01. Työhallinto S e l v i t y s o s a : Työministeriö on aloittanut vuonna 2006 uuden työpolitiikan ja työhallinnon strategian laadinnan. Ministeriö käynnistää julkisen työvoimapalvelun organisointi- ja ohjausuudistuksen, jossa tavoitteena on työvoimatoimistojen ohjauksen vahvistaminen tulostavoitteiden saavuttamiseksi sekä työvoimatoimistojen asiakkaiden yhdenmukaisen palvelun varmistaminen. Vuoden 2006 alussa voimaan tulleiden työmarkkinatuen ja työllistämistukijärjestelmän uudistusten onnistunut toimeenpano varmistetaan ja seurataan uudistusten toteutumista. Julkisen työvoimapalvelun rakenteellisen uudistuksen toimeenpano varmistetaan ja seurataan uudistuksen onnistuneisuutta. Ministeriön tavoiteasettelu on osana työministeriön pääluokassa esitettyjä tavoitteita. Ministeriön tehtävänä on vaikuttaa omilla toimillaan siihen, että tavoitteet saavutetaan. Sisäinen tarkastus pyrkii osaltaan varmistamaan toiminnan tuloksellisuuden ja tehokkuuden, säädösten noudattamisen ja raportointijärjestelmien luotettavuuden. Tarkastustoiminnassa painottuvat erityisesti työhallinnon sisäisen valvonnan ja palveluprosessien arviointi sekä Euroopan sosiaalirahastovarojen tarkastukset tarkastussuunnitelmassa esitettävien painotusten mukaisesti. Työelämä ja työlainsäädäntö Työelämän kaksi keskeisintä haastetta lähivuosina ovat tuottavuuden parantaminen ja yksilötasolla työntekijöiden työurien pidentäminen 2 3 vuodella. Työn tuottavuuden parantaminen globaalissa maailmantaloudessa edellyttää osaamisen ylläpitämisen ohella uusia työelämäkäytäntöjä, joiden avulla työpaikat itse kehittävät toimintatapojaan siten, että henkilöstö käyttää luovuuttaan ja innovatiivisuuttaan entistä enemmän työpaikkojensa hyväksi. Toisaalta tutkimusten mukaan yli 45-vuotiaiden työssä jaksamista tukevat tärkeysjärjestyksessä seuraavat seikat: varmuus työsuhteen jatkumisesta, kuntoutusmahdollisuudet, hyvä palkka, työympäristön parantaminen, joustavat työajat mukaan lukien osaaikaeläke ja vuorotteluvapaa, johtamistavat ja koulutusmahdollisuudet. Siksi tuottavuutta ja työn vetovoimaa on kehitettävä samanaikaisesti, mikä edellyttää työorganisaatioiden kehittämistä mahdollisimman laajasti. Työministeriö pyrkii vaikuttamaan omilla toimenpiteillään siihen, että toisaalta työelämän turvallisuutta ja toisaalta joustavuutta kehitetään siten, että samalla tuottavuus paranee laadullisesti kestävällä tavalla. Näitä tavoitteita toteutetaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja työelämän kehittämiseen vaikuttavien muiden viranomaistahojen kanssa. Keskeisinä keinoina ovat työlainsäädännön kehittäminen, työelämän kehittämistä tukeva tutkimus ja työelämän ohjelmallinen kehittäminen. Työelämän kehittymistä mitataan muun ohella vuosittain toteuttavalla työolobarometrilla. Näille mittaustuloksille voidaan kuitenkin asettaa vain yleisluontoisia tavoitteita, koska yhden toteutettavan toimenpiteen syyseuraussuhdetta ei useinkaan ole selvästi osoitettavissa. Yleisiksi työelämän kehittämistavoitteiksi asetetaan 50-vuotiaiden työllisen ajan odotteen kasvu ja työllisten sairauspäivien osuuden kehitys. Eläkkeelle on siirrytty viime vuosina aikaisempaa myöhemmin, minkä vuoksi 55 64- vuotiaiden työllisyysaste on noussut 2000-luvulla yli 10 prosenttiyksikköä. Sairauspäivien osalta tavoitteena on pitää niiden osuus samalla tasolla kuin edellisinäkin vuosina siitä huolimatta, että työntekijät ikääntyvät ja tästä syystä voivat saada pitempiaikaisia sairauslomia. Tavoite pitää sisällään sen, että alle 45-vuotiaiden poissaolot sairauden johdosta vähenisivät. Edellä mainittujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden lisäksi seurattavia tunnuslukuja ovat: Työurien pidentäminen 2 3 vuodella toteutuma arvio arvio Palkansaajien työpaikoilleen antama arvosana 7,9 7,9 8,0 Mahdollisuus kehittyä työssä (hyvät mahdollisuudet), % - 41 42 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Työelämän lainsäädännön painopisteet vuonna 2007 ovat yhteistoimintalain kokonaisuudistuksen loppuunsaattamisessa, vuorotteluvapaalain jatkamisessa, määräaikaisten ja vuokratyöntekijöiden aseman parantamiseen tähtäävän lainsäädännön uudelleen tarkastelussa. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstöpolitiikan toiminnallisena painopistealueena on uuden henkilöstöstrategian sekä sen mukaisten henkilöstösuunnitelmien toteuttaminen ja seuranta. Tuottavuusohjelma asettaa henkilöstöpolitiikalle merkittäviä haasteita henkilöstömäärien vähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Uuden palkkausjärjestelmän ja sen edellyttämien toimintatapojen toimivuutta arvioidaan ja kehitetään. Toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne varmistetaan ennakoivalla henkilöstöhallinnolla. Henkilöstöpolitiikkaa hoidetaan suunnitelmallisesti tavoitteena henkilöstörakenteen muuttaminen siten, että se parhaimmalla mahdollisella tavalla tukee työvoimapolitiikan uusien toimintarakenteiden ja toimintamallien käyttöönottoa ja vakiinnuttamista. Työhallinnon henkilöstön keski-ikä nousee lähivuosina. Erityistä huomiota kiinnitetään työkykyä ylläpitävän ja työhyvinvointia edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Työhallinnon henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu vahvistettuun osaamisstrategiaan. Hallinnossa toteutetaan merkittävänä koulutusohjelmakokonaisuutena edelleen asiakaspalveluhenkilöstön, hallintohenkilöstön ja työpolitiikan asiantuntijoiden PD-koulutusohjelmia. Ohjelmien tavoitteena on osallistujien ammatillisen osaamisen syventäminen ja oman työn sekä työyhteisön kehittämisvalmiuksien lisääminen. Hallinnon johtamisen erikoisammattitutkinnolla syvennetään johdon tuki- ja koulutusprosesseja. Verkko-oppimisen käyttöä yhtenä monimuoto-opiskelun menetelmänä laajennetaan. Asiakaspalveluhenkilöstön peruskoulutusta toteutetaan uudistetulla koulutusohjelmalla. Työvoimaopisto suunnittelee ja toteuttaa osaltaan hallinnonalan henkilöstökoulutusta sekä osallistuu TE-keskusten työvoimaosastojen ja työvoimatoimistojen kehittämistoimintaan. Pätevyysinvestoinnit kuvaavat organisaation panostusta henkilöstön koulutukseen (koulutusajan palkat ja muut koulutuskustannukset /htv). Pätevyysinvestointien vaikutuksista voidaan esittää välillisiä arvioita esim. työolobarometrin työtyytyväisyysindeksillä. Pätevyysinvestoinneilla voidaan arvioida olevan olennainen merkitys työtyytyväisyysindeksiin, joskin sen tasoon vaikuttavat erittäin moninaiset tekijät. Työtyytyväisyysindeksiä kuvataan arvosanoin 1 5 (1 = erittäin tyytymätön, 5 = erittäin tyytyväinen). Hyväksyttävänä tasona pidetään vähintään arvosanaa kolme. Pätevyysinvestoinnit (pl. työllistetyt), /htv Koko työhallinto 1 163 1 190 1 280 Työtyytyväisyys (asteikolla 1 5) Työministeriö 3,4 3,4 3,5 Työvoimatoimistot 3,3 3,5 3,5 Työorganisaatioiden toiminnan onnistumisen keskeiset edellytykset liittyvät johtamisen ja johtamisjärjestelmien toimivuuteen. Johtamisen kehittäminen on työhallinnossa keskeinen painopistealue. Henkilöstön käsitystä onnistuneesta johtamisesta kuvaavat työolobarometrin johtamista koskevat kysymykset, joista muodostetaan yhteinen tunnusluku. Johtaminen (asteikolla 1 5) Työministeriö 3,2 3,2 3,3 Työvoimatoimistot 3,2 3,2 3,3 Henkilöstön koulutustasoa kuvataan indeksiluvulla, joka voi vaihdella välillä 1,5 (kaikilla perustason koulutus) ja 8,0 (kaikilla tutkijakoulutus). Työministeriön henkilöstön koulutustaso on korkea. Työvoimatoimistojen asiakaspalveluhenkilöstöstä valtaosa kuuluu alimpaan korkea-asteeseen. Rekrytoinneilla pyritään tutkinnon suorittaneiden osuutta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
