Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2016-00041 VIM Wirén Sini(LVM) 08.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi 470-790 MHz:n taajuusalueen käytöstä unionissa Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Euroopan komissio antoi 2.2.2016 ehdotuksen parlamentin ja neuvoston päätökseksi. Päätöksen tarkoituksena on osoittaa ja valtuuttaa koordinoidusti taajuusalue 694-790 MHz (jäljempänä 700 MHz:n taajuusalue ) langattoman laajakaistan käyttöön koko Euroopan unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi päätös koskee taajuusalueen 470-694 MHz (jäljempänä UHF-alakaista ) käyttöä tulevaisuudessa. Parlamentin ja neuvoston päätös olisi asetuksen tapaan kaikkia jäsenmaita kaikilta osiltaan suoraan velvoittava säädös. Ehdotuksen käsittely neuvoston televiestintätyöryhmässä alkoi 4.2.2016. Suomi kannattaa 700 MHz:n taajuusalueen EU-tason harmonisointia langattoman laajakaistan käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Suomessa taajuusalue on jo osoitettu langattoman laajakaistan käyttöön vuodesta 2017 alkaen, ja toimiluvat on tarkoitus myöntää vuoden 2016 aikana. Suomi olisi näin ollen valmis hyväksymään myös aikaisemman määräajan taajuusalueen EU-tason harmonisoinnille, mutta katsoo vuoden 2020 olevan kohtuullinen kompromissi ottaen huomioon vaihtelevat tilanteet eri jäsenmaissa. Tarvittaessa Suomi on valmis lopullisen kompromissin saavuttamiseksi taipumaan myös hieman myöhäisempään takarajaan taajuusalueen osoittamiselle langattoman laajakaistan käyttöön koko EU:n alueella, sillä tämä takaraja ei tulisi vaikuttamaan suoraan Suomen taajuuskäyttöön. Suomi pitää hyvänä sitä, että ehdotetussa päätöksessä on huomioitu EU:n ulkopuolisten maiden asettamat rajoitteet 700 MHz:n taajuusalueen käytölle, ja että koordinointisopimuksia koskeva määräaika on tältä osin muotoiltu joustavaksi. EU:n ulkopuolisten maiden asettamien rajoitteiden huomiointi on myös Suomen kannalta tärkeää, sillä neuvottelut 700 MHz:n taajuusalueen käytön koordinoinnista Venäjän kanssa ovat vielä kesken. Suomi katsoo aiempien kannanottojensa mukaisesti, että EU-sääntelyn tulisi jatkossakin mahdollistaa kansallinen päätäntävalta toimilupaehtojen asettamisen osalta eikä päätöksellä siten tulisi velvoittaa jäsenmaita esimerkiksi asettamaan toimilupiin
2(7) tietynlaisia peittovelvoitteita. Suomi pitää erittäin tärkeänä sitä, että 700 MHz:n taajuusalueen avulla voidaan tarjota nopeita laajakaistapalveluja laajalla väestöpeitolla. Suomi kuitenkin katsoo, ettei päätösehdotukseen tule sisällyttää teknisen ja taloudelliselta toteutettavuuden kannalta hankalia tavoitteita esimerkiksi maantieteelliseen peittoon tai sisätilakuuluvuuteen liittyen. Suomi pitää hyvänä, että päätösehdotus sisältää UHF-alakaistan tulevaisuuden käytön suhteen joustavan lähestymistavan, joka antaisi jäsenmaille mahdollisuuden päättää taajuusalueen käytöstä myös muuhun kuin televisiotoimintaan kansallisten olosuhteiden perusteella. Päätösehdotuksessa tällainen muu käyttö tarkoittaisi kuitenkin ainoastaan laskevan siirtotien käyttötapoja, kuten maanpäällisiä langattomia sähköisiä laajakaistaviestintäpalveluja ja sellaisia kansallisia tarpeita, jotka liittyvät audiovisuaalisten mediapalvelujen jakeluun. Suomi kannattaa vielä joustavampaa lähestymistapaa, jossa langattoman laajakaistan käyttö taajuusalueella ei olisi rajoitettu pelkästään tällaiseen käyttöön. Suomi katsoo, että päätöksen tulisi sallia myös nousevan siirtotien käyttötavat siltä osin kuin ne olisivat toteutettavissa ilman häiriöitä muiden maiden televisiokäytölle. Suomi toteaa, että muusta kansainvälisestä koordinaatiosta ja teknisestä kehityksestä poikkeava EU-päätös mahdollistaa kyseisellä taajuusalueella pelkkä laskevan siirtotien laajakaistakäyttö voisi aiheuttaa ongelmia muun muassa verkko- ja päätelaitteiden hankintaan sekä kansainväliseen taajuuskoordinaatioon. Tarvittaessa Suomi on valmis kuitenkin hyväksymään päätöksen siten, että se koskisi pelkkiä laskevan siirtotien käyttötapoja. Suomi voisi sen jälkeen jatkaa ponnisteluja nousevan siirtotien käytön sallimiseksi UHF-alakaistalla Suomi korostaa, että radiotaajuudet ovat huomattavan arvokas ja rajallinen luonnonvara. Tämän vuoksi Suomi pitää erittäin