Kivun kliininen fysiologia
Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1
Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy todelliseen tai uhkaavaan kudosvaurioon tai joka ilmaistaan samalla tavoin. IASP 1979 Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:2
Kipukokemus nosiseptio kokemukset tunteet psykososiaaliset suhteet Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:3
Nosiseptiivinen järjestelmä fysiologinen toiminta lämpöärsytys mekaaninen ärsytys aivot nosiseptoreita stressivaste aivorunko ääreishermo selkäydin motorinen vaste Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:4
Nosiseptiivinen järjestelmä patologinen toiminta emotionaalinen vaste inflammaatio stressivaste katekolamiinit kortisoli interleukiinit motorinen vaste sensitisaatio Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:5
Nosiseptorit 90% Mekaaniset A δ & C Termaaliset A δ & C Kemialliset C Polymodaaliset C 10% venytys iskemia tulehdus Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:6
Akuutti tulehdus nosiseptiiviset ärsykkeet sympaattinen hermo syöttösolu substanssi P histamiini A δ C prostaglandiini tromboksaani leukotrieeni 5 HT K+ substanssi P akuutti tulehdus makrofaageja leukosyyttejä verisuoni Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:7
Ääreishermojärjestelmä 1 3 2 1. somaattinen hermo 2. sympaattinen hermojärjestelmä 3. parasympaattinen hermojärjestelmä Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:8
Selkäydin sensitisaatio sekundaarinen hyperalgesia wind-up segmentaaliset refleksit heijastuskipu hermovälittäjäaineet Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:9
Sekundaarinen hyperalgesia sekundaarinen hyperalgesia A α, A β A δ, C primaarinen hyperalgesia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:10
NMDA 1 2 mv A δ nosiseptiivinen stimulaatio 1 s mv aktiopotentiaaleja etusarvisoluissa wind-up 1 s (hahmoteltu Wall PD & Woolf CJ mukaan, 1991) Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:11
Segmentaaliset refleksit lisääntynyt lihasjännitys vähentynyt verenkierto Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:12
Keskushermosto Heijastuskipu 1 (topografinen anatomia) trigeminus kervikaalinen torakaalinen lumbaalinen sakraalinen kokkygeaalinen Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:13
Heijastuskipu 2 (konvergenssiteoria) frenikus-hermo C1 C8 Th1 Th4 Th12 L1 L5 S1 sympaattiset gangliot S5 Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:14
Substanssi P NKA Takasarven välittäjäaineet glutamaatti aspartaatti CGRP CCK Na + / Ca ++ Ca ++ AMPA NMDA Mg++ EPSP Ca ++ NO-syntaasi NO Guanylyylisyklaasi L-arginiini c GMP GTP Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:15
kipukokemus motorinen vaste emotionaalinen vaste neuroendokriininen vaste Sentraaliset tapahtumat hengitys EKG verenpaine Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:16
Kipua inhiboivat järjestelmät supraspinaalinen taso spinaalinen taso Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:17
1 CENTRAL CONTROL 2 3 L S + + SG T + L = large diameter fibers S = small diameter fibers SG = substantia gelatinosa T = central transmission cell +=activation =inhibition ACTION SYSTEM 1 2 3 Aβ-säikeiden aktivaatio (L) voi estää impulssien siirtymisen C-säikeistä (S) eteenpäin selkäytimen takasarvessa Aβ-säikeiden aktivaatio (L) voi sentraalisten mekanismien avulla vaikuttaa impulssien siirtymiseen takasarvessa Takasarven impulssien siirto on sentraalisen kontrollin alaista (MelzackR, Wall P.Pain mechanisms; A new theory.science 1965:150:971 979) Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:18
Spinaalinen portti -teoria ( gate-control ) 1 2 A α, A β A δ, C Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:19
Laskeutuva ratajärjestelmä (neurotransmitterit) β-endorfiini, GABA PAG 5-HT, noradrenaliini NRM * enkefaliini takasarvi * nucleus raphe magnus Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:20
Selkäytimen takasarvi E β-endorfiini noradrenaliini 5-HT S + + enkefaliini I + + P L GABA E = endorfinerginen järjestelmä S = myelinisoitumaton säie (C) I = interneuroni L = myelinisoitu säie (A) P=sekundaarineuroni Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:21
Ärsykkeestä aistihavainnoksi perseptio (aistihavainto) inhiboiva ratajärjestelmä inflammaatio impulssitransmissio (ärsykkeen johtuminen) Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:22
Yhteenveto fysiologiset toiminnat inflammaatio sensitisaatio sekundaarinen hyperalgesia wind-up segmentaaliset refleksit heijastuskipu kivun inhibitoriset järjestelmät gate-control endorfinerginen järjestelmä Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:23