Espoon yhdyskuntatekniset palvelut ja näiden tuotantokustannukset 2013 Raportti 14.1.2014 Riitta Haapavaara Petri Vainio Katu- ja Viherpalveluiden julkaisuja 2/2014
1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Tutkimuksien ja aineiston esittely 2 2.1 TEKPA- tutkimus 3 2.2 KUVE 5 3 Katualueet 6 3.1 Talvihoito 10 3.2 Katualueiden määrä ja hoidon kustannukset 12 4 Viheralueet 15 4.1 Viheralueiden hoito 15 4.2 Viheralueiden määrä ja hoidon kustannukset 17 5 Katuvalaistus 19 6 Tapiolan ulkoistettu alueurakka-alue 21 7 Yhteenveto ja kehittämisehdotukset 22 7.1 Yhteenveto 22 7.2 Kehittämiskohteet 22 8 Liitteet 22
2 (25) RAPORTTI ESPOON YHDYSKUNTATEKNISISTÄ PALVELUISTA JA NÄIDEN TUOTANTOKUSTANNUKSISTA 2013 1 Johdanto Raportin tarkoituksena on esittää TEKPA 2013- asukaskyselyn ja KUVE vertailun tuloksia katujen, katuvalistuksen ja viheralueiden hoidon tasosta ja yksikkökustannuksista, asukkaiden mielipiteitä siitä, mihin kunnan tulisi panostaa ja millä toimenpiteillä vaikuttaa katujen ja viheralueiden kuntoon ja viihtyvyyteen. TEKPA tutkimuksen tuloksia analysoidaan vastaajan asuinpaikan postinumeroalueen perusteella. Koko Espoon tuloksia verrataan viiden suurimman kaupungin tuloksiin sekä aikaisempiin tuloksiin vuodesta 1996 alkaen. KUVE vertailun tulokset esitellään osana tätä raporttia. KUVE -vertailussa pyritään selvittämään kuntien katujen ja viheralueiden hoidon yksikkökustannuksia tilinpäätöksiin 2012 perustuen. Lisäksi selvitetään Espoon mahdollisuuksia säästää katujen ja viheralueiden hoidossa verrattuna viiteen suurimpaan kaupunkiin säästöpotentiaalilaskennan avulla. Tapiolan alueurakka-alue oli vertailuvuonna ensimmäinen ulkopuolisen urakoitsijan vastuulla oleva alueurakka-alue. TEKPA tuloksia Tapiolan alueella on tarkasteltu erikseen. KUVE aineistossa ulkopuolisen urakoitsijan vaikutusta ei voida vielä arvioida, koska kustannukset ovat vain kolmelta kuukaudelta. TEKPA ja KUVE tutkimukset voi lukea kokonaisuudessaan Espoon Sharepointista, Tekninen keskus > Julkaisut ja raportit >Teknisten palveluiden vertailut TEKPA ja Ylläpidon kustannusvertailut. 2 Tutkimuksien ja aineiston esittely Espoon TEKPA-tutkimuksen arvosanat katualueiden osalta ovat laskeneet lähes kaikilla mittausalueilla, osasyynä voidaan pitää jo kolmatta perättäistä runsaslumista talvea. Talvesta johtuen myös hoitokustannukset ovat edelleen nousseet. Viheralueiden hoitoon ja katuvalaistukseen Espoolaiset ovat edelleen hyvin tyytyväisiä. Tutkimustuloksia kannattaa tarkastella ensisijaisesti pitkällä aikavälillä.
