Lastenpsykiatrian näkökulma Rangaistus lapsen silmin seminaari 4.11.2013 Tytti Solantaus THL
Vanhemman vankeus nostaa esille suuria lainsäädäntöön, rangaistuskäytäntöön, ihmisoikeuksiin, lasten oikeuksiin ja etiikkaan liittyviä kysymyksiä, joita yksikään maa ei ole pystynyt ratkaisemaan tyydyttävästi
Tutkimuksen ja näkökulmien kehitys Riskitutkimus riskinäkökulma Pärjäävyys ja sen tutkimus -optimismi Kehityspolkujen tutkiminen - ymmärrys sekä suotuisa kehitys että ongelmakehitys Kehitykseen vaikuttamisen tutkimus - toiminta preventiiviset ja promotiiviset interventiot 8.11.2013 Tytti Solantaus
Mt- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuus on kansanterveysongelma Norway (Torvik TA, Rongmo K. 2011) Noin 40%:lla lapsista on vanhempi, jolla on diagnosoitavissa oleva mielenterveys- tai päihdeongelma Arviolta noin 20% perheistä
Vankeusrangaistuksesta kärsivät Vankien psykiatrinen sairastavuus on huomattavan suurta, myös Suomessa (Joukamaa et al 2010) Elämänaikainen sairastavuus Mielialahäiriö miehet 27%, naiset 42% Ahdistushäiriö miehet 25%, naiset 45% Päihdehäiriö 89% Jokin persoonallisuuden häiriö 70% Jokin mielenterveyden häiriö 95% 08/11/2013 Tytti Solantaus 5
Psykiatrisista ja päihdehäiriöistä kärsivien vanhempien lapset 2-4-kertainen vaara sairastua itse Myös somaattiset sairaudet lisääntyneet (Weissman et al, 2006) 6
Lapsilla paljon stressioireita Murray & Farrington, JCPP 2005, Dev Psychopathol 20(1), 2008 Takertumista kotona olevaan vanhempaan Ahdistusta, univaikeuksia, pelkoja Levottomuutta, ärtyvyyttä, aggressiota Syömisongelmia Huonoa koulumenestystä Koulupinnausta Käytösongelmia Masennusta ja ahdistusta
Pitkällä tähtäimellä psykiatrisia häiriöitä Masennussairautta Käytöshäiriöitä Päihderiippuutta Antisosiaalinen tai muu persoonallisuuden häiriö Syömishäiriöitä Ahdistushäiriöitä Sosiaalista ahdistusta Pelkoja Itsensä viiltelyä Sosiaalista syrjäytymistä ja rikollisuutta
Erityisen suuri riski rikollisuudelle Poikien seuranta 32-vuotiaaksi (Murray ja Farrington 2005) kun isä ollut vankilassa Ongelmat ulottuvat pitkälle aikuisuuteen Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö 70% Itse raportoituja rikoksia 50% On myös arvioitu, että tyttöjen riski rikollisuudelle on huomattavan suuri varsinkin jos äiti on vankilassa
Geenit vai ympäristö? Mikä on geenien vaikutus? Esim. kun vanhemmalla epäsosiaalinen persoonallisuuden häiriö ja lapsella nuoressa aikuisuudessa sama Geenivaikutus tulee esille yhdessä ympäristövaikutuksen kanssa Perheen, naapuruston, kaveripiirin elämäntapa ja ongelmat
Vangit ovat heterogeeninen ryhmä Kun äidillä on rikosrekisteri (Phillips et al, 2006) Köyhyys (62%) ja mielenterveysongelmat (55%) Neljä erilaista ryhmää perheissä vain joitakin rajoitettuja riskitekijöitä perheissä lasten pahoinpitelyä lapsilla vaihtuvia huoltajia, joilla väkivalta- ja huumeongelmia yksihuoltajalla ei itsellään juurikaan ongelmia, mutta deprivaatio vakavan köyhyyden takia
Erilaisia taustoja ja erilaista vanhemmuutta Vangeista ei voi puhua yhtenä ryhmänä Toisessa ääripäässä väkivaltaiset antisosiaaliset vangit (vallitseva stereotypia) Toisessa ääripäässä ovat huolehtivat ja lastensa tarpeille herkät vangit
