Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Samankaltaiset tiedostot
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

Kelan järjestämä kuntoutus. Satakieli keskustelufoorumi Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Tietoa Kelan järjestämästä vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta lainmuutos alkaen

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa?

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kela kuntouttaja 2009

Kuntoutuksen uudistukset

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

PALVELUSUUNNITELMA 1/6. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

Kelan TYP-toiminta KELA

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Tikkurila. Kelan Vammaistuet. Noora Huuskone Projekti, Invalidi ry

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN HANKKIMINEN

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen. Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero

Henkilötiedot. Päivämäärä: Suunnitelman vastuullinen rekisterinpitäjä on Suunnitelman vastuuhenkilö on Laatijat ja yhteystiedot: Nimi: Osoite:

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala. Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut. Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Transkriptio:

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1

Lääkinnällinen kuntoutus Terveydenhuoltolaki29 (30.12.2010/1326) Kuntoutumista ja kuntoutuspalveluja koskeva neuvonta ja ohjaus Kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointeineen ja työkokeiluineen Terapiat Sopeutumisvalmennus 2

Apuvälinepalvelut Apuvälineiden tarpeen määrittely Välineiden sovitus Luovutus omaksi tai käytettäväksi Käytön opetus Käytön seuranta Välineiden huolto 3

Kuntoutusjaksot avo- tai laitoshoidossa Kuntoutusohjaus Muut näihin rinnastettavat palvelut Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään ylläpitämään ja parantamaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, edistämään ja tukemaan elämäntilanteensa hallintaa ja itsenäistä suoriutumista 4

Terveydenhuollon järjestämä kuntoutus Kunnan huolehdittava lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen järjestämisestä sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa edellyttää Kunta voi järjestää palvelun itse, yhdessä toisten kuntien kanssa, ostaa palvelut Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako Lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa aina ensisijaisesti terveydenhuolto 5

Terveydenhuolto vastaa aina Kuntoutussuunnitelman laatimisesta Apuvälinepalveluista Kuntoutusohjauksesta Muiden kuin Kelan vaativan lääkinnällisen tai muun Kelan kuntoutuksen piiriin kuuluvien kuntoutuksesta 6

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus -Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään arjen toiminnoissa suoriutumista ja osallistumista varten - Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttui - Uusi laki voimaan 1.1.2016 - Tärkeimmät muutokset ovat: - Hakijan ei tarvitse vammaistukea tai hoitotukea - Kuntoutustarpeen arviossa huomioidaan toimintakyky kokonaisvaltaisesti - Korostetaan yhteistyötä, ohjauksellisuutta, aktiivista työotetta - Lain nimi on uusi 7

Kelan järjestämä kuntoutus - Järjestämisvelvollisuus - Vaativa lääkinnällinen kuntoutus - Kuntoutuspsykoterapia - Ammatillinen kuntoutus - Harkinnan varainen kuntoutus - Eduskunnan vuosittain myöntämän määrärahan puitteissa - Harkinnanvaraisia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja - Työ- ja opiskelu- ja toimintakyvyn tukeminen, pääpaino työelämässä olevissa 8

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus kuka on asiakas? - Alle 65 vuotias - Ei julkisessa laitoshoidossa - Sairaus tai vamma ja siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite - Suoritus- ja osallistumisrajoitteen vuoksi huomattavia vaikeuksia suoriutua arjen toiminnoista, osallistumisessa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa - Rajoite aiheuttaa vähintään vuoden kuntoutustarpeen - Kuntoutus perustellusti tarpeen mahdollistamaan arjen toiminnoista suoriutumisen ja osallistumisen - Kuntoutus ei liity välittömästi sairaanhoitoon - Kuntoutuksen tavoitteet eivät ainoastaan hoidolliset 9

- Viitekehyksenä ICF-luokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health) - toimintakyky määräytyy yksilön lääketieteellisen terveydentilan ja kontekstuaalisten tekijöiden eli yksilö- ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksen tuloksena - Suoriutumisen ja osallistumisen osa-alueita - Oppiminen - Tiedon soveltaminen - Kommunikointi - Liikkuminen - Itsestä huolehtiminen - Vuorovaikutus - Ihmissuhteet - Jne 10

Huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoissa aiheuttava rajoite - Voi olla - Liikkumisessa - Kommunikoinnissa - Vuorovaikutuksessa - Mielentoiminnoissa - Käyttäytymisessä - Aistitoiminnoissa - Oppimisessa - Tiedon soveltamisessa - Itsestä huolehtimisessa Suoriutumisen ja osallistumisen rajoitteita tarkastellaan - laaja-alaisesti - ICF-viitekehyksessä - Yksi kapea-alaisella alueella oleva vaikea ongelma ei olisi riittävä peruste vaativalle kuntoutukselle esim. yksittäisen nivelen vaikea liikerajoite ei välttämättä tuo huomattavia vaikeuksia Kuntoutuksen voidaan perustellusti odottaa mahdollistavan työstä, opiskelusta tai muista arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista 11

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeen arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä: - Lääketieteellinen terveydentila - Kehon rakenteet ja toiminnot mukaan lukien mielentoiminnot - Yksilö- ja ympäristötekijät, jotka vuorovaikutuksessa toimintakykyyn ja toimintarajoitteisiin - Kehitysvaihe, voimavarat, oma motivaatio, perhesuhteet, asumisolosuhteet, elämäntilanne (työ, opiskelu, muu toiminta), muuttuvat elämäntilanteet,. - Kuntoutussuunnittelussa tärkeää miettiä laajaalaisesti ja konkreettisesti kuntoutujan omilla tavoitteilla iso merkitys 12

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus mitä pitää sisällään? - Hyvän kuntoutuskäytännön mukaista toiminnallista ja asiakaslähtöistä - Kuntoutujan omaa aktiivisuutta korostetaan ohjataan kuntoutumista tukevaan arkeen eri toimijoita sitouttamalla - Perustuu erityisasiantuntemukseen - Perustuu tarpeelliseen yhteistyöhön kuntoutujan, läheisten ja muiden tärkeiden toimijoiden kanssa. Päiväkoti, koulu, palveluasuminen, työpaikka, henkilökohtainen avustaja jne. - Yksilö- ja ryhmämuotoista, terapioita kuntoutujan omassa arjen ympäristössä, kuntouttajan tiloissa tai kuntoutuskeskuksissa (moniammatilliset palvelut) 13

- Hyvä kuntoutuskäytäntö - Vaikuttavuudesta saatu tieteellinen näyttö - Kelan ja terveydenhuollon yleisesti hyväksytyt ja kokemusperäiset menettelytavat - Toiminnallista, aktiivista - Asiakaslähtöistä - Lähtökohtana kuntoutujan arjen toimintoihin ja osallistumiseen liittyvät tarpeet - Erityisasiantuntemus ja yhteistyö - Fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja kognitiiviset tarpeet - Voimavarat käyttöön - Päivittäisissä toiminnoissa ja arjen ympäristössä voidaan toimia kuntoutumista edistävällä tavalla 14

Terapioita ja moniammatillista kuntoutusta - Terapiat esim. fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia - Tiheys voi vaihdella, voidaan jaksottaa - Ei terapiat voivat vuorotella, voi olla harvajaksoista arjen ympyröissä toteutettua, voi olla ohjauksellista - Moniammatillinen kuntoutus - Avo- ja laitosmuotoista - Intensiivistä yksilöllistä tai ryhmämuotoista - Erityisasiantuntemus ja osaaminen - Ei säädetä kuntoutuksen kestosta tai määristä - Kuntoutussuunnitelmassa tavoitteiden mukaisesti määritellään 15

Terapiat voidaan toteuttaa - kotona, päiväkodissa, koulussa, työpaikalla ja muissa arjen ympäristöissä Ohjausta - Kuntoutujan omaisille, muille läheisille ja tarpeellisille ammattihenkilöille > harjoiteltujen käytäntöjen soveltaminen arjessa - Erityisistä syistä, jos tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi - Ohjauskäyntien tarpeellisuus perusteltava kuntoutussuunnitelmassa 16

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus kuntoutussuunnitelman pohjalta - Kuntoutussuunnitelman tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukainen - Tehdään julkisessa terveydenhuollossa, ns. hoitavassa yksikössä, joka vastaa ihmisen kuntoutustarpeen arvioinnista, kuntoutuksen suunnittelusta, seurannasta, mahdollisen tarpeen mukaisen hoidon jatkumisesta kuntoutuksen aikana - Laatii lääkäri TAI moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu lääkäri - Aina yhdessä kuntoutujan ja tarvittaessa läheisten kanssa - Kokonaisvaltainen kuntoutustarpeen arviointi - Kuntoutujalle merkitykselliset ja konkreettiset suoriutumista ja osallistumista mahdollistavat tavoitteet - Käypä hoito-suositukset ja kansalliset ryhmäkohtaiset hyvät kuntoutuskäytännöt 17