3 Kuva 1 Lumen syvyys Helsinki-Vantaan lentoasemalla 2012-2013 (lähde: Ilmatieteen laitos) 2.1 TEKPA- tutkimus TEKPA- tutkimuksessa selvitetään kuntalaisten mielipiteitä katujen ja viheralueiden hoidon laadusta. Yhteenveto Espoon tuloksista on esitetty liitteessä 1. Kysely on valtakunnallinen tutkimus, jossa eri kuntien asukkailta kysytään samanlaisilla kysymyslomakkeilla (Liite 2 ja 3) keskenään samat kysymykset. Kunnat voivat halutessaan ilmoittautua kyselyyn mukaan. Kysely toteutetaan laajana parillisina vuosina ja parittomina vuosina suppeampana. Espoo osallistui vuonna 2011 ensimmäistä kertaa myös suppeampaan kyselyyn. TEKPA asukaskysely järjestettiin keväällä 2013. Valtakunnallisesti kyselyyn osallistui kaikkiaan 13 kuntaa, kyselyn toteutti FCG Koulutus ja konsultointi Oy. Espoon kaupunki on ollut mukana laajemmassa kyselyssä keskeytyksettä vuodesta 1996 saakka, joten aikasarja-analyysi kattaa jo 17 vuoden jakson. Muista suurista kaupungeista (6-pack) ovat olleet vähintään vuodesta 2002 olleet mukana kaikki paitsi Turku. Vuoden 2013 kyselystä puuttui suurista kaupungeista Vantaa ja Tampere. Espoon vastaajat valittiin satunnaisotannalla kaikista 18 79 vuotiaista espoolaisista. Aikaisemmin yläraja oli 70 vuotta, mutta nyt haluttiin huomioida paremmin vanhempien palveluiden käyttäjien näkemykset. Kyselylomake postitettiin 1500 vastaajiksi valituille henkilöille huhti toukokuussa 2013. Vastauksia saatiin tänä vuonna 462, vastausprosentti oli 31 %. Vuonna 2012 luvut olivat 432 ja 29 %, joten vastauksia saatiin nyt hieman enemmän. Kuvassa 1 on esitetty vastaajamäärät postinumeroalueittain. Alle 10 vastaajan alueissa (vaalean vihreät) vastausten keskiarvot ovat vain suuntaa-antavia. Vain viidellä alueella vastaajien määrä on yli 20, näiden alueiden vastausten keskiarvot antavat hieman luotettavampaa tietoa. Tutkimuksen tärkeintä informaatiota on nimenomaan aikasarjojen analyysi, josta saadaan kehityssuuntia selville. Kovin suuria johtopäätöksiä ei voida vetää jonkin tietyn yksittäisen vuoden arvosanoista tai kahden erillisen kokonaisuuden, esimerkiksi katujen ja viheralueiden hoidon arvosanoja vertailemalla.
4 Kuva 2 Vastaajamäärät postinumeroalueittain
5 2.2 KUVE Ylläpidon kustannusvertailu (KUVE) on RAPAL oy:n tuottama vertailu, jossa mahdollisimman yhteismitallisesti pyritään selvittämään yleisten alueiden ylläpidon kustannuksia Suomen kunnissa. Vertailu perustuu vuoden 2012 tilinpäätöslukuihin. Kustannusvertailut on tehty yksikkö- ja asiakaskustannuksille. Yksikkökustannukset ilmaisevat palvelun hinnan tilaajalle, asiakaskustannukset palvelun hinnan asiakkaalle. Tänä vuonna Rapal kehitti raportointityökalun, jonka avulla eri kuntien tuloksia on helppo vertailla. Työkalun avulla voidaan myös tarkastella kustannuksia. Indeksikorjaus on tehty Maku 2010 Katujen ylläpidon osaindeksin perusteella. Linkki KUVE raportointityökalun http://tyotilat.espoo.fi/tyt/tekninen_keskus/kvp/kvpyhteiset/kuve%202013%20raportointiexcel.xlsx Ylläpidon kustannusvertailu on tehty vuosittain vv. 2007 2012, Espoon ollessa mukana joka vuonna. Vertailuun 2012 osallistui 14 kuntaa, joista Helsinki (603 968 asukasta) oli suurin ja Kerava (34 499 asukasta) oli pienin. Espoossa ylläpidon kustannukset kasvoivat noin 10 % (n. 3,3 M ) edellisvuoteen verrattuna. Kustannusnousu johtui poikkeuksellisen hankalasta lumitalvesta, runsaasta ja kallistuneesta uudelleenpäällystämisestä sekä kustannustason yleisestä noususta. Kuva 3 Kolmen suurimman kaupungin indeksikorjatut kokonaiskustannukset KUVE vertailun tulosten avulla voidaan arvioida säästöpotentiaalia katu- ja viheralueiden hoidossa. Säästöpotentiaali lasketaan vertailukelpoisille tunnusluvuille (esim. /asukas tai /pinta-alayksikkö) siten, että ää ö = h 0,1 h ä Suhteellinen säästöpotentiaali on vastaavasti Espoon absoluuttinen säästöpotentiaali / Espoon vertailukustannukset. Negatiivinen säästöpotentiaali tai säästöpotentiaaliprosentti voidaan kohta tulkita siten, että säästöpotentiaalia ei enää ole.