Mitä vähemmän vahvasti väkivaltainen ja epäsosiaalinen isä on lapsensa elämässä, sen parempi lapsen selviytymiselle ja tulevaisuudelle Vanhemman ja lapsen kontaktin ylläpidon tulee lähteä lapsen edusta (Rosenberg J. Children need dads too. Children with fathers in prison. Human Rights & Refugees Publications, Quaker United Nations Office, 2009)
Perheen polku Aika ennen tuomiota Pidätys, Oikeudenkäynti, Vankeuden alku Vankeus Kotiin paluu Elämä jatkuu
Aika ennen tuomiota Ongelmien kasaantuminen perheessä jo ennen tuomiota / vankilaa Vanhempien matala koulutus, köyhyys, päihdekäyttö, mielenterveysongelmat,, asumisen ongelmat, vanhempien oma syrjäytyminen Näistä seuraavat Vanhemmuuden ongelmat Hoidon laiminlyönti ja fyysinen, seksuaalinen ja psykologinen pahoinpitely
Pidätys, oikeudenkäynti, vankeuden alkuvaihe Pidätys voi olla traumaattinen tilanne lapsille Epätietoisuus ja pelot tulevaisuudesta kaikilla Kotona: Huoli puolisosta /vanhemmasta Huoli omasta selviytymisestä Talous, työ, lastenhoito ja tukeminen, koti?? Stigman vyöryminen elämään Mitä sanon lapsille? Miten heitä kohdellaan? Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen?
Stigman merkitys Mielenterveysongelmat heikko ihminen - sääli Päihdeongelmat huono ihminen - halveksunta Rikollisuus paha ihminen torjunta Stigman sisäistäminen Häpeä, syyllisyys, huonommuus Johtaa eristämiseen ja eristäytymiseen sekä lasten että vanhempien taholta Stigma toteutuu myös palveluissa
Vankeusaika: lähivanhempi/äiti Menetys ja suru kiukku Masennus, ahdistus, ärtyvyys, kireys Somaattisia oireita, syömishäiriöitä, itsensä vahingoittamista Vastuu itsellä lapsista ja kodista Pelko omasta ja lasten selviämisestä, Taloudelliset ongelmat Yksinjääminen myös sosiaalisesti Lähivanhemman tilanne voi olla vaikeampi kuin eron tai kuoleman kohdatessa
Vankeusaika: Parisuhde Vankeus lisää eroja vapautumisen jälkeen Eräässä tutkimuksessa erot vankeusaikana olivat 7 kertaiset verrattuna muihin perheisiin Ero erityisesti jos vaimo on vankilassa Lapsille tulee myös vanhempien eron kokemus Ero vaikeuttaa usein tapaamisia
Vankeusaika: huoltajuus Isä vankilaan: äiti jatkaa huoltajana n. 90% Äiti vankilaan: isä jatkaa huoltajana n. 20-25% Turvautuminen isovanhempiin ja muihin sukulaisiin jaksavuuden ongelmia myös heillä Sijoitukset Huoltojärjestelyt voivat vaikeuttaa kontakteja vankilassa olevaan vanhempaan
Vankeusaika: lasten elämä Lasten elämässä jatkuvuuden katkeamisia Kontakti vangittuun vanhempaan Muutot (köyhyyden, stigman, tuen takia) Päivähoito, koulu, ystävät jne Useita toisiaan seuraavia sijoituksia, mm eri sukulaisten luokse Sosiaalisten suhteiden katkeamisia stigman takia
Aikuisten kertomaa lapsuudesta (West-Smith 2007) Isän vankilaan meno oli käännekohta lisäsi ongelmia Taloudelliset vaikeudet lisää muuttoja jne Lastensuojelun mukaantulo Lähivanhemman mielenterveys- tai päihdeongelman paheneminen Uusien isäkandidaattien väkivaltaisuus
Vankeusaika: Vangin tilanne Ero lapsista ja puolisosta, kodin menetys Oma mielenterveys Vaarana vieraantuminen Tapaamiset ja kontaktit tiukasti säädeltyä Luonteva kanssakäyminen ja toiminta vaikeaa Vierailut vankilassa voivat olla lapsesta häpeällisiä (koulu, toveripiiri)
Vanhemman vankilassaolon merkitys lapselle Vanhemman vankeus itsessään saattaa olla riskitekijä lapsen mielenterveydelle Ero sinänsä ei selitä tätä, tai vanhemman rikollinen toiminta yms Stigma? Vankilan lapsikäytännöt?