Kuntoutussuunnitelma - Moniammatillinen ryhmä, jossa lääkäri tai ryhmän puuttuessa lääkäri - Vähintään 1 vuodeksi ja enintään 3 vuodeksi - Julkinen terveydenhuolto - Jos julkinen terveydenhuolto (kunta) ostaa palveluja yksityiseltä, voi suunnitelman laatia yksityinen ja suunnitelmaan pyydetään kunnan hyväksyntä - Yksityinen ei voi laatia suunnitelmaa, jos toimisi suunnitelman laatijana ja kuntoutuksen toteuttajana Tavoitteet kuntoutukselle - Kuntoutujalle merkitykselliset, konkreettiset, saavutettavissa olevat suoriutumista ja osallistumista mahdollistavat - Ehdotetut toimet tavoitteisiin vastaavia 18

Valmistautuminen kuntoutussuunnitelmaan - Oma elämäntilanne ja mahdolliset muutokset - Arjessa suoriutumista ja osallistumista vaikeuttavat asiat - Laaja-alaiset ajatellen kaikki vammasta ja sairaudesta aiheutuvia seikkoja 19

Valmistautuminen kuntoutussuunnitelmaan - Omat tarpeet kuntoutukselle - Omat tavoitteet mihin pyrin kuntoutuksen avulla, mitä toivon saavani kuntoutuksesta, mihin sen vaikuttavan - Omat toiveet - Moniammatillisen kuntoutuksen tarve - laitosjakso 20

Valmistautuminen kuntoutussuunnitelmaan - Kirjaa asiat ylös - Voit tehdä lääkärille annettavan muistilapun tai selvityksen omista tavoitteista, tarpeista, toiveista - Keskustelu omien terapeuttien kanssa - Aikaisemmat lausunnot ja suunnitelmat - Kuntoutussuunnitelma ei voi olla vanhan kopio se täytyy joka kerta miettiä erikseen 21

Mitä merkitsee muutos vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen: - Kela arvioi, että uusia asiakkaita noin 7700 - CP-liiton toimintapiirissä olevista palvelun piiriin pääsee ihmisiä, jotka aiemmin ei ole saanut vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta, koska ei ole saanut korotettua/ylintä vammaistukea tai hoitotukea, mutta kuntoutustarve ja tavoitteet ovat selkeästi lain kriteerit täyttävät - Kaikkein vaikeimmin vammaisten osalta vaarana on, että kuntoutuksen tarve katsotaan johtuvan hoidollisista syistä - Olennaista kunnolla laadittu kuntoutussuunnitelma - Konkreettiset osallistumista ja suoriutumista tukevat tavoitteet - Avustamistyön / hoidon helpottuminen ei ole peruste - Terveydenhuollon toteutettava kuntoutus ja tekemänsä suunnitelman mukaisesti, jos ei Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta myönnetä 22

Kuntoutuksen matkat - Ei automaattisesti ns. oma taksi oikeutta - Terveydenhuollon ammattilaisen todistus yksin matkustamisen tarpeellisuudesta - Todistus voidaan antaa, jos tilanne on sellainen, ettei yhteiskuljetus sovellu - Yksinmatkustusoikeus voidaan antaa kertamatkalle tai toistaiseksi - Tietyissä tilanteissa mahdollisuus käyttää nimettyä kuljettajaa - Niillä, joilla vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi on ollut oikeus yksinmatkustamiseen, oikeus jatkuu nyt. Tarkastetaan seuraavassa päätösvaiheessa. 23

Muutoksenhaku Kela kuntoutuspäätökseen voi hakea muutosta: - Itseoikaisu - Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta - Vakuutusoikeus - Kelassa valmis lomakepohja muutoksenhakuun - Kannattaa aina hyvin perustella - Kannattaa myös miettiä hakeeko muutosta vai tekeekö uuden hakemuksen paremmin suunnitelmin ja perustein Lääkärilehti 21.10.2016 / 42/2016 vsk 71 / s. 2664-2665 Tiina Suomela-Markkanen Hyvä kuntoutussuunnitelma tehdään kuntoutujaa kuunnellen 24