Varhaiskasvatuksen ajankohtaiset kuulumiset ja perhepäivähoidon asema Perhepäivähoidon valtakunnallinen juhlaseminaari 24.9.2014 Neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto
Ajankohtaista valtakunnallisesti Tilastotietoa perhepäivähoidosta Päivähoito osana OKM:n toimialaa Varhaiskasvatusta koskevien säädösten valmistelu Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Varhaiskasvatuksen koulutusten arviointi Perhepäivähoidon ammattitutkinnon perusteet Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta Asiakasmaksujen indeksitarkistus Tasa-arvokasvatukseen aineistoa
Tilastotietoja päivähoidosta Vuonna 2012 päivähoidossa noin 229 000 lasta (0-7-v) 1-6-vuotiaista lapsista 63% kunnan järjestämässä päivähoidossa tai yksityisessä päivähoidossa Päivähoitolapsista 92% kunnallisessa ja 8% yksityisessä päivähoidossa Ikävuosittainen osallistuminen vaihtelee alle 1 v vajaa 1% 1v 29 % 2v 52 % 3v 68 % 4v 75 % 5v 79 % 6v 71% Lähde: OKM 2014:12 Tilastoliite
Perhepäivähoitajien lukumäärä toukokuussa 2013 Palkkaa Palkattomana Yhteensä % saavat olevat (*) (**) Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat 5 667 271 5 938 64,5 Ryhmäperhepäivähoitajat 2 581 83 2 664 28,9 Kolmiperhepäivähoitajat ja muut lapsen kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat 304 14 318 3,5 Ainoastaan varahoitajina toimivat 283 4 287 3,1 Yhteensä 8 835 372 9 207 100,0 (*) Palkattomiin kuuluvat palkattomalla työvapaalla tms. ilman palkkaa tiedusteluajankohtana olevat perhepäivähoitajat. (**) Perhepäivähoitajien määrä vähentynyt rajusti. Esim. vuonna 1990 heitä oli n. 30 000, vuonna 2000 n. 20 000 ja vuonna 2010 n. 11 000. Lähde: Kunnalliset perhepäivähoitajat. KT 2013 ; www.kt.fi 4
Hoidossa olevien lasten lukumäärä toukokuussa 2013 Lukumäärä % Lapsia hoidossa keskimäärin/hoitaja Omassa kodissaan työskentelevillä perhepäivähoitajilla 21 982 66,4 3,9 Ryhmäperhepäivähoitajilla 10 140 30,6 3,9 Kolmiperhepäivähoitajilla ja muilla lapsen kodissa työskentelevillä perhepäivähoitajilla 1 000 3,0 3,3 Yhteensä 33 122 100,0 Lähde: Kunnalliset perhepäivähoitajat. KT 2013. www.kt.fi 5
Tilastotietoa henkilöstöstä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012 oli 55 480 työntekijää (kunnat ja kuntayhtymät) perhepäivähoitajia 10 830 (19,5% koko vakan henkilöstöstä) 4570 (8,2%) ryhmishoitajat/kolmiperhepäivähoitajat 6260 (11,3%) omassa kotona hoitavat 2380 hoitajalla vähintään soveltuva ammatillinen tutkinto lastentarhanopettajia 13 550 (24%) erityislastentarhanopettajat 1050 (1,9%) lastenhoitajat 21 690 (39%) johtajat 2750 (5%) Lähde: OKM 2014:12, Tilastoliite
Perhepäivähoitajien koulutustaustasta Ryhmishoitajat /kolmiperhepäivähoitajat 34% terveys- ja sosiaalialan toisen asteen ammatillinen tutkinto 32% joku muu toisen asteen tutkinto 24% tuntematon Omassa kodissa työskentelevät hoitajat 31% terveys- ja sosiaalialan toisen asteen ammatillinen tutkinto 33% joku muu toisen asteen tutkinto 25% tuntematon Lähde: OKM 2014:12, Tilastoliite
Henkilöstön keski-ikä ja eläköityminen Varhaiskasvatushenkilöstön keski-ikä 47,5 vuotta matalin lastentarhanopettajilla 41,8v korkein johtajilla 52,7v perhepäivähoitajat omassa kodissa 49,3v ryhmiksessä 48,8v Eläköityminen Vuoteen 2020 mennessä noin 34% perhepäivähoitajista täyttää 65 vuotta Vuoteen 2030 mennessä noin 64% täyttää 65 vuotta Lähde: OKM 2014:12, Tilastoliite