tärkeänä sitä, että jäsenmailla on riittävä liikkumavara päättää taajuuksien käyttötarkoituksesta siten, että niistä saadaan paras mahdollinen yhteiskunnallinen hyöty kansalliset olosuhteet huomioiden. Suomessa UHF-alakaista on osoitettu televisiotoimintaan vielä vuosiksi 2017-2026, mutta olisi tärkeää, että päätökset kyseisten taajuuksien käytöstä voitaisiin tulevaisuudessa tehdä todelliseen tekniseen kehitykseen ja taajuuksien tehokkaaseen käyttöön perustuen sekä televisiotoimijoiden ja kuluttajien tarpeiden pohjalta. Suomessa mahdollisuutta taajuusalueen joustavaan käyttöön ovat aiemmissa yhteyksissä tukeneet niin kaupalliset televisioyhtiöt, Yleisradio kuin teleoperaattoritkin. Jo tällä hetkellä maanpäällisen television taajuuksilla on tyhjää kanavatilaa, kun taas laajakaistaverkoissa välitettävän datan määrä kasvaa koko ajan. Tvkäytössä olevien UHF-alakaistan taajuuksien siirtäminen laajakaistaverkkojen käyttöön edellyttää, että laajakaistaverkot kehittyvät aidosti vaihtoehtoiseksi jakelutieksi tvkanaville. Tämä edellyttää, että tv-sisältöjen jakeluun koko suomalaiselle yleisölle syntyy yleisön, tv-yhtiöiden ja laajakaistaoperaattorien kannalta toimivat jakelumallit laajakaistaverkoissa. Suomi kannattaa komission päätösehdotuksen mukaista UHF-alakaistan uudelleentarkastelua. Tämä olisi Suomen näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisinta toteuttaa EU-tasolla kuitenkin jo ennen ehdotettua vuotta 2025. Maailman radioviestintäkonferenssi käsittelee UHF-alakaistan osoittamista myös langattoman laajakaistan käyttöön EU:n alueella vuonna 2023, ja komission tarkastelun olisi hyvä valmistua ennen konferenssia. Edellä kuvattu Suomen kanta on linjassa viimeisimmissä muissa kansainvälisen ja Euroopan unionin tason taajuuspolitiikkaa koskevissa neuvotteluissa esitettyjen Suomen kantojen kanssa, mukaan lukien marraskuussa 2015 järjestetyssä maailman radioviestintäkonferenssissa (WRC-15) esitetyt kannat (E 27/2015 vp).
Pääasiallinen sisältö 3(7) 700 MHz:n taajuusalue Komission päätösehdotuksessa esitetään Euroopan unionin jäsenmaille määräajat 700 MHz:n taajuusalueen (694-790 MHz) uudelleen osoittamiselle langattomiin sähköisiin laajakaistaviestintäpalveluihin unionin tasolla yhdenmukaistetuin teknisin edellytyksin. Päätösehdotuksessa esitetään, että 700 MHz:n taajuusalue olisi asetettava tosiasiallisesti langattomien sähköisten laajakaistaviestintäpalvelujen saataville vuoden 2020 puoliväliin mennessä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi jäsenmaiden olisi tehtävä 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä kaikki taajuusalueen käyttöönoton vuoksi tarvittavat rajat ylittävät koordinointisopimukset unionissa. Tämä velvollisuus ei kuitenkaan sitoisi jäsenvaltioita sellaisilla maantieteellisillä alueilla, joilla taajuuksien koordinointi unioniin kuulumattomien maiden kanssa on ratkaisematon kysymys. Jäsenvaltioiden pitäisi kuitenkin toteuttaa kaikki käytännössä toteutettavissa olevat toimet minimoidakseen tällaisen ratkaisemattoman koordinoinnin keston ja maantieteellisen laajuuden sekä tiedottaa tuloksista komissiolle vuosittain siihen asti, kun ratkaisemattomat koordinointikysymykset on ratkaistu. Tähänastisissa neuvoston työryhmässä käydyissä keskusteluissa on kuitenkin ehdotettu vuotta 2020 myöhäisempää ajankohtaa 700 MHz:n taajuusalueen osoittamiselle langattoman laajakaistan käyttöön. Useat jäsenvaltiot ovat toivoneet takarajan muuttamista vuosiin 2021-2025 tai esittäneet mahdollisuutta poiketa yhteisesti asetusta määräajasta kansallisten olosuhteiden perusteella. Päätöksellä myös velvoitettaisiin jäsenvaltiot mahdollistamaan kaupankäynti 700 MHz:n taajuusalueen käyttöoikeuksilla. Ehdotus noudattaa EU:n radiotaajuuspoliittisen ohjelman sekä voimassa olevan sähköisen viestinnän puitedirektiivin tavoitteita ja säännöksiä. Päätösehdotuksen mukaan jäsenmaiden olisi 700 MHz:n taajuusalueen toimilupia myöntäessään tai voimassa olevia lupia muuttaessaan toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen väestönsä ja alueensa korkeatasoisen kattavuuden vähintään 30 Mb/s:n nopeudella sisä- ja ulkotiloissa. Ehdotuksen mukaan toimenpiteillä tulisi tarvittaessa varmistaa kattavuus myös ennalta määritellyillä