6 3 Katualueet Katujen hoidon ja kunnossapidon tehtävät vaihtelevat suuresti vuodenaikojen mukaan ja siten niitä on käsiteltävä itsenäisinä osa-alueinaan. Katujen auraus ja liukkauden torjunta liittyvät talvikunnossapitoon, kun taas muut tässä käsiteltävät seikat voivat koskea yhtä hyvin kesä- kuin talviaikaakin. Liikennealueiden hoitoa kokonaisuudessaan on kartoitettu kymmenellä kysymyksellä (1-10), joista on johdettu neljä mittaria: Liikennealueiden hoidon kokonaismittari, talvihoidon mittari, puhtaanapidon mittari sekä päällysteen kunnon mittari. Liikennealueiden ylläpito -mittarin mukaan Espoon taso on kääntynyt laskuun kahden noususuhtaisen vuoden jälkeen ja on nyt hieman alle keskiarvon. Vantaa ja Tampere eivät olleet mukana tässä kyselyssä, joten keskiarvo on laskettu vain neljän suurimman kesken. 3,8 Liikennealueiden ylläpito -mittari 3,6 3,4 3,2 3 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Espoo Helsinki Oulu Turku 6-pack Kuva 4 Liikennealueiden ylläpito -mittari
Kuva 6 Päällysteen kunto 7 Päällysteen kunto- mittarin arvosana Espoon osalta on pysynyt viime vuoden tasolla. Hajonta eri kaupunkien väillä on hyvin pieni. Keskiarvo on kuitenkin hieman noussut viime vuodesta. 3,8 Päällysteen kunto 3,6 3,4 3,2 3 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Espoo Helsinki Oulu Turku 6-pack Kuva 5 Päällysteen kunto Espoon uudelleenpäällystykseen käyttämät määrärahat olivat asukasta kohti vuonna 2012 verrokkirymän suurimmat. Panostus on edelleen kasvanut vuonna 2013, mutta tulee laskemaan vuonna 2014. Kuva 7 Uudelleenpäällystyksen kustannukset
8 Puhtaanapidon arvosana on noussut Espoossa edellisessä vertailussa 2012. Arvosana 2013 on edelleen lähes 2012 tasolla, joka on hyvää tasoa vertailuryhmässä. 3,8 Puhtaanapito 3,6 3,4 3,2 Espoo Helsinki Oulu Turku 6-pack 3 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kuva 8 Puhtaanapidon arvosana
9 Kuva 9 Liikennealueiden ylläpitoindeksi alueittain Kuvassa 6 Liikennealueiden ylläpitoindeksissä näkyy eri postinumeroalueiden arvosanat. Espoon keskiarvosana (3,14) verrattuna vuoteen 2012 on hiukan laskenut (2012 3,19). Alueellisesti arvosana on noussut itäisillä alueilla eniten. Vähäisten vastuslukumäärien (alle 10 / postinumeroalue) takia kovin tarkkoja tulkintoja ei kuitenkaan voida tehdä.