KT:n perhepäivähoitoa koskevasta selvityksestä Omassa kodissa työskentelevien hoitajien hoitopaikoista oli yli viiden tunnin hoitopaikkoja 93 % ja enintään viiden tunnin hoitopaikkoja oli 7 % Parempia etuuksia mm. - Korkeampi peruspalkka/hoitopaikan hinta (60 kuntaa) - Oman sairaan lapsen palkallinen hoitovapaa (59 kuntaa) - Omia korvauksia lapsen hoitoisuuden perusteella (23 kuntaa) - Kaikille palkka 3, 4, 4 1/2 tai 5 hoitopaikan mukaan (22 kuntaa) Lähde: Kunnalliset perhepäivähoitajat 2013. KT 2013. www.kt.fi
Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat Perhepäivähoidon esimiestyön järjestäminen: Oma perhepäivähoidon ohjaaja 40,1 % Päiväkodin johtaja 16,2 % Muu henkilöstö (*) 43,7 % Lasten varahoidon järjestäminen: Päiväkodissa 72 % Ryhmäperhepäiväkodissa 56 % Toisen perhepäivähoitajan luona 49 % Erikseen omaan kotiin palkattavan perhepäivähoitajan luona 79 % Muuten 23 % Kunnista 95 % pystyi järjestämään lasten varahoidon pääsääntöisesti samassa varahoitopaikassa (*) Muu henkilö oli esimerkiksi varhaiskasvatuksen johtaja, päivähoidon/perhepäivähoidon esimies tai aluevastaava. Lähde:Kunnalliset perhepäivähoitajat 2013. KT 2013, www.kt.fi 1
Varhaiskasvatus pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa 22.6.2011, 1 Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka Laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Selvitetään esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi tavoitteena varmistaa koko ikäluokan osallistuminen varhaiskasvatukseen. Esiopetusta ja perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Varhaiskasvatuksen yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa tiivistetään.
Varhaiskasvatus pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa 22.6.2011, 2 Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka Pienten lasten vanhempien mahdollisuutta perheen ja työn joustavaan yhdistämiseen tuetaan. Päivähoito säilyy subjektiivisena oikeutena. Päivähoitojärjestelmää kehitetään tarjoamaan perheille mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön. Varmistetaan lasten päivähoidon turvallisuus ja korkea laatu. Päivähoitoa syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä palveluna kehitetään. Päivähoito säilytetään maksuttomana pienituloisille perheille eivätkä maksut muodosta työllistymiskynnystä. Erityisesti huomioidaan yksinhuoltajien asema. Oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa.
Rakennepoliittinen ohjelma Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (29.8.2013) - päätös ohjelman toimeenpanosta (29.11.2013) - päätös ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa (25.3.2014) subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen (rajoitetaan subjektiivista päivähoito oikeutta sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys, isyys, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella) kotihoidon tuen puolittaminen vanhempien kesken kelpoisuusehtojen väljentäminen ja joustavoittaminen päivähoidon asiakasmaksukertymän nostaminen kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen
Pääministeri Stubbin hallitusohjelma 19.6.2014 Ohjelma perustuu pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan, rakennepoliittisen ohjelmaan sekä sen toimeenpanoa ja julkisen talouden sopeuttamista koskeviin linjauksiin. Hallitus pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että se päättää samalla vastaavan suuruisista tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Varhaiskasvatuslain valmistelua jatketaan suunnitellusti.