kansallisilla ensisijaisilla alueilla sekä tärkeimpien maaliikenneväylien varrella. Ehdotuksen mukaan tällaisiin toimenpiteisiin voisi sisältyä edellytyksiä verkkoinfrastruktuurin tai taajuuksien yhteiskäytön helpottamiseksi tai siihen kannustamiseksi unionin lainsäädännön mukaisesti. Päätös myös velvoittaisi jäsenvaltiot toteuttamaan kansallisen tason kuulemisia edellä mainittujen arvioimiseksi. UHF-alakaista Päätösehdotus sisältää komission esityksen UHF-alakaistan (470-694 MHz) käyttöä koskevaksi EU-strategiaksi. Tällä hetkellä kyseinen taajuusalue on osoitettu EU-tasolla ainoastaan digitaalisen televisiotoiminnan käyttöön. Ehdotetun päätöksen mukaan jäsenvaltioiden olisi varmistettava vuoteen 2030 asti UHFalakaistan tai sen osien saatavuus audiovisuaalisten mediapalvelujen maanpäälliseen tarjoamiseen suurelle yleisölle sekä ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteiden käyttöön kansallisten tarpeiden perusteella. Myös muu käyttö kansallisten tarpeiden perusteella olisi mahdollista siltä osin, kuin se ei aiheuttaisi häiriöitä televisiokäytölle muissa jäsenvaltioissa. Tätä joustavuutta rajoitettaisiin päätöksellä
4(7) kuitenkin siten, että taajuuksien käyttö olisi sallittua vain laskevan siirtotien langattomiin sähköisiin laajakaistaviestintäpalveluihin. Käytännössä pelkän laskevan siirtotien käytön mahdollistaminen tarkoittaa televisionkanavien, on demand televisiosisällön tai muun audiovisuaalisen sisällön lähettämistä matkaviestinverkosta älypuhelimiin, tablettietokoneisiin tai sellaisiin televisiovastaanottimiin, jotka sisältäisivät mahdollisuuden matkaviestinverkon palvelujen vastaanottoon. Päätöksen mukaan komissio toteuttaisi markkinoiden kehittymisestä UHF-alakaistan käytössä EU:n tason arvion vuoteen 2025 mennessä. Tässä yhteydessä päätöksellä annettua sääntelyä voitaisiin muuttaa, jos sen arvioitaisiin olevan tarpeen. Muut säännökset Päätöksellä velvoitettaisiin jäsenvaltiot hyväksymään kansalliset etenemissuunnitelmat, joissa kuvattaisiin 700 MHz:n taajuusalueen osoittamista langattomaan laajakaistaan ja samalla televisiolähetysten jatkuvuuden turvaamista. Suunnitelmista tulisi tiedottaa koko unionin laajuisesti. Suunnitelmien tarkoituksena olisi varmistaa siirtymämenettelyjen läpinäkyvyys. Käytännössä etenemissuunnitelmissa olisi käsiteltävä esimerkiksi taajuuksien uudelleen suunnittelun toimintoja ja aikatauluja, verkon ja loppukäyttäjien laitteiden teknistä kehitystä, radio- ja muiden laitteiden rinnakkaisuutta ja olemassa olevia ja uusia toimilupajärjestelyjä. Lisäksi niissä olisi annettava tietoja mahdollisuudesta korvata mahdollisia siirtymäkustannuksia, jotta voidaan välttää muun muassa kustannuksia loppukäyttäjille. 700 MHz:n taajuusalueen osalta jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa sisällytettävä kansallisiin etenemissuunnitelmiinsa tietoja toimenpiteistä, joilla rajoitetaan tulevan siirtymävaiheen vaikutuksia yleisöön ja ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteiden käyttäjiin (ns. PMSE-käyttöön) sekä helpotetaan yhteentoimivan televisiolähetysverkon laitteiden ja vastaanottimien oikea-aikaista saatavuutta sisämarkkinoilla. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Lainsäädäntötoimenpide perustuu SEUT-sopimuksen 114 artiklaan, jossa säädetään sisämarkkinoiden toiminnan turvaamisesta. Päätösehdotus käsitellään tavallisessa lainsäädäntömenettelyssä. Neuvoston päätöksenteko perustuu määräenemmistöön. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Päätösehdotus käsitellään todennäköisesti parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE-komitea). Asian esittelijäksi on nimetty italialainen Patrizia Toia (sosiaalidemokraattinen ryhmä). Ehdotusta parlamentin ja neuvoston päätökseksi on käsitelty EU-asioiden komitean alaisen viestintäjaoston (EU19) kirjallisessa menettelyssä 22.2.-2.3.2016. Suomen kannanmuodostusta UHF-alakaistan tulevaisuuden käyttöön on koordinoitu laajassa sidosryhmätyössä osana Kansainvälisen televiestintäliiton maailman radioviestintäkonferenssin (WRC-15) kansallista valmistelutyötä (E 27/2015 vp). 700 MHz:n taajuusalueen käyttöä on käsitelty muun muassa edellisen, vuoden 2012 WRCkonferenssin kansallisen valmistelutyön yhteydessä (E 10/2011 vp).