10 3.1 Talvihoito Katujen talvihoitoa selvitettiin viidellä monivalintakysymyksellä, (kysymykset 6-10). Talvihoitoa mitattiin lumenauraukseen ja liukkauden torjuntaan liittyvillä kysymyksillä asunto- ja pääkaduilla sekä jalankulku- ja pyöräteillä. Talvihoidossa vain Turku on parantanut arvosanaansa, Espoon ja Helsingin arvosanat ovat laskeneet vaikka talvihoitoon on panostettu enemmän. Talvi 2012-2013 oli jo kuitenkin kolmas perättäinen runsasluminen ja pitkä talvi. 3,8 Talvihoito -mittari 3,6 3,4 3,2 3 2,8 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Espoo Helsinki Oulu Turku 6-pack Kuva 10 Katujen talvihoito mittari Talvihoitomittarin erilliskomponentit, lumenauraus ja liukkauden torjunta on nostettu esiin, koska on haluttu nähdä miten Espoo on suoriutunut poikkeustalvista 2010 2013. Kummankin komponentin mukaan Espoon talvihoitoindeksi on laskenut. Kaikissa neljässä vertailu kaupungissa liukkauden torjuntaindeksi on laskenut viime vuodesta. Espoolaisista kuitenkin 68 % oli sitä mieltä, että lumenauraus keskustaan johtavilla pääkaduilla oli hoidettu hyvin. 3,8 Lumenauraus 3,8 Liukkauden torjunta 3,6 3,6 3,4 3,4 3,2 3,2 3 3 2,8 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kuva 11 Lumenauraus -mittari 2,8 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kuva 12 Liukkauden torjunta -mittari
11 Kuva 12 Lumenaurausindeksi Talvihoitoindeksin postinumeroalueittaisessa tarkastelussa voidaan havaita, että huonot alueet keskittyvät Espoon keskiosiin. Tyytyväisimpiä talvihoitoon vaikuttaisivat olevan Etelä- ja Itä-Espoon asukkaat.
12 3.2 Katualueiden määrä ja hoidon kustannukset Katualueiden määrä asukasta Espoossa kohden on pysynyt aikaisemman tutkimuksen tasolla. Verrokki kaupungeista Tampereella ja Oulussa määrät ovat nousseet. Espoon katuverkon määrä asukasta kohti on Helsingin jälkeen vertailuryhmän alhaisin. Katuverkon kasvava määrä asukasta kohden nostaa ylläpidon rahoituskuormaa yhtä asukasta kohti. Yleistäen voidaan todeta, että silloin kun katualueen määrä asukasta kohti nousee, rakennetaan enemmän uusia ja väljiä alueita ja kun se pienenee, rakennetaan tiiviitä alueita ja täydennysrakentamista. 45 Katualue / asukas m2/asukas 40 35 30 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 25 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 13 Katualuetta m2 / asukas Vantaa Kuva 14 Katualueiden hoitokustannukset asukasta kohden 2007 2012, vuoden 2012 indeksiin sidottuna
13 Kuva 15 Katualueiden hoitokustannukset m2 kohden 2007 2012, vuoden 2012 indeksiin sidottuna Espoon katualueiden hoidon kustannukset asukasta kohti laskettuna ovat nousseet vuodesta 2009 lähtien, kun taas pinta-alaa kohden indeksiin sidotut kustannukset ovat pysyneet samalla tasolla. Eli katupinta-ala on kasvanut suhteessa enemmän kuin väkiluku on noussut. Talvet 2010 2012 olivat hyvin runsaslumisia, joka on osaltaan vaikuttanut katuylläpidon kustannuksiin. Espoon suhteellinen säästöpotentiaali katujen hoidossa on kasvanut tasaisesti pinta-alayksikköä kohti laskettuna. Asukasta kohti laskettuna säästöpotentiaali on vastaavasti kääntynyt laskuun, tämä johtuu vertailukuntien odotuskustannusten kasvusta. Runsasluminen talvi 2012 vaikuttaa säästöpotentiaaliarvioon siten, että Espoon katujen hoidossa vaikuttaisi olevan pinta-alayksikköä kohden säästöpotentiaalia yli 35 %. 40% Espoon suhteellinen säästöpotentiaali / kadut % 30% 20% 10% 0% -10% 2007 2008 2009 2010 2011 2012 asukasta kohden pintaalayksikköä kohden Kuva 16 Espoon suhteellinen säästöpotentiaali katualueiden ylläpidossa
14 Kuva 17 Katukustannusten kehittyminen Espoossa vuoden 2012 hinnoin Yllä olevassa kuvassa on esitetty katualueiden ylläpidon kustannusjakauma. Suurin kustannusnousu on oletetusti talvihoidossa, myös udelleenpäällystys kustannukset ovat nousseet. Muut katuylläpidon indeksikorjatut kustannukset ovat 2009 tasolla. Vuosien 2007 ja 2008 kirjanpidosta ei voitu erottaa talvihoidon osuutta muusta katuylläpidosta.
15 4 Viheralueet Viheralueiden rekisteröity pinta-ala on noussut viime vuodesta yli 35 %. Muutos johtuu viheralueiden pinta-alan laskentatavan muutoksesta. Osa liikennevihreistä on aikaisemmin kirjattu katujen pintaaloihin. 4.1 Viheralueiden hoito TEKPA tutkimuksessa viheralueista pyydettiin arvioimaan keskustapuistojen, asuinalueen puistojen ja asuntoalueiden läheisten metsien hoidon tasoa sekä leikkipaikkojen siisteyttä ja varusteiden kuntoa. Näistä laskettiin puistojen hoito -mittari. 3,8 Puistojen hoito -mittari 3,6 3,4 3,2 3 2,8 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Espoo Helsinki Oulu Turku 6-pack Kuva 18 Puistojen hoito mittari Espoon puistojen hoito mittarin arvo on noussut vuodesta 2008, jolloin oli tilapäinen notkahdus. Mittaustulos on nyt paras koko seurantahistorian aikana. Myös muilla verrokkiryhmän kunnilla on puistojen hoidon mittari kääntynyt nousuun. Espoon arvosana on edelleen hieman keskitasoa alhaisempi. Kuvassa 19 on esitetty Espoon puistojen hoitoindeksi postinumeroalueittain. Alueellisen tarkastelun perusteella puistojen hoidon parhaat alueet sijaitsevat Kaakkois- ja Luoteis-Espoossa. Lippajärven alueella (vastaajia 20) ollaan edelleen kaikkein tyytymättömimpiä puistojen hoitoon, kuten myös Espoon Keskuksen itäisellä alueella. Hyvin tyytyväisiä oltiin 14 alueella 45 alueesta. Erilaisten puistoalueiden hoitoindeksissä asuntoalueiden läheisten metsien hoito on edelleen saanut huonoimman arvosanan.
