TILINPÄÄTÖS 1.1.-31.12.2014

1 TILINPÄÄTÖS 1.1.-31.12.2014 TOIMINTAKERTOMUS TULOSLASKELMA JA TASE LIITETIEDOT Kuntajohtajakokous 6.3.2015 Seutuhallitus 25.3.2015 Yhtymäkokous 24.6.2015

2 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS... 3 1. TOIMINTAKERTOMUS... 4 1.1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA... 4 1.2. ARVIO MERKITTÄVISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ... 7 1.3. YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 7 1.4. SISÄISEN VALVONNAN SELONTEKO... 7 1.5. OLENNAISTA KUNTAYHTYMÄN TALOUDESTA... 8 1.5.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen... 9 1.5.2. Toiminnan rahoitus... 9 1.5.3. Rahoitusasema ja sen muutokset... 10 1.5.4. Kokonaistulot ja kokonaismenot... 10 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 11 2.1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 12 2.1.1. Hyvinvointipalveluyhteistyö... 12 2.1.2. Maankäytön ja asumisen suunnitteluyhteistyö... 13 2.1.3. Liikennejärjestelmäyhteistyö... 14 2.1.4. Infrapalvelujen yhteistyö... 15 2.1.5. Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen... 16 2.1.6. Muu seutuyhteistyö ja kansallinen MAL-verkosto... 16 2.2. KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN... 19 2.3. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 19 2.4. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 20 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 21 3.1. TULOSLASKELMA... 21 3.2. TASE... 22 3.3. RAHOITUSLASKELMA... 22 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 23 4.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 23 4.2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 23 4.3. TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 24 4.4. TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 24 4.5. VAKUUKSIA JA VASTUITA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 25 4.6. HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 25 4.7. LUETTELOT KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA... 25 5. SEUTUHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYISTÄ... 26 6. ALLEKIRJOITUKSET... 27 7. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 28

3 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS Päättynyttä yhteistyön vuotta ei voi ohittaa mainitsematta kansallisen sote-uudistuksen etenemistä. Hallituksen linjaus maaliskuussa 2014 pysäytti Tampereen kaupunkiseudulla valmistellun seutukaupunkimallin jatkotoimet. Seutuyhteistyössä keskityttiin ylläpitämään yhteistyötä sen syventämisen sijaan. Yhdyskuntarakenteen suunnittelua ohjaava rakennesuunnitelma 2040 saatiin valmiiksi, ja seutuhallitus lähetti sen kuntiin käsiteltäväksi. Helmikuun 2015 mennessä kaikkien kuntien valtuustot hyväksyvät suunnitelman. Uudistamisella hiottiin ratkaisuja lähes puolen miljoonan asukkaan kaupunkiseuduksi 2040. MAL2-sopimuksen toimenpiteitä jatkettiin. Kunnat vastasivat kaavoituksesta sekä asuntotuotannon ja pienten MAL-liikennehankkeiden toteuttamisesta. Merkittävä ja pitkään valmisteltu seudullinen uudistus oli 30.6.2014 käynnistynyt seutuliikenne. Seututoimistossa valmisteltiin puolestaan sähköisten paikkatietotyövälineiden kehittämistä sekä palveluverkon suunnittelun pääperiaatteita. MAL2-sopimuksen ministerivetoinen seurantakokous pidettiin toukokuussa Säätytalolla. Hyvinvointipalvelujen yhteistyössä aloitettiin varautuminen toisen asteen koulutuksen kansalliseen uudistukseen. Vaikka rahoitus- ja rakennelaki on vielä hyväksymättä, näyttivät kunnat alkuvuodesta 2015 vihreää valoa lukioyhteistyön syventämiselle. Toimenpiteiden valmistelu on käynnistynyt. Päättynyt vuosi toi kaupunkiseudun asukkaille kaksi uutta valinnanmahdollisuutta. Perusterveydenhuollon asiakkaaksi oli mahdollisuus kirjautua oman kunnan ulkopuolelle. Myös lapsen päivähoitopaikkaa oli mahdollista hakea koko kaupunkiseudun alueelta. Valinnanmahdollisuus kiinnosti kuntalaisia erityisesti perusterveydenhuollossa. Vuosia valmistelussa ollut vesihuoltoyhteistyö eteni, kun Tampereen kaupunki linjasi keskuspuhdistamon paikan ja seudullisen Keskuspuhdistamo Oy:n jätevesiyhteistyön hallintomalliksi. Valmistelut yhtiön perustamiseksi ovat käynnistyneet. Maan heikosta talous- ja työllisyystilanteesta huolimatta Tampereen kaupunkiseutu katsoi rohkeasti eteenpäin. Tampereen kaupungin samoin kuin kehyskuntien keskustavisiot etenivät ja hankkeet hahmottuivat. Tampereella raitiotien suunnittelu eteni kehitysvaiheeseen. Innovatiivisin visio liittyi kuitenkin Tampere-Pirkkala -lentokentän kehittämiseen AiRRport-konseptin mukaisesti. Vision toteutuminen kytkisi kaupunkiseudun uudella tavalla kansainvälisyyteen. Usealla mittarilla kaupunkiseutumme on Suomen johtavia alueita. Kaupunkiseudun ja sen kuntien vetovoima näkyi useissa imagotutkimuksissa vuoden mittaan. Myös runsaan 4000 asukkaan väestönkasvu kertoi kaupunkiseutumme kiinnostavuudesta. Tulokset eivät synny ilman työtä ja sen tekijöitä. Kiitän päättäjiä, kuntajohtajia ja asiantuntijoita kuluneesta vuodesta. Päivi Nurminen

