan sairauksia ja palauttamaan terveys. Toiminta kumpuaa sekä ammattilaisten että maallikoiden tiedoista ja taidoista. Maallikot voivat toimia itsenäisesti tai yhteistyössä ammattilaisten kanssa. (WHO)

9 Tarvitaan omahoitoa tukevia palveluita ja asiakaslähtöisiä palvelumalleja Uusia palveluita ja niitä tukevia teknologioita on kehitetty runsaasti niin Suomessa kuin muissakin maissa. Esimerkki: Kurkiaura-hanke Kehittää sydänsairastuneille palvelumalleja, jotka vastaavat erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. Tavoitteena Asiakkaan oman terveyden asiantuntijuus & tasavertaisuus ammattilaisten rinnalla Asiakaslähtöiset hoitopolut

Monitasoinen muutoksen malli (Geels 2002, mukaeltu Strada-hanke) Toimintaympäristö Käyttäjien tarpeet Vallitseva järjestelmä Tiede Palvelut ja teknologia Kulttuuri Politiikka Paikalliset kokeilut Aika

Omahoidon juurruttamisen polut syntyvät eritasoisen kehityksen kohtauspinnoissa Toimintaympäristö Väestön ikääntyminen Kiristynyt taloustilanne Kulttuuriset arvot Uusi th-laki Vallitseva järjestelmä VM:n SADe-ohjelma Sitran kuntaohjelma Tekesin sote-ohjelma Kurkiaura, Potku Monisairaan potilaan hoitoketju Oulun omahoitohanke Espoon omahoitohanke Paikalliset kokeilut Ylitettäviä esteitä Oppimishaasteita Aika

12 Polkujen luominen on verkostojen johtamista Tarvitaan monipuolinen, jatkuvasti uudistuva kehittäjien verkosto, jonka kokoonpano heijastaa eri näkökulmia muutokseen On luotava yhteinen ymmärrys ratkaistavasta ongelmasta ja tavoiteltavasta muutoksesta Kantovoima muutokselle syntyy eri tasoisten muutosprosessien keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tavoitteeksi on otettava pyrkimys yhteiskunnallisesti laadukkaisiin uusiin toimintamalleihin

13 Kiteytys Omahoidon inhimillinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys Polku yhteiskunnallisesti laadukkaaseen omahoitoon syntyy yhteistyön tuloksena Terveyden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus

14 VTT - 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi