S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KOTKAN KAUPUNKI Kauppatorin linja-autoliikenteen järjestelyt Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19658
Loppuraportti 1 (17) Miettinen Tuomas Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Linja-autoliikenteen nykytilanne... 1 2.1 Kotkasta lähtevät linja-autovuorot... 1 3 Kehittämistarve... 2 4 Bussiterminaalin laatutaso... 2 5 Kauppatorin bussiterminaali... 3 5.1 Tasauspysäköinti... 3 5.2 Mitoitusajoneuvo... 4 5.3 Pysäkin etäisyys suojatiehen... 4 5.4 Seisontatilan mitoitus... 4 5.5 Jättölaiturit... 4 5.5.1 Tilantarve ja alueen toimivuus... 6 5.6 Lähtevä paikallisliikenne... 7 5.6.1 Tilantarve ja alueen toimivuus... 7 5.7 Seutuliikenne... 8 5.7.1 Tilantarve ja alueen toimivuus... 8 5.8 Kaukoliikenne... 9 5.8.1 Ve 1... 9 5.8.2 Ve 2... 9 5.8.3 Ve 3... 10 5.8.4 Tilantarve ja alueen toimivuus... 10 5.9 Turistiliikenne... 11 5.10 Tilausajoliikenne... 11 6 Huomioitavat seikat liikennejärjestelyissä... 11 7 Rahtipalvelut... 12 8 Pysäköinti... 12 9 Maankäytön ja kaupunkikuvan muutokset Kotkan saarella... 12 10 Kustannusarvio... 13 11 Vaikutukset... 13 11.1 Liikenteen toimivuus... 13 11.2 Pysäköinti... 13 11.3 Liikenneturvallisuus... 13 11.4 Liittymien toimivuus... 13 11.5 Jalankulku ja pyöräily... 14 11.6 Maankäyttö ja kaupunkikuva... 14 11.7 Hoito ja ylläpito... 14
Loppuraportti 2 (17) Miettinen Tuomas 11.8 Ympäristövaikutukset... 14 12 Suositukset... 14 12.1 Saapuva liikenne... 14 12.2 Paikallisliikenne... 14 12.3 Kaukoliikenne... 14 12.4 Muut asiat... 14 Liitteet Liite 1: Yleiskartta Liite 2: Yleiskartta ve 2 Liite 3: Keskuskadun jättöpysäkit Keskuskadulla, ajouramalli Liite 4: Keskuskadun jättöpysäkit pykälälaituri, ajouramalli Liite 5: Kirkkokadun lähtöpysäkit pykälälaituri, ajouramalli Liite 6: Kaukoliikenteen lähtöpysäkit, ve 1ajouramalli Liite 7: Kaukoliikenteen lähtöpysäkit, ve 2, ajouramalli Liite 8: Kaukoliikenteen lähtöpysäkit, Ve 3, ajouramalli Liite 9: Kaukoliikenteen lähtöpysäkit, Ve 3 alavaihtoehto, ajouramalli Liite 10: Ajouramalli Keskuskatu - Kustaankatu - Kauppatori Liite 11: Ajouramalli Kustaankatu - Kirkkokatu Liite 12: Ajourat Keskuskadulta Kustaankadun kautta torille ja Kustaankadun liikennöinti
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (15) Kauppatorin linja-autoliikenteen järjestelyt 1 Yleistä Tämän työn tavoitteena oli tutkia Kotkan keskustan linja-autoliikenteen järjestelyihin liittyvät asiat. Kaukoliikenteen linja-autojen siirtyminen pois Katariinantorilta mahdollistaa alueen monipuolisen kehittämisen tulevaisuudessa. Työssä selvitetään Kauppatoria reunustavien katujen, Keskuskadun ja Kirkkokadun mahdollisuutta toimia linja-autoliikenteen city-terminaalina, jonka kautta kulkisivat paikallis-, seutu- ja kaukoliikenteen linja-autovuorot. Torille tai viereisiin kortteleihin sijoittuvat sekä saapumis-, että lähtölaiturit. Linja-autoliikenteen toiminnasta Kauppatorilla on oltava varmuus, jotta linja-autoliikenne voidaan siirtää Kauppatorin kautta kulkevaksi. Kauppatorin alueella on jo nykytilanteessa runsaasti linja-autoliikennettä. Paikallisliikenteen vuorot kulkevat Kauppatorin kautta. Nykytilanteeseen suurin muutos olisi kaukoliikenteen linja-autojen siirtyminen Kauppatorin reunuksia saapuvan ja lähtevän liikenteen osalta sekä uutena ajatuksena seutuliikenteen, lähinnä kotkan Haminan välisen liikenteen, lähtö- ja tulopysäkkien siirtyminen Kauppatorin city-terminaaliin. Työllä pyritään myös negaatioiden torjuntaan linja-autoliikenteen mahdollisesti muuttuvien järjestelyjen suhteen. Kaukoliikenteen siirtyminen city-terminaaliin mahdollistaa myös Kantasataman alueen laajamittaisen kehittämisen sekä mahdollisen matkakeskuksen syntymisen tulevaisuudessa. Kantasataman alueelle olisi tällöin mahdollista Uudella reitillä saadaan kantasataman alueelle bussit, rautatie sekä matkustajalaivaliikenne. Nykytilanteen säilyminen ei tätä mahdollista. Työtä ovat ohjanneet Kotkan kaupungin taholta kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro ja suunnittelupäällikkö Matti Paavola. Työ on laadittu :ssä. työn projektipäällikkönä on toiminut DI Tuomas Miettinen ja suunnittelijana DI Esa Ränkman. 2 Linja-autoliikenteen nykytilanne Kotkansaarella sijaitsee nykyisin kaksi linja-autoasemaa, joista Katariinantorin asema on profiloitunut kaukoliikenteelle sekä matkahuollon palveluille. Lisäksi Katariinantori toimii Kotka- Hamina-linjan päätepysäkkinä. Ruukinkadun linja-autoasema palvelee paikallisliikennettä. Linjaautoasemien asemajärjestelyt ovat perinteiseen kiinteään laiturijärjestelmään perustuvat. Laajat lähtölaiturialueet ovat pääosin varsin tehottomassa käytössä. 2.1 Kotkasta lähtevät linja-autovuorot Kotkasta lähteviä Paikallisliikenteen vuoroja on 192 kpl. vuorokaudessa, seutuliikenteeksi laskettavia vuoroja on 35 kpl. ja kaukoliikenteellä on 48 vuoroa. Paikallisliikenteen vuoroväli on vilkkaimpina aikoina, eli työ- ja koulumatka-aikaan noin 10 minuuttia ja hiljaisempina aikoina vuoroväli on 20 30 minuuttia. Seutuliikenteeksi laskettava Haminan linja-auton vuoroväli vaihtelee välillä 10 minuutista tuntiin. Yleinen vuoroväli on 20-25 minuuttia, eli tunnissa lähtee kolme vuoroa Haminaan. Kaukoliikenteen huipputunti on aamulla klo 6 7 välillä. Tällöin kaukoliikenteen vuoroja lähtee kuusi kappaletta tunnin aikana. Muutoin vuoroväli vaihtelee niin, että tunnissa lähtee 2 4 vuoroa. Laituritarve on suurimmillaan klo. 6.50, jolloin samanaikaisesti lähtee kolme eri linjaautovuoroa. Karhulassa pysähtyy Helsingin ja Haminan välisiä pikavuoroja, jotka eivät poikkea Kotkan keskustaan. Näille vuoroille on syöttöyhteys joko seutu- tai paikallisliikenteen