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Yleistä Tampereen kaupunkiseutu on ollut maamme suurin, monipuolisin ja nopeimmin kasvava seutu pääkaupunkiseudun jälkeen, ja kaupunkiseutu säilytti vetovoimansa myös vuonna 2014. Kaupunkiseudun väestönkasvu (1,1 %) jatkui selvästi valtakunnan väestönkasvua (0,4 %) nopeammin. Kaikkiaan väestö lisääntyi 4 200 asukkaalla, joista Tampereen osuus oli 2 688 asukasta. Vuoden 2014 lopussa kaupunkiseudulla oli 369 480 asukasta, joista Tampereella 223 134 ja kehyskunnissa 150 591. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä huolehtii perussääntönsä mukaan kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä kaupunkiseudulla. Käytännössä kuntayhtymä organisoi kuntien välistä yhteistyötä asiantuntija-, kuntajohto- ja luottamushenkilötasolla. Toiminnan painopisteet ovat maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä hyvinvointi- ja teknisten palvelujen alueilla. Kuntayhtymä toteuttaa kaupunkiseudun visiota: Vetovoimainen Tampereen kaupunkiseutu sujuvan elämän, kestävän kasvun ja yhteistyön edelläkävijä. Seutustrategia 2020 Seutuyhteistyö perustuu jäsenkuntien hyväksymään seutustrategiaan 2020 (SH 26.1.2011), joka ohjaa omalta osaltaan vuosittain kuntayhtymän talousarviossa asetettavia konkreettisia toiminnallisia tavoitteita. Seutustrategian tarkistaminen on ajankohtaista kuluvan valtuustokauden aikana. MAL-aiesopimus 2013-2015 (maankäyttö, asuminen ja liikenne) Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-sopimusmenettely on jo toisella sopimuskaudellaan (2013 2015). Vuodelta 2013 hyväksytyssä seurannassa todettiin, että maankäytön ja liikenteen tavoitteita on toteutettu hyvin. Asuntotuotannon tavoitteissa ei ole onnistuttu yhtä hyvin. Vuoden 2015 aikana aloitetaan seuraavan sopimuksen valmistelu. Rakennesuunnitelma 2040 Työskentely Rakennesuunnitelman 2030 päivittämiseksi vuoteen 2040 ulottuvaksi leimasi kattavasti kuntayhtymän työskentelyä koko vuoden. Työ kosketti kaikkia kuntayhtymän asiantuntijatyöryhmiä, joiden panos oli merkittävä koko työskentelyn ajan. Päivitetty Rakennesuunnitelma 2040 hyväksyttiin seutuhallituksessa joulukuussa 2014. Jäsenkunnat hyväksyvät sen valtuustoissaan tammihelmikuussa 2015.

