Nuoruusiän erityispiirteet. Katri Makkonen Ylilääkäri Espoon kaupunki

Samankaltaiset tiedostot
Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus

Nuoruusikä ja pitkäaikaissairaus. Anna Kotiranta-Ainamo Lastentautien erikoislääkäri LNS nuorisovastaanotto

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

SCOFF - syömishäiriötyyppisen käyttäytymisen seula -

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v

Murrosikäisen kehitys

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Kouluterveydenhuoltoa L5 K 2012

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO

TANJA EKLÖF, GERD ADOLFSSON, ELIISA ROINE KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJE SISÄILMAASIOISSA

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Opiskeluterveydenhuollon tietosisältö. Opiskeluterveydenhuollon verkosto Katri Makkonen & Kaisa Mölläri

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

Opiskeluterveydenhuolto

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

SYÖMISHÄIRIÖIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA HOIDON YLEISET PERIAATTEET

Opiskeluterveydenhuolto ja ammattiin opiskelevien jaksaminen. ayl Paula-Maria Lehtipuu Skoopin koulutus

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Lukion opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveys

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Suomalaisten mielenterveys

ADHD:N HOITOMALLI OPISKELUTERVEYDEN- HUOLLOSSA. Essi Muinonen

TERVETULOA LUKION YKKÖSTEN TOISEEN VANHEMPAINILTAAN

Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa

r. Hengenahdistusta levossa g. Kilpirauhasen toimintahäiriö s. Rintakipua rasituksessa h. Reuma

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1

Otsikko: Terveystarkastukset alakoulu

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA

MURKKUILUA! EKSÄ TAJUU?!? Jämijärvi Koulukuraattori Kati Jokinen Koulupsykologi Katja Väljä

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

Kouluterveydenhuollon tiedotustilaisuus. Skolhälsovårdens informationstillfälle

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miksi nuorten mielenterveyspalvelujen kysyntä lisääntyy?

OMAOLO. ODA-projekti Eliisa Roine

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa uudet lomaketyökalut. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Tampere

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa uudet lomaketyökalut. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Jyväskylä

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittäminen ja laajat terveystarkastukset Helsingissä 2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Transkriptio:

Nuoruusiän erityispiirteet Katri Makkonen Ylilääkäri Espoon kaupunki

Pediatrin arkipäivää Lastenosaston hoitopäivien ikäjakauma v. 2011 15-49 v 145 7-14 v 719 1-6 v 1 025 0 v 2 174 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500

Mitä nuoret sairastavat? Atooppiset sairaudet, tyyppi 1 diabetes, reumasairaudet, epilepsia, migreeni, keliakia, reflux, IBD, tyreoidiitit, akne, ylipainon liitännäissairaudet Masennus, ahdistuneisuus Syömishäiriöt

Nuoruusikä 12-22-v. Psyykkinen Fyysinen Sosiaalinen kehitys Muutokset sisäisiä ja ulkoisia Murrosikä 12-14-v.

Murrosiän kasvu ja kehitys Hormonitoiminnan lisääntyminen ja fyysinen kasvu muuttavat psyykkistä tasapainoa

Murrosikä : nuoruusiän alkuvaihe Ensimmäiset merkit viimeistään 13-v. Kesto 2-5 v.; huom. vaihtelu! Varhainen Keskiverto Myöhäinen?

Tyttöjen ja poikien kasvu erilaista Tytöillä fyysinen kasvu ja sukupuolinen kehittyminen tapahtuvat samanaikaisesti Pojat kasvavat fyysisesti myös murrosiän jälkeen

TANNERluokitus 8

Nuoruusikä ei ole vain kasvupyrähdystä...

Nuoren ikä heijastuu vastaanottoon Varhaisnuoruus 12-14- v. itsenäistyminen, kiistat

Murrosiän taantuma Kyky käsitellä asioita kielellisesti korvautuu toiminnalla -- motorinen levottomuus Ruumiinkieli -- psyykkisesti ongelmaisilla nuorilla on runsaasti somaattista oireilua Itsekeskeisyys; samanlaisuus muiden kanssa

Irtautuminen lapsuuden vanhemmista Ikätovereihin suuntautuminen Seksuaalisen ruumiin haltuunotto Varhaisnuoruus 12-14- v. Keskinuoruus 15-17-v. Jäsentyminen Jälkinuoruus 18-22-v.

Koululääkärin työstä

Mitä koululääkäri tekee? Työ on ennaltaehkäisevää, terveyttä edistävää ja terveydentilan poikkeavuuksia seulovaa Lääkäri toimii terveydenhoitajan työparina ja lääketieteellisenä asiantuntijana kouluterveydenhuollossa Osallistuu oppilashuoltotyöhön ja tekee yhteistyötä koulupsykologin ja kuraattorin kanssa 5.10.2016 14

Laaja terveystarkastus Perusteellinen arvio oppilaan terveydentilasta ja hyvinvoinnista sekä koko perheen hyvinvoinnista Erityisesti huomioitavaa 1.lk 5.lk 8.lk Koulunkäynnin aloitukseen mahdollisesti liittyvät huolet, epäily oppimisen pulmista Murrosikä ( th:n murrosikätunti) Koulunkäynnin sujuminen, jatko-opintosuunnitelmat Kannanotto ajokykyyn ja ammatinvalintaan vaikuttaviin terveydellisiin asioihin, tarvittaessa jatkotutkimuksiin ohjaaminen (Nuorison terveystodistus) Murrosikä; seksuaaliterveys Päihteet 5.10.2016 15