vuoroilta Kotkan keskustasta. Kuvassa 1 on esitetty lähtevät kaukoliikenteen linja-autovuorot, mitkä lähtevät nykyisin Kotkan linja-autoasemalta. Kaukoliikenteen vuoroista suurin osa on pika- tai expressvuoroja, mutta osa on myös vakiovuoroja. Vuorojen määrä esim. Kouvolan suuntaan on käytännössä suurempi kuin kuvassa esitetty luku. Tämä johtuu siitä, että muualle päättyvien vuorojen reitti kulkee Kouvolan kautta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 2 (15) KAUKOLIIKENNE Klo yht. Määräpaikka 2-5 5-6 6-7 7-8 8-9 9-10 10-11 11-12 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 19-20 20-21 Yht. Helsinki 2 3 4 3 1 2 1 1 3 1 1 3 1 2 1 1 1 31 5.50 2 lähtöä 6.50 2 lähtöä Lappeenranta 1 1* 1 1 1 5 Kouvola 1 1* 1* 1 4 lähtö 5.55 lähtö 6.50 Jyväskylä 1 1 2 Tampere 1 1 1 1* 4 Savonlinna 1 1 Mikkeli 1* 1 yht. tunnin sisällä 3 4 4 4 2 3 2 2 3 1 4 3 2 2 2 1 1 * Lähtö samanaikaiseti Helsinkiin lähtevän vuoron kanssa 3 Kehittämistarve Kuva 1. Kotkasta lähtevät kaukoliikenteen linja-autovuorot. Kotkansaaren linja-auto asemien sijaintiin on pyritty löytämään selkeämpää ja tehokkaampaa ratkaisua. Vuonna 2009 valmistuneen Kotkan linja-autoasemien sijainti -selvitystyön aikana heräsi ajatus kauko-, seutu- sekä paikallisliikenteen ajoreittien sekä asemapalveluiden yhdistämisestä. Tässä ratkaisumallissa kauko- ja seutuliikenne ohjattaisiin saamaa reittiä paikallisliikenteen kanssa. Autojen odotuskenttä ja mahdollinen matkahuollon rahtiterminaali rakennettaisiin satama-alueelle. Jättö- sekä lähtölaiturialueet rakennettaisiin Kotkan kauppatorin reunustoille. Uutena ajatuksena Liikenne pyritään profiloimaan kolmeen osaan; kauko-, seutu- ja paikallisliikenteeseen. Linja-autoasemapalvelut voidaan sijoittaa alueella toimivien liikeyritysten tai kahviloiden yhteyteen, eikä varsinaista asemarakennusta tarvita. Siirtoa tukevat myös kauppatorin alueen vahva palvelutarjonta sekä torin alle rakennettu 500-paikkainen toriparkki. Lisäksi uusi järjestely palvelisi laajempaa kokonaisuutta, kantasataman kehittymistä, raide- ja matkustajalaivaliikennettä sekä tieverkon laajoja kehityskuvia. 4 Bussiterminaalin laatutaso Bussiterminaalin laatutasovaatimukset riippuvat siitä, minkälaista liikennettä terminaali palvelee. Paikallisliikenteen terminaalilla on suurimmat matkustajamäärät ja lyhyet terminaali- ja pysäköintiajat. Paikallisliikenne ei myöskään tarvitse matkatavarapalveluita. Seutuliikenne, eli liikenne Haminan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden suuntiin, on liikennemäärältään kaukoliikennettä vähäisempi. Seutuliikenteellä on hieman enemmän matkatavarapalvelun tarvetta kuin paikallisliikenteellä. Kaukoliikenteen matkustajilla on yleensä tarvetta laajemmille palveluille, kuten lämpimään odotustilaan ja sen mahdollistamille muille palvelulle. Näitä ovat esim. kahvilapalvelut ja wc. Kaukoliikenteen matkustajilla on myös enemmän tarvetta matkatavarapalveluille kuin paikallis- ja seutuliikenteellä. Kotkan keskustasta alkaa ja sinne päättyy huomattava osa paikallisliikenteen matkoista. Joukkoliikenteen palvelutasoa ajatellen myös matkustajien palveluihin tulee toteuttamisvaihtoehdosta riippumatta kiinnittää huomiota. Kuljettajien tauko- ja sosiaalitilat sijoittuvat uudelle tasausalueelle nykyisen Ruukinkadun paikallisliikenteen terminaalin itäpuolelle. Kauppatorille sijoittuvassa terminaalissa tulisi olla ainakin seuraavat matkustajia palvelevat varusteet: Aikatauluinformaatio ja reittikartat Laiturikatokset lähtevälle liikenteelle o Katoksessa odotuspenkkejä ja roska-astiat
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (15) o o Mahdollinen esite, mainos ja julistetelineet Kello Lipunmyynti tai lipunmyyntiautomaatti, esteettömyysvaatimukset huomioiden Valaistus Henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköinti Henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköintitarve suunnitellaan vaihtomatkustajan kannalta. Terminaaleissa on oltava riittävä opastus, jossa huomioidaan esteettömyys materiaaleissa ja kulkuväylissä esim. toripysäköintitalon hissien kautta kuljettaessa. Liityntäpysäköintipaikkana luonteva vaihtoehto on kauppatorin pysäköintilaitos. Liityntäpysäköinnin ja edelleen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostamista palvelisi liityntäpysäköijille suunnatut edut. Näitä voisivat olla esim. tuettu pysäköinnin hinta ja liityntäpysäköinnin aikana tarjottavat lisäarvopalvelut (huolto, pesu, katsastus jne.). Saattoliikenteen osalta kauppatorin pysäköintilaitos toimisi jo nyt hyvin, sillä ensimmäinen tunti hallissa on ilmainen. Polkupyörien liityntäpysäköinnin laatuun on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Alue on kaupungin keskeisellä paikalla ja jotta pyöräpysäköinti pysyisi järjestyksessä, niin pysäkkien läheisyyteen voisi sijoittaa katettuja pyöräpysäköintejä. Kauppatorilla sijaitsevan torikahvilan mahdollisuuksia toimia odotus- ja lipunmyyntitilana on tarpeen selvittää kahvilayrittäjän kanssa. Torikahvila olisi sijainniltaan sopiva paikka linjaautomatkustajien matkapalveluiden tarpeisiin. Se on kaukoliikenteen lähtöalueen vieressä ja lyhyen matkan päässä paikallis- ja seutuliikenteen lähtölaitureista. Rakennuksen yhteyteen tulisi tällöin sijoittaa lipunmyyntipalvelut tai automaatti, aikataulutiedot lähtevien vuorojen osalta ja matkustajat voisivat hyödyntää nykyisiä kahvilapalveluja sekä wc-tiloja. 