Seudullinen edunvalvonta ja kansallinen kehittäminen 5 Kuntayhtymä kokosi vuoden aikana seutuhallituksen käsittelyyn mm. tavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2015, lausunnon kansalliseen lentoliikennestrategiaan ja aloitettiin hallitusohjelmatavoitteiden valmistelu uudelle hallituskaudelle. Maakuntakaavaa uudistetaan samanaikaisesti rakennesuunnitelman kanssa, joten erityistä huomiota kiinnitettiin rakennesuunnitelman ratkaisujen viemiseksi maakuntakaavaan. Seutuhallitukselle esiteltiin myös AiRRport visio Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittämiseksi Suomen toiseksi kansanväliseksi lentokentäksi. Seutufoorumissa esiteltiin Suomen kasvukäytävää (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere), johon kaupunkiseudun kunnat, pl. Orivesi, ovat liittyneet. Vuoden 2014 muita kärkihankkeita Joukkoliikennejärjestelmän seudullinen kokonaisratkaisu on valmistunut osana Rakennesuunnitelmaa 2040. Lähijunaliikenteen VR-seutulippukokeilua on jatkettu kokeilualueella (Lempäälän ja Nokian suunnat) toistaiseksi. Alueen laajentaminen edellyttää nettilipunmyynnin toteuttamista ja clearingin automatisointia. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa esitettyjen kärkitoimenpiteiden toteuttaminen on aloitettu. Seudullisen pyöräilyn viitoitussuunnitelman laatiminen on käynnissä, ja liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt seudulle kokeiluluvan uusien opastetyyppien käyttöön. Hyvinvointipalvelujen palveluverkon suunnittelun pääperiaatteet hyväksyttiin osana Rakennesuunnitelmaa 2040. Jäsenkunnat toteuttivat valmistelussa olleen seudullisen päivähoitoon hakeutumisen kevään 2014 aikana. Kasvatuksen ja opetuksen kehittämistoimintojen seudullinen organisointi on hyväksytty seutuhallituksessa 26.11.2014. Toiminta on aloitettu Tampereen kaupungin organisaatiossa, ja tarvittava henkilöstö rekrytoitu suunnitelmien mukaisesti 2015 alusta. Toisen asteen koulutuksen muutoksiin valmistauduttiin. Infra-palvelujen tuotteistus käynnistyi lokakuussa katujen ja kevyen liikenteen väylien ylläpitoa ja hoitoa koskien. TAPRE-hankkeessa (Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi) valmistuneiden kiinteistönpidon hyvien menetelmien pilotointi ja testaus jatkuivat kunnissa. Niiden avulla energiatehokkuutta toteutetaan rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä, kunnossapidossa ja huollossa. Paikkatiedon hyödyntämistä koskevan hankkeen loppuraportti hyväksyttiin kuntajohtajakokouksessa 9.1.2015. Hankkeesta käsiteltiin mm. MAL-tietojen esittämistä karttapohjaisena ja organisoitiin paikkatietoasiantuntijoiden verkosto. Sekä MAL-aiesopimuksen että rakennesuunnitelman toteuttamisen seurata kehittyvät paikkatietopohjaisemmaksi.

Seutuhallitus 6 Seutuhallitus 13.2.2013 alkaen: jäsen varajäsen Ikonen Anna-Kaisa pj. Tampere Siren Elina Tampere Rissanen Helena 1. vpj. Pirkkala Skogberg Pertti Pirkkala Perämaa Ari 2. vpj. Vesilahti Arvela Ari Vesilahti Aaltonen Mikko Tampere Virtanen Sirkkaliisa Tampere Aleksovski Atanas Tampere Kivistö Anneli Tampere Elovaara Tiina Tampere Silvennoinen Seppo Tampere Joensivu Leena Ylöjärvi Kaminen Tuomo Ylöjärvi Jokila Killi Lempäälä Petäkoski-Hult Tuula Lempäälä Kork Jarmo Nokia Tomminen Antti Nokia Lyytinen Heikki Kangasala Kouhia Raimo Kangasala Mäkinen-Aakula Marjo Orivesi Jokinen Kaarina Orivesi Parviainen Olli-Poika Tampere Kajan Maija Tampere Sasi Ilkka Tampere Helin Matti Tampere Seutuhallituksen kokousten esittelijänä toimi seutujohtaja Päivi Nurminen ja sihteerinä seutusihteeri Juhani Pohjonen. Kuntajohtajakokouksen edustajana seutuhallituksen kokouksiin osallistui puheenjohtaja, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. Seutuhallitus kokoontui kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuun ottamatta. Päättäjien seminaarit piirtävät tulevaisuutta Vuoden 2014 aikana järjestettiin kaksi kaikille seudun kunnallisvaltuutetuille tarkoitettua päättäjätilaisuutta 28.1. ja 13.11.2014. Ensimmäisessä tilaisuudessa luovutettiin kunnille Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu selvitys. Marraskuun seutufoorumi järjestettiin teemoilla Millainen on tulevaisuuden kunta? Miltä näyttää Tampereen kaupunkiseutu 2040? Järjestyksessään viides Seutupäivä järjestettiin 23.5.2014 Orivedellä. Paikalla oli n. 200 henkilön joukko, joka koostui seudun valtuutetuista, kuntajohtajista, seudullisten työryhmien jäsenistä sekä sidosryhmien ja median edustajista. MAL-verkosto Maankäytön, asumisen ja liikenteen kansallinen teemaverkosto, MAL-verkosto, jatkoi toimintaansa viidettä vuotta. Kuntayhtymä on verkoston vastuullinen toteuttaja. Verkostossa toimivat 16 kaupunkiseutua, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen kuntaliitto. liikennevirasto sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