Lasten päivähoito opetus- ja kulttuuriministeriöön Siirto tapahtunut 1.1.2013 (HE 159/2012, annettu 8.11.2012; EV 160/2012; 909/2012) Linjauksia hallituksen esityksestä päivähoito ei siirron jälkeen ole sosiaalihuoltolain 17 :ssa todettu sosiaalipalvelu siirto ei koske lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisia taloudellisia tukia (sovittu hallitusneuvotteluissa) ei aiheudu muutoksia päivähoitopalvelujen asiakkaille (lapset ja perheet), eikä päivähoitojärjestelmän toimivuudessa tapahdu laadullisia heikennyksiä ei aiheudu muutoksia kunnan järjestämisvelvollisuuteen ei vaikutuksia henkilöstön asemaan tai työehtoihin edelleen painotetaan ns. EDUCARE -ajattelua
OKM vastaa 1.1.2013 alkaen Kaikki lain mukaan STM:lle kuuluneet lasten päivähoidon tehtävät siirtyivät opetus- ja kulttuuriministeriölle OKM toimivaltainen ministeriö 1.1.2013 alkaen yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta: lainsäädäntövalmistelu toiminta- ja taloussuunnittelu tulosohjausasiat tietoyhteiskunta- ja tietojärjestelmäasiat, hallintoasiat tutkimus, kehittäminen, seuranta kansainväliset asiat
Päivähoidon lainsäädännön uudistamisen lähtökohtia Nykyinen lainsäädäntö (laki ja asetus lasten päivähoidosta) yli 40 vuotta vanha (1973=>) lakiin tehty useita kymmeniä osittaisuudistuksia vuosikymmenien aikana ei vastaa enää lähtökohdiltaan eikä sisällöltään nyky-yhteiskunnan vaatimuksia hallinnonalasiirron myötä päivähoitoa koskevat säännökset on uudistettava osaksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmää
Päivähoitoon sovellettava lainsäädäntö Laki ja asetus lasten päivähoidosta (36/1973) (239/1973) Laki ja asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista (272/2005) (608/2005) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) Laki peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
Vaka lakityöryhmän toimeksianto Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä oli valmistella hallitusohjelman mukaisesti varhaiskasvatusta koskevat säädösehdotukset sekä arvioida esitysten taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä muut vaikutukset Työryhmän tuli ottaa huomioon säädösehdotusten valmistelussa muun muassa hallitusohjelman asiaan liittyvät tavoitteet, päivähoidon kokonaisuus, käytettävissä oleva tutkimus- ja arviointitieto sekä kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutokset ja kehityssuunnat. Esitys tuli valmistella valtion talouden kehysten puitteissa Työryhmän toimikausi 7.12.2012 28.2.2014 Työryhmä jätti esityksensä 21.3.2014 opetusministeri Krista Kiurulle HUOM! Esitys ei ole hallituksen esityksen muodossa ja vaatii paljon jatkovalmistelua!
