dos. Sari Näre: VASTUU JA HOIVA - TYTTÖJEN VAPAUTTA VAI TAAKKA? -Sari Näre & Jaana Lähteenmaa (toim.): Letit liehumaan! Tyttökulttuuri murroksessa. SKS 1992. -Sari Näre: Styylaten ja pettäen. Luottamuksen ongelma ja postindividualismi nuorten sukupuolikulttuurissa. Yliopistopaino 2005. -Sari Näre, Jenni Kirves & Juha Siltala (toim.): Sodan kasvattamat. WSOY 2010.
Tyttötutkimus Tyttötutkimus virisi Suomessa pari kymmentä vuotta sitten ja tuotti paradigmamurroksen tyttöjä koskevissa havainnoissa (ks. Letit liehumaan 1992). Tytöissä paljastui erityisiä kompetensseja: - joustavuutta, reflektiivisyyttä, realiteettitajua - empaattisuutta, tunnetaitoja, suvaitsevuutta - tarpeiden ja tahtojen keskinäistä sovittelua Viimeaikainen kehitys näyttää lähentäneen sukupuolia: siinä missä tytöt ovat sukkuloineet eri ryhmien välillä, pojatkin harjoittavat sukkulointia; toisaalta tyttöjen edustama hoivarationaalisuus ja romanttinen eetos näyttävät menettäneen merkitystään.
Relationaalinen individualismi Tytöt tasapainoilevat omien ja muiden intressien välillä, sovittelevat yksilöllisiä pyrkimyksiään ympäristön odotuksiin. Orientaationa on pikemminkin sekä/että kuin joko/tai asenne. Hoiva- ja vastuurationaalisuus lomittuu hedonistisiin pyrkimyksiin: relationaalisuus ja yksilöllisyys liittyvät toisiinsa. Yhteiskunnassamme hoivaaminen ja toiseen liittyminen on ollut aliarvostettua. Taustalla ovat välttelevät kiintymyssuhteet ja yksinpärjäämisen eetos, johon esimerkiksi sota-aika lapsia pakotti: he joutuivat ottamaan varhaista vastuuta ja kannattelemaan vanhempiaan siirtämällä syrjään emotionaalisia tarpeitaan. Monet tulivat hyväksytyiksi olemalla mahdollisimman vähän vaivaksi ja näkymättömiä. Tätä tunneperintöä on siirretty seuraaville sukupolville mm. menetyksistä vaikenemalla ja suorittamiseen kasvattamalla.
Tyttökulttuuri - Vanhemmuuden puutteessa on rakennettu vertaisryhmäsosiaalisuutta. Tyttökulttuurissa on vaalittu empaattisuutta ja tunnekykyjä sekä harjoitettu tunnetoimijuutta. - Liittyminen tyttökulttuurisiin arvoihin näyttää toimivan tyttöjä suojaavana tekijänä. - Tytöt joutuvat nykyään arvioimaan myös emotionaalisia riskejä ja kokemaan luottamusvajetta suhteessa poikiin. - Välttelevien kiintymyssuhteiden kulttuurissamme osa tytöistä kärsii kylmästä äitiydestä, mitä tyttöjen välinen ystävyys voi kompensoida. - Kuten sota-aikana, osa tytöistä kärsii aikuisen läheisyyden puutteesta: Emmi Oksasen tutkimuksen mukaan he eivät välttämättä edes odota apua aikuisilta.
Tyttötyö - Suomessa ensimmäinen tyttötyön muoto oli 1930 luvulla levinnyt suojeluskuntien pikkulottatyö, jossa kasvatettiin vastuuta, kurinalaisuutta, kuuliaisuutta, työteliäisyyttä, uhrautuvaisuutta ja isänmaallisuutta. Sen naiskuva on mallintanut isoäitiemme kasvua ja seuraavat naissukupolvet ovat osittain repineet itseään irti uhrautujan roolista. - Monet sota-ajan lapsista (kuten sotaorvot) ovat rakentaneet lunastaja-identiteettiä, jolle on tyypillistä läheisyyden kaipuun ja pelon ristiriita: hyväksynnän hakeminen alistumalla muiden tarpeille altistaa hyväksikäytölle samalla kun pohjimmiltaan voi luottaa vain itseensä ja apua on vaikea pyytää. - Sukupuolisensitiivisessä tyttötyössä lähtökohtana ovat erityisesti tyttöjen omat tarpeet, mikä tukee tyttöjen identiteetin omaehtoista rakentumista.
Työkulttuuri Huono virheidensietokyky (armottomuus), pyrkimys riippumattomuuteen (sisu) ja hoivatyön aliarvostus kertovat itsenäisyyden ja kovuuden kulttuurisesta ihannoimisesta ja tarvitsevuuden vähättelystä, mikä näkyy työelämässä. Työelämässä on hyödynnetty tyttökulttuurille ominaisia piirteitä, kuten työntekijöiden joustavuutta, sukkulointikykyä ja verkostoitumista, mutta naisia ei ole siitä erityisesti palkittu. Tehokkuuteen tähtäävässä työelämässä näyttää olevan militaarisia piirteitä, pyrkimys saada ihmiset vaihdettaviksi ja kierrätettäviksi tavalla, jossa emotionaalinen sitoutuminen ja persoonallisuus häivytetään. Tärkeäksi nousee kyky brändätä itseään, jolloin merkityksellistä on nuorisokulttuurissakin keskeinen kysymys maineesta ja respektistä. Näyttämisen eetoksen sijaan työelämässä tarvittaisiin nyt tyttökulttuurin vaalimia sovittelu-ja tunnetaitoja.