7 1.2. Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuntayhtymällä ei ole korko-, valuutta eikä luottoriskejä. Kuntayhtymällä ei myöskään ole likviditeettiriskiä vaan maksuvalmiuden ylläpitämiseksi on voitu osoittaa, jäsenkuntien suostumuksella, riittävät kassavarat huomioiden kuntayhtymän toiminnan vakiintunut taso. Vahinkoriskien varalta kuntayhtymällä on yritysvakuutus. Kuntayhtymän toimintaan ei liity ympäristöriskejä. Käytännössä seutuyhteistyötä toteutetaan käyttäen asiantuntijatyöryhmiä ja työskentely on kehittämishankkeita. Kullakin työryhmällä on asioiden valmistelua ja työryhmien välistä tiedonkulkua edistävä asiantuntijasihteeri. Käytännön työ on siis kehittämiseen liittyvää asiantuntijatyötä ja leimallisesti projektiluonteista. Projektit vaihtelevat ajallisesti muutaman kuukauden kestoisista yli vuodenkin mittaisiin. Projekteihin osallistuu kuntayhtymän omien asiantuntijoiden lisäksi kuntien johtavia viranhaltijoita ja usein myös ulkopuolisia konsultteja. Projekteihin liittyviin toiminnallisiin riskeihin kuntayhtymä on varautunut laatimalla projektinhallintaohjeet, jotka seutujohtaja on vahvistanut. Projektiohjeet ovat keskeinen osa uuden henkilöstön perehdytysmateriaalia. 1.3. Ympäristötekijät Kuntayhtymän omalla välittömällä toiminnalla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kuntayhtymän asiantuntijatyönä valmistelevilla yhdyskuntarakenteen suunnitelmilla on vaikutusta tulevaisuuden ympäristön kehitykseen. Ympäristötekijöiden ja kestävän kehityksen merkitys on huomioitu kaikessa kuntayhtymän toteuttamassa yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavassa suunnittelussa. 1.4. Sisäisen valvonnan selonteko Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa seutuhallitus. Seutuhallitus on tehnyt päätökset kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeuksista, pankkitilin käyttöoikeuksista, myöntänyt luottokorttien käyttöoikeudet, päättänyt kuntayhtymän tilaus- ja hankintavaltuudet sekä hankintamenettelyt sekä päättänyt kirjanpidon ja palkanlaskennan tositteiden ja kirjausten hyväksymiskäytännön. Käytännössä sisäisestä valvonnasta vastaa seutujohtaja, joka osallistuu kaikkien seutuhallinnon toimintaa ja varainkäyttöä koskevien päätösten valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Seutujohtajan varahenkilönä toimii seutusihteeri, joka osallistuu myös kaikkien päätösten valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Tilivelvollisina asioiden valmistelijoina seutujohtaja ja seutusihteeri vastaavat, että seutuhallinnon toiminta ja varainkäyttö vastaa säädöksiä, on tehokasta ja taloudellista sekä noudattaa hyvää hallintotapaa.

Konkreettisesti varainhoidon sisäinen valvonta toteutuu kuntayhtymän laskujen hyväksymisen yhteydessä. Seutujohtaja hyväksyy kaikki kuntayhtymän laskut maksatukseen. Tiliöinnistä vastaa seutusihteeri. Kuntayhtymällä ei ole käteisvaroja. Taloushallinnon päivittäispalveluista on ostopalvelusopimus Tampereen kaupungin taloushallinnon palvelukeskuksen kanssa. Palvelusopimus kattaa sähköisen ostolaskujen kierrätyksen, kirjanpidon, palkanlaskennan ja maksuliikenteen. Taloushallinnon palveluista on palvelun toteuttajan kanssa käyty läpi palveluprosessit, niiden kuvaukset ja laadun varmistus. Vuosittain pidetään asiakasneuvottelu ajankohtaisista asioista taloushallinnon palvelukeskuksen vastaavien henkilöiden kanssa. Taloushallinnon päivittäispalvelujen lisäksi kuntayhtymä seuraa itsenäisesti tulojen ja menojen toteutumista. Kuntalain 13 :n 3a kohdan mukaisesti yhtymäkokous hyväksyi 26.6.2014 kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. 8 1.5. Olennaista kuntayhtymän taloudesta Vuosi 2014 oli kuntayhtymän kahdeksas kokonainen toimintavuosi. Seutuyksikön kautta organisoitavan seutuyhteistyön laajuus on vakiintunut noin 1, 0 milj. euron tasolle, joka merkitsee 2,8 euroa/kaupunkiseudun asukas. Vuosien 2011 ja 2012 alijäämäisten tilinpäätösten jälkeen vuosi 2013 päättyi runsaat 55 000 euroa ylijäämäisenä. Myös vuoden 2014 tilinpäätös näyttää ylijäämää, yhteensä runsaat 64 000 euroa. Kaikkiaan kuntayhtymän taloudellinen kehitys oli tasapainoista vuonna 2014. Kuntayhtymällä oli vuoden vaihteessa palkattuna yhteensä 10 (10 v. 2013) henkilöä, joista kaksi oli kansallisen MAL-verkoston henkilöstöä. Vakinaisessa virka- tai työsuhteessa oli 7 henkilöä. Loput 3 toimea oli täytetty määräaikaisina. Kuntayhtymän maksuvalmius oli 31.12.2014 164 (154) päivää. Keskimäärin maksuvalmius oli vuoden 2014 aikana 108 päivää. Kuntien maksuosuuksien kehitys 2012-2014 TP 2012 TP 2013 Muutos % TP 2014 Muutos % 2012-13 2013-14 Yhteensä 1 031 500 1 045 000 1,3 1 042 300-0,3 Kangasala 85 783 86 603 1,0 86 030-0,7 Lempäälä 59 515 60 519 1,7 61 226 1,2 Nokia 91 484 92 686 1,3 92 393-0,3 Orivesi 27 800 28 166 1,3 27 332-3,0 Pirkkala 49 828 50 483 1,3 51 768 2,5 Tampere 616 360 623 406 1,1 620 885-0,4 Vesilahti 12 560 12 699 1,1 12 671-0,2 Ylöjärvi 88 168 89 648 1,7 89 997 0,4