Kotiinpaluu Perheen yhdistyminen Prosessi koko perheelle Odotukset, toiveet ja pelot Läheisyys/etäisyys, kasvatustavat, kodin käytännöt jne parisuhde ja vanhemmuus Hyvin haasteellinen ja ratkaiseva vaihe erityisesti pitkin vankeusrangaistusten jälkeen
Kotiinpaluu: vankilassa ollut vanhempi Kotiinpaluun vaiheeseen vaikuttavia tekijöitä (Henriques 1996) Vangin itseluottamus vanhempana Lämpö ja huolehtivaisuus, kyky odottaa Joustavuus, kyky sopeutua perhe-elämän sääntöihin vs. vankilan säännöt, esim. Käskyt/käskyttäminen vs. puolison uusi itsenäisyys Kyky tehdä sopu oman menneisyyden kanssa Kiukku ja viha itseä ja yhteiskuntaa kohtaan Stigman kohtaaminen (ex-vankilakundi,-rikollinen)
Isä pääsi pois joulukuussa ja se yritti sannella mulle kolmantena päivänä. Se ei toiminut, kun en mä sitä kuunnellu mutta siitä se sitte alkoi, mä en puhunut sille ikuisuuksiin nyt se on vähän parempaa, mutta kun en mä näe sitä minään isänä
Kotiinpaluu Kotiinpaluun vaihe - Monialaisen tuen tarve Odotukset ja todellisuus vaatii neuvottelutaitoja ja ymmärrystä ihmissuhteiden dynamiikasta Ihmissuhteitten uudelleen järjestyminen vaatii aikaa Liittyminen yhteiskuntaan taloudelliset ja työhön liittyvät kysymykset Päivähoidon ja koulun vanhempain illat jne
Vanhempien ongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisemisen tutkimusnäyttö Kourallinen mutta kasvava joukko nk. kovia tutkimuksia preventionäytöstä kun vanhemmalla on mielenterveys-tai päihdeongelmia Meta-analyysi (Siegenthaler et al, JAACAP, 2012) 13 tutkimusta, 1490 lasta Lasten oireet ja psykiatriset häiriöt vähenivät merkitsevästi Psykiatrisen sairauden riski väheni 40% Ennaltaehkäisy on mahdollista Tytti Solantaus, 2013
Toimiva lapsi&perhe työ 2001- Lasten kehityksen ja vanhemmuuden tukeminen perheissä, joissa vanhemmalla on vaikeaa Päämäärä mahdollisimman hyvä perhe-elämä vanhemman vaikeuksista huolimatta Vanhemmille, päivähoidolle ja opettajille keinoja tukea lapsia omin voimin ja hakea apua tarvittaessa Muutos aikuisten palveluissa (Tl&P I) Peruspalveluissa rakenteet ja menetelmät yhteistyöhön yli sektorirajojen (Tl&p II) T. Solantaus, THL, 2009
Vanhemman mt ja päihdepalvelut Vankeinhoito Lastensuojelu Erikois-sh Lapset vanhemmat Perheiden kotipalvelut Vanhemman ongelmat Mt-päihde-talous-rikokset ym Työvoimapalvelut Perheneuvola Neuvola ja kouluthpalvelut Päivähoito/ koulu Perusthpalvelut Toimeentulopalvelut 8.11.2013 Tytti Solantaus
Lapsia suojaavat tekijät kun perheessä on vaikeuksia Perheessä Pitkäaikaiset turvalliset ja rakastavat ihmissuhteet Mahdollisuuden ymmärtää mitä perheessä tapahtuu Osallistuminen ongelmien ratkaisuun Kodin ulkopuolella Hyvä päivähoito, koulu, kokemus kuulumisesta Omat kaverit, toimet, harrastukset Ympäröivässä yhteiskunnassa Saada apua ja tulla kohdelluksi kunnioituksella oman perheensä jäsenenä
