HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Marjo Virtanen 28.09.2012
2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PILOTIN TAVOITTEET... 4 3 PILOTIN TOTEUTTAMINEN... 5 4 KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI... 5 4.1 Audit-testi ja mini-interventio on otettu käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä...5 4.2 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen...6 4.3 Hoitopolkujen yhteensovittaminen...7 4.4 Nuorten päihteidenkäyttöön puuttumisen mallintaminen...7 4.5 Koulutuksen järjestäminen...8 4.6 Paikallisen vastuullisen alkoholipolitiikan kehittäminen...8 5 KEHITTÄMISTYÖHÖN LIITTYVÄÄ POHDINTAA... 8
3 1 JOHDANTO Länsi 2012- Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke toteutettiin ajalla 1.3.2010 31.10.2012. Hankkeen toiminta-alueen väestöpohja on 537 000 asukasta. Hankkeella tuettiin peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyötä. Hankkeen aikana kunnissa ja kuntayhtymissä otettiin käyttöön hyviin käytäntöihin tai näyttöön perustuvia toimintamalleja mielenterveyden sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyssä. Koulutuksella vahvistettiin peruspalveluiden työntekijöiden päihde- ja mielenterveysosaamista. Hankkeen aikana päivitettiin kuntien päihde- ja mielenterveyssuunnitelmat ja niitä kehitettiin arjen toimintaa ohjaaviksi suunnittelutyövälineiksi. Asiakkaiden osallisuutta pyritään vahvistamaan palveluissa ja niiden kehittämisessä. Huittisissa hanke käynnistyi 1.3.2010. Alussa hankkeen etenemisestä huolehti hankkeen ohjausryhmä. Hanketyöntekijä työskenteli kokopäiväisesti hankkeessa ajalla 22.8.2011 19.2.2012. Hanke painotti Kaste-ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista. Lisäksi huomioitiin asiakkaiden osallisuuden lisääntyminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen. Pääpaino Huittisten päihde- ja mielenterveystyössä on pyritty suuntaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin. Pilotin ohjausryhmään kuuluivat hoitotyön johtaja Tarja Horn, osastonhoitaja Kaisu Härkälä, vt. ylilääkäri Linnea Kenni-Jussila, sairaanhoitaja Marja Leino- Järvinen, perusturvajohtaja Kristiina Piirala, sosiaalityönjohtaja Sinikka Piranen ja hanketyöntekijä Marjo Virtanen. Alatyöryhmässä olivat lisäksi terveyskeskuksen psykologi Kaisu Aronoja, päiväkeskuksen ohjaaja Jaakko
4 Halminen, perheneuvolan sosiaalityöntekijä Eija Hyyti, sairaankuljetusyrittäjä Sari Kiuru, Päiväkeskuksen ohjaaja Hanneli Nieminen, terveyskeskuslääkäri Elina Pesonen, Sastamalan päihdeklinikan sairaanhoitaja Marita Saari ja avoterveydenhuollon osastonhoitaja Marja Vuorinen. Huittisten pilotissa pyrimme suuntaamaan toimintamme hankkeen tavoitteiden suuntaisesti ja luomaan uusia päivitettyjä toimintamalleja. Länsi 2012- hankkeen Huittisten pilotissa näissä päästiin hyvään alkuun. Tästä on hyvä jatkaa yhteistä työtä. 2 PILOTIN TAVOITTEET Länsi 2012-hankkeen keskeisenä tavoitteena Huittisten pilotissa on ollut peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen. Tähän on pyritty vahvistamalla perustason osaamista koulutuksen avulla. Huittisten pilotin alkuperäisenä tavoitteena oli päihde- ja mielenterveysohjelman päivittäminen, alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen ja mini-intervention juurruttaminen, lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen ja varhainen auttaminen, puheeksi ottamisen mallien käyttöön otto, yhteistyön tiivistäminen koulujen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa, paikallisen, vastuullisen alkoholipolitiikan kehittäminen sekä yleinen asennemuokkaus, yhteistyön kehittäminen nuorten kanssa toimivien kesken (nuorisotoimi, seurakunnat) sekä päihdetyötä tekevien kartoitus ja yhteistyö paikallisten yritysten kanssa. Lisäksi tavoitteena oli mini-intervention käyttöön ottaminen osaksi asiakaskäyntejä sekä työntekijöiden myönteisen asenteen vahvistaminen päihteisiin puuttumisessa.
