Joupinkangas Wind Farm Oy Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 11/2014
sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Kevätmuuton havainnointi... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 5 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 7 Epävarmuustekijät... 8 Tulokset... 9 Päätelmät... 11 Lajikohtaista tarkastelua... 14 Kirjallisuus... 22 Liitteet... 23 Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin... 23 Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin... 28 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2014: Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014. Ahlman Group Oy. 2
JOHDANTO Tämä raportti esittelee Joupinkangas Wind Farm Oy:n tilaaman Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia linnustoon. Yhtiö tutkii Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa sijaitsevan Joupinkankaan alueen soveltumista tuulivoimatuotantoon. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen vaadittavan YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaisesta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ei ole vielä päätöstä. Osana tutkimusta toteutettiin lintujen kevätmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Kevätmuuttoaineiston avulla hankkeen törmäämisvaikutukset ja mahdolliset populaatiotason riskit voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Raportista Tässä raportissa esitetään maaliskuun puolivälin ja toukokuun puolivälin välisenä aikana 2014 toteutetun lintujen kevätmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Tutkimusalue sijaitsee noin 15 kilometriä Kurikan keskustan länsipuolella. Lähellä olevia paikkoja ovat muun muassa eteläpuolinen Norinkylä Teuvan puolella, Jurva luoteispuolella ja Pohjoiskylä kaakkoispuolella (kuva 1). Tutkimusalue on noin 1 640 hehtaarin laajuinen metsäinen kokonaisuus, johon lukeutuu myös hyvin runsaasti ojitettuja rämeitä sekä luonnontilaisia soita. Yleisluonteeltaan alue on varsin karu, eikä reheviä ja ravinteikkaita elinympäristöjä ole mainittavasti. Alueella ei ole myöskään peltolohkoja tai vesistöjä. 3
Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti (punainen rajaus). TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvityksen maastohavainnoinnista vastasivat luontokartoittaja Keijo Seppälä ja Harri Lautaoja. Heillä molemmilla on merkittävä kokemus muutonseurannoista. Raportoinnista vastasi luontokartoittaja Santtu Ahlman. 4
kevätmuuton havainnointi TUTKIMUSMENETELMÄT Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä kymmenenä päivänä yhteensä 60 tuntia (120 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys tutkimusalueen ylle. Koska lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, osoittautui parhaaksi paikaksi tutkimusalueen länsilaidalla oleva motocrossrata, jossa havaintopisteenä oli muuta maastoa korkeampi maavalli (kuva 3). Paikalta avautui erityisen hyvä näkymä länteen, lounaaseen ja etelään. Koilliseen ja itään oli huonompi näkyvyys, mutta kevätmuuttoa ajatellen se ei ollut merkityksellinen tekijä. Toinen havaintopiste eli kontrollipiste valittiin oletettavasti paremman muuttoreitin varrelta, jossa oli mahdollisimman laaja näkyvyys. Kohteeksi valikoitui Jurvassa sijaitseva Jurvanjärven peltoalue, josta oli erittäin hyvä näkyvyys etelään ja lounaaseen. Myös länteen, itään ja koillisen suuntiin olin mahdollista kontrolloida laajaa ilmatilaa. Joupinkankaan havaintopisteen ja Jurvanjärven välinen etäisyys oli noin 9,5 kilometriä. Jurvanjärvi sijaitsee Joupinkankaaseen nähden luoteessa. Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin tutkimusalueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 2) siten, että ensimmäinen aste oli 0 75 metriä, toinen 75 150 metriä, kolmas 150 205 ja neljäs yli 205 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksolla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 205 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Joupinkankaan lomakkeille kirjattiin erillistä Kuva 2. Voimalayksiköiden korkeustiedot. koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan tutkimusalueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-paikantimen avulla. 205 m 140 m 130 m 75 m 5
Kuva 3. Kevättarkkailun havaintopisteet. Joupinkangas on merkitty sinisellä ja Jurvanjärvi punaisella pallolla. 6
Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin kymmenenä päivänä (12.3. 8.5.), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli tarkkailija. Harri Lautaoja havainnoi jokaisena päivänä Joupinkankaalla ja Keijo Seppälä Jurvanjärvellä. Muutonseuranta toteutettiin parhaan näkyvän muuton aikaan maalis toukokuussa. Havainnoinnin tasainen jakaminen kyseiselle ajanjaksolle loi aineistolle hyvät puitteet suurten lintujen muuton osalta. Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan tunti ja 38 minuuttia auringonnousun jälkeen sekä vastaavasti 54 minuuttia sitä ennen (taulukko 1), riippuen kevätmuuton etenemisestä, sääolosuhteista ja pilvisyydestä. Havainnointia tehtiin viidestä seitsemään tuntia ilman taukoja. Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan. Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui kohtalaisesti, sillä vallitsevat tuulet olivat lounaasta ja etelästä. Seurannassa havainnoitiin kuitenkin myös itätuulella (taulukko 2 ja 3). Pitkien pohjoisvirtausten aikana säätilat kylmenivät niin merkittävästi, että muutto seisahtui käytännössä kokonaan. Tällaisina päivinä ei havainnoitu, sillä aineistoa olisi kertynyt erittäin niukasti. Pilvisyys- ja lämpötilaolosuhteet olivat vaihtelevia. Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan kahdeksasta pakkasasteesta 15 lämpöasteeseen. Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu 12.3. 7.00 13.00 7.00 22.3. 6.30 12.30 6.26 27.3. 6.10 12.10 6.10 5.4. 6.40 12.40 6.40 12.4. 6.20 13.20 6.17 19.4. 6.00 13.00 5.54 21.4. 5.50 11.50 5.48 25.4. 5.40 11.40 5.35 29.4. 7.00 12.00 5.22 8.5. 5.00 10.00 5.05 7
Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa 12.3. 4 C 8 C 2/8 2/8 4 m/s W 7 m/s W 22.3. -1 C 6 C 1/8 2/8 3 m/s SW 6 m/s SW 27.3. -8 C 8 C 1/8 1/8 0 m/s 1 m/s W 5.4. -2 C 6 C 1/8 2/8 1 m/s SW 5 m/s SW 12.4. 2 C 10 C 8/8 3/8 2 m/s SW 5m/s SW 19.4. 1 C 9 C 8/8 6/8 2 m/s SW 6 m/s SW 21.4. 1 C 15 C 3/8 1/8 0 m/s 2 m/s SW 25.4. -3 C 13 C 0/8 1/8 0 m/s 2 m/s SW 29.4. 4 C 8 C 6/8 3/8 1 m/s W 5 m/s W 8.5. 0 C 9 C 1/8 3/8 2 m/s E 6 m/s E Taulukko 2. Sääolosuhteet Joupinkankaalla havaintopäivittäin. Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa 12.3. 4 C 8 C 8/8 7/8 3 m/s W 7 m/s W 22.3. 0 C 6 C 1/8 1/8 3 m/s SW 6 m/s SW 27.3. -8 C 8 C 1/8 1/8 0 m/s 1 m/s W 5.4. -2 C 6 C 6/8 3/8 1 m/s SW 5 m/s SW 12.4. 2 C 10 C 8/8 3/8 2 m/s S 6 m /s SW 19.4. 1 C 9 C 8/8 6/8 2 m/s SW 6 m/s SW 21.4. 0 C 15 C 3/8 1/8 0 m/s 2 m/s SW 25.4. -3 C 13 C 0/8 1/8 1 m/s SW 2 m/s SW 29.4. 4 C 8 C 7/8 1/8 2 m/s NW 5 m/s W 8.5. -2 C 9 C 2/8 3/8 1 m/s E 6 m/s E Taulukko 3. Sääolosuhteet Jurvanjärvellä havaintopäivittäin. epävarmuustekijät Kevätmuuttoselvitys käsitti kymmenenä päivänä yhteensä 60 tuntia havainnointia maaliskuun puolivälin ja toukokuun puolivälin välisenä aikana. Suurten lintujen muutto saatiin havainnoitua varsin tehokkaasti, vaikka kevätmuutto oli selvästi tavanomaista etuajassa. Muutto alkoi poikkeuksellisesti jo maaliskuun alussa, mikä on hyvin harvinaista Kurikan seudulla. Havainnointipäivät jouduttiin näin ollen jakamaan suunniteltua pidemmälle aikajaksolle, mutta otanta oli silti edustava. Toukokuun jälkipuoliskolla näkyvästä muutosta on jäljellä enää vain joidenkin kahlaajien sekä myöhäisten petolintujen (mehiläis- ja nuolihaukka) muutto, eikä niiden havainnointiin panostettu lainkaan toukokuun puolivälin jälkeen, sillä painoarvoa annettiin enemmän muiden suurten lintujen muutolle. 8
tulokset Kevätmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä 13 830 lentoa, joista noin 49 prosenttia havaittiin Joupinkankaalla (taulukko 4 ja kuva 4). Muuttoliikehdintä oli näin ollen käytännössä yhtä voimakasta molemmissa havaintopaikoissa. Seurannan aikana havainnoitsijat pystyivät varmistamaan matkapuhelinyhteyden avulla, että samoja lintuja ei havaittu molemmilla paikoilla. Joupinkankaan havaintopisteen yhteislentomäärästä 25 prosenttia (1 704 yksilöä) kirjattiin ns. riskikorkeudella lentämässä tutkimusalueen päällä. Joupinkankaalla lintujen liikehdintä suuntautui pääosin pohjoiseen sekä muihin pohjoispuolen ilmansuuntiin. Jurvanjärvellä lentoreitit kulkivat sen sijaan selvästi enemmän koilliseen kuin suoraan pohjoiseen. Joupinkankaan aineiston perusteella noin 81 prosenttia (5 486 yksilöä) kirjatuista lennoista ylittivät tutkimusalueen jossain pisteestä, mutta niistä valtaosa lensi riskikorkeuden alapuolella. Vain viisi lintua lensi seurannan aikana lapakorkeuden yläpuolella. Lentojen lukumäärä pysytteli melko tasaisena koko seurannan ajan, eikä merkittäviä massamuuttopäiviä koettu. Kokonaisuudessaan huhtikuun puoliväliin saakka liikehdintä oli heikkoa, samoin toukokuun puolella, mikä on hyvin tyypillistä sisämaassa. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin lähes samanlaiset molemmilla paikoilla (taulukko 5 ja kuva 5). Taulukko 4. Lentojen lukumäärät päivittäin ja havaintopaikoittain. Päivämäärä Joupinkangas Jurvanjärvi 12.3. 231 630 22.3. 482 693 27.3. 483 696 5.4. 711 793 12.4. 874 1 246 19.4. 895 851 21.4. 978 846 25.4. 666 562 29.4. 1 092 519 8.5. 307 275 Yhteensä 6 719 7 111 Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. Päivämäärä Joupinkangas Jurvanjärvi 12.3. 39 105 22.3. 80 116 27.3. 81 116 5.4. 119 132 12.4. 125 178 19.4. 128 122 21.4. 163 141 25.4. 111 94 29.4. 218 104 8.5. 61 55 Yhteensä 112 119 9
Joupinkangas Jurvanjärvi 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 12.3. 22.3. 27.3. 5.4. 12.4. 19.4. 21.4. 25.4. 29.4. 8.5. Kuva 4. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain. Joupinkangas Jurvanjärvi 250 200 150 100 50 0 12.3. 22.3. 27.3. 5.4. 12.4. 19.4. 21.4. 25.4. 29.4. 8.5. Kuva 5. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. 10
Päätelmät Havainnointia tehtiin kahden kuukauden jaksolla (12.3. 8.5.), jolloin saatiin varsin kattavaa aineistoa isojen lintujen muutosta. Toukokuun puolivälistä eteenpäin näkyvä muutto olisi ollut vähäistä, joten lentoja olisi mahdollisesti kertynyt lähinnä vain kahlaajista sekä myöhään muuttavista petolinnuista (mehiläis- ja nuolihaukka). Tulosten valossa sekä tutkimusalueella että sen länsipuolella Jurvanjärvellä havaittiin suunnilleen saman verran lintuja. Isoista linnuista lukuisia lajeja havaittiin enemmän Jurvanjärvellä kuin Joupinkankaalla, mutta erot ovat yllättävän pieniä. Erityisesti metsähanhia muutti Joupinkankaan metsäseuduilla runsaasti suhteessa Jurvanjärven laajoihin peltoalueisiin, jotka tyypillisesti ohjaavat muuttoa. Vastaavasti kurkia havaittiin molemmilla paikoilla lähes saman verran. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa peippoja (1 490 yksilöä) merkittiin eniten, mutta myös metsähanhia (1 213 yks.), sepelkyyhkyjä (1 179 yks.), töyhtöhyyppiä (1 114 yks.), kurkia (1 030 yks.), naurulokkeja (989 yks.), räkättirastaita (893 yks.) ja naakkoja (786 yks.) kirjattiin enemmän kuin muita. Nämä kahdeksan lajia muodostivat 63 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaita lintuja kuten laulujoutsenia ja päiväpetolintuja havaittiin kymmenen päivän aikana Joupinkankaalla vähän suhteessa havainnointiaikaan. Laulujoutsenten osalta tulee kuitenkin huomioida, että poikkeuksellisen varhaisen kevään vuoksi päämuutto ehti mennä ohi ennen havainnoinnin aloittamista. Kaikkia kookkaita lintuja havaittiin yhteensä 3 101 yksilöä, mutta niistä vain 1 439 lensi riskikorkeudella tuulivoimapuiston läpi. Lukema on hyvin pieni. Merkittävin määrä koskee metsähanhia, joita muutti 366 yksilöä lapakorkeudella. Päiväpetolintujen muuttajamäärät olivat hyvin pieniä, mikä johtunee kevään pitkästä etelävirtauksesta, jolloin muutto-olosuhteet olivat hyvin pitkään suotuisat päivittäin. Linnut ovat todennäköisesti muuttaneet hyvin korkealle tuolloin iltaan saakka. Samoin kurkien lentomäärät jäivät vaatimattomiksi, sillä muutto painottui myöhäisille iltapäiville ja illoille. Tutkimuksen luotettavuutta voidaan siitä huolimatta pitää hyvänä. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 120 havaintotunnin aikana noin 13 800 yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 115, mikä on tavanomainen lukema keväällä sisämaassa. Seurannan perusteella Joupinkankaan tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan tavanomaisen kevätmuuttoreitin varrella, mutta joitakin lajeja kuten esimerkiksi metsähanhia muuttaa alueen läpi runsaasti. Taulukossa 6 olevat lajit ovat pääosin muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia: teeri, maakotka, harakka ja korppi (Joupinkangas) sekä teeri, metso, palokärki, hömötiainen, harakka, naakka ja korppi (Jurvanjärvi). 11
Taulukko 6. Kevätseurannan aikana Joupinkankaalla ja Jurvanjärvellä muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja = törmäysriskikorkeudella (75 205 m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = tutkimusalueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Taulukossa esitetyt lukemat perustuvat Joupinkankaan aineistoon. Lisätietojen VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Joupinkangas Jurvanjärvi Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 70 308 378 20-30 60 71 L, V Metsähanhi (Anser fabalis) 505 708 1 213 65-366 85 85 NT, V Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus) - 1 1 - - - 0 0 - Tundrahanhi (Anser albifrons) 2-2 - - 2 100 100 - Merihanhi (Anser anser) 39 26 65 - - 27 100 69 - Harmaahanhilaji (Anser sp.) 18-18 - - - 0 0 - Tavi (Anas crecca) - 12 12 - - - 0 0 V Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 39 144 183 22-6 21 72 - Tukkasotka (Aythya fuligula) - 5 5 - - - 0 0 VU, V Telkkä (Bucephala clangula) 1 159 160 - - - 0 0 V Tukkakoskelo (Mergus serrator) - 1 1 - - - 0 0 NT, V Isokoskelo (Mergus merganser) 56 2 58 3-19 86 39 NT, V Teeri (Lyrurus tetrix) 145 9 154 132 - - 0 91 NT, L, V Metso (Tetrao urogallus) - 1 1 - - - 0 0 NT, L, V Harmaahaikara (Ardea cinerea) 3-3 - - 3 100 100 - Merikotka (Haliaeetus albicilla) 7 7 14 2-2 50 57 VU, L Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) - 2 2 - - - 0 0 L Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 6 7 13 2-2 50 67 VU, L Kanahaukka (Accipiter gentilis) 15 7 22 6-3 33 60 - Varpushaukka (Accipiter nisus) 15 3 18 3-7 70 67 - Hiirihaukka (Buteo buteo) 4 1 5 - - 3 100 75 VU Piekana (Buteo lagopus) 5 13 18 2-3 60 100 - Hiirihaukkalaji (Buteo sp.) 6-6 - - 4 100 67 - Maakotka (Aquila chrysaetos) 32-32 14-13 48 84 VU, L Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 8 2 10 3-2 40 63 - Ampuhaukka (Falco columbarius) 2 3 5 1-1 50 100 L Kurki (Grus grus) 486 544 1 030 29 2 212 87 50 L Pikkutylli (Charadrius dubius) 4 3 7 3 - - 0 75 - Tylli (Charadrius hiaticula) 1-1 1 - - 0 100 NT Kapustarinta (Pluvialis apricaria) 17 118 135 13-1 7 82 L Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) 321 793 1 114 73-126 63 62 - Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 21 24 45 15-2 12 81 - Pikkukuovi (Numenius phaeopus) 1-1 1 - - 0 100 V Kuovi (Numenius arquata) 56 103 159 10-40 80 89 V Valkoviklo (Tringa nebularia) 2 3 5 1 - - 0 50 V 12
Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Joupinkangas Jurvanjärvi Riskilentoja Riski % Alueen kautta Metsäviklo (Tringa ochropus) 31 23 54 29 - - 0 94 - Lisätiedot Liro (Tringa glareola) 15 1 16 15 - - 0 100 L, V Rantasipi (Actitis hypoleucos) - 12 12 - - - 0 0 NT, V Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) - 4 4 - - - 0 0 L, V Naurulokki (Larus ridibundus) 373 616 989 41-213 84 68 NT Kalalokki (Larus canus) 51 307 358 8-21 72 57 - Selkälokki (Larus fuscus) - 4 4 - - - 0 0 VU, V Harmaalokki (Larus argentatus) 68 57 125 29-24 45 78 - Uuttukyyhky (Columba oenas) 10 19 29 9 - - 0 90 - Sepelkyyhky (Columba palumbus) 666 513 1 179 233-307 57 81 - Käki (Cuculus canorus) 1 1 2 - - - 0 0 - Hiiripöllö (Surnia ulula) 1-1 1 - - 0 100 L Käenpiika (Jynx torquilla) - 1 1 - - - 0 0 NT Palokärki (Dryocopus martius) 1 9 10 1 - - 0 100 L Käpytikka (Dendrocopos major) - 1 1 - - - 0 0 - Kangaskiuru (Lullula arborea) 1 1 2 - - - 0 0 L Kiuru (Alauda arvensis) 58 117 175 54 - - 0 93 - Haarapääsky (Hirundo rustica) 2-2 2 - - 0 100 - Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 8 1 9 8 - - 0 100 - Niittykirvinen (Anthus pratensis) 44 15 59 42 - - 0 95 NT Västäräkki (Motacilla alba) 38 48 86 33 - - 0 87 - Tilhi (Bombycilla garrulus) - 11 11 - - - 0 0 - Koskikara (Cinclus cinclus) 1-1 1 - - 0 100 VU Punarinta (Erithacus rubecula) - 1 1 - - - 0 0 - Pensastasku (Saxicola rubetra) 1 1 2 - - - 0 0 - Kivitasku (Oenanthe oenanthe) 6 1 7 4 - - 0 67 VU Mustarastas (Turdus merula) 32 25 57 31 - - 0 97 - Räkättirastas (Turdus pilaris) 559 334 893 487-21 4 91 - Laulurastas (Turdus philomelos) 14 14 28 8 - - 0 57 - Punakylkirastas (Turdus iliacus) 25 62 87 21 - - 0 84 - Kulorastas (Turdus viscivorus) 46 25 71 33 - - 0 72 - Pieni rastas (Turdus phi/ili) 47-47 37 - - 0 79 - Tiltaltti (Phylloscopus collybita) - 2 2 - - - 0 0 - Pajulintu (Phylloscopus trochilus) - 4 4 - - - 0 0 - Hömötiainen (Parus montanus) - 3 3 - - - 0 0 - Sinitiainen (Parus caeruleus) 4 10 14 2 - - 0 50 - Talitiainen (Parus major) 11 12 23 11 - - 0 100 - Isolepinkäinen (Lanius excubitor) 13 1 14 13 - - 0 100 - Närhi (Garrulus glandarius) 13 7 20 10 - - 0 77 - Harakka (Pica pica) 6 49 55 2-4 67 100 - Naakka (Corvus monedula) 170 616 786 42 3 104 70 88 - Mustavaris (Corvus frugilegus) 10 48 58 4-5 56 90 - Varis (Corvus corone cornix) 167 182 349 43-88 67 78-13
Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Joupinkangas Jurvanjärvi Riskilentoja Riski % Alueen kautta Korppi (Corvus corax) 150 122 272 38-37 49 50 - Kottarainen (Sturnus vulgaris) 23 14 37 23 - - 0 100 - Peippo (Fringilla coelebs) 1 026 464 1 490 943-6 1 92 - Järripeippo (Fringilla montifringilla) 531 83 614 517 - - 0 97 - Peippolaji (Fringilla sp.) 454-454 367 - - 0 81 - Viherpeippo (Carduelis chloris) 27 76 103 25 - - 0 93 - Vihervarpunen (Carduelis spinus) 16 19 35 13 - - 0 81 - Hemppo (Carduelis cannabina) - 5 5 - - - 0 0 - Urpiainen (Carduelis flammea) 5 4 9 5 - - 0 100 - Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) 9 54 63 9 - - 0 100 - Käpylintulaji (Loxia sp.) 13-13 13 - - 0 100 - Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) 13 7 20 13 - - 0 100 - Lapinsirkku (Calcarius lapponicus) - 1 1 - - - 0 0 - Keltasirkku (Emberiza citrinella) 72 65 137 66 - - 0 92 - Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) - 30 30 - - - 0 0 - Yhteensä 6 719 7 111 13 830 3 707 5 1 704 25 81 Lisätiedot lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Eri lajeja havaittiin Joupinkankaalla yhteensä 76 ja Jurvanjärvellä 80. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikkojen alla on päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 60 % [L] [V] Laulujoutsenet muuttivat tavanomaiseen kevääseen nähden etuajassa. Joutsenet muuttavat Suomeen suurelta osin Pohjanlahden poikki Ruotsista ja pysähtyvät muun muassa Satakunnan pelloille ruokailemaan ja odottelemaan pohjoisempien olosuhteiden paranemista. Muutto hajaantuu viuhkamaiseksi melko pian sisämaassa. Etelä-Pohjanmaalla suuria kevätkerääntymiä nähdään niin pelloilla kuin kosteikoillakin. Joupinkankaalla havaittiin niukasti joutsenia. Joupinkangas 70 yks. Jurvanjärvi 308 yks. 12.3.: 40 12.3.: 150 22.3.: 2 22.3.: 43 27.3.: - 27.3.: 13 5.4.: 7 5.4.: 75 12.4.: 6 12.4.: 10 19.4.: 5 19.4.: 6 21.4.: 4 21.4.: 4 25.4.: 1 25.4.: 2 29.4.: 5 29.4.: 3 8.5.: - 8.5.: 2 14
Metsähanhi (Anser fabalis) 85 % [NT] [V] Metsähanhet saapuivat laulujoutsenten tavoin tyypillistä aiemmin Suomeen, mutta Etelä- Pohjanmaalla päämuutto ajoittui vain vähän tavanomaista varhaisemmaksi. Metsähanhien muuttoreitti kulkee Ruotsista kohti koillista. Seurannassa havaittiin voimakasta muuttoa. Joupinkangas 505 yks. Jurvanjärvi 708 yks. 12.3.: 47 12.3.: 103 22.3.: 19 22.3.: 75 27.3.: 65 27.3.: 63 5.4.: 220 5.4.: 275 12.4.: 81 12.4.: 157 19.4.: 21 19.4.: 8 21.4.: 35 21.4.: 18 25.4.: 1 25.4.: 9 29.4.: 16 29.4.: - 8.5.: - 8.5.: - Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus) Lyhytnokkahanhia tavataan Suomessa eniten länsirannikolla. Havaintomäärät ovat kasvaneet lähes vuosittain, mutta se on edelleen melko harvalukuinen läpimuuttaja keväällä. Seurannan ainoa havainto koskee Jurvanjärven yhtä lintua 21.4. Tundrahanhi (Anser albifrons) 100 % Tundrahanhi on itäinen ja arktinen laji, joka muuttaa Venäjälle pääosin Suomenlahtea pitkin. Osa kannasta liikehtii kuitenkin ilmeisesti Hangon kautta Varsinais-Suomen itäosiin ja edelleen koilliseen. Joupinkankaalla nähtiin kaksi tundrahanhea 21.4. Merihanhi (Anser anser) 100 % Merihanhet ovat nimensä mukaisesti rannikkoon sidoksissa olevia lintuja, mutta ne ovat levittäytymässä hiljalleen myös sisämaassa. Havaintomäärät ovat olleet selvästi kasvussa viime keväinä, mutta yksilömäärät ovat silti pieniä. Seurannassa nähtiin yllättävän paljon merihanhia. Joupinkangas 39 yks. Jurvanjärvi 26 yks. 12.3.: - 12.3.: - 22.3.: - 22.3.: 5 27.3.: - 27.3.: - 5.4.: 39 5.4.: 13 12.4.: - 12.4.: 5 19.4.: - 19.4.: 1 21.4.: - 21.4.: 1 25.4.: - 25.4.: 1 29.4.: - 29.4.: - 8.5.: - 8.5.: - Harmaahanhilaji (Anser sp.) 0 % Muutonseurannan aikana Joupinkankaalla nähtiin 18 määrittämätöntä harmaahanhea 25.4. Havainto koskee todennäköisesti metsähanhia. Tavi (Anas crecca) [V] Tavien pääjoukot muuttavat yöllä, mutta pieni osa kannasta liikehtii myös valoisaan aikaan. Jurvanjärvellä kirjattiin 12 lentoa 19. 29.4. välisenä aikana. Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 21 % Sinisorsat muuttavat voimakkaammin yöllä, mutta osa linnuista liikkuu myös päivävalossa. Seurannassa kirjattiin kohtalaisesti lentoja. Joupinkangas 39 yks. Jurvanjärvi 144 yks. 12.3.: - 12.3.: 10 22.3.: - 22.3.: 6 27.3.: - 27.3.: 46 5.4.: 5 5.4.: 22 12.4.: 8 12.4.: 30 19.4.: - 19.4.: 6 21.4.: 4 21.4.: 8 25.4.: 15 25.4.: 9 29.4.: 5 29.4.: 3 8.5.: 2 8.5.: 4 Tukkasotka (Aythya fuligula) [VU] [V] Tukkasotkat muuttavat pitkälti yöllä Etelä- Pohjanmaalla, eikä isoja muuttajamääriä havaita käytännössä koskaan. Jurvanjärvellä nähtiin viisi muuttajaa 25.4. 15
Telkkä (Bucephala clangula) 0 % [V] Telkät muuttavat yleisesti yöllä, mutta lentoja kirjataan erityisesti keväällä myös päivänvalolla. Jurvanjärven varsin korkea lentomäärä johtuu läheisen joen vaikutuksesta. Joupinkangas 1 yks. Jurvanjärvi 159 yks. 12.3.: - 12.3.: 4 22.3.: - 22.3.: 26 27.3.: - 27.3.: 11 5.4.: - 5.4.: 17 12.4.: - 12.4.: 8 19.4.: - 19.4.: 35 21.4.: 1 21.4.: 11 25.4.: - 25.4.: 12 29.4.: - 29.4.: 14 8.5.: - 8.5.: 21 Tukkakoskelo (Mergus serrator) [NT] [V] Tukkakoskelo muuttaa päiväsaikaan pääasiassa merellä ja sisämaassa ilmeisesti lähinnä yölliseen aikaan. Seurannan ainoa havainto koskee Jurvanjärven yhtä yksilöä 19.4. Isokoskelo (Mergus merganser) 45 % [NT] [V] Isokoskelo on poikkeuksellinen vesilintu keväällä, sillä sen muuttoa havaitaan yleisesti auringonnousun jälkeen ja yhtä lailla niin merellä kuin sisämaassakin. Seurannassa havaittiin vähäistä liikehdintää. Joupinkangas 56 yks. Jurvanjärvi 2 yks. 12.3.: - 12.3.: - 22.3.: - 22.3.: - 27.3.: - 27.3.: - 5.4.: - 5.4.: 2 12.4.: - 12.4.: - 19.4.: - 19.4.: - 21.4.: 15 21.4.: - 25.4.: 27 25.4.: - 29.4.: 10 29.4.: - 8.5.: 4 8.5.: - Teeri (Lyrurus tetrix) 0 % [NT] [L] [V] Teeriä havaittiin runsaasti Joupinkankaalla, kun linnut siirtyivät ruokailualueilta toisille ja vastaavasti soidinalueille. Teeret lentävät lähes poikkeuksetta matalalla. Joupinkangas 145 yks. Jurvanjärvi 9 yks. 12.3.: 7 12.3.: - 22.3.: 9 22.3.: - 27.3.: 22 27.3.: 1 