9 1.5.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 Toimintatuotot 1 253 981,28 1 219 925,48 Toimintakulut - 1 188 712,52-1 163 936,49 Toimintakate 65 268,76 55 988,99 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot 8,15 11,63 Muut rahoituskulut - 665,54-414,52 Vuosikate 64 611,37 55 586,10 Tilikauden tulos 64 611,37 55 586,10 Tilikauden ylijäämä (- alijäämä) 64 611,37 55 586,10 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut -% 105,5 % 104,8 % 1.5.2. Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate 64 611,37 55 586,10 Investointien rahavirta 00,00 00,00 Toiminnan ja investointien rahavirta 64 611,37 55 586,10 Rahoitustoiminnan rahavirta Oman pääoman muutokset 00,00 00,00 Muut maksuvalmiuden muutokset - 21 621,06 171 925,60 Rahoituksen rahavirta - 21 621,06 171 925,60 Rahavarojen muutos 42 990,31 227 511,70 Rahavarat 31.12. 535 061,80 492 071,49 Rahavarat 1.1. 492 071,49 264 559,79 Tunnusluvut Kassan riittävyys, pv 164 pv 154 pv

10 1.5.3. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut Vastaavaa 2014 2013 Vastattavaa 2014 2013 Oma pääoma Peruspääoma 162 478,00 162 478,00 Ed. tilik. ylijäämä 84 801,67 29 215,57 tilik. ylijäämä 64 611,37 55 586,10 Vaihtuvat vastaavat Vieras pääoma Lyhytaikainen Lyhytaikainen Myyntisaamiset 0,00 0,00 Saadut ennakot 78 600,00 Muut saamiset 9 457,86 6 489,80 Ostovelat 19 041,40 61 121,30 Siirtosaamiset 41 800,00 11 711,48 Muut velat 14 833,14 27 231,41 Rahat ja Siirtovelat 161 954,08 174 640,39 pankkisaamiset 535 061,80 492 071,49 Vastaavaa yht. 586 319,66 510 272,77 Vastattavaa yht. 586 319,66 510 272,77 Tunnusluvut 2014 2013 omavaraisuusaste % 61,4 % 56,2 % 100 x(omapääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) (Koko pääoma - Saadut ennakot) suhteellinen velkaantuneisuus % 15,6 % 15,8 % 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) Käyttötulot 1.5.4. Kokonaistulot ja kokonaismenot TULOT Toiminta Toimintatuotot 1 253 981,28 Muut rahoitustuotot 8,15 Investoinnit 0,00 Rahoitustoiminta 0,00 Kokonaistulot yhteensä 1 253 989,43 MENOT Toiminta Toimintakulut - 1 188 712,52 Muut rahoituskulut - 665,54 Investoinnit 0,00 Rahoitustoiminta 0,00 Kokonaismenot yhteensä - 1 189 378,06

11 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TIIVISTELMÄ Hyvinvointipalveluyhteistyössä tavoitteet toteutuivat pääosin. Maankäytön ja asumisen yhteistyössä tavoitteet toteutuivat hyvin. Liikennejärjestelmäyhteistyössä tavoitteet toteutuivat hyvin. Infrapalvelujen yhteistyössä tavoitteet toteutuivat kokonaan. Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen on toteutunut kohtuullisen hyvin. Talous toteutui tasapainoisesti.