5 Kauppatorin bussiterminaali 5.1 Tasauspysäköinti Kauppatorin bussiterminaali muodostuu siten, että Kauppatorin Keskuskadun puoleiselle reunalle sijoittuisivat saapuvan liikenteen jättöpysäkit. Tarvittaessa jättöpysäkkejä sijoitetaan myös Itäkadun jälkeen. Kaukoliikenteen vuoroille tulee ajomatkaa lisää nykyiseen verrattuna noin 2,2 km. Bussiterminaalissa lähtevät linja-autot sijoittuvat Kirkkokadulle sekä torin ja Kirkkokadun väliselle, nykyisin pysäköintialueena toimivalle alueelle. Lähtevä liikenne pyritään profiloimaan kolmeen osaan; kauko-, seutu- ja paikallisliikenteeseen. Kaukoliikenne sijoittuisi torin ja Kirkkokadun väliselle alueelle, seutuliikenne lähtisi valtion virastotalon kohdalta ja paikallisliikenne Pohjola-talon edustalta kuten nykyisinkin. Liitteissä 1 ja 2 on esitetty yleiskartat suunnitelmista, joita on seuraavissa kappaleissa käsitelty. Suunnitelmissa on tutkittu yleisiä toimivuusvaatimuksia sekä selvitetty mitä muutoksia nykyiseen liikennejärjestelmään vaaditaan, jotta linja-autoliikenne voisi sijoittua Kauppatorin yhteyteen. Kauppatori ei itsessään toimi vuorojen tasauspysäköintialueena lähtevän liikenteen osalta, vaan lähtevät linja-autot saapuvat Kauppatorin lähtöpysäkeille uudelta Ruukinkadun itäpuoliselta linjaautojen pysäköintialueelta. Ruukinkadulta lähtevien linja-autojen liikenteen ohjaus voidaan hoitaa joko niin, että alueelta lähtevillä linja-autoilla on aikataulun mukainen lähtöaika tasausalueelta lähtölaiturille tai lähteville autoille on sähköinen ohjausjärjestelmä, minkä mukaan autot siirtyvät lähtölaitureille. Matka tasausalueelta lähtölaitureille on lyhyt, ajoaika on alle minuutin. Tämä vähentää monimutkaisen järjestelmän tarvetta, ellei esim. haluta tarjota matkustajille täsmällistä tietoa siitä, milloin Kotkan ulkopuolelta saapuva linja-autovuoro tulee lähtölaiturille. Näitä vuoroja on nykyisin
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (15) 5.2 Mitoitusajoneuvo vähän, sillä useimpien vuorojen lähtöasema on Kotka. Vain jokunen kaukoliikenteen vuoro voisi olla tämän palvelun piirissä. Laitureille voidaan sijoittaa esim. web-kamera, minkä perusteella lähtevän linja-auton kuljettaja näkee lähtölaiturien tilanteen esim. häiriötilanteiden osalta. Kameran näyttö voi olla esim. taukotilassa tai linja-autossa. Kauppatorin linja-autoliikennejärjestelyjen mitoitusajoneuvona käytettiin 14,5 metriä pitkää telibussia. Telibussi on yleisesti käytössä olevista linja-autoista suurin tilantarpeeltaan. Mikäli telibussin liikennöinti on ongelmatonta, niin se on sitä myös pienemmille linja-autoille. 5.3 Pysäkin etäisyys suojatiehen Liikenneviraston Linja-autopysäkin-ohjeen mukaan suositeltava etäisyys suojatiehen ennen liittymää on 10 metriä. Helsingin kaupungin katupoikkileikkausten suunnitteluohjeessa etäisyyden suojatiehen tulisi olla 5 metriä. Suunnitteluohjeiden eroa selittänee se, että Liikenneviraston ohje on yleisille teille ja Helsingin kaupungin ohje on laadittu kaupunkikeskustaan soveltuvaksi. Lain mukaan ennen suojatietä tulee olla viiden metrin tila, mihin ei saa pysäköidä. Pysäkille pysähtynyt linja-auto aiheuttaa näkemäesteen risteävältä suunnalta saapuville ja tietä ylittäville jalankulkijoille. Liikenneturvallisuuden kannalta suositeltava etäisyys on näkemäolosuhteista riippuen vähintään viisi metriä, jotta linja-autopysäkillä odottava linja-auto ei peitä näkyvyyttä linja-auton takaa saapuviin ajoneuvoihin suojatietä käyttävältä henkilöltä. Pysäkillä seisova linja-auto haittaa hieman pääsuunnan suoraan ajavaa ja oikealle kääntyvää liikennettä. 5.4 Seisontatilan mitoitus 5.5 Jättölaiturit Linja-autopysäkkien toimivuuden kannalta seisontatilaa mitoitettaessa tulee huomioida pysäkkien käytettävyys siten, että pysäkille tulo ja sieltä lähteminen on mahdollista toisesta linja-autosta huolimatta. Liikenneviraston mitoitusohjeen mukaan linja-autojen välin tulisi olla tällöin 10 metriä. Kahden linja-autopysäkin kokonaisuuden pituudeksi tulee tässä tapauksessa 45 metriä. Katutilaa on varattava 45 metriä kahta pysäkkiä varten. Tämän lisäksi katutilaa tarvitaan näkemäalueeksi ennen suojatietä. Pykälälaitureiden osalta linja-autojen väli määräytyy käytettävissä olevan tilan mukaan ajouramalleilla tarkasteltuna huomioiden suojatie-etäisyydet. Kotkan keskustaan saapuvien matkustajien jättölaiturien tai pysäkkien sijainniksi on ajateltu Kauppatorin Keskuskadun puoleista reunaa. Jättölaituri tai pysäkki on tyypiltään joko ajoratapysäkki tai pykälälaituri. Molemmissa tapauksissa Keskuskatua kavennetaan niin, että osa nykyisestä ajoradasta muutetaan pysäkkialueeksi ja Keskuskadun suoraan ajava liikenne siirtyy nykyisen pysäköintipaikkojen tilalle. Pysäkkialue erotetaan omaksi tilakseen kadusta. Pykälälaiturivaihtoehdossa kavennetaan myös Keskuskadun jalkakäytävää. Kuvassa 2 on esitetty ajoratapysäkkivaihtoehto ja kuvassa 3 pykälälaiturivaihtoehto.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (15) Kuva 2. Jättöpysäkit ajoratavaihtoehto. Kuva 3. Jättöpysäkit pykälätaiturivaihtoehto. Pykälälaiturivaihtoehto mahdollistaa Kauppatorille yhden pysäkin verran enemmän kapasiteettia kuin kadunvarsipysäkit. Tämä mahdollistaa selkeämmän jättölaiturialueen muodostamisen Kotkan keskustaan. Jättölaitureiden määrää voidaan lisätä tarvittaessa molemmissa vaihtoehdoissa Kaupungintalon kohdalle sijoittuvalla pysäkillä ja Itäkadun liittymän jälkeen. Kaukoliikenteen linja-autovuoroissa jättölaitureiden on palveltava myös matkatavaroiden purkua auton tavaratilasta. Matkatavaroiden käsittely edellyttää tasaisen ja tilavan odotustilan ja mahdollisten pysäköintipaikkojen läheistä sijaintia. Matkatavaroiden osalta ongelmaksi voi muodostua matkatavaroiden purkaminen linja-auton kadun puoleiselta tavaratilalta. Tällöin linjaauton kuljettaja joutuu purkamaan matkatavarat kadulle, missä työ tapahtuu muun liikenteen seassa. Tarkasteluissa linja-autopysäkkien yhteyteen on sijoitettu saareke, mistä käsin matkatavaroiden purku voidaan suorittaa. Saareke lisää talvihoidon työmäärää, sillä se pitää käytännössä puhdistaa käsityönä. Pykälälaiturivaihtoehdossa laiturin puoleinen matkatavaroiden käsittely ei ole ongelma, mutta kadunpuoleinen matkatavaroiden purku tapahtuu kadulta käsin. Pykälälaiturin pysäkillä oleva