Vaka lakityöryhmän raportit Kohti varhaiskasvatuslakia. Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän raportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:11 Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat. Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:12 Vaikuta varhaiskasvatukseen. Lasten ja vanhempien kuuleminen osana varhaiskasvatuksen lainsäädäntöprosessia. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:13 raportit sähköisenä opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivuilla www.minedu.fi - > vireillä -> koulutus
Lausuntoprosessin kuvaus Lausuntoja pyydettiin 87 taholta lausuntopyyntö lähetettiin 15.4.2014 http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulu tus/varhaiskasvatus/liitteet/lausuntopyynto OKM_81_040_2012_.pdf lausuntojen määräaika 27.5.2014 joillekin tahoille annettu pyynnöstä lisäaikaa 13.6.2014 asti Lausuntoja saatiin yhteensä 103 pyydetyiltä tahoilta 77 lausuntoa muilta tahoilta 26 lausuntoa Lausuntojen yhteenveto viety OKM:n sivuille 26.6.2014 lausuntoyhteenveto on koottu lausuntojen tiivistelmistä http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulu tus/varhaiskasvatus/liitteet/lausuntoyhteenveto_16_6_2014_tyxryhmxn_esityksestx_k ohti_varhaiskasvatuslakia.pdf
Vaka lakityöryhmän esitysten yleisiä linjauksia Tavoitteena käsitteellinen ja sisällöllinen modernisointi ja ajantasaistaminen Haluttu korostaa lapsen etua ja oikeutta varhaiskasvatukseen lapsen ja huoltajien osallisuutta ja toimijuutta lapsen saaman tuen merkitystä monialaista yhteistyötä tavoitteiden modernisointia ja kattavuutta toiminnan suunnitelmallisuutta ja arviointia varhaiskasvatusympäristön merkitystä ohjausjärjestelmän selkeyttä
Soveltamisala, 1,työryhmän ehdotus Tässä laissa säädetään lapsen oikeudesta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sekä lapsen huoltajien oikeudesta saada lapselle varhaiskasvatuspalveluja. -> Kunnan järjestämä varhaiskasvatus päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. -> Yksityisen tuottama varhaiskasvatus, johon voi saada yksityisen hoidon tukea. -> Myös päiväkodissa ja perhepäivähoidossa annettavaan varhaiskasvatukseen rinnastettavaan toimintaan, jota annetaan esiopetukseen osallistuville lapsille välittömästi ennen esiopetusta tai sen jälkeen. -> Erityisistä syistä myös oppivelvollisille.
Varhaiskasvatuksen määritelmä, 2, työryhmän ehdotus Tässä laissa tarkoitetaan varhaiskasvatuksella lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen muodostamaa kokonaisuutta. Muutos nykyiseen: varhaiskasvatuksen käsite otetaan lakiin nk. educare-malli eli hoito, kasvatus ja opetus muodostavat sisällöllisen kokonaisuuden eikä niitä eroteta varhaiskasvatusta annettaessa toisistaan
Oikeus varhaiskasvatukseen, 11, työryhmän ehdotus Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatukseen osallistumisesta päättävät lapsen huoltajat. Työryhmä ei esittänyt subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista Työryhmä esittää täsmennystä oikeuteen: Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä oikeus varhaiskasvatukseen, jos se on välttämätöntä huoltajien työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi.
Henkilöstön kelpoisuudet, 27 33, työryhmän ehdotus Työryhmä esittää selkeytystä ammattinimikkeisiin. Kelpoisuuksia koskevat säännökset varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen sosionomin, varhaiskasvatuksen lastenhoitajan, perhepäivähoitajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan, varhaiskasvatuksen avustajan ja varhaiskasvatuksen johtotehtävissä toimivien osalta. Varhaiskasvatuksen opettajan, erityisopettajan ja johtotehtävissä toimivien kelpoisuusehdot säilyisivät ennallaan. Varhaiskasvatuksen sosionomin osalta tarkennus (60 op vakan opintoja + harjoittelu + opinnäytetyö vakan alalta). Lastenhoitajan ja perhepäivähoitajan kelpoisuusvaatimuksiin esitetään tiukennuksia ja avustajalle asetettava kelpoisuusvaatimus olisi uusi. Päiväkodin henkilöstörakenne säilyisi ennallaan (1 lastentarhanopettaja, 2 lastenhoitajaa)
Kelpoisuusehtojen tiukennukset, työryhmän ehdotus Lastenhoitaja, vähintään lapsi- ja perhetyön perustutkinto tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, johon sisältyy tai jota on täydennetty lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman opinnoilla. nykyisin käy myös muu vastaava tutkinto, esityksen mukaan ainoastaan edm. tutkinnot Perhepäivähoitaja, vähintään perhepäivähoitajan ammattitutkinto tai muu soveltuva tutkinto, johon sisältyy tai jota on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen opinnoilla. nykyisin käy myös soveltuva koulutus Avustaja, vähintään => lasten hoitoon, kasvatukseen tai opetukseen soveltuva ammatillinen tutkinto tai muu soveltuva tutkinto.