Tl&p -työmenetelmäperhe Lapset puheeksi (Lp, 1-2 tapaamista) Tl&p - perheinterventio (Beardslee, 6-8 tap.) Vertti - lasten ja vanhempien vertaisryhmät ja perhekurssit (Söderblom ja Inkinen, 2005) Lapset puheeksi ryhmät psykiatrisissa sairaaloissa Lapsi & perhe neuvonpito Opaskirjaset Tulevat? T. Solantaus, THL, 2009
Toimiva lapsi&perhe -työ Vaikea ongelma puheeksi perheessä Ongelman omistajan kunnioitus Kaikkien perheenjäsenten kokemuksen tuleminen yhteiseen keskusteluun Avaa mahdollisuuden yhteiseen tukeen, ongelmien ratkaisuun ja avun hakemiseen Surun, hämmennyksen, kiukun jakaminen Miten toimia kun muut nimittelevät, puhuvat takana jne Miten arki hoidetaan jne
Työmenetelmiä käytetty Vanhemman masennus ja muut mt-ongelmat Päihdeongelmat Huostaanotto, sijaishuolto Vanhemman syöpäsairaudet ja muut vaikeat somaattisen sairaudet, AIDS Sukupuolen vaihdos, seksuaalinen suuntautuminen Työ on alkanut vankien perheissä
Lapset puheeksi työn päämääriä kriminaalihuollossa Jaettu vanhemmuus Vangin mahdollisuus olla tukena lähivanhemmalle erilaiset kasvatukselliset pohdinnat, ilot ja ongelma Arvostus lähivanhemman työlle Lähivanhempi ei jää täysin yksin Yhteinen ymmärrys lasten kokmuksesta Mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää omaa vanhemmuutta: itseluottamus vanhempana Mahdollisuus on merkityksellinen lapsille
Lapset puheeksi työn päämääriä: Lapsi elämään vanhemman mielessä Vrt. Elämän jakaminen osiin Lasten kokemusten ymmärtäminen Keskustelut lapsista osana arkipäivän kulkua myös vankilassa ja henkilökunnan kanssa
Lapset puheeksi työn päämääriä: Lapselle toimiva vanhemmuus Tulla ymmärretyksi, tuetuksi Tapaamiset luontevampia, puheenaiheet merkityksellisiä Vanhempi elää lapsen mielessä myös tapaamisten ulkopuolella, arkisessa puheessa jne Lapsi hahmottaa vanhemman elämää vankilassa Esim. kuvat vanhemman elämänpiiristä, sellistä, ruokailutiloista, jne
Vanhemmuuden toteutumisen merkitys vangille itselleen Tutkimuksissa on viitteitä siitä että Naisvankien masennusongelmat vähenevät, jos on toimivat kontaktit lapsiin Sekä nais- että miesvankien aggressio ja väkivallan käyttö vähenevät Päihteiden käyttö vankilassa vähenee
Toimiva lapsi & Perhe -menetelmät Tulevaisuuteen suuntautuminen Arkipäivän merkitys lapsen kehitykselle Vanhemman asiantuntemuksen kunnioittaminen Avoin keskustelu ja yhteinen ongelman ratkaisu T. Solantaus, THL, 2009
Avoin keskustelu vankeudesta? usein puhumaton asia vaikea kertoa lapselle mistä on kysymys vanhemmat pyrkivät suojelemaan lapsia olemalla hiljaa MUTTA ei synny osallisuutta vaikeuksien ratkaisuun ja elämän hallintaan ja menetetään keskinäinen ymmärrys ja tuki
Lapsille kertominen vankeudesta Suuri osa vanhemmista ei kerro lapsille tai kertoo osan totuutta USA: 1/3 isä matkoilla, 1/3 vankilassa, 1/3 ei mitään selitystä Syyn kertominen vielä problemaattisempaa Myös näyttöä kertomisen haitallisuudesta 8.11.2013 Tytti Solantaus Tl&p- kouluttajakokous 11.-13.9.2013
Mitä kertominen tarkoittaa? Ei ole lapsen informointia! Päämäränä on auttaa lasta ymmärtämään vanhemman tilanne, omia kokemuksia, sekä perheen tapahtumia Ja Yhteinen ongelmanratkaisu perheen sisällä Nämä yhdessä tukevat lasta 8.11.2013 Tytti Solantaus Tl&p- kouluttajakokous 11.-13.9.2013
