Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere
Monialainen yhteistyö lainsäädännössä Nuorisolaki 72/ 2006 2 5 a) monialaisella yhteistyöllä tarkoitetaan paikallistasolla toteutettavaa eri toimialojen viranomaisten yhteistyötä (693/2010) 7 a Monialainen yhteistyö Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen verkoston. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita.
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 41 Monialainen yhteistyö Palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen. Sosiaalihuoltoa toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siten, että sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Työntekijän on oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin sekä tarvittaessa henkilön omaisiin ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin siten kuin tässä laissa tarkemmin säädetään. Tietojen antamisesta ilman asiakkaan suostumusta ja asiakastietojen kirjaamisesta monialaisessa yhteistyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa sekä sosiaalihuollon viranomaisen oikeudesta saada laissa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeellista virkaapua muilta viranomaisilta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 2 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on: 1) edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä; 2) edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä; 3) turvata varhainen tuki sitä tarvitseville; 4) turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu; 5) vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Kohdan 5 yksityiskohtaiset perustelut HE 67/2013 mukaan: Toimiva ja tuloksellinen opiskeluhuolto edellyttää, että niin ympäristöön ja yhteisöön kuin oppilaisiin ja opiskelijoihin suuntautuva eri tahojen toiminta muodostaa yhtenäisen suunnitelmallisen kokonaisuuden. Opiskeluhuolto edellyttää onnistuakseen kiinteää opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä kouluissa ja oppilaitoksissa. Eri hallintokuntien toimijoiden työn yhteensovittaminen edellyttää määrätietoista ja suunnitelmallista sitoutumista opiskeluhuollon yhteisiin päämääriin kaikilla päätöksenteon tasoilla ja verkostotyön kehittämistä. Opiskeluhuoltoon osallistuvien keskinäisen hyvän yhteistyön lisäksi tarvitaan yhteistyötä kunnan tai muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien tahojen kanssa. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi nuorisotoimi, lastensuojelu, poliisi ja järjestöt. Opiskeluhuollon toteuttaminen edellyttää hallinnonrajat ylittävää yhteen sovittavaa johtamista. > Perälä, Marja-Leena ym. (2015) Monialainen opiskeluhuolto ja sen johtaminen opas, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 Opiskeluhuollon kokonaisuus Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa säädetään. Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluja opiskelu terveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 Opiskeluhuolto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa Lastensuojelulaissa (417/2007) 12 :ssä tarkoitettuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava: 1) opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet; 2) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta; 3) toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea; 4) tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 Opiskeluhuoltosuunnitelma Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 Opiskeluhuoltoryhmät Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuollon ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen taikka sille asetetut tehtävät voi hoitaa muu tehtävään soveltuva ryhmä. Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä.
Yhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia Selkeätulkintainen lainsäädäntö ja ohjeistus edistää yhteistyöhön sitoutumista. Tulkinta esimerkiksi oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän ja monialaisen asiantuntijaryhmän kokoonpanosta ja tehtävistä vaihtelee. Toimivat rakenteet ja yhteiset toimintamallit edistävät yhteistyön onnistumista Esimerkiksi koulun sosiaalityön ja lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityön toimintamalli Yhteinen tavoite ja tehtävä Lasten kaltoin kohtelun puuttumisen seurantaryhmä
Lasten kaltoin kohteluun puuttumisen seurantaryhmä Pormestari Timo P. Niemisen 2007 asettama pysyvä monialainen työryhmä (lapsiasiamies, varhaiskasvatus, päivähoito, oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, sosiaalipalvelut, perheneuvola, nuorisotoimi, lakimies, poliisi, Acuta, Taysin lasten oikeuspsykiatrinen työryhmä, lasten ja nuorten kirurgia ja Tampereen Ensi- ja turvakoti), kokoontuu 4 krt/vuosi Lasten kaltoin kohteluun puuttumisen moniammatillisen yhteistyön seuraaminen ja edistäminen Tampereella Lasten kaltoin kohteluun liittyvien kehittämis- ja koulutustarpeiden esille tuominen Tarvittaessa ehdotusten tekeminen lasten kaltoin kohteluun liittyvien erillishankkeiden käynnistämisestä ja rahoittamisesta Kaltoin kohdeltu lapsi käsikirjan päivittäminen (mm. säädösmuutokset) - Tampereen toimintamalli on hyväksytty EU:n komission hyvien terveyttä edistävien käytäntöjen listalle Kaltoin kohdeltu lapsi 2015 Tampere