5.4.: 27 5.4.: 3 12.4.: 26 12.4.: 4 19.4.: 4 19.4.: 1 21.4.: 19 21.4.: - 25.4.: 11 25.4.: - 29.4.: 11 29.4.: - 8.5.: 9 8.5.: - Metso (Tetrao urogallus) [NT] [L] [V] Metsoista kertyy yleensä hyvin niukasti lentoja tuulivoimapuistohankkeissa. Seurannan ainoa havainto koskee Jurvanjärven yhtä lintua 27.3. Harmaahaikara (Ardea cinerea) 100 % Harmaahaikarat pesivät harvalukuisena Etelä-Suomessa, eikä merkittäviä muuttajamääriä nähdä missään. Joupinkankaalla nähtiin kolme muuttajaa 5.4. Merikotka (Haliaeetus albicilla) 50 % [VU] [L] Merikotkat muuttavat yleensä hyvin varhain maaliskuussa, mutta pesimäkannan runsastumisen myötä muuttajia on alettu nähdä myös huhtikuussa ja jopa toukokuun puolella. Seurannassa kirjattiin melko vähän lentoja. Joupinkangas 7 yks. Jurvanjärvi 7 yks. 12.3.: 3 12.3.: 3 22.3.: - 22.3.: 1 27.3.: 1 27.3.: 1 5.4.: 2 5.4.: - 12.4.: - 12.4.: - 19.4.: - 19.4.: 1 21.4.: 1 21.4.: 1 25.4.: - 25.4.: - 16
29.4.: - 29.4.: - 8.5.: - 8.5.: - Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) [L] Ruskosuohaukat ovat levittäytyneet pesimään lähes koko Suomeen viimeisen 15 vuoden aikana, mutta keväiset muuttajamäärät ovat pieniä käytännössä kaikkialla. Jurvanjärvellä nähtiin yksi muuttaja 12.3. ja 29.4. Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 50 % [VU] [L] Sinisuohaukat muuttavat usein peltoalueita myötäillen, mutta yksittäisiä lintuja voidaan nähdä käytännössä missä tahansa. Muuttoselvityksen kokonaislentomäärä jäi pieneksi. Joupinkangas 6 yks. Jurvanjärvi 7 yks. 12.3.: - 12.3.: - 22.3.: - 22.3.: 1 27.3.: - 27.3.: - 5.4.: - 5.4.: - 12.4.: 2 12.4.: 2 19.4.: 2 19.4.: 1 21.4.: - 21.4.: 2 25.4.: 1 25.4.: - 29.4.: - 29.4.: 1 8.5.: 1 8.5.: - Kanahaukka (Accipiter gentilis) 33 % Kanahaukka on osittaismuuttaja, joten vain osa linnuista siirtyy etelämmäksi syksyllä. Näin ollen kevään paluumuutto on yleensä varsin vaihtelevaa, eikä se ole koskaan voimakasta. Seurannan yhteismäärä oli pieni. Joupinkangas 15 yks. Jurvanjärvi 7 yks. 12.3.: 2 12.3.: 1 22.3.: - 22.3.: 2 27.3.: 1 27.3.: - 5.4.: - 5.4.: 1 12.4.: 2 12.4.: 1 19.4.: 2 19.4.: - 21.4.: 1 21.4.: 1 25.4.: 5 25.4.: - 29.4.: 1 29.4.: 1 8.5.: 1 8.5.: - Varpushaukka (Accipiter nisus) 70 % Varpushaukka on tyypillisesti runsaslukuisin päiväpetolintu kevätmuutolla. Lajin edustajia muutti selvästi enemmän Joupinkankaalla, mutta kokonaisuudessaan yksilömäärät olivat hyvin vähäisiä, mikä johtunee kevään sääolosuhteista. Muutto oli voimakkainta tyypilliseen aikaan 12. 21.4. Joupinkangas 15 yks. Jurvanjärvi 3 yks. 12.3.: - 12.3.: - 22.3.: - 22.3.: - 27.3.: 1 27.3.: - 5.4.: 1 5.4.: - 12.4.: 1 12.4.: 1 19.4.: 1 19.4.: 1 21.4.: 8 21.4.: - 25.4.: - 25.4.: - 29.4.: 3 29.4.: - 8.5.: - 8.5.: 1 Hiirihaukka (Buteo buteo) 100 % [VU] Hiirihaukka on varhaisimpia kevätmuuttajia, jonka lentomäärät jäivät hyvin vähäisiksi. Todennäköisesti suurin osa pesimäkannasta muutti poikkeuksellisen varhain jo maaliskuun alkupuolella. Joupinkangas 4 yks. Jurvanjärvi 1 yks. 12.3.: - 12.3.: - 22.3.: - 22.3.: - 27.3.: 1 27.3.: - 5.4.: - 5.4.: - 12.4.: 1 12.4.: - 19.4.: - 19.4.: - 21.4.: - 21.4.: 1 25.4.: 1 25.4.: - 29.4.: 1 29.4.: - 8.5.: - 8.5.: - 17
Piekana (Buteo lagopus) 60 % Piekanojen suurimmat määrät havaitaan Suomessa vuosittain Merenkurkussa ja Pohjois- Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaalla muutto ei ole tyypillisesti koskaan voimakasta. Seurannassa kirjattiin yhteensä vain 18 muuttavaa piekanaa. Joupinkangas 5 yks. Jurvanjärvi 13 yks. 12.3.: - 12.3.: - 22.3.: - 22.3.: - 27.3.: - 27.3.: - 5.4.: - 5.4.: - 12.4.: 3 12.4.: 7 19.4.: 2 19.4.: 3 21.4.: - 21.4.: 2 25.4.: - 25.4.: 1 29.4.: - 29.4.: - 8.5.: - 8.5.: - Maakotka (Aquila chrysaetos) 48 % [VU] [L] Maakotka on hyvin varhainen muuttaja, jonka päämuutto ajoittuu yleensä maaliskuulle. Muuttajia nähdään kuitenkin myös huhtikuun puolella. Päämuuttoaikaan parhaimmilla paikoilla nähdään vain muutamia yksilöitä. Joupinkankaalla merkittiin seurannan aikana yhteensä 32 lentoa, joista iso osa koskee kierteleviä ja paikallisia yksilöitä. Alueen lähellä liikkuvista kotkista laaditaan erillinen tutkimus viranomaiskäyttöön. Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 40 % Tuulihaukkojen muuttolukemat ovat yleensä varsin pieniä. Seurannassa kirjattiin vain kymmenen muuttavaa yksilöä. Joupinkangas 8 yks. Jurvanjärvi 2 yks. 12.3.: - 12.3.: - 22.3.: - 22.3.: - 27.3.: - 27.3.: - 5.4.: - 5.4.: - 12.4.: 1 12.4.: - 19.4.: 1 19.4.: 1 21.4.: - 21.4.: - 25.4.: 2 25.4.: - 29.4.: 3 29.4.: - 8.5.: 1 8.5.: 1 Ampuhaukka (Falco columbarius) 50 % [L] Ampuhaukkojen muutto on tyypillisesti vähälukuista; parhaillakin paikoilla havaitaan sisämaassa vain muutamia yksilöitä. Joupinkankaalla muutti yksi lintu 25.4. ja 29.4. sekä Jurvajärvellä vastaavasti 22.3., 5.4. ja 19.4. Kurki (Grus grus) 87 % [L] Kurkimuutto oli keväällä hankalasti kontrolloitavissa, sillä liikehdintä painottui hyvin myöhään iltapäivälle tai iltaan, eikä sen ennustaminen ollut mahdollista. Seurannan kokonaislentomäärä oli kuitenkin korkea. Joupinkangas 486 yks. Jurvanjärvi 544 yks. 12.3.: - 12.3.: - 22.3.: - 22.3.: - 27.3.: 2 27.3.: 3 5.4.: 8 5.4.: 9 12.4.: 213 12.4.: 137 19.4.: 215 19.4.: 277 21.4.: 28 21.4.: 76 25.4.: 9 25.4.: 23 29.4.: 7 29.4.: 14 8.5.: 4 8.5.: 5 Pikkutylli (Charadrius dubius) 0 % Pikkutylli on erittäin harvalukuinen laji kevätmuutolla; havainnot ovat käytännössä täysin satunnaisia. Seurannassa kirjattiin yhteensä seitsemän lentoa. Joupinkangas 4 yks. Jurvanjärvi 3 yks. 12.3.: - 12.3.: - 22.3.: - 22.3.: - 27.3.: - 27.3.: - 5.4.: - 5.4.: - 12.4.: - 12.4.: - 19.4.: - 19.4.: - 21.4.: 1 21.4.: - 25.4.: - 25.4.: - 29.4.: - 29.4.: - 8.5.: 3 8.5.: 3 18