12 2.1. Tavoitteiden toteutuminen Valtuustojen hyväksymästä seutustrategiasta, rakennesuunnitelmasta 2030 ja MAL-aiesopimuksesta johdetut yhteistyötavoitteet jakautuvat asiaryhmiin seuraavasti: seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, maankäytön ja asumisen yhteistyö, liikennejärjestelmäyhteistyö, hyvinvointipalveluyhteistyö ja infrapalvelujen yhteistyö. Lisäksi kuvataan seudullisen tietohallinnon, elinkeinojen ja osaamisen, seudullisen joukkoliikennelautakunnan ja kansallisen MAL-verkoston toiminnan painopisteet vuodelta 2014. 2.1.1. Hyvinvointipalveluyhteistyö Palveluverkon pääperiaatteet Tavoite: Linjaukset palveluverkon suunnittelusta ja toteuttamisesta laaditaan rakennesuunnitelman yhteydessä. Palveluverkon suunnittelun pääperiaatteet on hyväksytty osana Rakennesuunnitelmaa 2040. Pääperiaatteita on esitelty valtuustoinfojen yhteydessä syyskuussa 2014. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Tavoite: Kuntien ja PSHP:n vuonna 2012 hyväksymän uuden ohjausvälineen toimeenpanon ja seurannan menettelyt kehittyvät. Kaupunkiseudun kuntayhtymän puitteissa luotu ja 2013 käynnistetty seurantamenettely on siirretty vuoden 2014 osalta Tampereen kaupungin vastuulle. Vuoden 2013 osalta Pirkanmaan terveydenhuollon alueellisen järjestämissuunnitelman seurantaryhmä hyväksyi raportin 15.1.2014. Sote-uudistus Tavoite: Toimitaan keskustelufoorumina kuntien sote-palveluiden järjestämistavan valmistelussa. Kaupunkiseudun kuntayhtymän sote-työryhmä on toiminut säännöllisenä yhteistyö- ja keskustelufoorumina sote-uudistukseen liittyen. Työryhmä on toiminut erityisesti tietohallintoyhteistyön keskustelufoorumina ja toteuttanut katsauksen hyvinvointiteknologian innovaatioihin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kasvatuksen ja opetuksen kehittämistoiminta Tavoite: Käynnistetään kuntien kasvatuksen ja opetuksen hanketoiminnan kokoaminen seudulliseen yksikköön. Kasvatuksen ja opetuksen kehittämistoimintojen seudullinen organisointi on hyväksytty seutuhallituksessa 26.11.2014. Toiminta on aloitettu Tampereen kaupungin organisaatiossa, ja tarvittava henkilöstö rekrytoitu suunnitelmien mukaisesti 2015 alusta.

13 Toisen asteen koulutusyhteistyö Tavoite: Toimintamalli lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyölle valmistuu ja otetaan kunnissa käyttöön. Keskustelu toisen asteen koulutusyhteistyön syventämisestä ja järjestäjäverkosta on käynnistynyt perehtymällä toisen asteen lainsäädännön muutoksiin. Asiaa on käsitelty seutuhallituksessa 24.9 sekä kuntajohtajakokouksissa 12.9, 10.10 ja 7.11. Kunnille on valmistelu materiaali uudistuksen vaikutuksista ja vaihtoehtoisista etenemistavoista. Seudullisista toimenpiteistä päätetään 2015. Päivähoidon vapaa hakeutuminen Tavoite: Kunnat avaavat seudullisen hakumahdollisuuden keväällä 2014. Hakeutumisesta laaditaan seurantaraportti. Seudullinen päivähoitoon haku toteutettiin kevään 2014 aikana. Haun avaaminen ei johtanut merkittäviin hakijamääriin. Hakeutujaluvut ja muut huomattavat kokemukset raportoidaan kevään 2015 aikana. Seutuhakeutumismahdollisuus on päätetty avata vuonna 2015 kokovuotiseksi. Sähköisen toimintatavan edistäminen Tavoite: Käynnistetään yhden uuden sähköisen palvelun toteuttaminen kuntien hyvinvointipalveluissa seudullisen tietohallinnon kanssa. Tavoitteen toteuttamiskohteeksi valitun päivähoidon mobiilin läsnäolonseurantajärjestelmän koekäyttö on päättynyt ja toimittajan kanssa on päästy sopimukseen palvelun käyttöönotosta 2.1.2. Maankäytön ja asumisen suunnitteluyhteistyö MAL-aiesopimuksen seuranta Tavoite: Sopimuksen vuosiseuranta-aineisto valmistuu kuntien ja valtio-osapuolen käyttöön. Seuranta valmistui huhtikuussa. Seutuhallitus hyväksyi raportin kokouksessaan 23.4. ja se esiteltiin valtion ja kuntien yhteisessä seurantakokouksessa 6.5.2014. Kunnat käsittelivät seurantaraportin kunnallishallituksissaan kesä-elokuussa 2014. Rakennesuunnitelman uudistaminen Tavoite: Ehdotus rakennesuunnitelmaksi 2040 ja seudulliseksi toteuttamisohjelmaksi valmistuu kuntien päätöskäsittelyyn. Seutuhallitus hyväksyi Rakennesuunnitelman 2040 kokouksessaan 17.12.2014 ja esitti sen hyväksymistä kunnallishallituksille ja valtuustoille. Kunnat käsittelevät asian tammi-helmikuussa 2015. Rakennesuunnitelma sisältää toteutusohjelman. Rakennesuunnitelman toteuttaminen Tavoite: Maankäytön suunnitteluun valmistuu palveluverkko-, kaavoitus- ja kunnallisteknisiä toimenpiteitä yhteensovittava työväline kunnille. Erillistä työvälinettä ei ole kehitetty vaan tavoitetta on lähestytty sähköisen rakennesuunnitelmakartan kehitystyön ja seudullisen paikkatietohankkeen kautta. Sähköisen kartan