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 6 (15) linja-auto tarjoaa pysäköintitavan suhteen suojaa muulta liikenteeltä, mutta asettaa haasteen mm. talvihoidolle. Talviaikaan laiturialue olisi pidettävä mahdollisimman puhtaana lumesta. Jättölaiturit sijoittuvat nykyisin jalkakäytävän reunaan. Jalkakäytävän leveys on nykytilassa noin 3,5 metriä. Jalkakäytävän leveys säilyy entisellään kadunvarsipysäkkivaihtoehdossa. Kaukoliikenteen osalta matkustajien matkatavaroiden purkua varten avattu linja-auton tavaratilan luukku kaventaa jalkakäytävää käytännössä niin, että matkatavaroiden purun aikana muulle kävelyliikenteelle jää vähän tilaa. Toisaalta haitta on kestoltaan lyhytaikainen ja jalkakäytävän liikennöinnille jää vielä tilaa. Pykälälaiturivaihtoehdossa jalkakäytävää on kavennettu niin, että sen leveys on 2,5 m. Jalkakäytävä on kapeampi kuin kadunvarsivaihtoehdossa, mutta matkatavaroiden purku ei vie tilaa jalkakäytävältä. Purku tapahtuu laiturialueelta. Kauppatorin alla oleva pysäköintitila palvelee myös linja-automatkustajia, mutta se ei välttämättä ole halutuin pysäköintimuoto saatto- ja noutoliikenteelle. Noutoliikenteen tarvitsemia pysäköintipaikkoina toimivat lähikatujen kadunvarsipysäköintipaikat ja epävirallisena paikkana pysäköintiä voi siirtyä torin reunoille. 5.5.1 Tilantarve ja alueen toimivuus Jättölaiturien liikennejärjestelyiden tilantarve on käytännössä Keskuskadun koko Kauppatoria sivuava osuus linja-autojen sujuvan liikennöinnin takaamiseksi. Nykytilanteessa Keskuskadun torin varrella sijaitsevat pysäköintipaikat tarvitaan ajoratatilaksi. Tällöin kadun ajorataosuus on riittävän tilava linja-autojen liikennöinnille ja muulle liikenteelle. Sekä ajoratapysäkeillä että pykälälaiturivaihtoehdossa ajokaistoille varattu tila riittää toimivaan liikennöintiin telibussilla. Paikallisliikenteen nykyiset jättölaiturit ovat nykytilanteessa samat kuin toisena vaihtoehtona tarkastellussa ajoratavaihtoehdossa. Nykytilanteen osalta ei ole todettu ongelmia linja-autoista poistuvien matkustajien ja jalkakäytävällä kulkevien jalankulkijoiden välillä. Jatkossa jalankulkuliikenteelle aiheutuu hieman haittaa matkatavaroiden käsittelystä. Matkatavaroiden käsittelyn tilantarve vaihtelee jonkin verran, sillä kaikilla poisjäävillä matkustajilla ei ole matkatavaroita ja tilanteita, jolloin kaikilla, esim. täyden kaukoliikenteen linja-auton matkustajilla, olisi mukanaan matkalaukku, on harvoin. Matkatavaroiden aiheuttama haitta on lyhytaikainen muulle (kävely) liikenteelle, mutta sitä ei esiinny nykytilanteessa. Pykälälaiturivaihtoehdossa jalkakäytävä on nykyistä kapeampi, jolloin linja-autoista poistuvilla matkustajilla ja Keskuskadun jalankulkijoilla on vähemmän tilaa väistää toisiaan. Kaventunut jalankulkualue aiheuttaa jonkin verran haittaa jalankululle. Matkatavaroiden käsittely ei ole suoraan jalkakäytävällä, vaan linja-autojen välissä. Jalankulun osalta käytettävissä on myös torin puoleinen alue. Linja-autojen pysäkeille ajo pysäkeille ja pysäkeiltä poistuminen on normaalia liikennöintiä. Sekä ajorata että pykälälaiturivaihtoehdossa pysäkiltä lähdettäessä linja-auto voi lähteä pysäkiltä tai saapua sinne vaikka toisella pysäkillä olisi toinen linja-auto. Keskuskadun muulle liikenteelle säilyy yksi ajokaista, jolta voi kääntyä Kustaankadulle tai jatkaa suoraan Keskuskatua. Ajoratapysäkkivaihtoehdossa on selkeämmin kaista, mistä käännytään Kustaankadulle. Tosin telibussi joutuu kääntyessään hieman käyttämään pysäkkialueen tilaa. Kaupunkialueella operoidessa pysäkiltä poistuva linja-auto on etuajo-oikeutettu. Keskuskadun muu liikenne antaa siis tilaa pysäkiltä lähtevälle linja-autolle. Pykälälaiturivaihtoehdossa nykyinen liikenneympäristö muuttuu hieman enemmän kuin ajoratapysäkkivaihtoehdossa. Pykälälaiturit muodostavat selkeämmän linja-autojen pysäkkialueen kuin ajoratapysäkit. Jättölaiturien periaatteena on, että ne palvelevat vain kyydistä pois jääviä matkustajia ja jatkavat saman tien matkaa tasausalueelle. Uudet matkustajat nousevat linja-auton kyytiin lähtöpysäkeiltä, mitkä sijoittuvat Kirkkokadulle tai kaukoliikenteen osalta nykyiselle torin viereiselle pysäköintialueelle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 7 (15) Jättölaitureiden ajouramallit on esitetty liitteessä 3 kadunvarsipysäkkien osalta ja liitteessä 4 pykälälaitureiden osalta. 5.6 Lähtevä paikallisliikenne Paikallisliikenteen lähtöpysäkit sijoittuvat nykyiselle paikalleen. Nykyinen malli, missä on kaksi kadunvarsipysäkkiä, on toimiva vaihtoehto myös jatkossa. Lähtevien linja-autovuorojen väli on nykyisin tiheimmillään noin 10 minuuttia. Pysäkkiaika on lyhyt, eli käytännössä se aika, mikä menee matkustajien ajoneuvoon nousussa. Paikallisliikenteen osalta tarkasteltiin myös pykälälaiturivaihtoehtoa, missä Kauppatorin kohdalle Kirkkokadulle sijoitettaisiin kolme pykälälaituria. Tällöin kirkkokatu olisi Kustaankadun risteyksestä länteen yksisuuntainen katu. Kolmen linja-auton pysäkillä olon mahdollistava pykälälaituri vaatii tilaa noin torin levyisen alueen. Pykälälaitureista ensimmäinen sijoittuu varsin lähelle suojatietä, a matkaa suojatielle on kuitenkin noin 2,5 m. Pykälälaiturimalli mahdollistaa yhden lähtölaiturin enemmän kuin nykyinen ratkaisu. Tällöin myös seutuliikenteen lähtölaituri voisi nykyisellä liikennöintimäärällä sijoittua Kauppatorin reunalle. Kuvassa 4 on esitetty pykälälaiturivaihtoehto. Kuva 4. Paikallisliikenteen lähtöpysäkit pykälätaiturivaihtoehdossa. Liikenteen toimivuuden kannalta laiturityyppien merkittävin ero on Kirkkokadun muuttaminen yksisuuntaiseksi. Seutuliikenteen sijoittaminen samalle lähtölaiturialueelle keskittäisi lähtevät linja-autot tiheämmälle alueelle Kotkan keskustassa. Tämä mahdollistaisi paremman odotusalueen toteuttamisen lähteville matkustajille. Mahdollisesti katettava osuus Kirkkokadulla palvelisi sekä paikallis- että seutuliikenteen matkustajia. 