Tylli (Charadrius hiaticula) [NT] Tyllien muutto painottuu merelle, mutta havaintoja tehdään vähäisesti myös sisämaan puolella. Joupinkankaalla nähtiin yksi yksilö 19.4. Kapustarinta (Pluvialis apricaria) 7 % [L] Kapustarintojen päämuutto ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle, jolloin seurantaa tehtiin yhtenä päivänä. Linnut muuttavat kuitenkin tyypillisesti hyvin korkealla, minkä vuoksi hyvien sääolosuhteiden aikana parvia ei havaita. Seurannan kokonaismäärä jäi vähäiseksi. Joupinkangas 17 yks. Jurvanjärvi 118 yks. 12.3.: - 12.3.: - 22.3.: 2 22.3.: 3 27.3.: - 27.3.: 1 5.4.: - 5.4.: 2 12.4.: 5 12.4.: 9 19.4.: - 19.4.: 3 21.4.: 6 21.4.: 30 25.4.: 3 25.4.: 12 29.4.: 1 29.4.: 55 8.5.: - 8.5.: 3 Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) 63 % Töyhtöhyyppä on ensimmäinen keväällä muuttava kahlaaja, jonka päämuutto ajoittuu huhtikuun puoliväliin. Seurannan yhteismäärä oli suuri. Joupinkangas 321 yks. Jurvanjärvi 793 yks. 12.3.: 27 12.3.: 124 22.3.: 105 22.3.: 228 27.3.: 111 27.3.: 235 5.4.: 7 5.4.: 44 12.4.: 52 12.4.: 98 19.4.: 6 19.4.: 24 21.4.: 2 21.4.: 11 25.4.: - 25.4.: 14 29.4.: 9 29.4.: 9 8.5.: 2 8.5.: 6 Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 12 % Taivaanvuohien keväiset muuttajamäärät vaihtelevat voimakkaasti, mutta Etelä-Pohjanmaalla ei koeta koskaan massamuuttopäiviä. Seurannassa kirjattiin yhteensä 65 yksilöä. Joupinkangas 21 yks. Jurvanjärvi 24 yks. 12.3.: - 12.3.: - 22.3.: - 22.3.: - 27.3.: - 27.3.: - 5.4.: - 5.4.: 1 12.4.: 9 12.4.: 1 19.4.: 1 19.4.: 6 21.4.: 9 21.4.: 6 25.4.: - 25.4.: 3 29.4.: - 29.4.: 5 8.5.: 2 8.5.: 2 Pikkukuovi (Numenius phaeopus) 0 % [V] Pikkukuovien päämuutto ajoittuu toukokuun puolivälin tienoille, jolloin suuria muuttajamääriä havaitaan lähinnä rannikkoseudulla. Joupinkankaalla nähtiin yksi muuttaja 29.4. Kuovi (Numenius arquata) 80 % [V] Kuovit ovat hanhien ja joutsenten tavoin koillismuuttajia, joiden muutto tapahtuu yleensä lyhyen ajanjakson sisällä. Tarkkailussa ei havaittu yhtään merkittävää muuttopäivää, minkä vuoksi seurannan yhteismäärä oli melko vähäinen. Joupinkangas 56 yks. Jurvanjärvi 103 yks. 12.3.: - 12.3.: - 22.3.: - 22.3.: - 27.3.: - 27.3.: - 5.4.: - 5.4.: - 12.4.: 20 12.4.: 50 19.4.: 19 19.4.: 21 21.4.: 7 21.4.: 16 25.4.: 5 25.4.: 8 29.4.: 4 29.4.: 3 8.5.: 1 8.5.: 5 19
Valkoviklo (Tringa nebularia) 0 % [V] Valkoviklojen kevätmuutto on voimakkaimmillaan toukokuun puolivälissä ja kuukauden alkupuolella. Seurannan aikana havaittiin hyvin niukasti lajin edustajia; Joupinkankaalla yksi lintu 29.4. ja 8.5. sekä Jurvanjärvellä kolme yksilöä 29.4. Metsäviklo (Tringa ochropus) 0 % Metsäviklojen kevätmuutto ajoittui tavanomaiseen aikaan, sillä päämuutto koettiin 19. 29.4. välisenä aikana, jolloin molemmilla paikoilla havaittiin yhteensä 54 yksilöä, mikä on tyypillinen kevätlukema kahdella havaintopaikalla. Joupinkangas 31 yks. Jurvanjärvi 23 yks. 12.3.: - 12.3.: - 22.3.: - 22.3.: - 27.3.: - 27.3.: - 5.4.: 1 5.4.: 1 12.4.: 1 12.4.: 1 19.4.: 6 19.4.: 5 21.4.: 8 21.4.: 8 25.4.: 8 25.4.: 5 29.4.: 3 29.4.: 1 8.5.: 4 8.5.: 2 Liro (Tringa glareola) 0 % [L] [V] Liron päämuutto ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle, jolloin seurantaa tehtiin yhtenä päivänä. Voimakkaan muuton aikana päiväsummat saattavat olla parhaimmilla paikoilla jopa nelinumeroisia, mutta parvet lentävät tyypillisesti hyvin korkealla. Seurannan yhteismäärä jäi pieneksi, sillä Joupinkankaalla kirjattiin yhteensä 15 muuttajaa kahden viimeisen päivän aikana ja Jurvanjärvellä yksi lintu 8.5. Rantasipi (Actitis hypoleucos) [NT] [V] Rantasipit muuttavat pääosin yöllä, mutta liikehdintää nähdään toisinaan myös päivänvalolla. Jurvanjärvellä merkittiin yhteensä 12 lentoa 8.5., mikä johtuu liikehdinnästä läheisessä joessa. Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) [L] [V] Pikkulokkien muutto ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle, mutta se on käytännössä aina hyvin vaatimatonta Etelä-Pohjanmaan seudulla. Jurvanjärvellä havaittiin neljä yksilöä 8.5. Naurulokki (Larus ridibundus) 84 % [NT] Naurulokit muuttavat melko pitkällä ajanjaksolla keväällä, eikä sisämaassa nähdä usein merkittäviä muuttoja. Havainnoinnin kannalta laji on haastava, sillä muutto saattaa jatkua iltaan asti. Seurannassa havaittiin kohtalaisesti naurulokkeja. Joupinkangas 373 yks. Jurvanjärvi 616 yks. 12.3.: - 12.3.: - 22.3.: - 22.3.: - 27.3.: - 27.3.: - 5.4.: 91 5.4.: 47 12.4.: 92 12.4.: 262 19.4.: 8 19.4.: 51 21.4.: 94 21.4.: 51 25.4.: 21 25.4.: 75 29.4.: 14 29.4.: 103 8.5.: 53 8.5.: 27 Kalalokki (Larus canus) 72 % Kalalokit muuttavat usein pieninä parvina joko lajipuhtaasti tai harmaa- ja naurulokkien kanssa. Muuttolukemat ovat tyypillisesti melko pieniä Etelä-Pohjanmaalla. Joupinkankaan muuttajamäärä on hyvin pieni. Joupinkangas 51 yks. Jurvanjärvi 307 yks. 12.3.: - 12.3.: - 22.3.: - 22.3.: - 27.3.: - 27.3.: - 5.4.: - 5.4.: 1 12.4.: 4 12.4.: 14 19.4.: 2 19.4.: 26 21.4.: 12 21.4.: 44 25.4.: 11 25.4.: 71 29.4.: 9 29.4.: 95 8.5.: 13 8.5.: 56 20
Selkälokki (Larus fuscus) [VU] [V] Nimirodun selkälokkilentoja kertyi hyvin vähän, mikä on tyypillistä Kurikan seudulla. Jurvanjärvellä kirjattiin yhteensä neljä lentoa 19. 25.4. Harmaalokki (Larus argentatus) 45 % Harmaalokista kertyi vähän havaintoja, mutta se oli odotettavaa, sillä vesistölinja ei ole lähellä. Seurannassa kirjattiin yhteensä 125 lentoa. Joupinkangas 68 yks. Jurvanjärvi 57 yks. 12.3.: - 12.3.: 16 22.3.: 5 22.3.: - 27.3.: - 27.3.: 3 5.4.: 11 5.4.: 21 12.4.: 1 12.4.: - 19.4.: 17 19.4.: 2 21.4.: 4 21.4.: 6 25.4.: 3 25.4.: 9 29.4.: 8 29.4.: - 8.5.: 19 8.5.: - Sepelkyyhky (Columba palumbus) 9 % Sepelkyyhky on eräs runsaslukuisimmasta päivämuuttajista keväällä, mutta muuttolukemat ovat syksyyn verrattuna selvästi pienempiä. Seurannan 1 179 yksilöä voidaan pitää tavanomaisena kevätmääränä. Joupinkangas 666 yks. Jurvanjärvi 513 yks. 12.3.: 8 12.3.: 21 22.3.: 159 22.3.: 134 27.3.: 88 27.3.: 53 5.4.: 124 5.4.: 69 12.4.: 40 12.4.: 38 19.4.: 30 19.4.: 40 21.4.: 115 21.4.: 89 25.4.: 53 25.4.: 39 29.4.: 33 29.4.: 20 8.5.: 16 8.5.: 10 21
KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu 2008. Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. 22
liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin. Vajaat tunnit on suhteutettu siten, että esimerkiksi 7.30 8.00 jakson lentomäärä on kerrottu kahdella. 12.3.2014 KLO 7.00 13.00 Joupinkangas Jurvanjärvi 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 22.3.2014 KLO 6.00 13.00 Joupinkangas Jurvanjärvi 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 23
27.3.2014 KLO 6.00 13.00 Joupinkangas Jurvanjärvi 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 5.4.2014 KLO 6.00 13.00 Joupinkangas Jurvanjärvi 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 24
12.4.2014 KLO 6.00 14.00 Joupinkangas Jurvanjärvi 350 300 250 200 150 100 50 0 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 13 14 19.4.2014 KLO 6.00 13.00 Joupinkangas Jurvanjärvi 300 250 200 150 100 50 0 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 25
21.4.2014 KLO 5.00 12.00 Joupinkangas Jurvanjärvi 300 250 200 150 100 50 0 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 25.4.2014 KLO 5.00 12.00 Joupinkangas Jurvanjärvi 250 200 150 100 50 0 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 26
29.4.2014 KLO 7.00 12.00 Joupinkangas Jurvanjärvi 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 8.5.2014 KLO 5.00 10.00 Joupinkangas Jurvanjärvi 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 27
liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin. joupinkangas Pvm 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 13 14 12.3. - - 59 34 24 34 31 49-22.3. - 44 97 78 92 67 72 32-27.3. - 123 115 50 92 43 38 22-5.4. - 59 102 116 137 108 77 112-12.4. - 36 74 76 200 150 102 169 67 19.4. - 23 82 280 98 104 242 66-21.4. 22 249 150 179 126 159 93 - - 25.4. 102 221 49 68 61 123 42 - - 29.4. - - 259 206 407 119 101 - - 8.5. 88 70 55 32 62 - - - - jurvanjärvi Pvm 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 13 14 12.3. - - 115 59 137 68 75 176-22.3. - 35 146 148 107 95 101 61-27.3. - 134 105 93 166 119 68 11-5.4. - 31 190 105 109 118 71 169-12.4. - 55 205 189 185 311 132 116 53 19.4. - 91 114 126 120 91 208 101-21.4. 39 137 156 158 127 94 135 - - 25.4. 35 148 82 56 86 95 60 - - 29.4. - - 108 155 39 43 174 - - 8.5. 55 80 66 45 29 - - - - 28
29
Joupinkangas Wind Farm Oy Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 89/2014
sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Syysmuuton havainnointi... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 5 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 7 Epävarmuustekijät... 8 Tulokset... 9 Päätelmät... 11 Lajikohtaista tarkastelua... 14 Kirjallisuus... 20 Liitteet... 21 Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin... 21 Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin... 26 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2014: Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2014. Ahlman Group Oy. 2
JOHDANTO Tämä raportti esittelee Joupinkangas Wind Farm Oy:n tilaaman Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lintujen syysmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia linnustoon. Yhtiö tutkii Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa sijaitsevan Joupinkankaan alueen soveltumista tuulivoimatuotantoon. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen vaadittavan YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaisesta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ei ole vielä päätöstä. Osana tutkimusta toteutettiin lintujen syysmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Syysmuuttoaineiston avulla hankkeen törmäämisvaikutukset ja mahdolliset populaatiotason riskit voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Raportista Tässä raportissa esitetään elokuun lopun ja lokakuun lopun välisenä aikana 2014 toteutetun lintujen syysmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Tutkimusalue sijaitsee noin 15 kilometriä Kurikan keskustan länsipuolella. Lähellä olevia paikkoja ovat muun muassa eteläpuolinen Norinkylä Teuvan puolella, Jurva luoteispuolella ja Pohjoiskylä kaakkoispuolella (kuva 1). Tutkimusalue on noin 1 640 hehtaarin laajuinen metsäinen kokonaisuus, johon lukeutuu myös hyvin runsaasti ojitettuja rämeitä sekä luonnontilaisia soita. Yleisluonteeltaan alue on varsin karu, eikä reheviä ja ravinteikkaita elinympäristöjä ole mainittavasti. Alueella ei ole myöskään peltolohkoja tai vesistöjä. 3
Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti (punainen rajaus). TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvityksen maastohavainnoinnista vastasivat luontokartoittaja Keijo Seppälä ja Harri Lautaoja. Heillä molemmilla on merkittävä kokemus muutonseurannoista. Raportoinnista vastasi luontokartoittaja Santtu Ahlman. 4
syysmuuton havainnointi TUTKIMUSMENETELMÄT Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Syysmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä 11 päivänä yhteensä 66 tuntia (132 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys tutkimusalueen ylle. Koska lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, osoittautui parhaaksi paikaksi tutkimusalueen länsilaidalla oleva motocrossrata, jossa havaintopisteenä oli muuta maastoa korkeampi maavalli (kuva 3). Paikalta avautui erityisen hyvä näkymä länteen, lounaaseen ja etelään. Myös koilliseen ja itään oli kohtalainen näkyvyys, kun havaintopistettä siirrettiin hieman keväästä (Ahlman 2014). Toinen havaintopiste eli kontrollipiste valittiin oletettavasti paremman muuttoreitin varrelta, jossa oli mahdollisimman laaja näkyvyys. Kohteeksi valikoitui Jurvassa sijaitseva Jurvanjärven peltoalue, josta oli erittäin hyvä näkyvyys pohjoiseen, itään ja etelään. Länteen oli hieman heikompi näkyvyys. Joupinkankaan havaintopisteen ja Jurvanjärven välinen etäisyys oli noin 8,5 kilometriä. Jurvanjärvi sijaitsee Joupinkankaaseen nähden länsi-luoteessa. Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin tutkimusalueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 2) siten, että ensimmäinen aste oli 0 75 metriä, toinen 75 150 metriä, kolmas 150 205 ja neljäs yli 205 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksolla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 205 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Joupinkankaan lomakkeille kirjattiin erillistä Kuva 2. Voimalayksiköiden korkeustiedot. koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan tutkimusalueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-paikantimen avulla. 205 m 140 m 130 m 75 m 5