Lapsen kanssa keskustelu Aina, jos mahdollista, omat vanhemmat kertovat Lapsella on oltava omainen/huoltaja joka tukee häntä asian pohtimisessa kotona Mukaan on liitettävä tieto ja pohdinta siitä, miten tästä mennään eteenpäin, esim miten selvitään syrjinnän ja ennakkoluulojen kanssa Lapsi on otettava mukaan ongelmanratkaisuun ikätason mukaisesti
Perustyövälineet monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelu vanhemman kanssa 2 tapaamista vanhemman kanssa Lapset puheeksi Neuvonpito Perheen oma sosiaalinen verkosto Erilaiset palvelut
Lapset puheeksi keskustelu 2 keskustelukertaa, tarvittaessa enemmän Manuaali ja lokikirja netissä Kriminaalihuollolle muokataan oma Lasten elämäntilanteen kartoitus ja siitä seuraava toiminta Eväät vanhemmille ja työntekijälle lasten tukemiseksi Lisäavun järjestäminen tarvittaessa Neuvonpidon avulla T. Solantaus, THL, 2009
Lapset puheeksi Autetaan vanhempia ja työntekijää tunnistamaan lapsen ja perheen VAHVUUDET ja HAAVOITTUVUUDET Ja suunnitelma, miten vahvistetaan suojaavia tekijöitä ja lapsen vahvuuksia lapsen arkielämässä tuetaan haavoittuvuuksissa
Lapset puheeksi (LP) VAHVUUS on asia joka menee kuten ennenkin ei edellytä erityisiä saavutuksia, lahjakkuutta, erityistaitoja voi liittyä lapseen tai ympäristöön
Pärjäävyys (resilienssi) Asia sujuvat vaikka on olemassa kehitystä vaarantava tekijä / olosuhde Pärjäävyys syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta (Luthar 2007, Rutter 2010) Ei ole yksilön ominaisuus 8.11.2013 Tytti Solantaus 49
Lapset puheeksi (Lp) HAAVOITTUVUUS on asia joka on jo ongelma tai tilanne, joka voi johtaa ongelmiin Ennaltaehkäisyn toteutuminen Usein ympäristön ja lapsen/nuoren omien ominaisuuksien yhteen sopimattomuus esim. vauhdikas lapsi ja ärtyvä vanhempi arka lapsi ja ennakkoluuloinen naapurusto
Lapset puheeksi-keskustelu ja Lp- Neuvonpito monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelussa identifioidaan yhdessä vanhempien/lapsen, päivähoidon/ koulun kanssa lapsen vahvuudet ja haavoittuvuudet verkoston toiminnan pohjaksi Lp-Neuvonpito tuo tarvittavat tahot yhteen ja sitouttaa toimijat tehtäviin, joihin jokainen kokee pystyvänsä. Ylisektoraalisen työn väline. 8.11.2013 Tytti Solantaus
Lasten ottaminen huomioon: Toimenpiteitä kaikilla tasoilla Isot yhteiskunnalliset linjaukset: muita rangaistusmuotoja kuin vankila Kriminaalihuollon sisäiset toimet - tapaamiskulttuuri, suhtautuminen lapsiin ja nuoriin, tilat ja ympäristöt, ym Työntekijöille työvälineet, perheille palvelut Asennekasvatus kaikilla tasoilla media/väestö, koulut, päiväkodit, päättäjät Sosiaali- ja terveyspalvelut
Toiminta ylisukupolvisuuden katkaisemiseksi Laki velvoittaa Moraalinen vastuu Ennaltaehkäisy on mahdollista ja työmenetelmiä on Meillä kaikilla on vastuu ja velvollisuus 8.11.2013 Esityksen nimi / Tekijä 53
Kiitos! Tytti Solantaus Antonia Ringbom