5 3 PILOTIN TOTEUTTAMINEN Huittisten pilotin tavoitteena oli päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen perustasolla. Koulutusteemoja hankkeessa olivat mm. päihdeongelman luonne, päihdeongelman havaitseminen, päihdeongelman puheeksiotto, päihdeongelmaisen hoitoon motivointi ja nuorten päihteidenkäyttöön liittyvät erityiskysymykset. Ensimmäinen tapaaminen toimijoiden kesken LÄNSI 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeen tiimoilta pidettiin 10.5.2010 Huittisissa. Hankkeen aikana päivitetty päihde- ja mielenterveysstrategia linjaa Huittisten päihde- ja mielenterveystyötä vuosille 2012 2017. Strategialla luotiin linjaukset toimivalle päihde- ja mielenterveystyölle ja näiden palvelujen kehittämiselle yhteistyössä kaupungin ja sen kanssa yhteistyötä tekevien kumppaneiden kesken. Strategian tavoitteina päihteiden osalta on ehkäistä ja vähentää päihteiden käyttöä, kehittää palvelujen järjestämistä päihdehuoltolain edellyttämällä tavalla, järjestää palvelut päihdepalvelujen laatusuositusten mukaisesti ja palvella päätöksentekoa. 4 KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI 4.1 Audit-testi ja mini-interventio on otettu käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä Puheeksi ottamisesta, Audit -testistä ja mini-interventiosta on järjestetty koulutusta. Kouluttajana on ollut mm. Matti Mäkelä ja Kaija-Liisa Seppä. Koulutukseen on osallistunut runsaasti sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä sekä muita asiasta kiinnostuneita.
6 Perusturvakeskuksen toimintamalli varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyöhön on tehty. Toimintamallin käyttöönottokoulutuksessa oli läsnä noin 150 työntekijää. Varhainen puuttuminen on jatkossa perustasolla tehtävää työtä. Audit -testien kirjaamisen osalta tarvitaan vielä täsmentämistä. Käytössä oleviin tietokoneohjelmiin kirjaaminen niin, että ne voitaisiin suoraan myös tilastoida, ei vielä käytännössä ole mahdollista. Käytännön hyötynä tuloksista mainittakoon, että asioista on keskusteltu moniammatillisesti ja toimintamallia toteutetaan käytännössä. Lisäksi päihde- ja mielenterveysongelmiin päästään entistä aikaisemmin kiinni ja hoitoon ohjaus on selkiytynyt. Myös konsultaation mahdollisuus perustasolla päihde- ja mielenterveysasioissa on mahdollista ja työntekijät tietävät kenen puoleen ongelmatilanteissa voi kääntyä. 4.2 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia vuosille 2012 2017 on työstetty. Ohjausryhmä kokoontui kuukausittain työskentelemään strategian parissa. Strategian teossa on hyödynnetty kaikkia kaupungin työntekijöitä: alussa lähetettiin kaikille kyselyt, joissa tiedusteltiin, mitä ennaltaehkäiseviä työmuotoja heillä on käytössä ja mitä asioita pitäisi kehittää. Nuorten tulevaisuusverstaalla pohdittiin päihde- ja mielenterveysasioita Marketta Raivion johdolla. Kun strategia oli valmis, se lähettiin vielä lausunnolle eri hallintokunnille. Strategia sisältää toimintamallien kuvauksen ja toimenpideohjelman. Arviointi ja seurantamenettely on sovittu. Pohdittavaksi jäi, miten arviointi systematisoidaan ja miten seurantapalaverit tulevat järjestymään.