16 Kuva 19 Puistojen hoitoindeksi
17 4.2 Viheralueiden määrä ja hoidon kustannukset Tarkastelujaksolla Espoon viheralueiden määrä asukasta kohden on noussut, mikä johtuu osittain laskentatavan muutoksesta. Muiden kuntien suhde on pysynyt suunnilleen samana. Espoon viheralueiden määrä asukasta kohti on nyt keskitasoa. Eri kunnissa viheralueet tilastoidaan eri tavoin, esimerkiksi hoitoluokkien jaottelussa on eroja. 85 Viheralue /asukas m2/asukas 75 65 55 45 35 25 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 20 Viheralueiden määrä asukasta kohti Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Viheralueiden hoidon kustannuksien määrittelyssä on myös tehty tarkennuksia viime vuoteen nähden, sen vaikutus näkyy alla olevasta kuvasta viherkustannusten noususta asukasta kohden. Kuva 21 Kuva 21 Vertailukuntien viheralueiden hoitokustannukset asukasta kohden 2007 2012
18 Kuva 22 Vertailukuntien viheralueiden hoitokustannukset pinta-alaa kohden 2007 2012 Viheralueiden hoidon kustannukset pinta-ala yksikköä kohden ovat laskeneet viime vuodesta, yli 35 % pinta-alan kasvun johdosta. Espoon viheralueiden säästöpotentiaali asukasta ja pinta-ala yksikköä kohden ovat jatkaneet nousua, kuitenkin hillitymmin edellisiin vuosiin nähden. Säästöpotentiaalia olisi laskelman mukaan pinta-ala yksikköä kohden kuitenkin yli 40 %. Asiaa arvioitaessa täytyy muistaa, että Oulun mukaantulo on vaikuttanut Espoon säästöpotentiaaliarvioon ratkaisevasti. Espoon suhteellinen säästöpotentiaali / viheralueet 50% % 40% 30% 20% 10% 0% -10% -20% 2007 2008 2009 2010 2011 2012 asukasta kohden pintaalayksikköä kohden Kuva 23 Espoon suhteellinen säästöpotentiaali viheralueiden hoidossa
19 5 Katuvalaistus Katuvalaistusta selvitettiin kolmella monivalintakysymyksellä, joissa pyydettiin arvioimaan seuraavia osa-alueita: Katuvalaistus keskustan kaduilla, Katuvalaistus asuntokaduilla, ja Katuvalaistus jalankulkuja pyöräteillä. Espoon mittariarvo on pysynyt viime vuoden tasolla. Vertailukuntien erot ovat pienentyneet ja ovat hyvin lähellä toisiaan. Keskimäärin vastaajat ovat tyytyväisiä katuvalaistukseen. Katuvalaistus -mittari 4,2 4 3,8 3,6 3,4 3,2 3 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 6-pack Kuva 24 Katuvalaistus -mittari Katuvalaistusmittarin komponenttien keskinäiset suhteet ovat pysyneet jokseenkin vakioina. Tyytyväisyys keskustan katujen valaistukseen on laskenut viime vuodesta hieman. Keskimäärin Espoolaiset ovat melko tai hyvin tyytyväisiä katuvalaistukseen. Katuvalaistus 4,2 KESKIARVO 4 3,8 3,6 3,4 3,2 3 JK + PP ASUNTOKADUT KESKUSTAN KADUT KATUVALISTUS 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2013 Kuva 25 Katuvalaistusindeksin komponentit
20 Kuva 26 Katuvalaistusindeksi postinumeroalueittain Alueellisen tarkastelun perusteella suuria muutoksia ei ole tapahtunut, Länsi-Espoossa ollaan hieman tyytyväisempiä viime vuoteen verrattuna. Espoonlahdessa ollaan tyytymättömimpiä valaistukseen. Olari-Kuitinmäki ja Pohjois-Leppävaaran alueiden tyytyväisyys on parantunut edellisestä kyselystä