5.6.1 Tilantarve ja alueen toimivuus Lähtevän paikallisliikenteen osalta ajoratapysäkkivaihtoehto ei muuta nykytilannetta. Paikallisliikenteen pysäkit säilyvät nykyisillä paikoillaan ja muun liikenteen järjestelyihin ei tule muutoksia. Matkustajien odotustila säilyy entisellään, mutta odotusalueen laatutaso paranee cityterminaallin muun kehittämisen yhteydessä. Linja-autojen liikennöintiolosuhteisiin ei tule käytännössä muutoksia. Liikennöintiin on hyvin tilaa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 8 (15) 5.7 Seutuliikenne Pykälälaiturivaihtoehdossa Kirkkokatu muuttuu Kauppatorin kohdalta yksisuuntaiseksi. Tähän on syynä pykälälaitureiden vaatima tila. Pykälälaiturit tuovat hieman lisää odotustilaa linja-autoa odottaville matkustajille. Käytännön eroa nykytilanteeseen muodostuu kuitenkin melko vähän. Kuten Keskuskadun pykälälaitureissa todettiin niin, pykälälaiturit muodostavat selkeämmän linjaautojen pysäkkialueen kuin ajoratapysäkit. Molemmissa vaihtoehdoissa linja-autojen pysäkeille ajo pysäkeille ja pysäkeiltä poistuminen on normaalia liikennöintiä. Sekä ajorata että pykälälaiturivaihtoehdossa pysäkiltä lähdettäessä linjaauto voi lähteä pysäkiltä tai saapua sinne vaikka toisella pysäkillä olisi toinen linja-auto. Muulle liikenteelle on yksi ajokaista, kuten nykyisinkin. Yksi kaista riittää muun ajoneuvoliikenteen tarpeisiin. Kirkkokadulta lähtevän liikenteen osalta on jatkossa huomioitava kevyt liikenne, varsinkin pyöräily. Kehittyvä Kantasataman alue ja sen tuottama, Kotkan keskustaan suuntautuva kevyt liikenne kulkee nykyisillä liikennejärjestelyillä luontevasti kirkkokatua pitkin. Kevyen liikenteen järjestelyt Kirkkokadulla on jatkossa huomioitava, jotta vältyttäisiin konfliktitilanteilta linjaautoon siirtyvien matkustajien ja muiden jalkakäytävällä /kevyen liikenteen väylällä liikkuvien osalta. Tämä pätee myös seutuliikenteen osalta sitä vaihtoehtoa, missä seutuliikenteen lähtöpysäkki sijaitsisi valtion virastotalon edustalla. Kirkkokadun muuttuminen Kauppatorin kohdalta yksisuuntaiseksi ei muuta oleellisesti keskustan liikenneolosuhteita. Kirkkokatu on yksisuuntainen Kauppatorilta E-18 tien suuntaan. Torin alapuolisen pysäköintilaitoksen saavutettavuus ei heikkene merkittävästi. Liitteessä 5 on esitetty ajouramalli pykälälaitureiden osalta. Seutuliikenteeksi kutsuttavaa liikennettä ei käytännössä Kotkassa tällä hetkellä ole. Ainoastaan Kotka-Hamina bussia voidaan pitää seutuliikenteenä ja sen päätepysäkkinä ja lähtöpaikkana on nykyisin Katariinantori. Seutuliikenteen lähtöpysäkkinä voisi toimia valtion virastotalon kohdalle sijoittuva uusi pysäkki, tai mikäli aikataulut sen mahdollistavat niin Kauppatorin ja Kirkkokadun välinen alue on myös mahdollinen seutuliikenteen lähtölaituri pykälälaiturivaihtoehdossa. Seutuliikenteen laiturin siirto Katariinantorilta Kotkan kauppatorin yhteyteen tuo seutuliikenteen laajemman käyttäjäkunnan piiriin. Kuvassa 5 on esitetty seutuliikenteen lähtöpysäkki. Kuva 5. Seutuliikenteen lähtöpysäkkien sijainti. 5.7.1 Tilantarve ja alueen toimivuus Seutuliikenteen lähtöpysäkki on uusi ajoratapysäkki. Se sijoittuu viereiseen kortteliin paikallisliikenteen lähtöpysäkin suhteen. Pysäkki on tyypiltään ajoratapysäkki, eli siihen pätee edellisissä kappaleissa todettu asia, eli liikennöinti lähtöpysäkille ja pysäkiltä on normaalia kaupunkiliikennettä, mille on riittävästi tilaa. Pysäkin vaikutukset muuhun liikenteeseen ovat vähäiset. Pysäkiltä kyytiin nousevien matkustajien kannalta pysäkki on puoli korttelia sivussa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (15) 5.8 Kaukoliikenne 5.8.1 Ve 1 5.8.2 Ve 2 Kauppatorilta ja kaupallisesta keskustasta. Nykytilaan nähden lähtöpysäkin siirtyminen ydinkeskustaan Katariinantorilta tuo seutuliikenteen palvelut laajemman käyttäjäryhmän ulottuville. Kaukoliikenteen lähtölaitureille laadittiin kolme eri vaihtoehtoa liikenteen hoitamiseksi. Linjaautolaiturit sijoitettiin Kirkkokadun puolelle, jotta linja-autoihin nousu tapahtuisi laiturilta eikä kentältä. Kaikissa vaihtoehdoissa Kirkkokadun ja nykyisen pysäköintialueen välialue toimii linjaautoon nousupaikkana. Jokaisessa vaihtoehdossa lähtöalueelle ajoa varten on nykyistä Kustaankadun ja Kirkkokadun liittymää muotoiltava uudelleen. Linja-autojen turvallisen poistumisen kannalta on liittymää Kirkkokadulle muokattava niin, että liittymäalue laajenee hieman torilta poispäin nykyisten pollareiden kohdalta. Alueelta poistuvalla linja-autolla on vaarallisen huono näkyvyys oikealle Kirkkokadun suuntaan. Käytännössä toimivin ratkaisu on valo-ohjattu poistuminen lähtöalueelta. Matkustajien kulku kaukoliikenteen laiturialueelle Kauppatorilta tai Kauppatorin kahvilasta on asia, mikä vaatii jatkosuunnittelua. Matkustajille on osoitettava mahdollisimman lyhyt reitti linjaautojen lähtölaitureille. Käytännössä laiturialueen poikki on osoitettava reitti, jotta matkustajat liikkuisivat torialueelta lähtölaitureille. Vaihtoehdossa 1 Kirkkokadun puolelle on sijoitettu kolme linja-autopysäkkiä niin, että ne toimivat kolmena erillisenä pysäkkinä joihin voidaan