5(7) Eduskuntakäsittely Suomen kannanmuodostusta taajuusalueen 470-790 MHz tulevaisuuden käyttöön on käsitelty Kansainvälisen televiestintäliiton maailman radioviestintäkonferenssista (WRC- 15) annetun E-kirjeen käsittelyn yhteydessä (E 27/2015 vp). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Suomessa teletoiminnasta ja siihen liittyvistä valtuutuksista säädetään tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014). Taajuusalueiden käyttötarkoituksista säädetään radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta annetulla valtioneuvoston asetuksella (1246/2014). Suomessa on jo toteutettu tarvittavat säädösmuutokset 700 MHz:n taajuusalueen käyttöönotoksi langatonta laajakaistaa varten, eikä ehdotettu EU-päätös siten edellyttäisi muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 40 kohdan mukaan teletoiminta kuuluu valtakunnan lainsäädäntövallan alaan. Valtion viranomainen voi kuitenkin myöntää luvan yleisen teletoiminnan harjoittamiseen maakunnassa vain maakunnan hallituksen suostumuksella. Taloudelliset vaikutukset Ehdotetulla päätöksellä ei katsota olevan erityistä merkitystä Euroopan unionin talousarvioon tai kansalliseen talousarvioon. Päätöksellä arvioidaan kuitenkin olevan välillisesti positiivisia talousvaikutuksia tietoyhteiskuntakehityksen kautta. Päätöksellä yhdenmukaistettaisiin taajuuksia langattomalle laajakaistalle, mikä edistäisi muun muassa Euroopan digitaalistrategian laajakaistatavoitteiden saavuttamista ja parantaisi uusien sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaedellytyksiä. Suomessa 700 MHz:n taajuusaluetta koskeva päätösehdotus ei toisi uusia kustannuksia alan toimijoille, sillä päätös taajuusalueen osoittamisesta langattoman laajakaistan käyttöön on jo tehty kansallisesti. Kansallisten viranomaisten osalta päätös ei itsessään aiheuttaisi merkittävällä tavalla uutta hallinnollista taakkaa tai kustannuksia tai toisaalta myöskään tuloja, vaan vaikutukset riippuvat sovellettavasta kansallisesta sääntelykehyksestä ja toimilupamenettelyistä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Kyseessä olevan komission päätösehdotuksen yhteydessä annetaan komission täytäntöönpanopäätös, joka hyväksytään komitologiamenettelyllä. Täytäntöönpanopäätöksen tarkoituksena on osoittaa 700 MHz:n taajuusalue ja antaa se saataville langattomien sähköisten laajakaistaviestintäpalvelujen käyttöön sellaisten yhdenmukaistettujen teknisten edellytysten mukaisesti, jotka laaditaan Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyökonferenssin (CEPT) avustuksella. Kyseessä on vakiintunut menettelytapa. COM(2016) 43 final
Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 6(7) Neuvotteleva virkamies Sini Wirén, liikenne- ja viestintäministeriö (sini.wiren@lvm.fi, 0295342532) Viestintäneuvos Kaisa Laitinen, liikenne- ja viestintäministeriö (kaisa.laitinen@lvm.fi, 0295342608) EUTORI-tunnus EU/2016/0599 Liitteet Viite
7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi laajakaista, sähköinen viestintä, taajuudet, viestintäpolitiikka, televisio LVM EUE, MMM, OKM, OM, SM, STM, TEM, UM, VM, VNK