ensimmäinen versio valmistui rakennesuunnitelman valmistumisen yhteydessä. Rakennesuunnitelman toteuttamista ja seurantaa tukeva karttaversio valmistuu 2015. Ks. myös tavoite 4 Seudullinen paikkatietotuotanto Tavoite: Paikkatiedon hyödyntäminen yhdyskuntarakenteen suunnittelussa selvitetään ja luodaan yhteinen toimintamalli. Soveltaminen käynnistyy 2015. Raportointi 31.8.2014 Paikkatiedon hyödyntämistä koskeva raportointi hyväksyttiin kuntajohtajakokouksessa 9.1.2015. Hankkeesta käsiteltiin mm. MAL-tietojen esittämistä karttapohjaisena ja organisoitiin paikkatietoasiantuntijoiden verkosto. Yhteisen toimintamallin selvittämistä koskeva valmistelu on käynnissä. Erityisryhmien asuminen Tavoite: Erityisryhmien asumista koskeva ohjelmatyö käynnistyy nykytilakartoituksen (2013) jatkona. Kuntajohtajakokous totesi kokouksessaan 6.6.2014, että tässä vaiheessa erityisryhmien asumisen palvelustrategiaa ei ole tarvetta laatia ja että kuntien vastaavat asiantuntijat edistävät asiaa konkreettisten yhteistyötapausten kautta. 14 2.1.3. Liikennejärjestelmäyhteistyö Joukkoliikennekokonaisuus Tavoite: Joukkoliikenteen kehittämistä (ml. raideliikenne) koskeva kokonaisratkaisu tehdään rakennesuunnitelman yhteydessä. Joukkoliikennejärjestelmän seudullista kokonaisratkaisua on valmisteltu rakennesuunnitelman uudistamisen yhteydessä. Seutuhallitus hyväksyi rakennesuunnitelmaehdotuksen kokouksessaan 17.12.2014. Lähijunaliikenne Tavoitteet: VR-seutulippukokeilu vakiintuu ja myös Orivesi ja Tampere liitetään seutulippualueeseen. Neuvottelut lisävuoroista käynnistyvät Tampereen, LVM:n ja VR:n välillä. VR-seutulippukokeilua on jatkettu kokeilualueella toistaiseksi. Alueen laajentaminen edellyttää nettilipunmyynnin toteuttamista ja clearingin automatisointia. Kehityshanke on osoittautunut odotettua kalliimmaksi, joten asian edistäminen on siirtynyt vuodelle 2015. LVM on käynnistänyt neuvottelut VR:n ostoliikennesopimuksen 2016 2019 sisällöstä, ja Tampereen seudun lähiliikenne on mukana neuvotteluissa. Kävely- ja pyöräily Tavoitteet: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toteuttaminen etenee, ja kunnat ja ELY aloittavat pyöräilyn laatukäytävien toteuttamisen. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa esitettyjen kärkitoimenpiteiden toteuttaminen on aloitettu. Seudullisen pyöräilyn viitoitussuunnitelman laatiminen on käynnissä, ja liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt seudulle kokeiluluvan uusien opastetyyppien käyttöön. Pyöräilyn