tulla/lähteä muilla pysäkeillä olevista linja-autoista huolimatta. Matkatavaroiden lastaus tapahtuu Kirkkokadun puolelta. Liitteessä 6 on esitetty kaukoliikenteen ve 1:n ajouramalli. Vaihtoehdossa kaksi on linja-autojen lähtölaitureille sijoitettu myös matkatavaroiden lastauslaiturit. Tällöin linja-autoja mahtuu kolmen sijasta kaksi, mutta matkatavaroiden lastausta ajatellen lähtöalueelle on sijoitettu saarekkeet. Saarekkeet hankaloittavat talvikunnossapitoa. Toisaalta tarve sille, että kaukoliikenteen matkustajilla olisi huomattava määrä matkatavaroita arkiliikenteessä, on vähäinen. Lastaussaarekemalli omaa myös pienimmän kapasiteetin laituripaikkojen suhteen. Kuvassa 6 on esitetty kaukoliikenteen lähtölaiturin varustettuna matkatavaroiden lastaussaarekkeilla. Kuva 6. Kaukoliikenteen lähtöpysäkit varustettuna lastaussaarekkeilla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 10 (15) 5.8.3 Ve 3 Liitteessä 7 on esitetty kaukoliikenteen ve 2:n ajouramalli. Vaihtoehdossa kolme on kaukoliikenteellä pykälälaiturit. Lähtölaitureita saadaan torin ja Kirkkokadun väliselle alueelle kolme. Matkatavaroiden lastaus tapahtuu lähinnä samalta sivulta kuin mistä linja-autoon noustaan. Pykälälaiturivaihtoehto vie hieman tilaa muita vaihtoehtoja enemmän. Kuvassa 7 on esitetty kaukoliikenteen pykälälaituriversio. Kuva 7. Kaukoliikenteen lähtöpysäkkien pykälälaiturivaihtoehto. Liitteessä 8 on esitetty kaukoliikenteen ve 3:n ajouramalli. 5.8.4 Tilantarve ja alueen toimivuus Kaukoliikenteen lähtöalue sijoittuu nykyiselle torin viereiselle pysäköintialueelle. Alueella on riittävästi tilaa linja-autojen pysäkkijärjestelyille, mutta linja-autojen kulku Kirkkokadulta pysäkkialueelle ja sieltä poistuminen takaisin Kirkkokadulle vaatii muutoksia liittymäjärjestelyihin. Liittymiin laadittavat, linja-autojen kääntymistä helpottavat, muutokset ovat pieniä, pääasiassa reunakivilinjojen siirtämisiä. Ajo alueelle onnistuu kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Kolmen lähtöpysäkin vaihtoehdoissa helpointa on kuitenkin ajaa kahdelle, Kustaankadulta katsottuna, kauimmaisille pysäkeille. Alueelta poistuminen on näkyvyyksien takia hankalaa, jopa vaarallista, sillä kuljettaja ei näe kunnolla oikealle alueelta poistuessaan. Alueelta poistuminen on turvattava valo-ohjauksella. Matkustajien kannalta siirtymä torialueen terminaalista on matkana lyhyt, mutta siirtyminen linja-auton lähtölaitureilla tapahtuu joko lähtöalueen läpi tai pidempää reittiä joko torin reunoja pitkin. Linja-autolaiturit rajautuvat Kirkkokadun varren puurivistöön. Linja-autoihin nousualue on kapeahko, ja se sijoittuu nykyisen puurivistön yhteyteen. Alueen talvikunnossa pitoon on tällöin kiinnitettävä huomioita. Pykälälaiturien osalta tarkasteltiin vielä alavaihtoehtoa, missä puurivin aluetta kavennetaan noin metrin verran enemmän kuin ve 3:ssa. Matkustajien kannalta kulkutila linja-autoille jää melko kapeaksi, mutta kavennus helpottaa hieman linja-autojen liikennöintiä lähtöpysäkeille. Tämän vaihtoehdon ajouramalli on esitetty liitteessä 9. Kaukoliikenteen alueella ei ole selkeätä saattoliikenteen pysäköintipaikkaa, minne voi nopeasti jättää linja-autoon siirtyvän matkustajan. Mahdollisia jättöpaikkoja ovat mm. Kustaankatu, Kirkkokadun pysäkit ja Kauppakatu.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 11 (15) 5.9 Turistiliikenne 5.10 Tilausajoliikenne Kauppatori on myös turistiliikenteen linja-autojen pysäköintipaikka. Turistiliikenteen osalta ajo keskuskadulta Kustaankadun kautta torille onnistuu nykyisin käytettävissä olevalla tilalla. Kustaankadun ja Kirkkokadun liittymän parantaminen kaukoliikenteen tarpeita vastaavaksi helpottaa myös turistiliikenteen linja-autojen liikkumista Kustaankadulta Kirkkokadulle. Liitteessä 10 on esitetty ajouramalli telibussille Keskuskadulta Kustaankadulle ja edelleen Kauppatorille, kun jättöliikenteen järjestelyt on tehty. Tarkastelu on laadittu sekä kadun varrelle sijoittuville pysäkeille että pykälälaiturivaihtoehdolle. Turistiliikenteelle ei aiheudu ongelmia uusien liikennejärjestelyiden myötä. Kauppatorilta poistuva liikenne mahtuu ajamaan Kustaankadulta Kirkkokadulle. Liitteessä 11 on esitetty telibussin ajouramalli Kustaankadulta Kirkkokadulle. Kustaankatu on mahdollinen tilausajoliikenteen lähtö- ja saapumispaikka Kotkan keskustassa. Tilausajoliikenne voi lähteä myös kaukoliikenteen lähtölaitureista, mikäli se ei haittaa aikataulun mukaan liikkuvaa liikennettä. Tilausajoliikenne voi hyödyntää myös turistiliikenteelle ajateltuja pysäköintipaikkoja Kauppatorilla, etenkin, jos linja-autoon on lastattava tai purettava runsaasti matkatavaroita. Kustaankadulle voi sijoittua joko tilausajoliikenteen pysäkki tai kadunvarsipysäköintiä. Kadun varrelle mahtuvat myös molemmat toiminnot, mutta tällöin kadunvarren pysäköintipaikkoja jää vain kaksi tai kolme kappaletta. Kustaankadun osalta selvitettiin myös vaihtoehtoa, missä torialuetta otettaisiin noin 2,5 metriä Kustaankadun katualueeksi. Tämä levitys helpottaa linja-autojen kääntymistä keskuskadulta Kustaankadulle. Kustaankadun levennys mahdollistaa myös kaupungintalon edustan hyödyntämisen tilausajoliikenteen pysäkkeinä. Näitä mahtuisi Kustaankadulle kolme kappaletta. Mikäli pysäkeillä on tarpeen operoida niin, että niille ajo ja poistuminen on mahdollista ilman, että pysäkillä oleva linja-auto ei häiritse pysäkille ajoa tai sieltä poistumista, niin tällöin pysäkkejä mahtuu telibussille mitoitettuna kaupungintalon eteen kaksi kappaletta. Liitteessä 12 on esitetty telibussin ajouramallit Keskuskadulta Kustaankadulle ja edelleen Kauppatorille sekä Kustaankadun linja-autopysäkkien liikennöinnin ajourat. Kustaankadun torinpuoleiselle sivulle on mahdollista sijoittaa viisi pysäköintipaikkaa. Pysäköintipakat eivät häiritse torille kulkevaa turistiliikennettä tai turistiliikenteen poistumista torialueelta. Pysäköintipaikat voivat olla joko lyhytaikaisia jättöpysäköintipaikkoja tai hieman pidempiaikaisia pysäköintipaikkoja. Niiden tulee kuitenkin olla aikarajoitettuja, jotta niitä ei käytetä pitkäaikaispysäköintiin. 