Seulonta Kasvukäyrä somaattiset, mutta huom. myös psyykkiset sairaudet Mieliala BDI BAI Syömishäiriöt SCOFF BITE Päihteet ADSUME Fagerström Hooked on Nicotine 5.10.2016 16

Riskikäyttäytyminen Kokeilu Nuori elää tässä ja nyt Kieltäminen puolustusmekanismina

Mikä on normaalia kussakin ikävaiheessa? Somaattisesti sairailla riski psyykkiseen oireiluun (esim. tyyppi 1 diabetes ja syömishäiriöt) Somaattisesti sairailla riskikäyttäytymistä enemmän kuin terveillä ikätovereilla Kieltäminen puolustuskeinona Psyykkisesti sairailla runsaasti somaattisia oireita Mielen näyttämö Koulupoissaolot mieliala, kiusaaminen? 5.10.2016 18

Rakennepoikkeavuudet Sydämen sivuääni Kasvuikäisen ortopediset ongelmat Skolioosi 5.10.2016 19

Ryhdin arvio Ryhti tutkitaan kaikilta (kyfoosi, lordoosi, skolioosi) Selkärangan kasvu: kasvu alkaa periferiasta = raajoista ja viimeisenä kasvaa selkäranka SKOLIOOSI? Skoliometrilukema jalkojen pituuseron korjauksen jälkeen Alle 5 astetta - nopeimman kasvun ajan seuranta koululla 1-2 kertaa/vuosi 5-6 astetta - nopeimman kasvun ajan seuranta koululla 6 kk:n välein 7 astetta tai enemmän - th ohjaa koululääkärille 8 astetta tai enemmän - koululääkäri tekee lähetteen röntgentutkimukseen sekä Lastenklinikalle ortopedille. 5.10.2016 20

Sydämen sivuääni koululaisella Jopa noin 60% lapsilla kuultavissa, ns. fysiologinen Systolinen, soinnillinen, parasternaalinen: voimistuu kouluiässä Selvästi poikkeava sivuääni (diastolinen/voimakas/karhea/selästä) ja/tai muut statuslöydökset (a.femorales?) /oireet > lastenpkl:lle arvioon Seuranta -informoi vanhempia löydöksen todennäköisestä hyvänlaatuisuudesta -tarvittaessa kontrolliaika, esim. 3-6 - 12 kk kuluttua Epäselvän sivuäänen vuoksi oppilaan voi lähettää sydämen uä-tutkimukseen -EKG ja thorax-kuva eivät tuo lisäinformaatiota; huom. neliraajapaineet! Kutsunnan ennakkoterveystarkastuksesta herkästi sydämen uä-tutkimukseen, jos uusi sivuääni; ei fysiologinen 5.10.2016 21

Nuoruus on monien aikuisiän mielenterveyshäiriöiden tyypillinen alkamisikä Mielenterveyshäiriöt ovat nuoruudessa noin kaksi kertaa yleisempiä kuin lapsuudessa Keskimäärin puolet elämänaikaisista mielenterveyden häiriöistä puhkeaa keskinuoruuteen mennessä ja kolme neljästä ennen 25 vuoden ikää. Yleensä häiriön jatkuvuus aikuisikään on sitä todennäköisempää, mitä vakavampi häiriö on kyseessä. 5.10.2016 22

Jokainen lääkäri tapaa joskus mielenterveysongelmasta kärsivän nuoren 5.10.2016 23

BDI 13 mielialaseula Kyselylomake on tarkoitettu työvälineeksi nuoren depressio-oireiden seulontaan esim. vastaanottotilanteen yhteydessä. Kysymykset 1-13 käsittelevät varsinaisia mielialaoireita ja vain näiden kysymysten vastaukset huomioidaan pisteytyksessä. Kysymys 14 käsittelee ahdistuneisuutta 5.10.2016 24

R-BDI 1-2 =0 p 3 =1 p 4 =2 p 5 =3 p. 0-4 pistettä = ei depressio-oireita 5-7 pistettä = lieviä masennusoireita 8-15 pistettä = kohtalainen masennus yli 16 pistettä = vakava masennus. Pisteet ovat viitteellisiä, eikä niiden perusteella voi tehdä masennustilan diagnoosia, mutta niitä voi käyttää apuna seulonnassa ja alustavassa arvioinnissa. Lomaketta voi hyödyntää myös seurannassa ja sen avulla voi havainnollistaa nuorelle esim. oireiden lievittymistä tai uusiutumista. 5.10.2016 25

Vakava painonlasku 17- vuotiaalla

SCOFF- syömishäiriöseula 1. Yritätkö oksentaa, koska tunnet olevasi epämiellyttävän kylläinen? 2. Huolestuttaako sinua ajatus, ettet enää pysty hallitsemaan syömisesi määrää? 3. Oletko laihtunut lähiaikoina yli kuusi kiloa kolmen kuukauden aikana? 4. Uskotko olevasi lihava, vaikka muut väittävät, että olet laiha? 5. Hallitseeko ruoka mielestäsi elämääsi? 5.10.2016 27

Syömishäiriöiden havaitseminen Kasvukäyrä Elintoiminnot: pulssi, RR, lämpö (periferia) Perusterveydenhuollossa toteutettu ohjattu itsehoito voi olla osalle riittävä hoito Seuranta psykiatrisen hoidon rinnalla/jälkeen Käypä hoito -suositus 5.10.2016 28

Depression ehkäisy Stressinhallinta (terveydenhoitajat, psykologit, kuraattorit) Ihmissuhteet Liikunta, uni Päihteettömyys 5.10.2016 29

Kiitos! 5.10.2016 30