kasvattamaan korvaamalla alemman koulutusasteen poistumaa tutkinnon suorittaneella henkilöstöllä. Tehtäviin nähden riittävän korkea koulutusaste lisää töistä suoriutuvuutta, työssä viihtyvyyttä ja työmotivaatiota, jolloin työn tuottavuus ja tehokkuus kasvavat. Koulutustaso, pl. työllistetyt (asteikolla 1,5 8) Työministeriö 5,7 5,7 5,8 Työvoimatoimistot 5,0 5,0 5,1 Panostamalla ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon, työympäristöön ja välineisiin sekä työmotivaatiota lisääviin toimenpiteisiin voidaan sairauspoissaolojen määrää vähentää. Työvoimatoimistojen sairauspoissaolojen määrän nousu johtuu pääosin pitkien, yli kolme päivää kestäneiden poissaolojen määrän kasvusta. Henkilöstön ikääntyessä ja työpaineiden kasvaessa sairauspoissaolojen määrä yleensä kasvaa. Työvoimatoimistoissa keski-ikä on edelleen nousussa. Vuoden 2006 arvio ja vuoden 2007 tavoite työvoimatoimistojen sairauspoissaolojen määrästä perustuvat suunnitelmallisen henkilöstöpolitiikan arvioituihin vaikutuksiin. Työministeriössä henkilöstön keski-ikä on vuonna 2005 kääntynyt laskuun. Sairauspoissaolojen määrän voidaan arvioida laskevan. Sairauspoissaolot, päivää/htv (pl. työllistetyt) Työministeriö 8,5 7,5 7,0 Työvoimatoimistot 11,6 9,6 9,6 21. (34.01.21 ja 23, osa) Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 031 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymiin ja muihin yksittäisiin yhteishankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, jos ulkopuolisilta saataviin tuloihin sisältyy korvaus arvonlisäverosta. Määrärahaa saa käyttää myös tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. S e l v i t y s o s a : Ministeriön tuottavuustavoite on osana koko toimialalle luvussa 34.06 esitettyjä tavoitteita. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 100 000 euroa EU:n työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevaan Progress -ohjelmaan sisältyvän syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus erityistoimintaohjelman kansalliseen rahoitusosuuteen ja 150 000 euroa Euroopan yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille -teemavuoden 2007 kansalliseen rahoitukseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 87 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, 84 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muina menoina ja 57 900 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena sekä vähennyksenä 75 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 200 000 euroa työpoliittisen tutkimuksen menojen siirtona momentilta 34.01.23. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 94 000 euroa ohjelmajohtajan ja sihteerin palkkausja muina menoina 1.5.2007 lukien. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2005 toteutuma 2006 budjetoitu 2007 varsinainen talousarvio Bruttomenot 22 110 23 767 25 781 Bruttotulot 1 121 1 273 1 750 Nettomenot 20 989 22 494 24 031 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 533 siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 162 2007 talousarvio 24 031 000 2006 talousarvio 22 494 000 2005 tilinpäätös 22 617 000 22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 772 000 euroa. Työvoimaopiston toiminnan tunnusluvut S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty 7 500 opiskelijatyöpäivää, jonka puitteissa Työvoimaopisto tuottaa hallinnonalan valtakunnallisen koulutuksen lyhytkurssi- ja monimuotokoulutusta sekä muuta asiantuntijatyötä. Opiskelijatyöpäivän keskimääräinen hinta on 102,40 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta sekä 1 000 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. toteutuma tavoite tavoite Maksullisen palvelutoiminnan voitto, % 7,0 7,0 7,0 Opiskelijapalautteen arvosana (asteikko 1 5) 4,4 4,6 4,5 Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1 5) 3,7 3,9 3,9 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2005 toteutuma 2006 budjetoitu 2007 varsinainen talousarvio Bruttomenot 862 862 867 Bruttotulot 94 95 95 Nettomenot 768 767 772 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 229 siirtynyt seuraavalle vuodelle 228 2007 talousarvio 772 000 2006 talousarvio 767 000 2005 tilinpäätös 767 000 23. Työelämäohjelmat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelman (Tykes) eri kokeilu-, kehittämisja tutkimushankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Tykesiin liittyen ohjelmien julkaisuista ja niihin liittyvästä tiedottamisesta, erillisselvityksistä, asiantuntijapalkkioista, seminaarien järjestämisestä, koti- ja ulkomaisten yhteistyöverkostojen luomisesta sekä enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauksesta ja ohjelmien hallinnointiin osallistuvan väliaikaisen henkilöstön palkkauksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymiin ja muihin yksittäisiin yhteishankkeisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 1 200 000 euroa työpoliittisen tutkimuksen menojen siirtona momentille 34.01.21. Tykes-ohjelman tavoitteena on auttaa työpaikkoja löytämään uudenlaisia keinoja, joilla ne kykenevät pitämään kiinni osaavista työntekijöistä, hankkimaan uusia voimia ja kehittämään kilpailukykyään. Ohjelman vaikutukset kohdistuvat työpaikkatason kehittämistoiminnan aktivoitumiseen, henkilöstön keskinäisen yhteistyön paranemiseen, toiminnan ja tuotteiden laadun parantumiseen, työn tuottavuuden lisääntymiseen ja henkilöstön parempiin mahdollisuuksiin käyttää ja kehittää ammattitaitoaan. Ohjelmalle on asetettu seuraavat tavoitteet: Käynnistyvien projektien lukumäärä 157 140 140 Pk-yritysten osuus kehittämisprojektirahoituksesta, % 36 40 40 Käynnistyviin kehittämisprojekteihin osallistuvien työntekijöiden määrä 35 000 30 000 30 000 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osuus projektirahoituksesta, % 37 45 47 Ohjelman www-sivujen kävijämäärä 94 000 95 000 100 000 Päättyneiden kehittämisprojektien osuus, joissa parannusta, % työn tuottavuudessa 70 76 tuotteiden/palvelujen laadussa 65 81 johdon ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa 74 78 henkilöstön mahdollisuudessa kehittää ammattitaitoaan työssä 67 72 henkisessä hyvinvoinnissa työpaikalla 57 70 Tavoitteet koskevat Tykes-ohjelman toimintaa kokonaisuutena kattaen momentin 34.01.23 ja 34.01.63. Lisäksi ohjelmalla on tulos- ja panostavoitteita sekä seurantaindikaattoreita yhteiskuntapoliittisella, hyvien käytäntöjen edistämisen sekä ohjelma- ja työpaikkatasolla. Yhteiskuntapoliittisella tasolla tuottavuutta seurataan Tilastokeskuksen tilastojen ja työelämän laadun kehittymistä kysely- ja haastattelututkimusten avulla ja ohjelmatasoa projektitoimintaan osallistuneiden työpaikkojen johdon ja henkilöstön itsearviointikyselyinä. Ohjelman piirissä olevien kehittämishankkeiden ja -projektien määrän arvioidaan olevan yhteensä 850 koko ohjelmakaudella 2004 2009 ja niihin arvioidaan osallistuvan noin 200 000 henkilöä, joista puolet on naisia (ml. momentti 34.01.63). Ohjelmien hyödyntämisessä avustavat myös työvoima- ja elinkeinokeskukset. 2007 talousarvio 3 300 000 2006 II lisätalousarvio 33 000 2006 talousarvio 4 700 000 2005 tilinpäätös 5 124 000 29. (34.01.19) Työministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 22 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentin 34.06.51 menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen ja momentilta 34.06.64 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. 2007 talousarvio 22 000 000 2006 talousarvio 22 000 000 2005 tilinpäätös 19 404 953 63. Valtionavustus työelämäohjelmahankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 8 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelman eri kokeilu- ja kehittämishankkeisiin sekä tällaisista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen valtion virastoille ja laitoksille. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Momentilla on se osa Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelman määrärahasta, joka käytetään valtionavustuslain (688/2001) soveltamisen piiriin kuuluviin hankkeisiin tai vastaaviin hankkeisiin valtion virastoille ja laitoksille. Myös valtion virastojen ja laitosten hankkeisiin kohdistuva arvonlisävero maksetaan tältä momentilta. 2007 talousarvio 8 300 000 2006 talousarvio 8 300 000 2005 tilinpäätös 8 980 000 Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja velvoitteiden suorittamisesta sekä erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän ILO:n jäsenmaksuun noin 1 350 000 euroa sekä IOM:n ja muihin jäsenmaksuihin noin 179 000 euroa. 2007 talousarvio 1 530 000 2006 talousarvio 1 530 000 2005 tilinpäätös 1 399 120 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 530 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6