6 Huomioitavat seikat liikennejärjestelyissä Uudet linja-autoliikenteen järjestelyt aiheuttavat muutostarpeita keskustan liikennejärjestelmään. Seuraavassa on esitetty tämän työn aikana esiinnousseet kohdat, mitkä on huomioitava jatkosuunnittelussa. Kirkkokadulla on myös sisään ja ulosajo torin pysäköintilaitoksesta. Pysäköintilaitoksen liikennöinnin toimivuuden kannalta pysäköintilaitoksesta on oltava mahdollisuus kääntyä myös Kirkkokadulle Kauppatorin suuntaan. ja Kustaankadulta on jatkossakin oltava mahdollisuus ajaa pysäköintilaitokseen. Kauppatorin lähtölaitureiden suurin ongelle kohdistuu Kirkkokadun ja Kauppakadun liittymäalueelle. Lähtevän kaukoliikenteen linja-auton kuljettajalla on huono näkyvyys lähtölaiturien alueelta Kirkkokadulle. Todennäköisin ratkaisuvaihtoehto sekä liikenteen toimivuuden että liikenneturvallisuuden kannalta on asettaa liikennevalot Kirkkokadun ja Kauppakadun liittymään. Tällöin kaukoliikenteen lähtölaiturialueelta poistuva linja-auto
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 12 (15) voi liikkua valo-ohjatusti. Valo-ohjaus mahdollistaa myös Kirkkokadun ylittävän kevyen liikenteen ottamisen mukaan valo-ohjauksen pariin. Vain linja-autojen poistumiseen riittää myös ns. jokerivalot, mitkä pysäyttävät Kirkkokadun liikenteen linja-auton poistuessa lähtöalueelta. Ne ovat kustannuksiltaan vain noin kolmasosan siitä, mitä koko liittymän valo-ohjaus maksaa. Jokerivalot eivät kuitenkaan ohjaa muuten kevyen liikenteen Kirkkokadun ylitystä. Kirkkokadun suuntainen kevyt liikenne menettää osan katutilastaan. Kulku torilta kaukoliikenteen lähtöpysäkeille tapahtuu käytännössä lähtölaiturialueen läpi. Matkustajien kulku tulee järjestää ohjattuja reittejä pitkin torin ja laitureiden välillä. Kaukoliikenteen osalta ajettava matka Kotkan saarella kasvaa. Osa katuverkosta on myös mukulakivipäällysteistä, mikä on matkustajille epämukavaa. Kauppatorin ympäristöstä poistuu kadunvarsipysäköintiä. Kotkansaaren läntisissä osissa kaukoliikenteen vuorojen saavutettavuus ei liiemmin heikkene, vaikka asema siirtyisikin uuteen paikkaan. Kaukoliikenteen viimeinen ja ensimmäinen pysäkki voidaan sijoittaa Keskuskadun ja Kirkkokadun länsipäihin, jolloin palvelun etäisyys nykyiseen Katariinantorin linja-autoasemaan nähden on saapuvien autojen osalta noin 200 metriä ja lähtevien osalta noin 300 metriä. 7 Rahtipalvelut 8 Pysäköinti Matkahuollon rahtipalveluiden osalta toiminnat voidaan sijoittaa joko uudelle tasausalueelle nykyisen Ruukinkadun paikallisliikenteen terminaalin itäpuolelle tai rahtipalvelut olisivat saatavilla Karhulan linja-autoasemalla. Matkahuollon palveluiden sijoittumista Karhulaan puoltaa Karhulan linja-autoasemalla olevat valmiit tilat. Karhulan alueella on myös runsaasti linja-autorahtia hyödyntäviä elinkeinoelämän toimintoja. Yksityiset käyttäjät voivat tilata kuljetuksen myös muihin matkahuollon palvelupisteisiin kuin linja-autoasemien läheisyydessä sijaitseville rahtiasemille. Ruukinkadun alue Kotkan keskustan laidalla on heikommin elinkeinoelämän saavutettavissa. Kantasataman alueen maankäytön muuttuessa enemmän asumisen ja keskustapalveluiden suuntaan matkahuoltopalveluiden kysyntä heikkenee entisestään elinkeinoelämän osalta. Kotkan Kauppatorin ympäristössä on nykyisin kadunvarsipysäköintiä toria ympäröivillä kaduilla. Linja-autoliikenteen vaatimien muutosten jälkeen kadunvarsipysäköinti poistuu torin osalta sekä Keskuskadulta että Kauppatorin Kirkkokadun puoleiselta pysäköintialueelta. Myös osa Kustaankadun pysäköintipaikoista poistuu. Kadunvarsipysäköinnin tarpeellisuus on jatkossakin tärkeää mm. saattoliikenteen osalta, mutta Kauppatorin pysäköintitalo omaa täysin riittävän palvelutason torialueen pysäköintitarpeelle. Kustaankadulle mahdollisesti jäävät pysäköintipaikat voisivat toimia lyhytaikaisena saatto- tai noutoliikenteen pysäköintipaikkoina. Ne myös toimivat mahdollisina inva-paikkoina Keskuskadun liikkeisiin ja toimitiloihin, mitkä sijoittuvat jättöpysäkkien kohdalla. Torille johtavien katujen katupysäköintiin ei tule tämän takia muutoksia. 9 Maankäytön ja kaupunkikuvan muutokset Kotkan saarella Kantasataman alueen maankäyttö muuttuu tulevaisuudessa siten, että alueesta muodostunee Kotkan keskustan jatke, eli sen luonne muuttuu nykyisestä enemmän keskustamaiseksi. Alueelle sijoittuu myös uutta asutusta, jonka tulee tällöin olla joukkoliikenteen saavutettavissa. Tämä asia ei ole vielä ajankohtainen, mutta on syytä huomioida jatkosuunnittelun yhteydessä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 13 (15) 10 Kustannusarvio 11 Vaikutukset Tarvittaville toimenpiteille laadittiin alustavat kustannusarviot. Alustavasti Kirkkokadun liittymän Jokerivalojen kustannusarvio on noin 30 000 (ALV 0 %) ja tavallisten liikennevalojen noin 90 000 (ALV 0 %). Kolmen linja-auton pykälälaiturin kustannusarvio riippuu pinnoitteesta. Betonikivipintaisen pykälälaiturin alustava kustannusarvio on noin 20 000 euroa kappaleelta, missä on mukana uusi reunakivilinja. Vastaavasti asfalttipintaisen pykälälaiturin alustava kustannusarvio on noin 15 000 (ALV 0 %). Kustannusarvioissa ei ole mukana mahdollisia katujen kuivatukseen tehtäviä muutoksia. Lisääntyvän linja-autoliikenteen osalta arvioidaan liikenteen kasvun vaikutukset Keskuskatu Kirkkokatu akselilla. Seuraavissa kappaleissa on arvioitu lisääntyneen linja-autoliikenteen vaikutuksia Kotkan keskustassa. 