7 Tärkeimpänä tuloksena voidaan mainita Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia 2012 2017 4.3 Hoitopolkujen yhteensovittaminen Toimintamallit on kuvattu strategian yhteydessä. Kuvauksia on tehty mm siitä miten toimitaan kun potilas on päihtynyt, miten hoidetaan katkaisuhoito, miten toimitaan alaikäisen päihtyneen kanssa. Lastensuojeluilmoitus tehdään kaikista alaikäisistä päihtyneistä. Mielenterveystyön osalta pohdittavaksi jäi se, että mielenterveystyö keskittyy helposti erikoissairaanhoidon tekemiseen. Mitä perusterveydenhuollossa voitaisiin tehdä? Tärkeimmät tulokset: Toimintamallit on kirjattu. Käytännön hyötynä tuloksista voidaan todeta, että toimintamallit on tehty näkyväksi ja kaikki tietävät, miten nyt toimitaan. 4.4 Nuorten päihteidenkäyttöön puuttumisen mallintaminen Nuorten päihteidenkäyttöön puuttumisesta on sovittu toimintamallien kuvauksessa. Kun lastensuojeluilmoitus tulee sosiaalikeskukseen, nuori käy päihdetyöntekijän luona, koulussa tai tehdään kotikäynti. Tehdään päihde arvio joka sisältää viisi tapaamiskertaa. Osassa tapaamisia on mukana myös nuoren huoltajat. Lastensuojeluilmoituksen tekijä tietää, miten jatkossa toimitaan. Toimintamalli on tehty näkyväksi. Käytännön hyötynä tuloksista voidaan todeta, että lastensuojelun työntekijät ovat tyytyväisiä sovittuun käytäntöön. Tulokset tulevat näkymään myöhemmin.
8 4.5 Koulutuksen järjestäminen Huittisten pilotin yhteydessä järjestettiin 4 laajempaa koulutusta Huittisten kaupungin sosiaali- ja terveydenhoitoalan -työntekijöille ja heidän yhteistyökumppaneilleen. Koulutukset olivat iltapäiväkoulutuksia. Koulutuksista saatiin keinoja puuttua mahdollisiin ongelmiin ajoissa. Lisäksi aiemmin erillisten toimijoiden keskuuteen saatiin käsitys yhteisestä haasteesta ja sen suuruudesta. Osallistuminen koulutuksiin oli runsasta ja koulutukset koettiin tärkeiksi. 4.6 Paikallisen vastuullisen alkoholipolitiikan kehittäminen Paikalliset yrittäjät kutsuttiin yhteiseen kokoontumiseen, jossa Porin Pakkahankkeen projektityöntekijä Sari Ilvonen puhui asiasta. Tavoitteena on vastuullinen toiminta. Huittisissa toteutettiin koeostot ja yrittäjille annettiin palautteet. Perustettiin myös tarjontatyöryhmä. Tarjontatyöryhmä ei ole vielä kokoontunut. 5 KEHITTÄMISTYÖHÖN LIITTYVÄÄ POHDINTAA Huittisten pilotilla oli puoli vuotta kokopäiväinen hanketyöntekijä. Asioiden eteenpäin saamiseksi se oli hyvä asia. Hyvänä koettiin myös se, että hanketyöntekijä oli oma työntekijä, jolle palvelujärjestelmät, henkilöt ja haasteet olivat ennalta tuttuja. Länsi 2012 -hankkeen työntekijöiden Alpo Komminahon ja Matti Mäkelän tuki, ohjaus ja kyselyt koettiin ehdottoman tärkeiksi. Lisäksi työn onnistumisessa auttoi sitoutuminen moniammatilliseen työskentelyyn. Liikkeelle lähtö oli hidas, koska resurssit olivat vähäiset ja avainhenkilöiden parissa jouduttiin tekemään tehtävävaihtoja. Kun työ pääsi kunnolla käyntiin, toiminta oli tehokasta ja saatiin paljon isoja asioita aikaiseksi, mm. uudet toimintatavat on nyt kuvattu ja systematisoitu ja ne ovat selkeät. Työn teossa oli todellista tekemisen meininkiä.
9 Kehittämistyöstä saatujen tulosten mukaan tarkoituksena on yhtenäistää tavoitteet ja systematisoida toimintaa. Strategian avulla pyritään ohjaamaan koko kaupungin päihde- ja mielenterveystyön painopistettä korjaavasta työstä vähitellen ennaltaehkäisevään työhön. Audit ja mini-intervention osalta ja muidenkin toimintamallien osalta pitää panostaa vielä seurantaan, jotta asiat todella toteutuvat niin kun nyt on sovittu, käytännön tasolla. Esimerkiksi kirjaaminen ja mittaaminen ja jatkuvan kehittämisen periaate. Strategiatyössä oli hyvä ottaa laajasti mukaan kaikki kaupungin toimipisteet ja kysellä, miten he voisivat asiaa edistää. Näin myös sitouttaminen toimimaan strategian mukaan on helpompaa.