21 6 Tapiolan ulkoistettu alueurakka-alue Tapiolan urakka-alue on ensimmäinen urakka-alue, jossa urakoitsijana on ulkopuolinen toimija. Tästä syystä Tapiolan tuloksia on haluttu ottaa tarkempaan tarkasteluun. Urakoitsija aloitti siellä työt 1.10.2012. Urakka-alueen rajaus ei noudata täysin postinumeroalueita, mutta tässä vertailussa Tapiolan urakkaaluetta koskeviksi vastauksiksi on katsottu vastaukset postinumeroalueille: 02100 Tapiola, 02110 Otsolahti, 02120 Länsikorkee-Hakalehto, 02130 Pohjois-Tapiola, 02140 Laajalahti-Friisinmäki ja 02150 Otaniemi. Näiltä postinumeroalueilta saatiin 2012 92 ja 2013 88 vastausta. Vuosien 2012 ja 2013 välillä Espoo kaupunkitekniikan hoitamilla alueilla kaikki indeksit olivat heikentyneet paitsi puistojen hoito. Tapiolan alueella, joka 2012 oli Espoo kaupunkitekniikan hoidossa ja 2013 oli heikentynyt kaikki paitsi puhtaanapito ja puistojen hoito. 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 3,0 2,9 2,8 2,7 2,6 2,5 Indeksit 2012-2013 i01katu i02talvi i03lumi i04liuk i05puhta i07puist Karvo Muut 2012 3,20 3,14 3,08 3,19 3,47 3,31 3,23 Muut 2013 3,13 3,05 3,02 3,08 3,44 3,35 3,18 Tapiolan EKA12 3,19 3,18 3,14 3,23 3,39 3,29 3,24 Tapiola Yksit13 3,11 3,04 3,00 3,09 3,41 3,35 3,17 Kuva 27 Koko Espoon ja Tapiolan alueurakka-alueen kunnossapitoindeksit Yksityisen urakoitsijan ja Espoo kaupunkitekniikan hoidon laadussa ei voida tämän tutkimuksen perusteella sanoa olevan merkittävää eroa. Talvihoitoon liittyvät indeksit, jotka olivat alentuneet, olivat alentuneet hiukan enemmän Tapiolan alueella kun taas toisaalta Tapiolan alueen puhtaanapitoindeksi oli noussut kun se Espoo kaupunkitekniikan hoitamilla alueilla oli laskenut.
22 7 Yhteenveto ja kehittämisehdotukset 7.1 Yhteenveto Näiden tutkimusten mukaan tyytyväisyys Espoon katualueiden hoitoon on laskenut edellisiin vuosiin verrattuna. Puistojen hoito sai kaikilla osa-alueilla paremmat arvosanat viime vuoteen verrattuna. Vertailukuntiin nähden Espoon tulokset ovat keskiarvoltaan toiseksi huonoimmat. Vertailuun osallistuneiden kaupunkien tuloksia ei voida keskenään suoraan verrata, sillä kunnat, kuntien toiminnot ja kunnan asukkaiden palveluodotukset ovat hyvin erilaisia. Espoolaisista katuvalaistukseen 54 % on melko tyytyväisiä ja yli 21% erittäin tyytyväisiä. 7.2 Kehittämiskohteet Tämän tutkimuksen mukaan Espoon suurimmat kehittämis- tai seurantakohteet ovat edelleen katu- ja viherpalveluiden hoidon kustannusseurannassa. Hoidon vaikuttavuuden ja tehokkuuden arvioinnin kannalta pitää jatkossa pystyä erottamaan poikkeuksellisten sääolojen vaikutukset normaalihoidosta, jonka jälkeen voidaan säästöpotentiaaliajattelun kautta tehdä strategisia linjauksia tavoiteltavasta hoitotasosta. Ulkopuolisen urakoitsijan toiminta Tapiolan alueella ei ole merkittävästi vaikuttanut asukkaiden tyytyväisyyteen. Tapiolan alueen lukuja voidaan tarkastella paremmin, kun seuraavassa tutkimuksessa on myös ulkopuolisen urakoitsijan kustannusluvut mukana ja toinenkin alue (Pohjois-Espoo) mukana laatuarvioinnissa. 8 Liitteet Liite 1 Espoon TEKPA 2013-tulokset Liite 2 TEKPA 2013-kyselylomake 1/2
1 (25) Liite 1 Espoon TEKPA-tulokset
2 (25) Liite 2 TEKPA 2013-kyselylomake
3 (25)