Suhdeluvut päiväkodeissa, 35, työryhmän ehdotus Alle 3-vuotiaiden 1:4 3 vuotta täyttäneiden 1:7 kokopäivähoidossa eli kuten nykyisin 3 5-vuotiaiden lasten osa-aikaisen hoidon mitoitus 1:13 => 1:7 ei enää erillistä osapäivähoidon mitoitusta 3-5-vuotiaiden osalta Vain esiopetukseen osallistuvien osalta 1:13 Jos esiopetukseen osallistuva lapsi tarvitsee esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatusta, noudatettaisiin myös esiopetuksen ajan suhdelukua 1:7
Lapsiryhmän koko päiväkodissa, 35, työryhmän ehdotus Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito-, kasvatus- ja opetustehtävissä olevaa henkilöä vastaava lapsimäärä. Ryhmät voidaan muodostaa joko kolme vuotta täyttäneistä tai alle 3-vuotiaista lapsista, minkä lisäksi voidaan muodostaa eriikäisten lasten ryhmiä. Toiminnassa voidaan käyttää erilaisia toiminnallisia pienryhmiä. -> esim. alle 3-vuotiaiden ryhmässä max 12 lasta, yli 3- vuotiaiden ryhmässä max 21 lasta -> sisarusryhmä voisi muodostua esim. siten, että siinä olisi enintään kahdeksan alle 3-vuotiasta lasta ja seitsemän 3 vuotta täyttänyttä lasta
Perhepäivähoidon lapsimäärä, 38, työryhmän ehdotus Lapsiryhmän kokoon ei muutoksia hoitajan kotona tapahtuvan hoidon osalta (1:4,5 ) Ryhmäperhepäivähoitoon esitetään rajaus: Perhepäivähoitoryhmä voi muodostua enintään kahta perhepäivähoitajaa vastaavasta määrästä lapsia, ja ryhmässä tulee olla vähintään kaksi perhepäivähoitajaa.
Päivähoito-oikeuden rajaus Perustuu hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan 29.8.2013 Ohjelman mukaan rajoitetaan subjektiivista päivähoito oikeutta sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys, isyys, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Lausuntokierroksella 15.4. 27.5.2014. Lausuntoja yhteensä 51. Esitysluonnos ja lausuntoyhteenveto OKM:n sivuilla: www.minedu.fi -> vireillä -> Koulutus -> Päivähoito-oikeuden muutokset
Esiopetuksen veloittavuus Taustalla hallitusohjelma ja rakennepoliittinen ohjelma Dosentti Jarmo Kinoksen ja dosentti Tuire Palosen selvitys esiopetuksen velvoittavuudesta (OKM 2013:5) Hallituksen esitys annettu eduskunnalle 15.9.2014 Esityksessä ehdotetaan perusopetuslain 26 a ja 35 muuttamista Lain 26 a :n 1 momentin mukaan oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan.