11.1 Liikenteen toimivuus 11.2 Pysäköinti Lisääntyvä linja-autoliikenne ei vaikuta liikenteen toimivuuteen Kotkan keskustassa. Alueella kulkevat jo nykyisin kaikki paikallisliikenteen vuorot. Liikennemäärät lisääntyvät kaukoliikenteen linja-autoilla sekä jonkin verran saattoliikenteen osalta. Liikenteen kasvu on prosentteina korkea 47 %, mutta ajoneuvojen määrä on 83 ajoneuvoa linja-autojen osalta. Liikenteen kasvu on maltillista ja se jakautuu melko tasaisesti aamun, päivän ja illan tunneille. Kirkkokadun muuttaminen yksisuuntaiseksi kauppatorin kohdalla välillä Kustaankatu Kauppakatu ei vaikuta oleellisesti ajoneuvoliikenteen toimivuuteen. Yhteys pysäköintilaitokseen on toimiva esim. Vuorikadun kautta. Mahdolliset uudet liikennevalot Kirkkokadun ja Kauppakadun liittymässä hidastavat liikennettä Kirkkokadulla jonkin verran. Lähteviä kaukoliikenteen vuoroja on tuntia kohti vähän, joten liikennevalojen vaikutus on enemmänkin jalankulkuun liittyvä. Kirkkokadun muuttaminen yksisuuntaiseksi ei vaikuta oleellisesti pysäköintilaitoksen saavutettavuuteen. Poistuva kadunvarsipysäköinti ja Kauppatorilla nykyisin sijaitseva pysäköintialue vähentävät muutaman pysäköintipaikan Kauppatorin alueelta. Torin alla sijaitseva pysäköintilaitos omaa kuitenkin riittävän kapasiteetin, mikä korvaa poistuvat pysäköintipaikat. Torille johtavilla kaduilla säilyy kadunvarsipysäköinti, joten linja-autoliikenteen järjestelyistä johtuva pysäköintipaikkojen väheneminen ei ole vaikutuksiltaan merkittävää. 11.3 Liikenneturvallisuus Lisääntyvällä liikenteellä ei ole merkittävää vaikutusta liikenneturvallisuuteen yleisellä tasolla. Kirkkokadun ja Kauppakadun liittymäalueen muutokset vaikuttavat myös alueen kevyen liikenteen olosuhteisiin. Jatkosuunnittelussa on huomioitava kevyen liikenteen esteetön kulku Kirkkokadun ja Kauppakadun liittymässä sekä torialueelta linja-autojen lähtöalueille. Kaukoliikenteen laiturialueelta poistuvat linja-autot tarvitsevat liikenneturvallisuussyistä (huono näkyvyys oikealle Kirkkokadulle) valo-ohjauksen. Uudet liikennevalot parantavat jalankulkijoiden turvallisuutta. 11.4 Liittymien toimivuus Lisääntynyt linja-autoliikenne ei vaikuta oleellisesti alueen liittymien toimivuuteen. Maltillisesti lisääntynyt liikenne jakautuu varsin tasaisesti päiväajan tunneille.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 14 (15) 11.5 Jalankulku ja pyöräily Jättölaitureiden osalta matkatavaroiden purku voi aiheuttaa lyhytkestoista tilapäistä haittaa jalankulkuliikenteelle. Polkupyörien pysäköintijärjestelyt tulee huomioida jatkosuunnittelussa. 11.6 Maankäyttö ja kaupunkikuva 11.7 Hoito ja ylläpito Kaupunkikuva muuttuu hieman linja-autoliikenteen järjestelyiden vuoksi. Tehtävät järjestelyt ovat kuitenkin varsin pieniä, linja-autojen liikennöintiä parantavia toimenpiteitä. Mikäli paikallisliikenteen lähtölaiturien olosuhteita parannetaan kattamalla lähtölaiturien alue, niin Kirkkokadun maiseman muuttuu lähtölaitureiden osalta. Kantasataman alueen liikennejärjestelyt ovat vielä avoinna. Mahdollisesti poistuva nykyinen Katariinantorin linja-autoasema vapauttaa tilaa uudelle maankäytölle Kotkan saarella. Niissä vaihtoehdoissa, joissa matkatavaroiden purkaminen linja-autoista tarvitsee saarekkeen, on tarpeen parantaa talvihoitoa, jotta lastauslaiturit ovat hyväksyttäviä työturvallisuuden kannalta. Kaukoliikenteen pykälälaiturivaihtoehdossa tarvitaan laadukas talvikunnossapito lähtölaitureille. Muutoin katujen talvihoitoluokkiin ei tämän takia tarvita muutoksia. 11.8 Ympäristövaikutukset 12 Suositukset 12.1 Saapuva liikenne 12.2 Paikallisliikenne 12.3 Kaukoliikenne 12.4 Muut asiat Lisääntynyt linja-autoliikenne lisää jonkin verran alueen melua ja päästöjä. Lisääntynyt liikenne jakautuu varsin tasaisesti päiväajan tunneille. Seuraavissa kappaleissa on esitetty suositukset tarkastelluille vaihtoehdoille. Saapuvan liikenteen osalta pykälälaiturivaihtoehto on kokonaisuuden kannalta suositeltava ratkaisu. Kaikki saapuva liikenne tulee yhteen paikkaan torin reunalle, lähelle pysäköintilaitosta ja torialueen palveluita. Pykälälaiturivaihtoehdossa ohi kulkevalle kevyelle ja muulle liikenteelle aiheutuu myös vähemmän haittaa matkatavaroiden käsittelystä. Kadunvarsipysäkkien matkatavaroiden purkua turvaavat saarekkeet vähentävät pysäkkikapasiteettia ja ne vaativat talvikunnossapidolta paljon työtä. Paikallisliikenteen lähtölaitureiden osalta nykyinen malli, missä linja-autot lähtevät kadunvarresta, on toimiva ratkaisu niin kauan kuin kahden lähtöpysäkin suhteen ei tule kapasiteettiongelmia. Vuoromäärän kasvaessa tai mikäli seutuliikenne halutaan mukaan samalla lähtöalueelle, pykälälaituri on toimiva vaihtoehto. Kaukoliikenteen osalta tutkituista vaihtoehdoista suositeltavin on pykälälaiturivaihtoehto. Tämä vaihtoehto omaa riittävän kapasiteetin ja palvelee myös tilausajoliikennettä. Pykälälaiturialue toimii myös matkustajien odotustilana paremmin kuin vaihtoehto 1, missä on myös kapasiteettia kolmelle linja-autolle. Vaihtoehdossa 1 on vähemmän odotustilaa kyytiin nouseville matkustajille ja suojaetäisyys olemassa oleviin puihin jää pieneksi. Liikennevalojen osalta jokerivalot ovat linja-autoliikenteen kannalta riittävä vaihtoehto, mikäli niille ei ole muutoin tarvetta. Tavalliset liikennevalot ovat paikallisliikenteen pykälä-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 15 (15) laiturivaihtoehdossa suositeltava ratkaisu, sillä niiden avulla turvataan Kirkkokadun ylitys kevyelle liikenteelle.