pääreitin rakennussuunnitelma on valmistunut Tampere Pirkkala reitille ja käynnissä Tampere Kangasala -reitillä. 15 Matkaketjut Tavoite: Matkaketjujen sujuvuutta parannetaan mm. liityntäpysäköinnin ja pysäkki-infrastruktuurin kehittämisellä. Pirkanmaan liitossa on keväällä 2014 valmistunut liityntäpysäköintiselvitys. Selvityksessä esitetyt merkittävimmät liityntäpysäköintipaikkatarpeet on huomioitu rakennesuunnitelmassa 2040. Selvitys pysäkkiverkon kehittämisestä on valmistunut, ja tarkempi suunnittelu on Pirkkalan suunnan osalta valmistunut ja Kangasalan suunnan osalta käynnissä. Asenteet ja liikkumistottumukset Tavoitteet: Liikkumisen ohjauksen toimintamalli vakiintuu kaupunkiseudulla. Kunnat ovat varautuneet talousarvioissaan 2015 liikkumisen ohjauksen palveluiden hankintaan liikkumisen ohjauksen alustavan toimintamallin pohjalta. 2.1.4. Infrapalvelujen yhteistyö Palvelukiinteistöjen energiatehokkuus Tavoite: Kuntien energiatehokkuustyötavat kehittyvät 2013 päättyneen TAPRE (Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi) -hankkeen tuloksia jalkauttamalla. TAPRE-hankkeessa valmistuneiden kiinteistönpidon hyvien menetelmien pilotointi ja testaus jatkuvat kunnissa. Niiden avulla energiatehokkuutta toteutetaan rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä, kunnossapidossa ja huollossa. Korjausrakentaminen Tavoite: Palvelukiinteistöjen korjausrakentamisen seudullinen suunnittelu aloitetaan sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen osalta. Suunnittelu on aloitettu. Korjausrakentamisen hallintaan valmistui lokakuussa 2014 kolmevuotinen verkostohakemus Tekesin INKA-ohjelmaan. Verkostossa on mukana kuntien lisäksi korkeakouluja ja yrityksiä. Tuotteistaminen Tavoite: Yhdyskuntateknisten palveluiden tuotteistaminen käynnistyy vuonna 2013 tehdyn esiselvityksen pohjalta. Tuotteistus käynnistyi lokakuussa 2014 ja valmistuu 31.3.2015 mennessä. Ensimmäisessä vaiheessa on päätetty tuotteistaa katujen ja kevyen liikenteen väylien ylläpito ja hoito. Ilmasto- ja energiatehokkuustyö Tavoite: Seudullisessa ilmastotyössä edistetään sopeutumisen ja varautumisen suunnittelua.

16 Syksyllä käynnistettiin kysely kaupunkiseudun kuntiin eri sektoreiden sopeutumisen ja varautumisen suunnitelmien nykytilasta. Sopeutumisen ja varautumisen suunnittelussa huomioidaan valtioneuvoston periaatepäätös 20.11. kansallisesta sopeutumissuunnitelmasta 2022. 2.1.5. Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen Seutuyhteistyön toimintamalli ja strategia Tavoitetaso: Kunnat tekevät päätöksen kaupunkiseudun toimintamallin tulevaisuudesta ja jatkotoimenpiteet käynnistyvät. Kunnat ovat päättäneet valtuustoissaan 14.4.2014, että jatkotyön tarpeeseen Elinvoimainen kaupunkiseutu selvityksen pohjalta palataan kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on hyväksytty ja sen vaikutukset ovat selvillä. Seutuviestintä Tavoitetaso: Vuoden aikana järjestetään valtuutetuille 2 seutufoorumia, lautakuntien seutuseminaarit sekä Seutupäivä 1.6. Seutupäivä järjestettiin 23.5.2014 Orivedellä. Seutufoorumi järjestettiin 13.11. Toisen seutufoorumin korvasi tammikuussa 2014 järjestetty päättäjätilaisuus, jossa luovutettiin Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu -selvitys. Työryhmien lautakuntaseminaari on toteutunut infrapalveluissa 4.6.2014. 2.1.6. Muu seutuyhteistyö ja kansallinen MAL-verkosto Tietohallinnon yhteistyö Seudullisen tietohallinnon hoitamisesta vastaa Tampereen kaupunki. Vuonna 2014 tietohallinnon seudullisen johtoryhmällä on kolme painopistettä. Ensimmäistä, asiakkaan vapaan valinnan ja liikkuvuuden mahdollistaminen, toteutetaan alueellinen potilastietorekisterin ja kansallinen sähköinen potilastiedon arkiston kautta. Toinen painopiste on seudulliset oppimisympäristöt, joka tarkoittaa käytännön toimina yhteisen opetusverkko/työasemapalvelun kehittämistä sekä päivähoidon työn-/toiminnanohjauksen kehittämistä. Kolmas painopiste on seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen seudullisen lippu- ja maksatusjärjestelmän kautta. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. Seudullisen tietohallinnon sopimusta käsiteltiin kuntajohtajakokouksessa 15.8. ja seutuhallituksessa 27.8. Uudessa sopimuksessa yhteistyö laajeni koskemaan myös Hämeenkyrön kuntaa. Joukkoliikenteen suunnitteluyhteistyö Joukkoliikenteen operatiivisista tehtävistä vastaa Tampereen kaupungin seudullinen joukkoliikenneyksikkö ja -lautakunta. Seutuliikenteen siirtymäajan liikennesopimukset päättyvät 30.6.2014 Pirkkalan ja Vesilahden sekä pääosin Lempäälän, Nokian ja Kangasalan alueilla. Päättyvät liikenteet korvataan 1.7.2014 alkaen joukkoliikennelautakunnan tilaamana liikenteenä. Samassa yhteydessä seudulliseen tariffijärjestelmään tehdään muutoksia koskien ajanjaksoa 1.7.2014-31.5.2016. Seudulliseen taksavyöhykemalliin on tavoite siirtyä 1.6.2016 alkaen. Liikenteiden käynnistys ja samassa yhteydessä toteutettavien tariffijärjestelmän muutoksien toimeenpano on