Esiopetuksen velvoittavuus, jatkuu Esiopetus edelleen osa varhaiskasvatusta eikä oppivelvollisuutta Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen on osallistuttava esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamisvuonna. Lisäksi hänellä on oikeus saada esiopetusta sinä vuonna, jona hän täyttää 5 vuotta. Velvoite koskee myös vuotta myöhemmin perusopetuksen aloittavaa lasta Lainmuutos ehdotettu tulemaan voimaan 1.1.2015, soveltaminen 1.8.2015
Työaikalain muutos HE 100/2010, 991/2010 Taustalla ns. työaikadirektiivi (2003/88/EY) Perhepäivähoitajien työ kuuluu jatkossa työaikalain soveltamispiiriin Valtakunnallisella työ- ja virkaehtosopimuksella voidaan sopia laista poiketen tietyistä asioista Säännöllinen viikkotyöaika 43 h 15 min -> 40 h Jaksotyöaikatyyppinen työ: työaikalaista poiketen sovittu, tasoittumisjakso 2 vk - 6 kk, paikallisesti voidaan sopia max 1 vuoden tasoittumisjaksosta Vaikutukset mm. työaikasuojelu, ammattiin hakeutumisen edistäminen, varahoidon lisääntyminen Voimaan 1.1.2011 - sopijaosapuolet sopineet 1.8.2011 alkaen Kunnille aiheutuvat kustannukset huomioidaan valtionosuuslain (1704/2009) 58.n mukaisesti joka 4. vuosi toteutuneiden kustannusten pohjalta tehtävässä tarkistuksessa Phlainsäädännön velvoitteet myös varahoidossa!
Plussaa: Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat - kokemuksia työaikalain piiriin tulemisesta Lyhyemmät työpäivät ja lisääntynyt vapaa-aika on monien vastaajien mielestä vaikuttanut positiivisesti perhepäivähoitajien työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Joissain kunnissa sairauspoissaolot olivat vähentyneet uudistuksen jälkeen. Miinusta: Koska työaika on lyhentynyt, on se vaikuttanut varahoidon tarpeen lisääntymiseen. Vanhemmat eivät ole olleet tähän tyytyväisiä. Tämä on vähentänyt perhepäivähoidon suosiota, koska lisääntynyt varahoidon tarve tarkoittaa käytännössä sitä, että lapselle tulisi vähintään kaksi hoitopaikkaa. Lapsia sijoitetaan enenevässä määrin päiväkoteihin ja ryhmäperhepäiväkoteihin. Uudistus on monen vastaajan mielestä hankaloittanut perhepäivähoidon joustavuutta. Muuttuvat työvuorot, perhepäivähoitajien vapaiden ja varahoidon suunnittelu ja järjestely on työllistävää perhepäivähoidon esimiehille ja ohjaajille. Lähde:Kunnalliset perhepäivähoitajat 2013. KT 2013. www.kt.fi 3
Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi Kansallisen varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi toteutettiin vuosina 2012-2013 Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) ja koulutuksen arviointineuvoston (KAN) yhteisarviointi Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa kokonaiskuva ja tieto varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta tietoa eri koulutusten vahvuuksista ja kehittämishaasteista suhteessa varhaiskasvatustyön kehittyviin ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämis-tarpeista Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2013 Korkeakoulujen arviointineuvoston (www.kka.fi) ja Koulutuksen arviointineuvoston (www.edev.fi) sivuilta luettavissa 18.4.2013 Kirsi Alila