Kuva 3. Syystarkkailun havaintopisteet. Joupinkangas on merkitty sinisellä ja Jurvanjärvi punaisella pallolla. 6
Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin 11 päivänä (30.8. 31.10.), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli tarkkailija. Harri Lautaoja havainnoi jokaisena päivänä Joupinkankaalla ja Keijo Seppälä Jurvanjärvellä. Muutonseuranta toteutettiin parhaan näkyvän muuton aikaan elokuun lopun ja lokakuun lopun välisenä aikana. Havainnoinnin tasainen jakaminen kyseiselle ajanjaksolle loi aineistolle hyvät puitteet suurten lintujen muuton osalta. Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan tunti ja 23 minuuttia auringonnousun jälkeen sekä vastaavasti 14 minuuttia sitä ennen (taulukko 1), riippuen syysmuuton etenemisestä, sääolosuhteista ja pilvisyydestä. Havainnointia tehtiin kuusi tuntia ilman taukoja. Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan. Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui hyvin, sillä vallitsevat tuulet olivat tarkkailupäivinä pohjoisesta, koillisesta, idästä, etelästä, lounaasta ja luoteesta (taulukko 2 ja 3). Myös pilvisyys- ja lämpötilaolosuhteet olivat vaihtelevia, mutta syksyä leimasi hyvin usein esiintyneet aamusumut, joiden vuoksi havaintopäiviä jouduttiin siirtämään useita kertoja. Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan kolmesta pakkasasteesta 22 lämpöasteeseen Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu 30.8. 6.00 12.00 6.13 3.9. 6.10 12.10 6.24 8.9. 8.00 14.00 6.37 15.9. 7.00 13.00 6.56 19.9. 7.00 13.00 7.06 22.9. 7.00 13.00 7.14 23.9. 7.10 13.10 7.17 30.9. 7.30 13.30 7.35 7.10. 8.00 14.00 7.54 14.10. 8.30 14.30 8.13 31.10. 8.10 14.10 8.01 7
Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa 30.8. 5 C 13 C 6/8 5/8 0 m/s 4 m/s NE 3.9. 11 C 19 C 8/8 6/8 1 m/s SW 1 m/s SW 8.9. 10 C 21 C 8/8 4/8 0 m/s 2 m/s SW 15.9. 3 C 18 C 1/8 0/8 0 m/s 1 m/s E 19.9. 12 C 16 C 8/8 5/8 3 m/s SW 4 m/s SW 22.9. 3 C 7 C 7/8 5/8 5 m/s NE 6 m/s NE 23.9. -3 C 6 C 1/8 3/8 1 m/s NE 5 m/s NE 30.9. 4 C 11 C 4/8 5/8 0 m/s 4 m/s N 7.10. 4 C 8 C 8/8 5/8 2 m/s SE 4 m/s SE 14.10. 2 C 5 C 7/8 7/8 1 m/s NE 1 m/s NE 31.10. -1 C 3 C 0/8 7/8 0 m/s 1 m/s NW Taulukko 2. Sääolosuhteet Joupinkankaalla havaintopäivittäin. Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa 30.8. 5 C 13 C 7/8 5/8 0 m/s 4 m/s NE 3.9. 11 C 22 C 8/8 5/8 0 m/s 2 m/s SW 8.9. 8 C 21 C 8/8 4/8 0 m/s 2 m/s S 15.9. 4 C 18 C 8/8 0/8 0 m/s 1 m/s E 19.9. 12 C 16 C 8/8 5/8 2 m/s SW 4 m/s SW 22.9. 2 C 7 C 7/8 3/8 6 m/s NE 7 m/s NE 23.9. -3 C 6 C 0/8 3/8 2 m/s N 6 m/s NE 30.9. 3 C 11 C 6/8 5/8 2 m/s NW 5 m/s N 7.10. 4 C 8 C 8/8 6/8 1 m/s SE 5m/s SE 14.10. 2 C 6 C 8/8 8/8 1 m/s NE 1 m/s NE 31.10. -1 C 3 C 0/8 7/8 0 m/s 1 m/s NW Taulukko 3. Sääolosuhteet Jurvanjärvellä havaintopäivittäin. epävarmuustekijät Syysmuuttoselvitys käsitti 11 päivänä yhteensä 66 tuntia havainnointia elokuun lopun ja lokakuun lopun välisenä aikana. Syysmuuttoseurantaa olisi tehty hieman enemmän elokuun lopulla, mutta sääolosuhteet eivät olleet suotuisia muuttajille. Muutenkin havaintopäivien toteuttaminen oli haastavaa, sillä syksyllä oli runsaasti sumuaamuja, joiden vuoksi seurantajaksoja jouduttiin siirtämään. Marraskuun puolen muuttajia ovat käytännössä vain laulujoutsen ja isokoskelo, joista ehdittiin saamaan hieman aineistoa lokakuun puolella. 8
tulokset Syysmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä 26 945 lentoa, joista 35 prosenttia havaittiin Joupinkankaalla (taulukko 4 ja kuva 4). Muuttoliikehdintä oli näin ollen selvästi voimakkaampaa Jurvanjärvellä. Seurannan aikana havainnoitsijat pystyivät varmistamaan matkapuhelinyhteyden avulla, että samoja lintuja havaittiin molemmilla paikoilla hyvin niukasti. Joupinkankaan havaintopisteen yhteislentomäärästä vain 13 prosenttia (1 250 yksilöä) kirjattiin ns. riskikorkeudella lentämässä tutkimusalueen päällä. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa peippoja merkittiin eniten (6 405 yksilöä), mutta myös räkättirastaita (6 321 yks.), sepelkyyhkyjä (3 451 yks.), kurkia (1 765 yks.), naakkoja (1 244 yks.) ja urpiaisia (1 045 yks.) kirjattiin enemmän kuin muita. Nämä kuusi lajia muodostivat peräti 75 prosenttia kokonaislentomäärästä. Joupinkankaalla lintujen liikehdintä suuntautui pääosin lounaaseen ja etelään. Jurvanjärvellä lentoreitit kulkivat hieman selvemmin lounaaseen. Joupinkankaan aineiston perusteella noin 89 prosenttia (8 419 yksilöä) kirjatuista lennoista ylittivät tutkimusalueen jossain pisteestä, mutta niistä valtaosa lensi riskikorkeuden alapuolella. Lentojen lukumäärä pysytteli melko tasaisena koko seurannan ajan, eikä merkittäviä massamuuttopäiviä koettu. Syyskuun jälkipuoliskolla kirjattiin kuitenkin eniten lentoja. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin suuremmat Jurvanjärvellä (taulukko 5 ja kuva 5). Taulukko 4. Lentojen lukumäärät päivittäin ja havaintopaikoittain. Päivämäärä Joupinkangas Jurvanjärvi 30.8. 340 702 3.9. 273 1 268 8.9. 218 734 15.9. 782 949 19.9. 1 553 2 737 22.9. 1 330 2 557 23.9. 460 1 689 30.9. 1 862 2 528 7.10. 860 1 436 14.10. 529 781 31.10. 1 301 2 056 Yhteensä 9 508 17 437 Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. Päivämäärä Joupinkangas Jurvanjärvi 30.8. 57 117 3.9. 46 211 8.9. 36 122 15.9. 130 158 19.9. 259 456 22.9. 222 426 23.9. 77 282 30.9. 310 421 7.10. 143 239 14.10. 88 130 31.10. 217 343 Yhteensä 144 264 9