Perhepäivähoidon ammattitutkinnon arviointia arviointiaineistojen perusteella pph-at vastaa hyvin perhepäivähoidon osaamisvaatimuksia merkittävä haaste tutkinnolle on perhepäivähoidon tulevaisuus työ- ja toimintamuotona pph-ammattitutkinnon kehittämisen lähtökohtana tulee ensisijaisesti huomioida varhaiskasvatustyön toimintamuotojen muutokset tavoiteltava kehityssuunta olisi, että ammtutkinto rakentuisi tulevaisuudessa perustutkinnon kautta => tukisi siirtymistä muihin ammatillista perustutkintoa edellyttämiin varhaiskasvatuksen työtehtäviin tutkintojen perusteiden ja ammattitaitovaatimusten kuvauksen lisäksi tarvitaan koulutuksen järjestäjäkohtaista oppimisprosessien pedagogista suunnittelua ja opetussuunnitelmaa riittävän monipuolinen ja syvällinen varhaispedagogisen osaamisen saavuttaminen (kaikki amm.tutkinnot) tulee vahvistaa ymmärrystä lapsen kehityksen ja oppimisen prosesseista sekä hoivan pedagogisesta toteutuksesta nykyistä vahvempaa sisällöllistä huomiota vaativia osaamisalueita ovat monikulttuurisuus, moniammatillisuus, tuen tarpeiden huomiointi ja ennalta ehkäisevä tuki, kasvatuskumppanuus ja muu varhaiskasvatukseen kytkeytyvä perhetyö, tieto- ja viestintätekniikka
Perhepäivähoidon ammattitutkinnon perusteet uusittu Opetushallituksen määräys 15/011/2013 perhepäivähoidon ammattitutkinnon perusteista Noudatettava 1.9.2013 alkaen toistaiseksi Neljä pakollista ja yksi valinnainen tutkinnon osa Pakolliset 1. Ammatillinen toiminta perhepäivähoidossa 2. Varhaiskasvattajana perhepäivähoidossa 3. Lapsen terveydestä ja fyysisestä turvallisuudesta huolehtiminen 4. Lapsen tuen tarpeeseen vastaaminen Valinnaiset 5. Monikulttuuristen lasten ja perheiden kanssa toimiminen 6. Tutkinnon osa toisesta tutkinnosta (muista ammatti- tai erikoisamm.tutkinnoista) 7. Yrittäjänä toimiminen Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit
Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksen neuvottelukunnasta (1032/2012) Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Toimikausi 3 vuotta, asetettu ajalle 23.1.2013 21.1.2016 neuvottelukunnan tehtävänä on edistää, vahvistaa ja yhteen sovittaa yhteistyötä eri hallinnonalojen, järjestöjen, tutkimus- ja koulutuslaitosten, kuntien ja muiden tahojen kesken, seurata ja arvioida kansallista ja kansainvälistä kehitystä varhaiskasvatuksessa ja tehdä ehdotuksia varhaiskasvatuksen pitkäjänteiseksi kehittämiseksi ja toimia varhaiskasvatuksen aseman vahvistajana tahot: hallinto, tutkimus, koulutus, järjestöt, kuntakenttä
Neuvottelukunnan jäsenet puheenjohtaja Jari Rajanen, johtaja, yleissivistävän koulutuksen vastuualue, OKM varapuhjoht Kirsi Alila, opetusneuvos, YS, OKM sihteeri Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies, YS, OKM jäsenet: Heljä Petäjä, asiantuntija (varhaiskasvatus), Kirkkohallitus Jari Helminen, johtaja, Diak Liisa Holopainen, lakimies, STM Jorma Kauppinen, johtaja, OPH Jukka Mäkelä, erityisasiantuntija, THL Hanna-Mari Sarlin, ylitarkastaja, Pohjois-Suomen AVI Lasse Lipponen, professori, Helsingin yliopisto Tuija Ojanen, apulaisrehtori, Omnia Jarkko Lahtinen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Marjo Katajisto, erityisasiantuntija, JHL Marjo Varsa, erityisasiantuntija, Talentia Eva Siitonen, sosiaalipoliittinen asiantuntija, TEHY Harri Myllynen, järjestösihteeri, LTOL Päivi Kemppainen, varhaiskasvatusjohtaja, Kaarinan kaupunki
Päivähoitomaksujen indeksitarkistus Päivähoitomaksuja on tarkistettu 25.11.2013 annetulla OKM:n ilmoituksella (829/2013) Päivähoitomaksujen tulorajat ja enimmäismaksut muuttuivat 1.8.2014 Nykyinen maksu euroina Uusi maksu euroina 1.8.2014 alkaen Enimmäismaksu 264 283 Toisen lapsen enimmäismaksu 238 255 Pienin perittävä lapsikohtainen maksu 24 26
Materiaalia tasa-arvokasvatukseen Uusi sivusto varhaiskasvatuksen tasa-arvokasvatuksen tueksi Sivusto on syntynyt osana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ja Naisasialiitto Unioni ry:n hallinnoimaa hanketta Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa (2012 2014 http://www.tasa-arvoinenvarhaiskasvatus.fi/